Giacomo Puccinin ooppera ootoscaoo ) Toscan rooli Sibelius-Akademi4laulumuusiikin osasto Kirjallinen tyo 2010 Heli Veskus
ESIPUHE Aloitin urani Kansallisoopperassa'Tstonid' opintoj eni alkuvuosina. Ensimmiiiset roolini olivat: Donna Elvira - Wolfgang Amadeus Mozartin oopperassa Don Giovanni Fiordiligi - W.A.Mozartin oopperassa Cosi fan tutte Tatjana - T5aikovskin oopperassa Jevgeni Onegin Mimi - Giacomo Puccinin oopp rassa La Boheme Agathe - Cari Maria von Weberin oopperassa Die Freischiitz Barbara - Eduard Tubinin oopperassa Barbara von Tiesenhusen Aloitin soprano-lirico sekd sopraano lirico-spinto osuuksilla. Vuosien kuluessa on fiiineni kasvanut ja kypsynyt, olen ptiiitynyt sopraano dramaticospinto osuuksiin, kuten Tosca Giacomo Puccinin oopperilssa Tosca, Amelia Giuseppe Verdin oopperassa Un ballo di Maschera, Leonora Giuseppe Verdin oopperassa Il Trovatore. Lauloin Toscan roolin ensimmiiistii kertaa vuoden 2005 kev?iiilh. Ttih?in mennessii olen ttitti osuutta laulanut viisi vuotta ja yli neljiikymmentii kertraa. Seuraavassanalysoin Giacomo Puccinin oopperaa Tosca sekii Toscan roolia.
Sisiiltii Esipuhe..."...2 Sisiillysluettelo...,...3 Synopsis......,4,,Toscao' ja historialliset tapahtumat...6 Sardou,,Toscaoo ja Puccinin,,Tosca"......8 Ensi-ilta ja sen miehitys....,...9 Kuuluisia Toscia......11 Toscan roolin karaktiidri ja sen tekniset vaikeudet...11 L[hdeluettelo......17
Synopsis I niiytds Sant'Andrea della Vallen kirkko Roomassa.Vankilasta karannut entinen Rooman konsuli Angelotti tulee kirkoon hakemaan pakenemiseen tarvittavia vaatteit4 jotka hiinen sisarensa markiisitar Attavanti on j?iiitiinyt perheen kappellin. Maalari Mario Cavaradosi saapuu kirkkoon lopettamaan tauluaan Maria Magdalenasta, jonka mallina on ollut markiisitar Attavanti.Kappelista ilmestyy Angelotti, joka luulee,ettei kirkossa ole ketiiiin.yhtzikkiii hiin tapaa Cavaradossin, joka lupaa kiitkeii hfinet villansa. Kun laulajatar Floria Tosca tulee kirkoon tapaamaan rakastajaansa Cavaradoossia, niin Angelotti joutuu taas piiloutumaan kappeliin.cavarodosin maalaaman Madonnan ja Attavantin samanniik<iisyys her2ittii?i Toscassa mustasukkaisuuden, mutta taiteilija osoittaa hiinelle rakkaqttaan ja Tosca poistuu onnellisena. Linnasta kuuluva tykinlaukaus osoitta, ettii Angelottin pako vankilasta on havaittu.cavarodossi ja Angelotti vflisfyviit nopeasti kirkosta. Kirkonpalvelija ilmoitta, etla voittoa Napoleonista juhlitaan tiinii iltana kontsertilla Farnesen palatsissa, jossa esiintyy myos Tosca. Poliisipiiiillikkti Scarpia sotilaineen tulee etsimiiiin Angelottia kirkosta. Kappelista ltiydetiiiin ruokakori ja markiisitar Attavantin viuhka. Toscakin palaa kirkkoon sanomaan Cavaradossille, ettei hiin voi tulla tapamiseen, koska esittaii uuden kantaatin iltakonsertissa. Scarpia, joka on toivottomasti rakastunut Toscaan, 1yrfthe heriittiiii ldydetyll[ viuhkalla hiinessii mustasukkaisuuden Cavaradossia kohtaan. Hlin haluaa aliska Toscan, mutta nainen rukoilee Jumalaa ja poistuu. Poliisiasiamies Spoletta seuraa hiintii. 4
II niiytiis Kabinetti Farnesen palatsissa.tanailtana palatsissa esiintyy Tosca. Scarpia kirjottaa Toscale lapun, ett[ Cavaradossi on hiinen luonaan. N[in hlin haluaa houkufiaa Toscan luokseen.spoletta saapuu ja ilmoitta, ettii pakolaista ei ole ldydetty, mutta epliilyksenalaisena on pidzitetty Cavaradossi. Taiteilija ei petii kuulustelussa Angelottia. Tosca saapuu.scarpia kiiskee viedii Cavaradossin kidutuskammioon.cavaradossin tuskanhuudoista epiitoivoon joutunut Tosca haluaa siiiistii rakastajaansa ja ilmoittaa Angelottin piilopaikan. Sciarrone ilmoitaa, ' ett6 Marengossa voiton ovat vieneet ranskalaisjoukot.cavaradosi ylistii5 vapautta ja Scaqpia tuomitsee hiinet is?inmaallisesta ilmoituksesta kuolemaan. Scarpia suostuu vapauttamaan Cavaradossin vain, miklili Tosca tulee hiinen omakseen. Nainen joutuu hyviiksymiiiin ehdotuksen. Onnellinen Scarpia lupaa teloittaa Cavaradossin vain niienn?iisesti ja suostuu myd,ntflmiiiin Toscalle ja Cavaradossille luvan Roomasta poistumiseen.hiin yritaii syleillii Toscaa, mutta saa naiselta suffnaavan puukoniskun. III nflytos Sant'Angelon linna. Cavaradossi kirjoitta Toscalle jiiiihyvaiskirjeen.suuniniltaan kiihtynyt Tosca tulee sanomaan Cavaradossille, ettii hiin tappoi Scarpian ja Marion teloitetaan ntienn?iisesti. Sotilaat tulevat panemaan kuolemantuomiota toimeen.cavaradossi astuu sein?in luo, kuuluu laukaus. Tosca sydksyy Cavaradossin luokse ja havaitsee kauhistuneena, ett?i Cavaradossi on kuollut ja Scarpia on pettiinyt hiinet. Scarpipn murha on havaittu.paetakseen kiiniottajiaan Tosca ei voi tehd[ muuta kuin heittiiytyii alas linnan muurilta.
ootoscaoo ja historialliset tapahtumat Draaman taustana ovat tapahtumat Napoleonin ensimmdisen Italian sotaretken (1796-1797) tuloksena perustetussa Rooman tasavallassa. Ooppera alkaa woden 1800 17. kesiikuuta ja loppuu 18. kestikuun aamuvarhaisella. Historiallisen draaman todellinen alku oli jo neljii vuotta aikaisemmin. Maansa yhten?iisyyteen ja itseniiisyyteen pyrkivissii Italian provinsseissa ja kaupu4geiss4 joissa oltiin yhii enemm?in itevaltalaista valtaa vastaan, olivat Ranskasta saapuvat uudet ideat hyvin tervetulleita. Nuori Ranskan tasavalta joutui kokoomussodissa torjumaan vanhan Euroopan monarkkisen vallan kiivaita hydkkliyksiii. Napoleonista tuli tasavallan vertauskuva. Vuonna 1796 han vei armeijansa Pohjois-Italiaan torjuakseen sielt?i itiivaltalaiset. Ranskalaisten voiton tuloksena puhkesi Reggiossa vuonna 1796 Esten herttuaa vastaan suunnattu italialaisten kapina, joka levisi nopeasti yli koko alueen ja jonka tuloksena puhkesi sota koko maassa. Napoleon valloitti Lombardian, saneli Campa Formion rauhan ja julisti Italiaan Cisalppisen tasavallan. Napoleonin vastapelaaja Italiassa oli Napolin kuninkaan Ferdinand IV vaimo Maria Carolina, jolle kuului todellinen valta maassa. Wienan keisarikunnasta perliisin olevalle regentille, Maria Theresian tyttiirelle oli Ranskal vallankumous tiiysin hyviiksymiitrin. Miten hiin olisikaan voinut suostua sisarensa Marie Antoinetten teloittamisen kanssa. Hdnen peiiimiiiirlksi sai kostaa ranskalaisille sisarensa edestii. Euroopan ruhtinaista jai han ainoaksi joka ei alistunut Napoleonin vallalle vaan taisteli kaikkea vastaan, mikii oli saanut vaikutuksia Voltairen ideoista. Vuonna 1796 Maria Carolina aloitti virallisesti sodan Napoleonia vastaan muodostaessaan allianssin itiivaltalaisten, brittien j a ven?ildisten kanssa.
Pari vuotta myrihemmin hiin joutui pakenemaan Sisiliaan. Kenraali Suvorovin sotaretkell[ Italiaan tuhottiin Ranskan fftiirvaltakunnat. Ranskalaiset vetiiytyiviit takaisin Ligurian tasavaltaan. Syyskuussa 1799 valloitti Napolin kuninkaallinen armeija Rooman. Maria Carolinan hetki oli saapunut. H[n palasi Napoliin ja annektoi Paavi Pius VI kuoleman jzilkeen myds valtansa Roomassa. Alkoi julma "puhdistuksien" aika, "kavaltajien metsiistiiminen". Kyrnmeniii tuhansia ihmisiii vangittiin ilman oikeudenkiiyntiii, tuhansia tapettiin. Poliittisista vangeista tiirkein oli Cesare Angelotti, joka oli jo Parthenopen tasavallan aikana ollut johtoasemissa ja jonka ranskalaiset nimesiviit Rooman Tasavallan konsuliksi. 17. kesiikuuta vuonna 1800 hiin pakeni Rooman St Angelon linnasta. Aluksi Angelotti piiloutui sisarensa, Markiisi Attavanttin yksityiseen kappeliin, joka sijaitsi St Andrea Della Vallen kirkon sivuhuoneessa, jossa er6s taiteilija oli maalaamassa kuvaa Magdalenasta. Maria Carolina nimesi Rooman poliisipiiellikoksi julmuudellaan kuuluisaksi tulleen sisilialaisen paronin Vitellio Scarpian. Vuoden 1800 alkukev5?illii Napoleon ylitti jfilleen Alpit ja seisoi yhtakkia arvaamattomasti itiivaltalaisten sel6n takana. Kaksi prmeijaa kohtasivat Marengon kyliin liihell?i. 14. kesiikuun ilhpaivalla itiivaltalaisten onnistui valloittaa kylii, tieto tiistii levisi nopeasti mutta taistelu loppui kuitenkin ranskalaisten voitolla. Niiin olemmekin "Toscan"' tapahtumien alussa. (Suomen Kansallisoopperan "Tosca"oopperan kiisioffelma).
Sardou'n'oTosca" ja Puccinin "Tosca" Puccini viittaa Toscalle ensimmiiistii kertaa kirjeessiiiin Giulio Riccordille 7. toukokuuta vuonna 1889, pari viikkoa oopperan "Edgar" ensi-illan jiilkeen. Puccini pyfaa Riccordia tekemiiiin kaikkensa, ettii hiin saisi Victorien Sardou'lta luvan siiveltiiii ooppera Sardou'n kirjoittamalle niiytelmiille nimeltiiiin "Tosca". Puccini kirjoitti: "Toscassa niien oopperan, joka sopii minulle tiismiilleen, teos ei ole liian laaja ja silti se on niiyttiivii spektaakkeli ja antaapaljon mahdollisuuksia siiveltiijeille." Ranskalaisen ntiytelmiikirjailijan Victorien Sardou'n (1831-1903) viisintiyttiksinen niiytelm?i "La Tosca" sai ensi-iltansa 24. marraskuuta vuonna 1887 Porte Saint-Martini'n teatterissa. Sardou oli yksi aikansa arvostetuimpia niiytelmakirjailijoita. "La Toscan" menestykseen vaikutti se, ettii se oli tehty mittatilaustyonii Sarah Bernhardtille. Aluksi Sardou ei ollut kovinkaan kiinnostunut niiytelmiinsii tekemisestii oopperaksi. Oopperasiiveltiijii Alberto Franchetti ja libretisti Luigi Illica tapasivat vuonna 1894 Pariisissa Victorien Sardoun. Giuseppe Verdi oli myds kiinnostunut, mutta korkean ian (81) vuoksi han jiitti aiheen. Sardou myi oopperaoikeudet Franchettille. Giacomo Puccini oli kuullut Franchettin hankkeesta. Listiksi Puccini oli juuri niihnyt Frienzess?i Toscan esityksen, jossa oli piieroolissa itse Sarah Bernhardt. Hiin oli tiiysin vakuuttunut, ett?i tflmii niiytelmii pitiiii saada stivellett?iveiksi. Kustantaja Giulio Riccordi ja libretisti Luigi Illica keksiv?it keinon, miten sopimus Franchettin kanssa voitaisiin purkaa. He sanoivat, ettii Tosca ei sovi oopperan aiheeksi, koska siinti on liian karkeita tapahtumia, joista yleisii ei pidd ja kaikenlaisia hankalia viittauksia historiallisiin tapahtumiin.
Franchetti purki sopimuksen ja seuraavana pliviinii Riccordi allekirjoitti sopimuksen Puccinin kanssa. Sardoun n?iytelmfl oli tunteellinen ja traaginen taina inhimillisistii kiihkoista, taustanaan 18. ja 19. vuosisadan vaihteen Italian historialliset tapahtumat taistelu ranskalaisen (tasavaltaisen) ja itiivaltalaisen (monarkistisen) vallan vdlillei sekii italialaisten taistelu kansallisen yhteniiisyytensii ja itseniiisyytensii s[ilyttiimiseksi. Sardou'n niiytelmii oli suurenmoinen ja tavallaan tuhlaavainen - viisindytoksinen draama, jossa kaksikymment[ kolme henkiltiii. Puccinin oopperaan jiii kolme niiytdstii ja yhdeks6n henkildii, joista kolme pii?ihenkilti?i: oopperaprimadonna Floria Tosca, taiteilija Mario Cavaradossi ja poliisipaiillikkd Scarpia. Sardoun suurimparra ansiona pidetiiiin hiinen yhteistyotiiiin libretistien Luigi Illican ja Giuseppe Giacosan kanss4 jotka antoivat Puccinille valmiin libreton vuoden 1898 alussa. Ensi - ilta ja sen miehitys Syyskuussa 1899 Puccini sai valmiiksi viimeisen niiytdksen. Ensimmiiisist?i librettosuunnitelmista viimeiseenuottiin oli kulunut kolme vuotta. Oli syntynyt Puccinin dramaattisin ooppera, vereviiii ja voimakasta musiikkia heti orkesterin ensi tahdeista alkaen. Koska ooppeftn tapahtumat sijoittuvat Roomaan, halusi Ricordi myds ensiesityksen sinne. Toscan ensi-ilta oli 14.1.1900 Teatro Constanzissa, sita johti Leopoldo Mugnone ja esityksen oli ohjannut Giuolio Riccordin poika Tito Ricordi. Ensimmiiinen Tosca oli Hariclea Darclee, joka oli kuulemma valittu enemm6n6yftelijiinkykyjensii ja kauneutensa kuin iiiinensd vuoksi.
Kapellimestari - Leopoldo Muanone Floria Tosca - kuuluisa laulajatar - Hariclea Darcl6e Mario Cavaradossi - maalari - Emilio de Marchi Paroni Scarpia - poliisipiiiillikkd - Eugenio Giraldoni Cesare Angelotti -Rooman entinen konsuli - Rusgero Galli Sakristaani - Ettore Borelli Spoletta - poliisin agentti - Enrico Giordani Sciarrone- santarmi - Giuseppe Gironi Vanginvartija - Aristide Parasassi Paimenpoika - Angelo Righi Ensi-ilta ei sujunut ongelmitta, sill[ ennen esityksen alkua oopperatalo sai pommiuhkauksen. Uhasta piiiitettiin olla viilittiimzittii eikii Puccinille kerrottu mitiiiin, mutta ep[ilemiittii se vaikutti ilmapiiriin. Esitys alkoi onnistuneesti, mut[a pian jotain tapahtui. Yleisdn joukosta alkoi kuulua huudoiksi yltyv:ia melua ja pian se peitti musiikin kokonaan. Kapellimestari ltii esityksen poikki. Viilikohtaukselle oli tlysin viaton syy. Joukko myiih?issii tulleita kuulijoita oli yrittiinyt tunkeutua saliin, muu yleisd oli vastustanut ja siitii oli syntynyt vilkas italialainen sananvaihto. Pian rauha palasi ja esitys p?iiisi keiyntiin. Vaikka kriitikot pitivat oopperan juonta liian brutaalina, esitettiin oopperaa 20 lltaa tiiydelle salille. Samanlaisen menestyksen koki Tosca myiis kaksi kuukautta mydhemmin Milanon La Scalassa, jossa sitii johti Arturo Toscanini. Vielii samana vuonna sai "Tosca" ensi-iltansa Buenos Airesessa, Lontoon Covent Gardenissa sekii seuraavana vuonna New Yorkissa. t0
Niistii kahdessa viimeksi mainitussa lauloi Scarpian roolin Antonio Scolti, joka pysyi siinii roolissa n?iyttiimdllii uransa loppuun asti * yhteensii kolmekymmentii kolme vuotta.(www.wikipedia/tosca.fi ) Kuuluisia Toscia Toscan nimirooli on ollut kautta aikojen yksi kuuluisimpia sopraanorooleja.ensi-illassa laulanut Hariclea Darclee, Geraldine Farrar, Maria JenIza, kenelle sattui kenraaliharjoituksessa pieni onnettomuus, hdn kaatui ja joutui laulamaan "Vissi d'arten" makuultaan. Harjoituksia seuranuut Puccini oli innoissaan, sillii vastaava tilanne oli ollut hiinen mielessliiin kappaletta siiveltiiessiiiin. Todenn?ikdisesti kuuluisiin Tosca oli Maria Callas, jonka verevii tulkinta kuulu ooppera historian ikimuistoisimpiin. Muita kuuluisia Toscia ovat olleet mm. Renata Tebaldi, Birgit Nilsson, Zinl<a Milanov, Regine Grespin sekti nykypiiiviinii Karita Mattila ja Violetta Urmana. Toscan roolin karaktii3iri ja sen tekniset vaikeudet. Toscan roolia pidetiiiin henkiinjdiimiskamppailun4 tapporoolina, voimavarojen kanssa tasapainotteluna. Se on rooli, joka vaatii kypsymistii niin iiiinen kuin my0s ndgtefijataitden kannalta. Koska aloitin siinii roolissa viisi vuotta sitten, olin ennen sitii laulanut vain pari eri italialaisen ohjelmiston roolia: Puccinin "La Boheme'n" Mimi'a sekti Verdin "Otello'n" Desdemonaa - joista molemmat ovat luonteeltaan hyvin lyyrisie. Atinellisesti Tosca on melkoinen haaste: mielenkiintoinen luoda sekii ratkaista se, miten jaotella voimansa, miten paljon niiytellli vaaratfiamalla samalla laulamista. 11
Tosca on tiiysiverinen nainen, mutta hiinellfl on myds luonteenpiirteita,joilla hiin liioittelee. Ei ole hankalaa samastua hiinen karaktiiiirin kanssa, koska Puccinin musiikki on hyvin spontaaninen ja teksti sopii hyvin musiikin luonteen kanssa. Luoja on antanut Toscalle?ilykkyyttii, huumorintajua ja reilun annoksen todellista arvokkuutt4 hiin on hyvdsydtiminen ja antelias, kuitenkin hiinellii on yksi pieni vika - mustasukkaisuus - josta hiin my<is itse on hyvin tietoinen, mutta ei kuitenkaan pysty sitii tiiysin hallitsemaan. Paikoin hiinen mustasukkaisuutensa vaikuttaa jopa vieh5ttiiv?iltii. EnsimmZiisess[ niiytdksessii nlemme Toscan mustasukkaisuus-kohtauksia kolme kertaa. Toscan ensimmiiinen ilmestyminen Sant'Andrea della Valle'n kirkkoon, jossa kohtaavat Cavardossi ja Angelotti. Ollessaan kuullut lukittujen kirkonovien takaa tiiinid vaatii Tosca Cavaradossi'lta selitystii. Perche chiuso? A chi parlavi? (Miksi ovi on lukittu? Kenen kanssa juttelit?) Quella donna! Ho udito i lesti passi ed un fruscio di vesti... (Se nainen! Kuulin nopeita askelia ja vaatteiden kahinaa...) Hetkellisen rauhoittumisen jiilkeen h?ineen iskee seuraava mustasukkaisuuden kohtaus, kun hiin huomaa Cavaradossin maalauksella blondin sinisilmiiisen naisen. E troppo bella! (Hiin on liian kaunis!) Tu lami? (Rakastatko h?intii?) Qui stava pur ora! (Hiin oli juuri hetki sitten kanssasi tiielle!) Kolmannella kerralla kayftaa Toscan mustasukkaisuuden hyviikseen Scarpia, joka viitta taas Magdaleenalle maalauksella ja sille, ettii eiviit suinkaan kaikki naiset kiiy kirkossa rukoilemassa kuten Tosca. Scarpia niiffiii h?inelle maalaamisptiydiiltii l0ydettyii Attavantin suvun (nayte 1) symbolein koristeltua viuhkaa, joka oli todellisuudessa jfltetty sinne konsulin pakenemiseksi. 12
Nityte 1 Lo stemma! E l'attavanti! Lo rteronal E* ar*, tool E It At- tn 'Tis At - ta Un ventaglio? Dove stava? (Viuhka? Missii se oli?) Qualcun venne certo a sturbar gli amanti ed essa nel fuggir perde le penne! (Joku ilmeisesti hiiiritsi rakastavaisia ja nainen hukkasi viuhkansa paetessaan!) Minulle ovat ensimmdisen n?iytdksen mustasukkaisuuskohtaukset hankalia, koska mustasukkaisuus itsesrban on melko intensiivinen tunne ja siinii liioittelu voi muut[aa karaktiiiirin heti alussa hyvin voimakkaaksi ja vallanhimoiseksi, mutta edessii odottavat vielii toinen ja kolmaskin nay6s. Pikemminkin pyrin liiytiimiifln siinii mustasukkaisuudessa naiivisuutta ja lapsellisuutta, kuten mytis Puccini on kirjoittanut. Ma falle gli occhi neri. (Maalaa hiinen silmiins[ tummiksi) Tosca on samalla kuitenkin hyvin rakastav4 hellii ja romanttinen nainen, j oka kaipaa el?imiiiinsii rakkautta. Ensimmiiisessii aariassaan: "Non la sospiri la nostra caseta..." (Etkii ikliviii pientii taloamme...) maalaa hiin Cavaradossille kauniin kuvan heidiin rakkaudestaan, jolle Cavaradossi vastaa: Ah! M'awinci ne'tuoi laci mia sirena! (Ah! Kiiiirit minut verkkoosi, sireenini!) Toinen niiyt<is on laulajalle hankalin. Siin[ on vokaalinen laaja-alaisuus: matalia sekii dramaattisia, hyvin korkeita osia. Siin?i on mytis kontrastia ja se vaatii valtavan latautunutta laulua - lyyrisesti ei voi laulaa. Dramaattisten tapahtumien myllerryksessii ja iiiirimmiiisestii tunnetilasta. iiiirinuoteissa on aina mytis jotain l3
Toscan rukousta"vissi d'arte, vissi d'amore" (Olen eliinyt taiteelle, olen eliinyt rakkaudelle) edeltliii iiiirimmflisen monimutkainen vokaaliosuus, joka provosoi hyvin voimakkaaseen?idnenkliytttiiin (neige 2). Laulaja joutuu kontrolloimaan emootioitaan, koska muuten voi helposti k6yda niin, ettii "Vissi d'arte'a" varten ei eniiii yksinkertaisesti riitii 'dilnta. Siten pitii?i kaiken olla realistista, mutta samalla kuitenkin hyvin ohjattua Ndyte 2. Ah! Piu non posso!(minti ei kestti tdtd!) Firi aou pos-so! De aolrtgc *el Ahl-.*,- che orrorl*.,* Atl prx:y Aaw pt-gf Su, vla par - Tar-ry, *o cei - late'lt mar - tirt--.,,,.,- d trop- po sof - tor-*dztu ro {oa - ger Haw wr - q4 I t4
Ah! Piu non posso! Ah! Che orror! (Minii ei kestii tiit?i, voi kauheaa.) Eritt[in vaativa on myiis Scarpian puukottamis-kohtaus, joka on kirjoitettu matalaan rekisteriin ja jossa tulee kflyttii6 myiis rintailbntl, joka on viilill?i aika raju. Toscan rukous(niiyte 3) on yksi kuuluisimpia sopraanolle kirjoitettuja aarioita. Tuntiessaan itsens?i avuttomana rakastettunsa kiduttamisen estiimiseksi ja astuessaan Scarpian aggressiivista kiristystii vastaan, Tosca laulaa toivottomana pyyntdnsii. Tiimd on kuin Toscan kiiyntikortti, mikii kertoo Toscan olevan ihmisen, joka on eliinyt vain taiteelle ja rakkaudelle, haavoittamattaan koskaan toisia. Tiissti paljastuu mytis Toscan suhde uskoon. Laulullaan Tosca pyrki muuttamaan maailman paremmaksi ja kauniimmaksi. Kuitenkin Tosca kysyy rukouksensa lopussa Perche? Miksi? Herra, miksi maksat kdrsimyksieni tunnilla minut niiin? Ndyte 3. Vissi d'arte, vissi d'amore.(elin taiteesta,elin rakkaudesta). Fn 'kj' 'J:H, -Afiot" tettro.ufpl'g$on:ard Toinen ntiytos edellyttiiii laulajalta erinomaista niiyttelijiitaidokkuutta. Toscan ja Scarpian yhteenotoissa on todellista dramaattisuutta. Ttissii ilmeneviit erittiiin selviisti Toscan eri karaktiiiirit ja emootiot. H[n on Scarpialle tasavertainen vastustaja kunnes Scarpian pyytiimii hinta Toscan rakastetun pelastamiseksi hiinet yksinkertaisesti lannistaa. Kolmas n?iytds on vokaalikiisittelylt6iin lyyrisempi. Tosca uskoo rehellisesti Scarpian lupaukseen ja on todella innoissaan. 15
Minusta on aina tuntunut, ettii tliss?i Toscan ja Cavaradossin roolit aivan kuin vaihtuvat. Cavaradossi muuttuu ndyttelijiiksi - n6yttelijiiksi Toscan edessii. Cavaradossi tuntee Scarpian ja hiinen julmuuden ja ei siten usko Scarpian lupaukseen. Cavaradossi yksinkertaisesti teeskentelee Toscalle uskovansa myiis Scarpiaa. Tosca on usein hyvin teatraalinen sankaritar, jiirjesttien Cavaradossille jatkuvasti kohtauksia, ollessaan samalla kuitenkin hyvin uskovainen ihminen. Hiin tuo Madonnalle kirkkoon kukkia, kiiy jatkuvasti rukoilemassa. Scarpia on Toscalle aivan kuin koettelemus, jonka kohtalo on htinelle mdiiriinnyt. Onko Toscalla oikeus tappaa? Tiistii koettelemuksesta selvitessiiiin toteaa Tosca todellisena kristittynb - EI. Pinnallisesti suhtautuen olisi Tosca voinut lausua viimeiset sanansa rakastetulleen Cavaradossile, mutta niin ei kuitenkaan kiiynyt -"Oo, Scarpia. Avanti a Dio!"- Oo Scarpia, tapaamme Jumalan edess6! Jumala on tuomarimme, jonka edessii olemme kaikki tasavertaisia. Juuri Jumalalle on suunnattu niin Toscan kuin myiis koko oopperan viimeiset sanat. Ndyte 4.O Scarpie, avanti a Dio!(Oo Scarpia, tapaamme Jumalan edessti). ' ' :.D!.sosrau?fo (il Fn A Oit Scar Scar - plar I - va8 - tl8 - pr" wt EAall wl ort Dlo 1.,-..*-.-...,,-.. higa..-... -...-.-.,.. bksosr$iero -f,ff, *lta fira or gmde T6
Liihteet Batta, Andras - Ooppera: S6veltiijiit, teokset, esittitj?it. Kdnemann 2001 Cologne.Suomennos Elli Ainola Made, Tiit- Ooper, operett, muusikal. TEA 2000 Puccini, Giacomo - Kirjad - Konstantinov, Igor Muusika 1971 Danilevit5 Lev - Giacomo Puccini, Muusika 1969 Suomen Kansallisoopperaan "Tosca" oopperan k?isiohjelma. www.wikipedia. fi /tosca Matheopoulos, Helena - Maailmakuulsad oopedtiihed, Tormikiri 2003 ( Diva.TheNew Generation, 1998 ) 17