Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Aivoliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tom Anthoni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Tom Anthoni Järjestöpäällikkö 0505689145 tom.anthoni@aivoliitto.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä vastauksia. 5. Toimielimen nimi vastauksia. 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa Avoimet vastaukset: 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?
kantaa Avoimet vastaukset: 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - 5. Lähipalveluiden määrittely kaipaa edelleen selkeytystä. Uudistettavan integroidun sote-palvelurakenteen keskeinen kehittämisen kohde on organisoida riittävä osaaminen, jota tarvitaan eri tavoin vammaisten asiakkaiden monialaisen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa. Arviointiosaamista tarvitaan sekä lähipalveluna että tarvittaessa erityisosaamista keskitetymmin. Asiakkaiden terveydenhuollon, apuvälineiden, kuntoutuksen ja sosiaalipalveluiden palvelutarpeet tulee arvioida samassa kokonaisuudessa. Silloin kun asiakkaalla on tarvetta usean palveluun turvaamaan hänen pärjäämistään ja palveluista muodostuu monialainen kokonaisuus, pitää arviointia toteuttavalla henkilöstöllä olla riittävää ja moniammatillista osaamista. Asiakkaan tarpeet tulee arvioida asiakkaan arkiympäristössä, vaikka arvioinnissa tarvittava työ voidaan hallinnoida ja organisoida isommalla alueella. Asiakkaan monialaisen toimintakyvyn ja eri palvelujen tarpeen sekä yksilölle sopivan palvelun toteuttamistavan arviointiin tarvitaan nykyistä enenemän osaamista, että palvelut voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti. Hyvä, että Sote-alue vastaa ja turvaa leveämmät hartiat palvelujen rahoituksessa ja järjestämisessä. Vammaisten ihmisten palvelutarpeiden arvioinnin osaamista voi organisoida sote- ja tuotantoalueilla samalla, kun palveluja tuotetaan ja toteutetaan lähellä asiakasta. Sote-alueen tulee vastata riittävän arvioinnin ja neuvonnan osaamisen solmukohtien organisoimisesta ja palvelukokonaisuuden järjestämisestä. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut on saavutettava esteettöminä. Pelkkä esteettömyyden edistäminen sotepalveluja totutettaessa ei ole riittävä tavoite. Lakiehdotuksen 5 :ssä on lisäksi maininta lähipalveluiden saavutettavuudesta esimerkiksi kotiin tarjottuina palveluina, sähköisinä palveluina, lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavina palveluina ja liikkuvina palveluina. Myös näiden palvelumuotojen kohdalla on kiinnitettävä huomiota esteettömyyteen. Aivoliitto pitää hyvänä, että lakiesityksen perusteluissa on mainittu YK:n vammaissopimuksen esteettömyysvelvoitteet palveluita järjestettäessä. Palveluiden esteettömyys onkin syytä huomioida läpileikkaavana periaatteena kaikkia palveluita järjestettäessä. Myös vammaisten ihmisten sosiaalipalveluissa on tarvetta erityisosaamisen keskittämiseen. Esimerkiksi kun vaikeavammaisen henkilön avustaminen järjestetään henkilökohtaisen avun työnantajamalli-järjestämistavalla, toteutukseen tarvitaan alueellisesti organisoitua henkilökohtaisen avun työnantajuutta tukevaa hallinnollista tukea. Henkilökohtaisen avun palvelun työntantajamallissa avustajan palkanlaskentaan sekä työnantajan ohjaukseen ja auttamiseen liittyviä tehtäviä keskittämällä saataisiin hyötyä, joka parantaisi palvelun piirissä olevien oikeusturvaa. Henkilökohtaisen avun -palvelun toteuttaminen työnantajamallilla tarkoittaa palvelua käyttävän vammaisen työnantajan erityisen vastuullista siviili- ja rikoslainsäädännöllistä asemaa. Tämä aiheuttaa myös sosiaalipalvelujen järjestäjälle ja toteuttajalle vastuita palvelun järjestämiseen liittyen. Samoin osaamisen keskittämistä tarvitaan mm. vammaisten ihmisten tarvitsemien auton apuvälineiden sekä
asunnon muutostöiden organisoinnissa ja teknisessä osaamisessa. Terveydenhuollon palveluissa valinnan vapaus toteutuu laajemmin kuin sosiaalipalveluissa, jossa tarvitaan myös asiakkaan valintamahdollisuuksien kehittämistä. 7 kieli. Viittaamme Soste ry:n antamaan lausuntoon, jossa korostetaan, että sote-palvelujen toteuttamisessa on huolehdittava siitä, että palvelut annetaan asiakkaiden omalla kielellä, tämä tarkoittaa myös viittomakieltä. Erityisesti haavoittuvilla ryhmillä (lapset, vanhukset, mielenterveys- ja päihdehuoltoa tarvitsevat) tulee olla mahdollisuus käyttää sosiaali- ja terveyspalveluja myös omalla kielellään, ilman tulkkausta. Tulkkauspalvelun järjestäminen ei ole riittävä tapa toteuttaa sote-palveluja. Viittomakieltä käyttävällä tulee olla mahdollisuus hakeutua viittomakielisten palveluiden piiriin, vaikka niitä ei lähipalveluina olisikaan tarjolla. Ruotsinkielisten vammaisten henkilöiden erityispalvelujen koordinointi, ohjaaminen, yhteensovittaminen ja valvonta tulee antaa yhdelle sote-alueelle. Palvelurakenneuudistuksen tulee huomioida kansalaiset, jotka ovat vähemmistönä vähemmistön joukossa. Jotta ruotsinkielisille vammaisille ihmisille voidaan taata yhdenvertaisesti järjestettävät palvelut ja tukimuodot, on yhden SOTE-alueen yhteyteen perustettava kansallinen koordinoiva taho, joka vastaa ruotsinkielisten vammaispalvelujen ohjaamisesta ja yhteensovittamisesta. Tahon vastuualue pitää sisällään sekä nykyiset vammaispalvelujen että erityishuolto palvelujen piiriin kuuluvat palvelut. Tämän lisäksi vastuuta voidaan laajentaa koskemaan myös muita palveluja, kuten esimerkiksi dementiahoitoa, mielenterveyspalveluja sekä lastenhuoltoa. Ruotsinkieliset vammaisten henkilöiden palvelut eivät saa jäädä jälkeen suomenkielisten palveluiden kehittämisestä. Kårkullan erityishuollon kuntayhtymä nykyisessä muodossa ei vastaa esitetyn koordinoivan tahon osaamistarvetta. (Kårkullan kuntayhtymää ei tarvitse säilyttää, kun muut erityishuoltopiirit lakkautetaan.) 8 ja 9 Kunnilla säilyy velvollisuus huolehtia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Jos palvelujen toteuttaminen siirtyy kunnasta tuotantoalueen kuntayhtymälle, säilyykö kunnissa henkilöstöä ja asiantuntemusta toteuttaa tätä? Sote-alueiden konsultaatio kunnille ei välttämättä turvaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntemusta. Kuntien alueidenkäyttöä sekä asunto- ja liikennepolitiikkaa tulee toteuttaa esteettömästi ja helposti saavutettavasti, jolloin ne vaikuttavat myönteisesti asukkaiden terveyteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen. Kuntastrategioissa ja isoissa asunto- ja liikennepolitiikan hankinnoissa tulee edistää yleisten asumisen ja liikenteen ympäristöjen helppoa saavutettavuutta. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset:
13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? kantaa Avoimet vastaukset:
15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa Avoimet vastaukset: 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa Avoimet vastaukset:
18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Hyvä, että laki vahvistaa Sote-alueen vastuuta soveltaa lakia yhdenmukaisesti ja takaa asiakkaille nykyistä paremman yhdenvertaisuuden. Vammaispalvelujen toteutuksessa on valitettavia esimerkkejä eri tavoin sovelletuista lainsäädännöstä ja palveluista eri puolilla maata, kirjavasti toteutetuista korvaus- ja saamisperusteista. 12 Järjestämispäätös palvelujen toteuttamisesta on poliittinen kompromissi, jossa ei päästä riittävän yksityiskohtaisesti määrittämään alueella järjestettävien palvelujen sisältöjä. Palvelujen keskeisistä sisällöistä pitää edelleen säätää palveluja koskevissa erillisissä laeissa. 2, 5 ja 6 kohdat: Esimerkiksi palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, väestön kielelliset oikeudet ja palvelun laatu eivät voi olla järjestämispäätöksen ja sopimuksenvaraisia asioita, vaan niistä on säädettävä lain tasoisesti. 11. kohta: järjestämispäätöksessä varmistetaan, että kunnan tai kuntayhtymän palvelutuotannon lisäksi tarjolla on muita järjestämistapoja, joilla mahdollistetaan järjestöjen ja yritysten pääsy palvelujen tuotantoon. Tuotantoalueilla pitää olla osaamista tehdä asiakaslähtöisiä hankintoja ja toteuttaa tarvittaessa suorahankintoja sekä toteuttaa vammaispalveluja asiakaslähtöisesti myös henkilökohtaisella budjetoinnilla. Sote-alueiden tuotantovastuussa olevat isot kunnat ja kuntayhtymät eivät saa määritellä vammaisten ihmisten asumisessa tarvitsemien palvelujen järjestämistä isoina palveluhankintoina. Ryhmäkohtaiset hankinnat eivät takaa riittävän yksilöllisiä ja tarpeen mukaisten palvelujen toteutusta. Avoin kilpailullinen hankinta ei ole soveltuva vammaisten ihmisten yksilöllisen tarpeen mukaisten palvelujen järjestämiseen. Palveluja toteutettaessa palveluseteleillä sen arvon tulee tosiasiallisesti riittää palvelun tuotantokustannuksiin myös silloin, kun palvelusta ei saa asiakasmaksulain mukaan aiheutua asiakkaalle omavastuuosuutta. Samoin henkilökohtaista budjetointia ei saa toteuttaa liian alhaisella määrärahalla. Myöskään yksilöllisten apuvälineiden hankintoja ei saa tehdä isoina kokonaiskilpailutuksina. Hankinnoissa tulee hyödyntää enemmän käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta. Hankintayksikköjen on ymmärrettävä esimerkiksi, että on eri asia käyttääkö ihminen keppejä harvoin ja lyhyen ajan kipsauksen keston ajan, vai koko loppuelämän ja tulevien vuosien ajan, jolloin apuvälinepalvelut luovat arjen sisältöä ja sujuvan arjen toteutuminen on kiinni palvelujen asiakaslähtöisestä toteutumisesta. 12. kohta: Tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen tulee varmistaa yhdenvertaiset palvelut. Tätä ohjaamaan tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön tarkempaa ja tiiviimpää ohjausta, tarkemmat raamit laissa sekä riittävä valvonta. 14 kohta: Järjestämispäätöksen tasoisessa palvelujen arvioinnin ja seurannan menettely jättää paljon tulkinnanvaraa, jossa yhdenvertaisuus on vaarassa. Asetustaso ja järjestämispäätös eivät ole arvioinnin ja seurannan vähimmäiskriteerien määrittelyyn riittävä, vaan palvelujen arvioinnista ja seurannasta on säädettävä lainsäädännön tasolla. Järjestämispäätös on keskeinen sote-palvelujen yhdenvertaisen toteuttamisen ohjausväline. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikkien sote-palvelujen laadukas toteuttaminen väestön tarpeiden mukaisesti. On tärkeää, että vammaisten ihmisten erilaiset palvelut osataan määritellä mukaan
järjestämispäätökseen. Järjestämispäätökseen tulee lisätä myös päätös tuotantoalueen vuorovaikutusrakenteesta asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa, erityisesti heikossa asemassa olevien eri tavoin vammaisten ihmisten osallisuus tulee varmistaa. 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? kantaa Avoimet vastaukset:
22. Muita huomioita luvusta 3. - 14 Lisäysehdotus: Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat, hoitavat, TUKEVAT, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Mikä on teemallinen kuntayhtymä? Mikäli tällaista suunnitellaan vammaisten ihmisten palveluihin, tulee varmistaa ja määritellä tarkemmin toimialan todellinen osaaminen ja mitä palveluilla tarkoitetaan? Vammaisfoorumi toteaa, että kehitysvammaisten erityishuollon kuntayhtymien historialliset laitospalvelut eivät takaa innovatiivista osaamista kaikkien vammaispalvelujen teemalliseen tuotantovastuuseen. On hyvä, että kehitysvammalaitoksia lakkautetaan, ne eivät saa jatkossa tuottaa samoille asiakkaille entisenkaltaista palvelusisältöä. Erityishuoltopiireissä ei ole osaamista eri vamma- ja diagnoosiryhmien palvelutarpeista, eikä niille pidä siirtää vastuuta eri tavoin vammaisten ihmisten tarvitsemien palvelujen toteutuksesta. 16 Tuotantoalueilla pitää olla osaamista tehdä asiakaslähtöisiä hankintoja ja toteuttaa tarvittaessa suorahankintoja sekä toteuttaa vammaispalveluja asiakaslähtöisesti myös henkilökohtaisella budjetoinnilla. Sote-alueiden tuotantovastuussa olevat isot kunnat ja kuntayhtymät eivät saa määritellä vammaisten ihmisten asumisessa tarvitsemien palvelujen järjestämistä isoina palveluhankintoina. Ryhmäkohtaiset hankinnat eivät takaa riittävän yksilöllisiä ja tarpeen mukaisten palvelujen toteutusta. Avoin kilpailullinen hankinta ei ole soveltuva vammaisten ihmisten yksilöllisen tarpeen mukaisten palvelujen järjestämiseen. Palveluja toteutettaessa palveluseteleillä sen arvon tulee tosiasiallisesti riittää palvelun tuotantokustannuksiin. Yksilöllisen vammaispalvelujen toteuttaminen tulee mahdollistaa henkilökohtaisella budjetoinnilla säätämällä laki ja varaamalla siihen riittävä määräraha. 17 Kuntien tuotantoalueellinen yhteistoiminta palvelutuotannossa on oikea tavoite. Terveydenhuollon palvelujen valtakunnallinen keskittäminen on tarpeellista ja kannatettavaa esim. harvinaisten sairauksien lääketieteellisten osaamisen ja tarpeiden mukaan. Näitä ei pysty riittävän laadukkaasti tuottamaan jokaisella sote- tai tuotantoalueella. Näiden keskitettyjen yksiköiden tulee eri tavoin tukea alueensa perustason toimijoita, konsultaatioiden, kouluttamisen tms. lisäksi myös vastaamalla vaativimpien potilaiden hoidosta. Palvelun keskittämiseen tarvitaan sopimisen lisäksi asetus. Asiakkaan omalla äidinkielellä tarjottavat palvelut eivät ole riittävä peruste keskittää vammaispalveluja. Edelleen jää avoimeksi, mitä ovat vammaispalvelujen sosiaalihuollon toimenpiteet, joka edellyttävät keskittämistä? Voisiko esimerkiksi sote-alueelle keskitettävä henkilökohtaisen avun palkkahallinto olla sosiaalihuollon toimenpide? Myös vammaisen henkilön auton hankinnan ja auton apuvälineiden osaaminen on hyvä keskittää yhdelle sote-alueelle. Lisäksi asunnon muutostöiden tekniseen erityisosaamiseen tarvitaan keskittämistä. 18 Tuottamisvastuullisen kuntayhtymän itse tuottamien palvelujen omavalvonta tulee sisällyttää järjestämisvastuussa olevan sote-alueen omavalvontaohjelmaan. Tuotantoalueiden palveluja koskevat laadunhallintasuunnitelmat tulee tehdä kuhunkin palveluun erikseen. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista?
kantaa Avoimet vastaukset: 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa Avoimet vastaukset: 25. Muita huomioita luvusta 4. vastauksia. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena?
kantaa Avoimet vastaukset: 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa Avoimet vastaukset: 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa Avoimet vastaukset:
29. Muita huomioita luvusta 5. - 25-28 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama valtakunnallinen ohjaus vammaispalvelujen toteutuksessa ja kehittämisessä on erittäin tervetullut. 28 Vammaisten ihmisten perusoikeuksia turvaavat vaikeavammaisten palvelut on säädetty lailla subjektiiviseksi oikeudeksi. Vammaispalvelujen korvausperusteita ei voi määritellä alueen palvelujen järjestämispäätöksessä. Rakennepoliittinen budjettikehysjärjestelmä ei saa karsia heikoimmassa asemassa olevien vaikeasti vammaisten ihmisten välttämättä tarvitsemia palveluja, jotka on säädetty heille subjektiiviseksi oikeudeksi. 30 Hyvä, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on kirjattu lakiehdotukseen. Monialaisesti sote-palveluja käyttäville vammaisille ihmisille on turvattava vaikuttamisen mahdollisuudet jokaisella sote- ja tuotantoalueella ja eri päätöksenteon tasoilla. Sote-alueen järjestämispäätös ei turvaa riittävällä tavalla kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumisen rakennetta, vaan osallistumisen rakenteet ja muodot on avattava. Osallistumisesta on säädettävä laintasoisesti ja jokaisen sote-alueen ja tuotantoalueen kuntayhtymän perustamissopimuksessa tulee varmistaa vammaisille asiakkaille ja heitä edustaville järjestöille osallisen- ja vaikuttamisen rakenne. Asukkaiden näkemykset on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon laadittaessa sote-alueen järjestämispäätös ja tuotantoalueiden toimintasuunnitelma. YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen 4 artiklan mukaan kaikilla päätöksenteon tasoilla, missä päätetään heitä koskevista asioista ja palveluista, on otettava mukaan vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä. 32 Valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset vammaisjärjestöt tulee ottaa mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon alueiden kehittämisrakenteiden muodostamiseen. Järjestöihin on kertynyt osaamista vammaisille ihmisille tarpeellisten palvelujen kehittämisestä sekä vammaisten ihmisten tarvitsemien palvelujen tuottamisesta. Väestön hyvinvointitiedon keruussa eri tavoin vammaisia ihmisiä pitää tarkastella osittain omana väestöryhmänä, että heidän todellinen terveydentila, hyvinvointi ja elämäntilanteet tulevat riittävästi huomioiduksi. Heikommassa asemassa olevien vammaisten ihmisten hyvinvointia ei pysty vertaamaan muihin kuntalaisiin esimerkiksi terveyspalvelujen saamisessa. Terveyden eriarvoisuutta voidaan tehokkaimmin vähentää kohdentamalla enemmän toimenpiteitä kuntalaisiin, joilla on jokin vamma, pitkäaikaissairaus ja vaikeita toimintakyvyn rajoitteita. Vammaisjärjestöt tuntevat parhaiten jäsen- ja kohderyhmiin kuuluvien ihmisten tarpeet, mikä puolustaa järjestöjen osallistamisen tärkeyttä. Tämän tulee näkyä myös lakiesityksen pykälätasolla, ei vain perusteluteksteissä. Eri tavoin vammaiset ihmiset ovat väestöryhmiä, joiden osallisuus toteutuu paremmin järjestöjen kautta kuin kuulemalla vain yksittäisiä palvelujen käyttäjiä. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta?
kantaa Avoimet vastaukset: 31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset:
33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset:
35. Muita huomioita luvusta 6. - 33 Sosiaali- ja terveydenhuollon suurten kustannusten tasausrahastot käyvät uudessa alueellisessa palvelujen rahoitusmenettelyssä tarpeettomiksi, tämä tulisi kirjoittaa auki lain perusteluissa. Valtionosuuslaskennassa Sairastavuus rahoitusperusteena ei kuvaa vammaisuudesta aiheutuvia kustannuksia. 34 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen tulisi mennä suoraan Sote-alueille kulkematta kuntien kautta. Vammaisten ihmisten perusoikeuksia turvaavat vaikeavammaisten ihmisten palvelut on säädetty lailla subjektiiviseksi oikeudeksi. Vammaispalvelujen korvausperusteita ei voi määritellä alueen palvelujen järjestämispäätöksessä. Rakennepoliittinen budjettikehysjärjestelmä ei saa karsia heikoimmassa asemassa olevien vaikeasti vammaisten ihmisten välttämättä tarvitsemia palveluja, jotka on säädetty heille subjektiiviseksi oikeudeksi. Budjettikehys ei saa mennä ihmisoikeuksien edelle. 39 (Perustelut) Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen nimi on nykyisin: Validia Kuntoutus Helsinki. Valtionavustus tulee taata myös yliopistotasoiseen sosiaalihuollon- ja vammaistutkimukseen vastaavalla tavalla kuin se on osoitettu yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. - 47 Palvelujen toteuttamisen viranomaisvalvontaan on turvattava riittävät resurssit. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. - 57 Inhimillinen elämä ei aina noudata kaavamaista menettelytapaa kotikunnan muutto-oikeuden tilanteissa. Jäykkäprosessinen kotikuntalain muutos ei tosiasiassa takaa vammaisen ihmisen mahdollisuutta ja vapautta valita asuinpaikkansa. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia.
39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia. 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?
kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. vastauksia. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen alueet tulee rakentaa hallinnollisesti ja toiminnallisesti puhtaalta pöydältä, eikä erikoissairaanhoidon kuntayhtymät saa muodostua hallinnon rungoksi. Palvelujen käyttäjien kokemustieto tulee ottaa mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraation sekä palvelu- ja hoitoketjujen kehittämistyöhön, että palvelurakenneuudistus toteutuu toiminnallisesti ihmisten tarpeista käsin. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) on Suomen kolmanneksi kallein sairaus. AVH aiheuttaa kolme prosenttia koko terveydenhuollon kustannuksista. AVH on sairautena Suomen toiseksi merkittävin tappaja, ja kolmanneksi merkittävin vammaisuuden syy maailmanlaajuisesti. Joka vuosi n. 27.000 ihmistä Suomessa sairastaa AVH:n eli yli 70 henkeä joka päivä. Mitä pitää tehdä aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutuksen kohentamiseksi? AVH-KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISEN PERUSTEESIT 1. Tasavertaisuus AVH-kuntoutus on osoitettu vaikuttavaksi ja tehokkaaksi kaikissa ikäryhmissä, joten terveydenhuollon tulee taata sen saatavuus potilaan asuinpaikasta ja iästä riippumatta. 2. Asiantuntemus Välitön sairastumisen jälkeinen kuntoutus tulee järjestää erikoissairaanhoidossa. Kuntoutuksesta vastaa neurologian erikoisala. Kuntoutuksen on oltava aidosti moniammatillista ja sen on tukeuduttava kuntoutukseen perehtyneen hoitohenkilökunnan osaamiseen yhteistyössä AVH-yhdyshenkilöiden ja kuntoutusohjaajien kanssa. Yhdyshenkilöille on turvattava riittävät toimintaresurssit. Saumaton ja tehokas jatkokuntoutus on järjestettävä eri toimijoiden, kuten erikoissairaanhoidon, kuntien ja Kelan yhteistyötä kehittämällä. 3. Taloudellisuus Oikea-aikainen, tehokas AVH-kuntoutus säästää yhteiskunnan kustannuksia mm. pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeen sekä sosiaalihuollon kustannusten vähentyessä. 4. Korvaamattomuus AVH-kuntoutusta ei saa lyödä laimin, koska korvaamatonta kovalevyämme eli aivoja ei voi korvata. Riittämätön tai tehoton kuntoutus maksetaan sairastuneiden heikentyneenä terveydentilana, alentuneena toimintakykynä ja elämänlaatuna sekä lisääntyneenä avun ja palvelujen tarpeena. Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti. Lapsen kielellinen oppiminen ja toimintakyky eivät kehity iän mukaisesti. Puhe puuttuu kokonaan, sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä eikä lapsi ala yhdistämään sanoja lauseiksi. Sanaston, lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. Kielellinen erityisvaikeus on karkeasti jaoteltavissa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan häiriöön. Kielellinen erityisvaikeus on luonteeltaan pysyvämpi ongelma kuin viivästynyt puheen ja kielen kehitys. Kielellisessä erityisvaikeudessa puheen ja kielenkehitys eivät noudata samoja yleisperiaatteita kuin normaalisti kielellisesti
kehittyneillä lapsilla. Vaikeudet voivat muuttaa muotoaan lapsen kasvaessa. Kielellinen erityisvaikeus voi ilmetä myöhemmin oppimisvaikeuksina. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen saattaa olla hidasta ja lapsella tai nuorella voi olla vaikeuksia vieraiden kielten sekä matematiikan oppimisessa. Kielellisessä erityisvaikeudessa saattaa olla myös liitännäishäiriöitä. Näitä voivat olla esimerkiksi hahmotuksen ja motoriikan vaikeudet, tarkkaavaisuuden kiinnittämisen ja keskittymisen ongelmat sekä vaikeudet sosiaalisissa taidoissa. Kommunikoinnin tueksi lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä kuten piirtämistä, tukiviittomia ja kuvakommunikointia. Kielellisen erityisvaikeuden ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia. Sen ohessa lapsella saattaa olla liitännäishäiriöistä riippuen esimerkiksi toimintaterapiaa. Noin 7 prosentilla suomalaisista lapsista on jonkintasoinen kielellinen erityisvaikeus. Puheen kehitys viivästyy jopa 19 prosentilla lapsista. Kielellinen erityisvaikeus on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Keskeiset ongelmat kielellisissä erityisvaikeuksissa ovat: Puheterapeutteja tai puheterapiaa tarjoavia yksiköitä on liian vähän Erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon esim. neuvoloiden osalta asiantuntemus ja kuntoutusketju eivät kohtaa. Uudistuksen toimeenpanossa tulee ennaltaehkäisevän työn lisäksi kiinnittää erityistä huomiota ensihoidon toimivuuteen, akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Ikääntyvien henkilöiden kuntoutus on kannattavaa jo tutkimustenkin valossa, joten siihen tulee luoda riittävät puitteet. Hoitoketjun tulee toimia saumattomasti. Kuntoutus on kehitettävä vastaamaan tarpeita ja se tulee toteuttaa moniammatillisesti ja osaavasti. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - 1.Tuotantoalueiden tulee organisoida asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelujen tarpeen arvioinnissa tarvittava osaaminen, että asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan muodostaa toiminnallisia kokonaisuuksia. Sote-uudistuksen tärkein tehtävä on organisoida alueen asukkaiden palvelutarpeen arvioinnissa tarvittava osaaminen sekä tarvetta tyydyttävät palveluratkaisut. 2.Sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällöstä, määrästä ja laadusta on säädettävä yksityiskohtaisemmin laintasoisesti, eikä toteutus saa olla vain järjestämispäätöksessä sovitun varassa. 3.Vammaisten ihmisten ja heitä edustavien järjestöjen ja palveluja käyttävien ihmisten käyttäjäkokemusta tulee hyödyntää sote-alueiden ja tuotantoalueiden kuntayhtymien vastaamien palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Kuntayhtymien perustamissopimuksissa tulee sopia osallistumisen rakenteista, kuten sotealueiden ja tuotantoalueiden vammaisneuvostoista. Vuorovaikutusrakenteiden luomisessa tulee olla selkeä kansallinen ohjaus.