Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta
Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena maaseutualueiden määrä uusien kuntien sisällä kasvaa. Kylien ja kyläyhdistysten roolista ja merkityksestä on käyty keskustelua. Tutkimuksen teoriaosuus rakentuu osallisuuden ja kunnallisdemokratian sekä yhdistysten ja lähidemokratian aineiston varaan. Tutkimuksen keskeisiksi käsitteiksi määriteltiin vuorovaikutus, osallistuminen, kylä ja kylätoiminta. 2
Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kunnan ja kylän välistä vuorovaikutusta peruskunnassa ja kuntaliitoskunnassa. 3
Tutkimusongelmat Tutkimuksessa etsittiin vastausta seuraaviin kysymyksiin: Eroaako kunnan ja kylän välinen vuorovaikutussuhde peruskunnassa ja kuntaliitoskunnassa toisistaan? Miten kylä ja kunta ovat yhteydessä toisiinsa? Kokevatko kunnan edustajat ja kyläläiset kyläyhdistykset asukkaiden vaikutuskanavina kuntaan? 4
Tutkimusalueet Kuntaliitoskunta Seinäjoen kaupunki Kainaston kyläyhdistys Lähteet: Etelä-Pohjanmaan liitto 2011; Seinäjoen kaupunki 2011 5
Tutkimusalueet Peruskunta Laihia Laihian Ylipään kyläyhdistys Lähde: Pohjanmaan liitto 2010. 6
Aineisto ja menetelmät Laadullinen tutkimus Haastateltavia yhteensä 15 Seinäjoen kaupungin edustajia Kainaston kyläyhdistyksen jäseniä Laihian kunnan edustajia Laihian Ylipään kyläyhdistyksen jäseniä Paikallisten toimintaryhmien Liiveri ry:n edustaja ja YHYRES ry:n edustaja. Haastattelut suoritettiin joulukuussa 2010 ja tammikuussa 2011 7
Teemahaastattelut Haastatteluissa teemoina olivat: Kylä ja kunta Vuorovaikutus Paikallisdemokratia/osallisuus Vastaukset jaettiin kolmeen ryhmään Suhtautuminen kylätoimintaan Tiedonkulku ja yhteistyö Vaikuttaminen 8
Tulokset Kuntaliitoskunta Suhtautuminen kylätoimintaan - Kaupungin näkökulmasta kylissä vahvaa tahtoa. - Elinvoima- ja osallisuusohjelma käsittelee kaupungin suhtautumista kyliin. - Jonkin verran taloudellista tukea. Tiedonkulku ja yhteistyö - Ei erikseen suunnattua tiedotusta kyliin - Yhteyshenkilöiden puute (kyläläiset, Liiverin edustaja) - Kyläkierrokset eivät vakiintunut käytäntö Kyläyhdistys vaikutuskanavana - Kyläyhdistykset nähtiin asukkaiden kanavana vaikuttaa - Kylän oma aktiivisuus - Asukaslautakunnat 9
Tulokset Peruskunta Suhtautuminen kylätoimintaan - Vaihdellut eri aikoina - Myönteistä Tiedonkulku ja yhteistyö - Ei säännöllistä tiedonvaihtoa - Suuntana kylistä kuntaan - Paikallisen toimintaryhmän merkitys (painoarvo kylien kanssa toimijana ja yhteydenpito kyliin) Kyläyhdistys vaikutuskanavana - Kylät voivat vaikuttaa, mutta oma aktiivisuus tärkeää. - Koettiin yksipuoliseksi - Suorat kontaktit 10
Johtopäätökset Kuntaliitoksen jälkeenkin perinteiset kanavat tärkeimpiä kylien yhteydenpidossa kuntaan. Asukaslautakunnat koettiin tärkeiksi kuntaliitoskunnassa, mutta toimintaa haluttiin kehittää. Kyläsuunnitelmien merkitys ei näyttänyt olevan kovinkaan suuri yhteistyössä. Peruskunnassa (Laihialla) korostettiin paikallisen toimintaryhmän merkitystä ja vastuuta kyläasioissa. Kylien oma aktiivisuus ratkaisevaa? 11
Lähteet Etelä-Pohjanmaan liitto (2011). Etelä-Pohjanmaan kartta. Saatavissa 7.2.2011: www.epliitto.fi/?page=etela_pohjanmaan_kartta. Pohjanmaan liitto (2010). Kunnat ja kartta. Saatavissa 1.2.2011: www.pohjanmaa.fi /fi/d-pohjanmaa-kunnatjakartta.aspx?docid=2353 &TocID=11. Seinäjoen kaupunki (2011a). Seinäjoki lyhyesti. Saatavissa 7.2.2011: http://www.seinajoki.fi/info/seinajoki_lyhyesti.html. 12
Kiitos mielenkiinnosta! 13