113 Päivi Kurikka ja Sirkka-Liisa Piipponen Luku 8. Luottamushenkilötyön edellytykset 8.1 Yleistä Luottamushenkilötyön keskeisimpiä edellytyksiä ovat luottamustoimen hoitoon käytettävissä oleva aika, mahdollisuus saada tarvittava tieto käsiteltävistä asioista päätösten perustaksi sekä luottamushenkilön omat tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Lisäksi palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset tukevat omalta osaltaan luottamushenkilön mahdollisuuksia tehtävänsä hoidossa. Tässä luvussa tarkastellaan kyseisten edellytysten toteutumista Kuntaliiton Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille vuonna 2012 suunnattujen mielipidekyselyiden tulosten pohjalta. Mielipiteitä peilataan aikaisempien kyselyiden tuloksiin. Lisäksi raportoidaan kuntien luottamushenkilöiden palkkioiden yleisyydestä ja niiden tasosta toimielinten puheenjohtajien ja jäsenten osalta. Lisäksi kerrotaan luottamushenkilöiden arvioita palkkioiden riittävyydestä. Tiedot palkkioista pohjautuvat kuntien Kuntaliitolle toimittamiin tietoihin sekä erillisiin selvityksiin. Oma ajankäyttö puheenjohtajana 79 17 5 Tiedonsaannin riittävyys käsiteltävistä asioista 76 19 5 Valmistelun läpinäkyvyys ja selkokielisyys 60 31 9 Valmisteltavina oleviin asioihin vaikuttaminen 52 36 12 Luottamushenkilöpalkkioiden riittävyys 32 32 35 Valtuutettujen tiedolliset ja taidolliset valmiudet 26 50 25 Valtuutettujen ajankäytölliset valmiudet 25 51 24 Kunnan taloudellinen tms. tuki valtuustoryhmien toiminnalle 13 29 58 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % melko tai erittäin hyvä ei hyvä, ei huono melko tai erittäin huono Kuvio 8.1. Valtuuston puheenjohtajien arviot valtuutettujen valtuustotyöskentelyn edellytyksistä kunnassa vuonna 2012. Vastausten %-jakaumat, N = 149 151.
114 Tiedonsaannin riittävyys käsiteltävistä asioista 91 8 1 Valmisteltavina oleviin asioihin vaikuttaminen 70 23 6 Valmistelun läpinäkyvyys ja selkokielisyys 66 28 5 Oma ajankäyttö puheenjohtajana 66 26 8 Valtuutettujen tiedolliset ja taidolliset valmiudet 21 54 25 Luottamushenkilöpalkkioiden riittävyys 21 41 38 Kunnan taloudellinen tms. tuki valtuustoryhmien toiminnalle 18 32 49 Valtuutettujen ajankäytölliset valmiudet 14 51 35 0 % 50 % 100 % melko tai erittäin hyvä ei hyvä, ei huono melko tai erittäin huono Kuvio 8.2. Hallituksen puheenjohtajien arviot valtuutettujen valtuustotyöskentelyn edellytyksistä kunnassa vuonna 2012. Vastausten %-jakaumat. N = 156 159. 8.2 Luottamushenkilötyön ajalliset edellytykset Luottamushenkilöt käyttävät luottamustehtäviensä hoitamiseen yhä enemmän aikaa. Erityisesti 2000-luvulla luottamushenkilötyöhön käytetty aika on kasvanut merkittävästi. Kun vuonna 1999 kunnanhallituksen jäsenten viikoittain tehtävien hoitamiseen käytetty aika oli keskimäärin yhdeksän tuntia, oli vastaava luku vuonna 2010 melkein 13 tuntia. Tuona ajanjaksona hallituksen jäsenten työmäärä on siis kasvanut keskimäärin neljällä viikkotunnilla. Myös valtuutettujen ja lautakuntajäsenten viikoittainen työmäärä on kasvanut keskimäärin noin kahdella tunnilla (Sandberg 2012, 54 55.) Luottamushenkilön ajankäytössä on suuria eroja kunnan koon mukaan. Alle 5 000 asukkaan kunnassa hallituksen jäsen käyttää puolet vähemmän aikaa (keskimäärin noin 8 tuntia) luottamustehtäviensä hoitoon kuin hallituksen jäsen yli 50 000 asukkaan kunnassa (keskimäärin noin 16,5 tuntia). Kaikkiaan yli 20 000 asukkaan kunnissa hallituksen jäsenten viikoittainen työpanos vastaa jo osa-aikatyötä. (emt., 55) Luottamushenkilöt saivat 1.8.2006 voimaan tulleiden kuntalain muutosten myötä oikeuden saada työstään palkatonta vapaata luottamustoimen hoitamista varten. Suomessa kunnallisilla luottamushenkilöillä ei tuota ennen ollut mahdollisuutta lain perusteella saada työstään tai virastaan vapaata luottamustoimen hoitamiseksi toisin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Luottamustointa on pidetty kansalaisvelvollisuutena, josta on voinut kieltäytyä vain erityisin syin. Käytännössä aiemmalla lainsäädännöllä onkin katsottu olevan vaikutusta luottamushenkilöiden sosiaaliseen edustavuuteen, silla luottamustoimen hoitajiksi tai erityisesti toimielinten puheenjohtajiksi on valikoitunut ACTA
115 usein henkilöitä, joilla on ollut mahdollisuus järjestellä työtehtäviään. Tästä kertoo muun muassa se, että kuntien valtuustojen ja hallitusten jäsenet ovat keski-iältään viisikymppisiä, puheenjohtajat jopa sen yli. Lakimuutoksen tarkoitus olikin vahvistaa ja tasapuolistaa luottamushenkilöiden asemaa. Kunnan luottamushenkilöillä on nyt oikeus saada työstään palkatonta vapaata luottamustoimen hoitamista varten tietyin rajoituksin. Vapaata saa sekä kunnan toimielimen kokouksiin osallistumiseen että kunnan määrittämien muiden luottamustehtävien hoitamista varten. Vapaasta tulee kuitenkin erikseen sopia työnantajan kanssa, vaikka työnantaja ei voi kieltäytyä vapaata myöntämästä ilman painavaa, työhön liittyvää syytä. Kuntaliitto selvitti vuonna 2012 hallintojohtajien näkemyksiä siitä, ovatko kunnan luottamushenkilöt käyttäneet lain tarjoamaa mahdollisuutta palkattoman vapaan pitämiseen. Kyselyn perusteella palkatonta vapaata on käytetty 60 prosentissa vastanneista kunnista. Sitä ei ole käytetty 15 prosentissa kunnista ja viidennes vastanneista ei osannut sanoa, ovatko heidän kuntansa luottamushenkilöt käyttäneet lain tarjoamaa palkatonta vapaata. Kun samaa asiaa kysyttiin edellisen kerran vuonna 2007, palkatonta vapaata oli tuolloin hyödyntänyt 53 prosenttia vastanneiden kuntien luottamushenkilöistä. Kysyimme päättyneen valtuustokauden 2009 2012 osalta puheenjohtajistojen näkemyksiä sekä oman ajankäytön riittävyydestä tehtävien hoitamiseen että valtuutettujen ajankäytöllisiä valmiuksia tehtäviinsä. Puheenjohtajien näkemykset erosivat molempien kysymysten kohdalla selvästi. Arviot sekä omasta ajankäytöstä että valtuutettujen ajankäytöstä olivat hallituksen puheenjohtajien mielestä selvästi heikommat verrattuna valtuuston puheenjohtajien näkemyksiin. Kun valtuuston puheenjohtajista 79 prosenttia piti omaa ajankäyttöään melko tai erittäin hyvin riittävänä, oli tätä mieltä hallituksen puheenjohtajista 66 prosenttia. Molemmat vastaajaryhmät näkivät valtuutettujen ajankäytön riittävyyden hyvin heikkona, hallituksen puheenjohtajista vain 14 prosenttia piti sitä riittävänä ja vastaavasti valtuuston puheenjohtajista 25 prosenttia. Kun tarkastellaan puheenjohtajistojen näkemyksiä omasta ajankäytöstään kuntakokoluokittain, on tuloksista huomattavissa, että valtuustojen puheenjohtajat näkivät kaikkien kuntakokoluokkien osalta ajankäyttönsä riittävyyden myönteisemmin kuin hallitusten puheenjohtajisto. Selvästi tyytyväisimpiä olivat pienten, alle 5 000 asukkaan kuntien puheenjohtajat, mutta erot muihin kuntakokoluokkiin jäivät suhteellisen pieniksi. Hallitusten puheenjohtajistoissa näkemykset hajosivat selvemmin. Ehkä yllättäen tyytymättömimpiä omiin ajankäytöllisiin valmiuksiin olivat keskisuurten kuntien puheenjohtajat. Heistä hieman yli puolet vastanneista piti valmiuksiaan hyvinä, kun vastaavasti pienten ja suurten kuntien vastaajissa tätä mieltä oli 73 prosenttia. Sen sijaan vastanneet puheenjohtajat niin valtuustoissa kuin hallituksissa näkivät valtuutettujen ja hallituksen jäsenten ajankäytölliset valmiudet korkeintaan keskinkertaisina. Valtuustojen puheenjohtajat olivat tässä suhteessa myönteisempiä. Esimerkiksi kun 5 000 20 000 asukkaan kuntien hallitusten puheenjohtajista 40 prosenttia katsoi hallitusten jäsenten ajankäytölliset valmiudet tehtävien hoitamiseen huonoina, oli vastaava osuus saman kuntakokoluokan valtuustojen puheenjohtajien keskuudessa vain 17 prosenttia.
116 Taulukko 8.1. Valtuustojen puheenjohtajien arviot valtuutettujen valtuustotyöskentelyn edellytyksistä omassa kunnassa vuonna 2012. Niiden vastaajien osuudet, jotka pitävät edellytyksiä melko tai erittäin hyvinä. Kuntakokoluokittainen tarkastelu (N = 149 151). Valtuustojen puheenjohtajat 2012 Alle 5 000 10 001 20 001 Yli % pitää melko tai erittäin hyvinä 5 000 as. 10 000 as. 20 000 as. 50 000 as. 50 000 as. Kaikki N Oman ajankäyttö puheenjohtajana 83 73 79 76 80 79 151 Tiedonsaannin riittävyys käsiteltävistä asioista 73 73 92 76 60 76 151 Valmistelun läpinäkyvyys ja selkokielisyys 60 57 67 67 20 60 149 Valmisteltavina oleviin asioihin vaikuttaminen 53 51 63 43 20 52 151 Luottamushenkilöpalkkioiden riittävyys 31 30 38 38 20 33 151 Valtuutettujen tiedolliset ja taidolliset valmiudet 23 22 25 33 60 26 151 Valtuutettujen ajankäytölliset valmiudet 22 28 29 19 40 25 149 Kunnan taloudellinen tuki valtuustoryhmien toiminnalle 11 14 13 19 20 13 149 N 64 37 24 21 5 151 149 151 8.3 Luottamushenkilöiden tietotaito Luottamushenkilötyöskentelyn tärkeimpiä edellytyksiä on tiedonsaanti käsiteltävinä olevista asioista päätöksenteon pohjaksi. Tämä tekijä on korostunut ongelmana useissa yksittäisten kuntien tekemissä valtuustotyön itsearvioinneissa, käytännössä tämä tarkoittaa rivivaltuutettujen arvioita. Kyselyjemme tulosten perusteella eivät valtuustojen puheenjohtajat kokeneet tiedonsaantia kovinkaan ongelmalliseksi asiaksi, vaan pikemminkin tiedonsaanti tukee hyvin luottamushenkilöiden työskentelyedellytyksiä. Noin 76 prosenttia vastanneista valtuustojen puheenjohtajista oli tätä mieltä. Hallitusten puheenjohtajien tyytyväisyys oli vielä tätäkin merkittävästi korkeampaa; yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti tiedonsaantimahdollisuuksia melko tai erittäin hyvinä. Kuntakokoluokittain vastanneiden näkemykset erosivat vain vähän. Tuloksissa huomiota kiinnitti näiltä osin se, että pienten, alle 5 000 asukkaan kuntien valtuustojen puheenjohtajat arvioivat useimmin, että valtuutettujen tiedonsaannissa on puutteita. Tätä mieltä oli neljännes vastanneista. Verrattaessa nyt saatuja tuloksia vuoden 2008 vastaaviin, voidaan todeta, että myös silloin hallitusten puheenjohtajat arvioivat tiedonsaannin riittävyyttä valtuustojen puheenjohtajia paremmiksi. Hallitusten puheenjohtajien positiiviset arviot ovat voimistuneet edelleen näiltä osin vuoden 2012 kyselyn tuloksiin verrattuna. Tyytyväisyys mahdollisuuksiin vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin oli sekin melko korkealla tasolla. Kuitenkin valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien näkemykset erosivat melko selvästi. Kun hallituksen puheenjohtajista 70 prosenttia piti mahdollisuuksia hyvinä, vain hieman yli puolet valtuustojen puheenjohtajista oli ACTA
117 samaa mieltä. Viimeksi mainituista runsas kolmannes otti vaikutusmahdollisuuksiin neutraalin kannan. Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien näkemykset vaikutusmahdollisuuksista vaihtelivat kuntakoon mukaan selvästi. Valtuustojen puheenjohtajista suurimpien kuntien edustajat näkivät valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet valmisteltavina oleviin asioihin selvästi parempina. Hallitusten puheenjohtajien arviot olivat valtuustojen puheenjohtajiin verrattuna selvästi myönteisemmät. Esimerkiksi peräti 73 prosenttia pienimpien ja suurimpien kuntien puheenjohtajista arvioi valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet hyviksi kun vastaava osuus valtuustojen puheenjohtajien kohdalla oli 38 ja 23. Johtavien luottamushenkilöiden näkemyksissä ei näiltä osin ole juurikaan tapahtunut muutoksia verrattuna vuoden 2008 vastaaviin kyselyihin. Myös tuolloin valtuustojen puheenjohtajisto näki vaikutusmahdollisuudet selvästi heikommiksi kuin hallitusten puheenjohtajat. Johtavien luottamushenkilöiden näkemysten mukaan valmistelun läpinäkyvyys ja selkokielisyys noudattelevat kunnissa hyvää tasoa. Puheenjohtajistoista yli 60 prosenttia katsoi noiden hyvän hallinnon periaatteiden toteutuvan hyvin omassa kunnassaan ja vain alle 10 prosenttia piti tilannetta melko tai erittäin huonona. Eri kuntakokoluokkien valtuustojen puheenjohtajat näkivät avoimuuden ja läpinäkyvyyden toteutuvan hyvin yhdenmukaisesti eikä merkittäviä eroja arvioissa esiintynyt. Jälleen eri kuntakokoluokkien hallitusten puheenjohtajat arvioivat tätä asiakokonaisuutta myönteisemmin kuin valtuustojen puheenjohtajat. Valmistelun läpinäkyvyyden ja selkokielisyyden tila arvioitiin vuosien 2012 ja 2008 kyselytulosten perusteella hyvin yhdenmukaisesti eikä merkittäviä muutoksia näkemyksissä ollut tapahtunut. Luottamushenkilöiden tiedollisiin ja taidollisiin valmiuksiin voidaan sisällyttää monia eritasoisia tekijöitä. Näistä voidaan mainita muun muassa kuntayhteisön johtajuus, yhteistyötaidot ja kyky verkostoitua sekä toimia arvioivalla työotteella. Myös luottamushenkilöiden tietotekniset valmiudet voidaan lukea mukaan tähän joukkoon. Miten vastanneet puheenjohtajat arvioivat tilannetta kyselyssämme? Vain 21 prosenttia hallitusten puheenjohtajista ja vähän yli viidennes valtuustojen puheenjohtajista näki tilanteen luottamushenkilöiden tiedollisten ja taidollisten valmiuksien osalta melko tai erittäin hyvänä. Molemmista noin puolet otti kysymykseen neutraalin kannan - tilanne ei ole hyvä eikä huono. Neljännes vastanneista piti valmiuksia melko tai erittäin huonoina. Kun tuloksia tarkastellaan kuntakokoluokittain, huomattaan, että suurten kuntien puheenjohtajat näkevät tilanteen kokonaisuudessaan selvästi myönteisimpänä. Erityisesti suurimpien kuntien valtuustojen puheenjohtajat näkivät valtuutettujen tiedolliset ja taidolliset valmiudet hyviksi, tätä mieltä heistä oli lähes 40 prosenttia, muissa kuntakokoluokissa vastaava osuus oli reilu viidennes vastanneista. Sen sijaan hallitusten puheenjohtajien arviot olivat hieman negatiivisemmat. Parhaiten tiedolliset ja taidolliset valmiudet olivat hallussa 5 000 20 000 asukkaan kunnissa, niiden puheenjohtajista noin neljännes oli tätä mieltä. Verrattaessa vuosien 2008 ja 2012 kyselytuloksia, oli vastanneiden näkemyksissä valtuutettujen ja hallitusten jäsenten tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kohdalla
118 tapahtunut muutoksia, joita voidaan pitää huomattavina. Tämä koskee erityisesti valtuuston puheenjohtajia. Kun vuonna 2008 puheenjohtajista 17 prosenttia näki valmiuksien olevan hyvät, oli vastaava osuus tämänkertaisessa kyselyssä noussut jo 28 prosenttiin. Taulukko 8.2. Hallitusten puheenjohtajien arviot valtuutettujen valtuustotyöskentelyn edellytyksistä omassa kunnassa vuonna 2012. Niiden vastaajien osuudet, jotka pitävät edellytyksiä melko tai erittäin hyvinä. Kuntakokoluokittainen tarkastelu (N = 156 159). Hallitusten puheenjohtajat 2012 Alle 5 000 10 001 20 001 Yli % pitää melko tai erittäin hyvinä 5 000 as. 10 000 as. 20 000 as. 50 000 as. 50 000 as. Kaikki N Tiedonsaannin riittävyys käsiteltävistä asioista 90 95 77 95 100 91 159 Valmisteltavina oleviin asioihin vaikuttaminen 73 73 55 67 89 70 159 Valmistelun läpinäkyvyys ja selkokielisyys 70 62 55 67 89 67 158 Oman ajankäyttö puheenjohtajana 73 56 52 76 67 66 156 Tiedolliset ja taidolliset valmiudet 18 30 18 14 22 21 158 Luottamushenkilöpalkkioiden riittävyys 27 15 18 14 22 21 159 Kunnan taloudellinen tuki valtuustoryhmien toiminnalle 20 13 14 14 56 18 158 Ajankäytölliset valmiudet 18 13 0 10 33 14 159 N 67 40 22 21 9 159 156-159 8.4 Valtuustoryhmien tukeminen Luottamushenkilötyön edellytyksiä koskevat kuntalain muutokset (578/2006) sisältävät myös kunnan mahdollisuuden tukea valtuustoryhmien toimintaa. Valtuustoryhmien toiminnan merkitys on kasvanut selvästi. Ryhmien aseman tukemisella on tähdätty erityisesti kunnan poliittisen johtajuuden terävöittämiseen. Valtuustoryhmien sisäisen ja niiden välisen yhteistyön kehittäminen nousee esille mittavien muutosprosessien yhteydessä. Ryhmien toimintaedellytyksiä voidaan kehittää ryhmien sisäisen toiminnan tukemisella sekä toimenpiteillä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tai kuntalaisille tarkoitettujen tilaisuuksien järjestämistä. (Majoinen 2006, 100.) Kysyimme valtuustoryhmien tukemista kahdella tasolla. Ensimmäinen koostuu edelleen valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien näkemyksistä mielipidetasolla tuen riittävyydestä sekä toisella tasolla kuntien hallintojohtajien näkemyksistä siitä, mihin asioihin annettu tuki on kohdistunut. Kuntien hallintojohtajien näkemykset siitä, onko kunta tukenut valtuustoryhmiä valtuustokaudella 2009 2012 vaihtelivat merkittävästi kuntakoon mukaan. Kun pienimpien kuntien hallintojohtajista peräti 79 prosenttia ilmoitti, ettei kunta ole tukenut valtuustoryhmiä, oli vastaava osuus suurimmissa, yli 100 000 kunnissa vain 12 prosenttia. ACTA
119 Alle 2 000 as. 79 21 2 001-5 000 as. 72 28 5 001-10 000 as. 58 42 10 001-20 000 as. 54 46 20 001-50 000 as. 32 68 50 001-100 000 as. 25 75 yli 100 000 as. 12 88 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei Kyllä Kuvio 8.3. Kuntien hallintojohtajien vastaukset kysymykseen Onko kuntanne myöntänyt valtuustokaudella 2009 2012 valtuustoryhmille tukea. Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain, N = 193. Ylivoimaisesti useimmin tuen muotona on ollut kunnan tilojen antaminen valtuustoryhmien käyttöön, peräti 92 prosenttia tukea antaneista kunnista oli toiminut näin. Vajaa kolmannes oli antanut valtuustoryhmien käyttöön tietoyhteyksiä ja laitteita. Noin viidennes kunnista oli antanut tukea koulutukseen sekä tilaisuuksien järjestämiseen. Annettu käyttöön kunnan tiloja 92 Annettu käyttöön tietoyhteyksiä tai laitteita 29 Koulutukseen Tilaisuuksien järjestämiseen 21 19 Ryhmien sisäiseen toimintaa Johonkin muuhun Annettu käyttöön sihteeriapua Tilojen vuokriin 10 9 7 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 8.4. Kuntien hallintojohtajien vastaukset kysymykseen mihin valtuustoryhmille annettu tuki on kohdistunut. Vastausten %-jakaumat, N = 193.
120 Ei ole suuri yllätys, että niin valtuustojen kuin myös hallitusten puheenjohtajien näkemykset tuen (taloudellinen tms. tuki) riittävyydestä olivat melko synkät. Tukea valtuustoryhmien toimintaan saadaan heidän mielestään liian vähän. Tätä mieltä oli lähes 60 prosenttia valtuustojen puheenjohtajista ja lähes puolet hallitusten puheenjohtajista. vastaavasti tuen koki melko tai erittäin riittäväksi 13 prosenttia valtuustojen ja 18 prosenttia hallitusten puheenjohtajista. Tuen vähyyttä korostivat hieman useammin pienten ja keskisuurten kuntien valtuustojen puheenjohtajat. Kaikissa kuntakokoluokissa heistä kuitenkin noin 60 prosenttia piti tukea melko tai erittäin riittävänä. Hallitusten puheenjohtajista tukea pitivät huonona useimmin pienten ja keskisuurten kuntien vastanneet. Verrattuna vuoden 2008 kyselyn tuloksiin on puheenjohtajien näkemysten mukaan menty parempaan suuntaan. Muutos on selvä. Kun vuonna 2008 sekä valtuustojen että hallitusten puheenjohtajista lähes 70 prosenttia piti tukea riittämättömänä, oli se sitä vuoden 2012 kyselyssä valtuustojen puheenjohtajien osalta 58 ja vastaavasti hallitustenpuheenjohtajien osalta vajaa puolet. 8.5 Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset Kunnan luottamushenkilöllä on oikeus saada tehtävänsä hoitamisesta palkkiota ja korvausta aiheutuneista kustannuksista. Kuntalain (365/1995) 42 :n mukaan luottamushenkilöille maksetaan kokouspalkkioita; korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa. Lain mukaan luottamushenkilöille voidaan maksaa myös palkkioita määräajalta sekä muita erillispalkkioita. Kuntalain (365/1995) 13.2 :n 8 kohdan mukaan valtuuston on päätettävä luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Palkkioiden tasosta päättää kunnanvaltuusto. Yleensä kunnissa on hyväksytty luottamushenkilöiden palkkioista johtosääntö. Tässä palkkiosäännössä on pääasiassa sovittu eri toimielinten palkkioista, maksamisajasta sekä toimielimestä, joka ratkaisee maksamisesta syntyneen erimielisyyden. Palkkiota voidaan maksaa kunnan toimielimen kokouksista. Kuntien luottamushenkilöillä tarkoitetaan tässä kuntalain (365/1995) 32 :n mukaisten kuntien toimielinten jäseniä. Tällöin muun muassa valtuustoryhmien kokouksista ei palkkioita makseta, koska valtuustoryhmä ei ole kunnan toimielin. Kuntaliiton tiedot kuntien luottamushenkilöiden palkkioista pohjautuvat kuntien ilmoittamiin tietoihin vuosilta 2001, 2005 ja 2009. Palkkioita raportoidaan tässä jäsenten ja puheenjohtajien osalta erikseen ja toimielimittäin. Tarkastelunäkökulmana on lisäksi kunnan koko asukasluvun mukaan. ACTA
121 8.5.1 Valtuuston ja hallituksen kokouspalkkiot Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien kokouspalkkiot ovat yleensä 1,5-kertaisia ko. toimielimen jäsenen kokouspalkkioon verrattuna. Vuonna 2009 näin oli noin 73 prosentissa kuntia. Valtuuston puheenjohtajan palkkio kokouksesta oli keskimäärin 85 euroa ja jäsenen 60 euroa. Hallituksessa palkkiot olivat samansuuruisia: puheenjohtajalla 83 euroa ja jäsenellä 59 euroa. Kokouspalkkiot ovat keskimäärin sitä suurempia mitä asukasmäärältään suuremmasta kunnasta on kyse. Alle 5 000 asukkaan kunnassa valtuuston puheenjohtajan keskimääräinen kokouspalkkio vuonna 2009 oli 61 euroa kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa se oli 251 euroa. Kuntakohtaiset erot ovat suuret, asukasluvultaan samankokoisissa kunnissa voi olla hyvin suuri ero palkkioissa. Puheenjohtajan vuosipalkkiossa on voitu huomioida työn vaativuus rivijäseneen verrattuna, jolloin puheenjohtajalla on sama kokouspalkkio kuin jäsenellä. Kokouspalkkio voi myös olla nimellinen, jolloin määräajan palkkion suuruus kompensoi pientä kokouspalkkiota. Näin oli muun muassa Sipoossa, missä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien ja jäsenten kokouspalkkio oli 20 euroa. Korkeinta kokouspalkkiota maksettiin Helsingissä. Valtuuston ja hallituksen sekä puheenjohtajien että jäsenten kokouspalkkiot nousivat valtuustokauden 2005 2008 alusta valtuustokauden 2009 2012 alkuun keskimäärin noin 28 prosenttia. Samana ajankohtana kuntasektorin ansiot nousivat ansiotasoindeksin (2005 = 100) mukaan 17,4. Palkkiotason keskiarvon nousuun on vaikuttanut laskennallisesti 1.1.2009 tapahtunut suuri kuntaliitosten määrä. Pienten kuntien ja samalla pienten palkkioiden väheneminen nostaa keskiarvoa. 87 prosentissa kuntia kokouksista maksettiin yleensä korotettua kokouspalkkiota, jos kokouksen kesto ylitti tietyn ajan. Yleensä rajaksi oli säädetty kolme tuntia. Osassa kuntia korotukset koskevat vain joitakin toimielimiä, esimerkiksi on voitu rajata niin, että korotus ei koske valtuuston kokouksia. Kuntaliiton selvityksen mukaan vuonna 2008 enemmistössä kuntia valtuuston kokousten pituus oli yleensä alle kaksi tuntia. Vain alle kymmenesosalla kunnista keskimääräinen kesto oli yli kolme tuntia, joten korotettuihin palkkioihin on jouduttu harvoin*. Kuntakohtaiset erot kokousten pituudessa ovat kuitenkin suuret. Taulukko 8.3. Valtuustojen puheenjohtajien ja jäsenten kokous- ja vuosipalkkiot valtuustokauden 2009 2013 alussa Manner-Suomen kunnissa (euroa, N = 332). Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston jäsen Kuntakoko 1.1.2009 /kokous /vuosi /kokous Alle 2 000 as. 51 731 37 2 000 5 000 as. 64 1 126 47 5 001 10 000 as. 79 1 587 57 10 001 20 000 as. 95 1 988 68 20 001 50 000 as. 123 2 253 81 50 001 100 000 as. 165 3 724 112 Yli 100 000 as. 251 5 715 176 Manner-Suomi yhteensä 85 1 640 60
122 8.5.2 Lauta-, toimi- ja johtokuntien kokouspalkkiot Lauta-, toimi- ja johtokuntien palkkiot olivat vuonna 2009 valtuustoon ja hallitukseen verrattuna puheenjohtajien osalta noin 20 euroa ja jäsenten osalta noin 15 euroa alhaisempia. Lauta-, toimi- ja johtokuntien puheenjohtajien keskimääräinen kokouspalkkio oli noin 65 euroa ja jäsenien 45 euroa. Kuntien pakollisista lautakunnista tarkastuslautakunnan palkkiotaso oli hiukan korkeampi sektorilautakuntiin verrattuna puheenjohtajan kokouspalkkion ollessa keskimäärin 77 ja jäsenen 54 euroa. Kuntakohtaiset erot olivat suuret etenkin asukasluvun mukaan erikokoisten kuntien välillä. Lautakuntien jäsenten palkkioissa kuntien väliset erot tulevat hyvin esille: jäsenen keskimääräinen kokouspalkkio on alle 2 000 asukkaan kunnissa 29 euroa ja yli 100 000 asukkaan kunnissa puolestaan 102 euroa. Myös kunnan sisällä palkkioissa voi olla eroja toimielimen tehtäväkentän ja sen mukaan onko toimielin kunnanhallituksen tai jonkun muun toimielimen asettama. Koulun johtokunnan oppilasjäsenen palkkiot olivat pienemmät kuin liikelaitoksen johtokunnan. Kunnanhallituksen asettamille toimikunnille on voitu määrätä korkeampi palkkio kuin muille toimikunnille. Lauta-, toimi- ja johtokuntien kokouspalkkiot ovat nousseet edellisen valtuustokauden alusta suhteellisesti hiukan enemmän kuin valtuuston ja hallituksen palkkiot. Samaan aikaan luottamushenkilöorganisaatiorakenne on muuttunut: lautakuntien ja johtokuntien määrät ovat vähentyneet. Koulujen johtokuntien väheneminen on voinut vaikuttaa keskimääräisen palkkiotason nousuun, koska näissä johtokunnissa on ollut perinteisesti alhaisempi kokouspalkkio. Lautakuntien määrä on vähentynyt ja lautakuntien tehtäväalaa on kasvatettu, jolloin lautakunnan jäsenen työn vaativuus on kasvanut ja tämä näkyy yksittäisen lautakunnan kokouspalkkiotasossa. Taulukko 8.4. Hallitusten puheenjohtajien ja jäsenten kokous- ja vuosipalkkiot valtuustokauden 2009 2013 alussa Manner-Suomen kunnissa (euroa, N = 332). Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen Kuntakoko 1.1.2009 /kokous /vuosi /kokous Alle 2 000 as. 51 1 093 37 2 000 5 000 as. 64 1 576 46 5 001 10 000 as. 79 2 099 57 10 001 20 000 as. 93 2 533 67 20 001 50 000 as. 120 2 809 79 50 001 100 000 as. 161 4 560 109 Yli 100 000 as. 213 5 787 166 Manner-Suomi yhteensä 83 2 102 59 8.5.3 Toimielinten puheenjohtajien ja jäsenten määräajan palkkiot Vuonna 2009 valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille maksettiin määräajalta palkkiota, yleensä vuosipalkkiota, kaikissa Manner-Suomen kunnissa lukuun ottamatta Inaria ja Nastolaa. Valtuuston vuosipalkkio suuruus oli keskimäärin 1 640 euroa. Vuosipalkkio ACTA
123 vaihteli kunnittain 330 eurosta (Vehmaa) 8 710 euroon (Helsinki). Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin suurempaa vuosipalkkiota kuin valtuuston puheenjohtajalle. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio oli keskimäärin noin 2 100 euroa. Vuosipalkkio vaihteli kunnittain 450 eurosta (Rautavaara) 8 710 euroon (Helsinki). Hallituksen jäsenille maksettiin kuukausi- tai vuosipalkkiota 50 kunnassa. Tämä käytäntö oli yleisempää asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Alle 2 000 asukaan kunnissa ei yhdessäkään maksettu hallituksen jäsenelle määräajan palkkiota. Yli 100 000 asukkaan kunnissa hallituksen jäsenten määräajan palkkio oli keskimäärin 2 382 euroa vuodessa. Vuosien 2001 ja 2005 tiedot sisältävät myös Ahvenanmaan kuntia. euroa/vuosi 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1003 1208 1640 613 695 851 1399 1615 2102 668 739 932 769 859 1055 Valtuuston puh.johtaja Valtuuston 1. varapuh.johtaja Hallituksen puh.johtaja Hallituksen 1.varapuh.johtaja Hallituksen jäsen 2001 2005 2009 Vuosien 2001 ja 2005 tiedot sisältävät myös Ahvenanmaan kuntia. Kuvio Vuosien 8.5. 2001 Manner-Suomen ja 2005 tiedot sisältävät kuntien myös valtuuston Ahvenanmaan ja kuntia. hallituksen puheenjohtajien ja jäsenten keskimääräinen määräajan palkkio vuosina 2001, 2005 ja 2009 (euroa/vuosi, N = 332). Lähde: Lähde: Palkkiokyselyt 2001, 2005 ja 2009, Suomen Kuntaliitto. Palkkiokyselyt 2001, 2005 ja 2009, Suomen Kuntaliitto. Lautakuntien puheenjohtajille maksettiin yleisesti vuosipalkkiota. Vuosipalkkion suuruus oli keskimäärin 699 euroa. Alle 2 000 asukkaan kunnissa se oli 329 euroa ja yli 100 000 asukkaan kunnissa 2 832 euroa. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan palkkiotaso oli sektorilautakuntia hieman suurempi, keskimäärin noin 731 euroa. 8.5.4 Ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvaukset Luottamushenkilölle maksetaan korvausta ansionmenetyksestä luottamustehtävän hoidosta. Keskimäärin tuntikorvaus vuonna 2009 oli noin 20 euroa, ja sen suuruus vaihteli kunnittain kahdeksasta eurosta 58 euroon. Ansionmenetyskorvaukselle asetetaan yleensä rajoituksia. Pääsääntöisesti ansionmenetyskorvausta maksetaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Ansionmenetyskorvaukselle oli asetettu yläraja noin yhdeksässä kunnassa kymmenestä. Suurimmassa osassa kuntia oli käytäntönä tuntikorvaukseen perustuva yläraja.
124 Luottamushenkilöille korvataan matkakustannuksia esimerkiksi kun henkilö opiskelee tai opiskelee kotikunnan ulkopuolella. Yleisimmin kunnissa on käytäntönä, että korvaukset maksetaan KVTES:in mukaisesti. 8.5.5 Muut edut ja korvaukset Noin puolessa kuntia maksettiin vuonna 2008 erillispalkkioita kuntaliitosneuvotteluista, katselmuksista ja muista tilaisuuksista, joissa luottamushenkilö edusti kuntaa. Noin neljäsosalle valtuuston puheenjohtajista kunta maksoi osan puhelinkuluista tai/ja hänellä on käytössään kunnan ostama laite. Hallituksen puheenjohtajilla puhelinetu oli hieman yleisempää. Korvauskäytännöt ovat varsin kirjavia laskun mukaan tapahtuvasta korvauksesta sovittuun kuukausisummaan. Kuukausietu vaihteli 15 50 euron välillä. Vajaa viidennes kunnista oli hankkinut jollekin/joillekin luottamushenkilöille kannettavan tietokoneen tai vastaavan. Yleensä se oli hankittu valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille sekä hallituksen jäsenille. Noin viidennes kunnista maksoi osan tietoliikenneyhteyksistä kuten internetliittymästä. Yleisemmin näin oli tehty valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille sekä hallituksen jäsenille. 8.6 Koko- ja osapäiväiset luottamushenkilöt kunnissa Vuoden 2009 alussa päätoimisesti luottamustehtäviä hoitavia ja siitä kuukausipalkkaa saavia henkilöitä oli vain Turussa, Pirkkalassa ja Tampereella. Turun hallituksen puheenjohtajan palkka oli 5 000 euroa kuukaudessa. Pirkkalan pormestarin kuukausipalkka oli 7 900 euroa ja Tampereen vastaavan 13 500 euroa. Tampereella oli lisäksi apulaispormestareita, joiden palkka oli 6 000 euroa kuukaudessa. Osapäiväisesti luottamustehtäviä hoitavia henkilöitä oli Pirkkalassa ja Hämeenlinnassa. Pirkkalassa osapäiväinen kuntaneuvos sai palkkaa 2 400 euroa kuukaudessa. Hämeenlinnassa hallituksen puheenjohtaja hoiti luottamustehtävää 1,5 päivää viikossa, mistä hänelle maksettiin ansionmenetyskorvausta. Hallituksen puheenjohtajalla oli lisäksi työhuone kaupungintalolla nettiyhteyksillä. 8.7 Palkkioiden riittävyys Kuntaliitto selvitti kyselyllä vuonna 2012 valtuuston puheenjohtajien mielipiteitä valtuutettujen osalta ja hallituksen puheenjohtajilta puolestaan hallituksen jäsenten osalta luottamushenkilöiden palkkioiden riittävyydestä. Valtuuston puheenjohtajien arvio luottamushenkilöiden palkkioiden riittävyydestä jakaantui melko tasaisesti: kolmannes pitää niitä melko tai erittäin hyvinä, niin ikään kolmannes neutraalina ja runsas kolmannes melko tai erittäin huonoina. Valtuuston puheenjohtajien tyytyväisyys palkkioihin on kasvanut edellisestä valtuustokaudesta. Tyytyväisten osuus on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä ja saman verran on laskenut tyytymättömien osuus. Hallituksen puheenjohtajien mielipiteet jakaantuivat enemmän. Hallituksen puheenjohtajista viidennes piti luottamushenkilöpalkkioita melko tai erittäin riittävinä ja ACTA
125 38 prosentin mielestä niiden riittävyys on melko tai erittäin huono. Tyytymättömissä puheenjohtajissa oli sekä niiden kuntien edustajia, joiden palkkiotaso oli keskimääräistä korkeampi että myös niiden kuntien edustajia, joiden palkkiotaso oli keskimääräistä matalampi kuin sen kokoisissa kunnissa keskimäärin. Palkkioihin tyytyväisten osuus hallituksen puheenjohtajista on pysynyt samansuuruisena valtuustokauden 2005 2008 loppuun verrattuna. Tyytymättömien osuus sen sijaan on pienentynyt huimasti, 12 prosenttiyksikköä. Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien tyytymättömyyden vähentyminen selittyy osittain palkkioiden maksamisen yleistymisellä niin jäsenten kuin puheenjohtajien osalta. Lähes kaikki kunnat ovat korottaneet kokouspalkkioita 2000-luvulla. Puolet kunnista nosti kokouspalkkioita vuoden 2009 alussa. Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien ja jäsenten kokouspalkkiot nousivat valtuustokauden 2005 2008 alusta seuraavan valtuustokauden alkuun keskimäärin vajaan kolmanneksen. Vaikka keskimääräisen palkkiotason nousuun vaikutti laskennallisesti 1.1.2009 tapahtunut suuri kuntaliitosten määrä, palkkiotason katsotaan kuitenkin nousseen enemmän kuin ansiotaso keskimäärin. On tulkittavissa, että tällä on kompensoitu luottamushenkilötyön vaativuuden kasvua ja lisääntynyttä ajankäyttöä tehtävien hoidossa. Hallituksen puheenjohtajien osalta tyytyväisyyden kasvua selittää lisäksi se, että myös hallituksen jäsenien määräajan palkkio on yleistynyt. Palkkiot ja korvaukset ovat monipuolistuneet 2000-luvulla. Mukaan on tullut entistä enemmän teknisiä apuvälineitä, kuten matkapuhelimia, kannettavia. Tekniset työvälineet tuovat omalta osaltaan lisää keinoja luottamushenkilötyöhön. 8.8 Puoluevero Luottamushenkilöt eivät saa itselleen kokonaan valtuuston määräämää palkkiota ja ansionmenetyskorvausta, sillä ne ovat verotettavaa tuloa. Lisäksi palkkion suuruutta vähentää luottamushenkilömaksu eli niin sanottu puoluevero. Puolueet perivät yleisesti puolueveroa luottamushenkilön antaman valtuutuksen nojalla. Se voidaan periä kaikista palkkioista tai vaikka vain kokouspalkkioista. Puolueveron suuruudesta päättää puolueen kunnallisjärjestö, joten kuntakohtaiset erot puolueen sisällä ovat suuret. Pienimmillään puoluevero oli viisi prosenttia ja korkeimmillaan puolet palkkiosta. Isointa puolueveroa peri valtuustokauden 2009 2012 alussa Vihreä liitto, noin 17 prosenttia ja pienintä Ruotsalainen Kansanpuolue, noin 11 prosenttia.
126 Taulukko 8.5. Puolueiden perimä luottamushenkilömaksu eli ns. puoluevero vuonna 2009 ja muutos-% edellisen valtuustokauden 2005 2008 alkuun. Kuntakokoluokittainen tarkastelu. Kuntakoko Kesk SDP Kok. Vas. Vihr. KD RKP PS Alle 5 000 as. 10,9 11,6 11,4 11,5 15,4 10,4 8,2 10,2 5 001 10 000 as. 11,5 12,6 11,3 12,9 14,9 11,0 9,2 10,6 10 001 20 000 as. 12,2 13,4 13,1 15,5 17,7 12,3 9,0 11,6 20 001 50 000 as. 13,2 15,8 14,8 17,2 17,4 12,1 12,1 10,8 Yli 50 000 as. 16,1 21,9 17,0 22.2 20,2 14,4 20,0 11,9 Manner-Suomi 11,8 13,3 12,4 14,5 16,8 11,7 10,6 10,9 Muutos 2005 2009 %-yks. +0,9 +1,6 +0,9 +0,7-0,6 +0,5 +1,5 +1,1 8.9 Johtopäätökset Poliittinen johtaminen tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin ammattimaisempaa ja osassa kuntia on jo siirrytty kohti keskeisten poliittisten johtajien kokopäiväisyyttä tai osa-aikaisuutta. Tällöin on tunnustettu, että poliittinen johtaminen on vaativa tehtävä ja että sitä pitää hoitaa osa-aika- tai kokopäivätyönä. Tätä voidaan pääosin toteuttaa joko osa- tai päätoimisen hallituksen tai valtuuston puheenjohtajan kautta tai pormestarimallilla. Valtuustokauden 2009 2012 aikana keskustelu näistä ammattiluottamushenkiöistä vilkastui selvästi ja vuonna 2013 kokopäiväisiä tai osa-aikaisia hallitusten puheenjohtajia löytyi jo useasta kunnasta, muun muassa Lahdesta, Porista, Oulusta, Rovaniemeltä, Järvenpäästä ja Hämeenlinnasta. Viimeksi mainitussa myös valtuuston puheenjohtaja toimii osa-aikaisena. Puheenjohtajistojen näkemykset omasta ajankäytöstään vaihtelevat kunnan koon mukaan. Kaikissa kuntakokoluokissa hallitusten puheenjohtajat arvioivat ajankäytön huonommin riittäväksi kuin valtuustojen puheenjohtajat. Sen sijaan puheenjohtajat niin valtuustoissa kuin hallituksissa näkivät valtuutettujen ja hallituksen jäsenten ajankäytölliset valmiudet korkeintaan keskinkertaisina. Tulosten perusteella eivät valtuustojen puheenjohtajat kokeneet tiedonsaantia kovinkaan ongelmalliseksi asiaksi, sama koski myös luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia asioiden valmisteluun sekä valmistelun läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Erityisesti suurimpien kuntien valtuustojen puheenjohtajat näkivät valtuutettujen tiedolliset ja taidolliset valmiudet hyviksi. Sen sijaan hallitusten puheenjohtajien arviot olivat hieman negatiivisemmat. Pienimpien kuntien hallintojohtajista valtaosa ilmoitti, ettei kunta ole tukenut valtuustoryhmiä. Kun tukea valtuustoryhmille oli annettu, oli se ylivoimaisesti useimmin ollut kunnan tilojen antaminen valtuustoryhmien käyttöön. Pääsääntöisesti valtuustokauden 2009 2012 alussa kaikkien Manner-Suomen kuntien toimielinten niin virallisten kuin apu- ja vapaamuotoistenkin kokouksista maksettiin luottamushenkilöille kokouspalkkioita. Luottamushenkilöiden palkkiotaso vaihtelee kunnittain. Osassa kuntia valtuutetut ovat päättäneet pitää kokous- ja vuosipalkkiot erittäin pieninä ja korotuksia ei ole ACTA
127 tehty vuosikymmeniin. Tavallisesti palkkiosääntö uusitaan valtuustokauden vaihtuessa ja tehdyt korotukset ovat indeksiin sidottuja. Määräajan palkkioiden suuruudessa on yleisesti huomioitu luottamushenkilön työn vaativuus. Tämä näkyy erityisesti toimielinten puheenjohtajien vuosipalkkioissa. Valtuustokauden alussa lähes kaikissa kunnissa valtuuston ja hallitusten puheenjohtajille sekä osalle lautakuntien puheenjohtajia maksettiin vuosipalkkiota. Suurimmissa kunnissa myös hallitusten jäsenille on maksettu vuosipalkkiota. Luottamushenkilötyön vaativuuden kasvu on osittain huomioitu myös luottamushenkilöille maksettavissa palkkioissa ja korvauksissa. Palkkioissa on otettu yhä laajemmin käyttöön määräaikapalkkioita, jolla halutaan huomioida luottamushenkilön meneillään oleviin asioihin perehtymiseen ja valmistautumiseen käyttämää aikaa ennemmin kuin kokoustamista. Palkkioiden riittävyyttä hyvänä pitäneiden hallituksen ja valtuuston puheenjohtajien osuus onkin kasvanut edellisestä valtuustokaudesta.