Suistamon Perinneseura ry 60 vuotta Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Syyskuun 9. päivänä, vuonna 2013 Nro 2 SISÄLTÖ Tulevia tapahtumia 2013 ja 2014... Suistamon kirkko tänään... Matkoja ja tapahtumia 2013... Seija Raitanen tekee kaunista jälkeä... Suistamon evakot Laihialla 1940 Arkistojen kertomaa... Suistamon perinneaiheita Anne-Mari Kivimäen taiteen tohtorin tutkinnossa... Hanna Koikkalaisen valokuvanäyttely Lakkautettu kylä... Suitamolaisten ansiomitalit jäivät jakamatta v. 1944 Lapualla... Keihäänheittäjän mummo on suistamolainen... Uusia myyntituotteita... Suistamon Perinneseura ry v. 2013... Myynnissä olevia tuotteita... TOIMITUSKUNTA Suistamon Perinneseuran hallitus TOTEUTUS Asko Simanainen 2 2 3 4 5 6 6 7 7 7 8 8 Suistamon SA-kuvat julki Puolustusvoimat avasi huhtikuussa 2013 verkkopalvelun Etulinjasta kotirintamalle 1939-1945, joka sisältää yli 160 000 ajan valokuvaa maksuttomasti digimuodossa. Sivusto sisältää useita satoja suistamolaisia kuvia, joita ei ole ennen missään nähty. Sivuston osoite on www.sakuva.fi ja on siis maksuton ja kaikkien käytettävissä. Sodankäyntiin liittyvien kuvien lisäksi sivustolla on paljon kuvia kotirintamalta, puhdetöistä, evakkomatkoilta ja mm lottien tehtävistä. Kuvia voi hakea hakusanoilla paikkakunnan ja henkilöiden nimillä tai muilla hakusanoilla. Suistamo hakusana tuottaa 127 kuvaa, Leppäsyrjä 154, Loimola 137, Jalovaara 21, Alattu 14 ja Muuanto 4 kuvaa. Esimerkiksi sotamarsalkka Mannerheimin Leppäsyrjän vierailun kuvissa esiintyy myös siviilejä, joita olisi mielenkiintoista tunnistaa. Siispä joukolla Suistamon kuva-aarteita tutkimaan! Perinneseura ottaa vastaan aloitteita, miten seuran toiminnassa kuvia voi hyödyntää. MYÖ YHES! Juuremme ovat Suistamolla. Jorman isä Jalovaarasta, Mervin äiti Äimäjärveltä o.s. Härkönen, Seijan äiti Muuannosta o.s. Shemeikka, isä Ihatsusta Siidorov. Olimme iloisesti yllättyneitä tullessamme valituiksi hallitukseen. Vastaanotto hallituksessa on ollut kannustava ja lämminhenkinen. Olemme omiemme joukossa! Suomen Itsenäisyyspäivänä 06.12.2012 olimme kunniavartiossa Karjalaan jääneiden muistopatsaalla Hietaniemen ortodoksisella hautausmaalla. Iloitsemme myös siitä, että voimme omalta osaltamme olla mukana säilyttämässä ja jatkamassa vanhempiemme arvokasta kulttuuriperintöä: karjalan kieltä, käsitöitä, ruokakulttuuria ja matkailua luovutetun Karjalan alueelle. Suistamolla tutuilla paikoilla käydessä, lapsena kuulluista tarinoista syntyneet mielikuvat ja muistot muutuvat todeksi. Vuodesta 2009 karjalankieli on ollut virallinen vähemmistökieli ja monelle äidinkieli Suomessa. Mielestämme, karjalan kielen tunnettavuutta ja arvostusta olisi nostettava esiin valtakunnallisissa tiedoitusvälineissä. Äidinkieli on osa vahvaa Karjalaista identiteettiämme. Tavoitteena voisi olla mm: TV-uutiset, musiikki- / lastenohjelmaa, karjalankielinen dokumentti / elokuva nuorista suistamolaisista Suomessa. Karjalan kielistä kirjallisuutta on saatavilla kiitettävästi. Mutta, suistamolainen murresanakirja puuttuu? Löytyisiköhän tekijöitä kirjaselle? Aaro Mensosen kirjoittaman kirjasen, Taratammo Karjalakse, alkusanoista lainaus: Kielihäi ei pysy hengis, gu vai emmo pagize da kirjuta sidä taldeh, anna vie meijängi jälgeh karjalazet sugupolvet maltettas nengostu rikastu kieldy. Onnistummeko säilytämme arvokkaan Suistamolaisen identtiteettimme, yhä monikuttuurisemmaksi muuttuvassa Suomessa, myös toisen ja kolmannen polven Suistamolaisissa? Toivotamme kaikki teidät tervetulleeksi Suistamon Perinneseura ry toimintaan mukaan! vas. Mervi Mölsä, Jorma Ukkonen ja Seija Halonen
2 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti TULEVIA TAPAHTUMIA 2013 ja 2014 25.8.2013 Suistamolainen kirkkopyhä Uspenskin katedraalin Kryptasalissa liturgian jälkeen klo 12.00. Sulo Maanonen kertoo siirtokarjalaisten evakkomatkasta.yhteislaulua ja lounastarjoilu. Panihida liturgian jälkeen kirkossa rajakarjalaan siunattujen esivanhempien muistoksi. 04.09.2013 Paginailta Karjalatalon kirjastossa klo 15.00. Arvi Salon johdattelemana yhteinen tapaaminen suistamon murteella ja karjalankielellä. 29.9.2013 Suistamo-Perinnelaboratorio Helsingin Karjalatalon juhlasalissa klo 16.00 Konsertti Aikapyörä ja pirunpeli-tarinaa Suistamolta. Anne-Mari Kivimäki esittää säveltämänsä tarinalähtöisen konsertin, joka kuuluu hänen Sibelius-Akatemian taiteen tohtorin tutkintoonsa. Teksti: Olli Saatsi Suistamon kirkko tänään Sama esitys on 7.9.2013 klo 14.00 Terveisiä karjalasta-konsertissa Tampereen Monitoimitalo 13 sekä 27.9.2013 Viriä-klubissa Seinäjoella, ravintola Almassa. 6.10.2013 Suistamon Perinneseura ry:n vuosikokous Karjalatalon Yläsalissa klo 13.00. Esillä sääntöjen mukaiset asiat mm toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 sekä hallituksen valinta. Klo 14.00 alkaen syyspruasniekka. Kyläesittelyssä Jalovaara, Jorma ja Jarkko Ukkonen sekä Osmo Jalovaara esittelevät kylää sanoin ja kuvin. 10.11.2013 Suistamoseura ry:n syyskokous Iisalmen ortodoksisen seurakunnan kirkon alasalissa klo 15.00 alkaen. 8.12.2013 Perinteinen Joulujuhla Karjalatalon juhlasalissa klo 13.00. Helsinkiläinen Kullervo kuoro laulaa Heikki Valpolan johdolla.yksinlaulua Elisabeth Petsalo, pianosäestäjänä Tuomas Sidoroff. Yhteislaulua, joulupuuro, kahvit ja piparit. Juhlan juontajana Maria Lampinen. 7.-8.6.2014 Suistamon ortodoksisen kirkon 170-vuotisjuhla Suistamolla. La klo 15.00 litania Bukulein hautausmaalla klo 17.00 käynti Sankarihaudoilla klo 18.00 Vigilia kirkossa, jonka jälkeen avoin kahvitilaisuus. Su klo 10.00 liturgia kirkossa. Helsingistä järjestetään juhlaan bussikuljetus 6.-9.6.2014 yöpyminen pääosin Sortavalassa. Ilmoittautumiset Liisa Panschin tai Olga Tuomi puh 0207689927 ja olga.tuomi@futurist.fi. Matkan järjestäjä www.futurist.fi. Lisätietoja myös Kirsti Riikonen 0505205115 ja kirsti.riikonen(at)pp2.inet.fi SUISTAMON PERINNESEURA NETISSÄ Perinneseuran kotisivut on avattu Karjalan Liiton sivustojen yhteyteen osoitteessa http://www.karjalanliitto.fi/suistamonperinneseura. Käypä katsomassa. Tarkoitus on pitää siellä ajankohtaiset tapahtumat ja asiat. Kirkko on säilynyt sodissa lähes vahingoittumattomana lukuun ottamatta pientä tulipaloa ja kellotornin tuhoutumista. Sodan jälkeen rakennus toimi ainakin teatterina sekä pioneerileirin keittiönä ja ruo-kalana. Suomalaisten toimesta kirkkoa on kunnostettu huomattavasti 1990-luvulla ja se on vihitty uudelleen käyttöön. Tilasta on purettu ylimääräiset rakenteet, tehty tilapäinen ikonostaasi, lahoa lattiaa on korjattu ja maalattu uudelleen. Myöhemmin useina vuosina on tehty pienempiä korjauksia. Nyt kirkko on siirretty Suojärven seurakunnan haltuun. Kirkkoherra, Isä Vladislav, on saanut venäjäksi Olli Saatsin laatiman kirkon historiikin, kuntoarvion ja korjausohjelman. Parhaillaan Isä on etsimässä Moskovasta niin suurta syntistä, että tämä on valmis kustantamaan kirkon korjauksen. Samalla rahoitusmenetelmällä Isä Vladislav on juuri saanut lähes valmiiksi Suojärvelle uuden kirkon, joten tahtoa ja taitoa löytyy. Seuramme on jatkossakin yhteistyössä hänen kanssaan. Seuraava tapaamisemme on lähipäivinä. Omalta osaltamme olemme heinäkuussa kunnostaneet kirkon katon ja suojanneet ikkunat Mika Kääriäisen työryhmän ja sortavalalaisen nosturin avulla. Seuramme on kustantanut korjauksen huomattavalla rahasummalla. Lisäksi olemme hankkineet ruohotrimmerin Reijo Leinosen käyttöön. Hän on paikalla olevana huolehtinut kirkon pihan ja sankarihautojen siisteydestä. Joensuun ja Iisalmen seudulla asuvat suis-
tamolaiset ovat yleensäkin talkootyöllä huolehtineet asioista Suistamolla. Perinneseura on tukenut taloudellisesti töitä. Luonnollisesti seuran taloudelliset mahdollisuudet ovat rajallisia. Toivommekin jatkossa Venäjän kirkon ottavan taloudellisen vastuun ylläpidosta ja korjauksista. Me tuemme parhaamme mukaan. Suomen ja Venäjän välillä on vuosia neuvoteltu hautausmaidemme suojelusta valtiollisella tasolla. Sotilashautausmaiden suhteen asiat alkavat toimia. Karjalan Liitto on tehnyt vuosia kiitettävää työtä ja nyt on osittain onnistuttu suojelemaan muitakin hautausmaita. Suistamolla on yli kaksikymmentä tiedossa olevaa hautausmaata eri kylissä. Nyt tarvitaan muistitietoa kyliemme hautausmaiden mahdollisimman tarkoista paikoista, jotta jatkossa saisimme ne karttaan merkityiksi suojelukohteiksi. Hautausmaillemmehan on jo pystytetty muistoristit. Bukulein hautausmaasta on jo laadittu tarkka kartta löytyneistä haudoista. Sama työ on käynnissä Jalovaarassa ja Uuksujärvellä. Toivonkin Teidän kertovan minulle muistitietojanne hautausmaiden rajoista, jotta saisimme ne mahdollisimman tarkasti merkittyä kartalle. Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Tapahtui 2013... Porin torilla karjalaisilla kesäjuhlilla 2013 liehui Suistamon lippu. Lippuvartiossa oik. Anja Kaimio (o.s. Lytsy) Raumalta, Saul Maanonen, Raili Seppänen Turusta ja Tapio Maljonen. Saman kesätapahtuman Suistamoillassa puhujina olivat Arkkipiispa Leo ja Hannu Kilpeläinen, juontajana Tapio Maljonen. Karjalan Liitto on myöntänyt pronssisen ansiomerkin kuvan suistamolaisille vas. Anna-Liisa Maanonen, Kaija Mogiliansky, Juhani Maljonen, Eila Anttila, Martti Saloranta, Eeva Valkama, Väinö Nousiainen ja Aino Kurkinen ansioista karjalaisuuden puolesta tehdystä työstä. pronssiset mitalit on myönnetty myös Lauraliisa Pitkäselle ja Eila Markkiselle. Luovutus tapahtui Karjalantalolla Perinneseuran 2013 kevätpruasniekassa. 3 Kesällä 2012 Suistamon kirkon ovien avaamisesta huolehtineet paikalliset tytöt. Joensuun suistamolaiset ry:n 50-vuotisjuhlissa toukokuussa 2013 nähtiin mm. reipasta kansantanhua.
4 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Teksti: Terttu Nurro Seija Raitanen tekee kaunista jälkeä Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä Suistamon perinnepuku on oman seuran ylpeydenaihe ja naapuriseurojen kateudenkohde. KUVA: TERTTU NURRO Pasila on nyt minun Karjalani, toteaa Seija Raitanen leveästi hymyillen. Istumme hänen uuden uutukaisessa kerrostaloasunnossaan Helsingin Pasilassa. Alue on vielä osin rakennustyömaana, mutta koti on valmis ja tienoo todella tuttu. Seija on Pasilan paluumuuttaja. Hän on elämänsä aikana ehtinyt asua monilla paikkakunnilla, mutta ehdottomasti pisimmän aikaa - kaikkiaan 31 vuotta - Pasilassa laaksossa, joka tunnetaan mainostelevision rakennuksista. Vuosien takaa TV:stä tuttu, mukavasti kiemurteleva Pöllölaakso-kyltti on vielä paikoillaan, kuin porttina uudelle asutukselle. Mainostelevisio oli Seijan ja hänen puolisonsa Ossin työpaikka kymmenien vuosien ajan. Työsuhdeasunto sijaitsi vain kivenheiton päässä Seijan nykyisestä kodista. Paluumuutto on lähes taianomaisen täydellistä: Television lavastamossa KUVA: SAIJA PELVAS/KARJALAN LIITTO piirtäjänä työuransa tehneen Seijan nykyisen taloyhtiön nimi on Lavastaja. Nimimagiaa hänen asuntoasioissaan on ollut ennenkin. Lavastaja-taloon tämä käsityöihminen muutti malmilaisesta taloyhtiöstä, jonka nimi on Värttinä. Pasilan lisäksi puheisiin nousee tuon tuosta myös mökki. Paikka kesäkodille löytyi vuonna 1975 Nummi-Pusulasta. Monet perinneseuralaisetkin ovat saaneet nauttia Raitasten mökin saunasta, järvestä ja isäntäparin vieraanvaraisuudesta. Nykyisin Nummi-Pusula on osa Lohjan kaupunkia. Nyt on sitten kaupunkiasunto ja kaupunkimökki. Syntynyt kulkemaan Seija, o.s. Palviainen, syntyi vuonna 1938 Suistamon asemakylällä. Juho ja Anna, o.s. Hotari, Palviainen saivat kaikkiaan kymmenen lasta, joista yksi kuoli jo pienenä. Seija on kolmanneksi nuorin. Ensimmäiselle evakkotaipaleelle Suonenjoen kautta Nurmekseen Seija lähti puolitoistavuotiaana. Perhe palasi Suistamolle vuonna 1942, ja 1944 taivallettiin Lapualle ja sieltä viimein Ylä- Savoon Runnille. Koulunkäynnin jälkeen tie vei Helsinkiin. Karjalaistyttö kohtasi vakaan hämäläispojan, ypäjäläisen Ossin. Ossi oli asunut aina Ypäjällä, muutti sieltä vasta yhteiseen kotiimme. Minusta, karjalaisten elämää eläneestä tuntui todella oudolta, että jonkun ei ollut tarvinnut koskaan muuttaa, Seija muistelee. Häät olivat tanssihäät, olihan suvussa soittajia. Ossi ei ollut kuitenkaan tanssimiehiä, ja häävalssin Seija tanssi Ossin veljen kanssa. Perheeseen syntyi kaksostytöt ja poika. Seijalla on kaksi jo yli kaksikymppistä lastenlasta. Seija ja Ossi Raitanen olivat tuttu näky suistamolaisten tilaisuuksissa. Komeanpitkä ja iloinen pariskunta jäi monien mieleen. Kolme vuotta sitten Ossi menehtyi äkillisesti. Suuressa surussa Seijan ohjenuorana oli: Jos jää katsomaan taakseen, ei pääse eteenpäin. Hän tuli alun perin tilapäiseksi suunnitellulta mutta yli kymmeneksi vuodeksi venyneeltä Vakka-Suomen -reissulta takaisin Helsinkiin.
Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti 5 Perintönä käden taidot Seija Raitanen tunnetaan ennen kaikkea käsityön taitajana, ei vain Suistamon perinneseurassa vaan laajemminkin karjalaisesta käsityöstä kiinnostuneiden keskuudessa. Hän suunnitteli seuran perinnepuvun, joka ensimmäisen kerran esiteltiin yleisölle vuonna 1993. Parinkymmenen vuoden ajan karjalaisissa juhlissa kävijät ovat saaneet ihastella suistamolaisten naisten ylväästi kantamaa pukua, ja olen omin korvin kuullut lukemattomien naisten sitä kadehtivan. Näin aikoinani Ortodoksiviestissä kuvan ommellusta ikonista, ja se innoitti minut kokeilemaan itsekin. Seija Raitasen ikoneita on sittemmin ollut monissa näyttelyissä eri puolilla Suomea. Isä Arsenin aloitteesta hän on opettanut ikonien ompelua myös Valamossa. Vuonna 2004 Seija julkaisi kirjan Perintönä kädentaidot. Hän sanoo kokeneensa tärkeäksi tallentaa ja jakaa saamansa tiedon ja taidon ja kiittää näin menneitä sukupolvia. Seija luotsasi monia vuosia perinneseuran naistoimikunnan käsityöosastoa. Harrastustaan hän jatkaa Karjalatalon käsityökerhossa, jonka perustajajäsen hän on. Baba hoiti meitä lapsia ja opetti käsitöihin pienestä pitäen, Seija antaa tunnustusta mummolleen. Jo 14-vuotiaana hän kutoi kotona sisartensa kanssa kankaita verho- ja kansallispukukankaisiin erikoistuneelle Helmi Vuorelma Oy:lle. Palviaisilla kangaspuitakin oli viidet. Kansakoulun jälkeen opinahjoksi valikoitui Iisalmen kotiteollisuuskoulu, se kun tuntui nimeltään olevan hänelle luonnollinen paikka. En minä kyllä tiennyt, mitä siellä lopulta opitaan, ja eivät tainneet tietää kaveritkaan. Kun valmistuin, Ihatsun Mari toi minulle innoissaan kankaan, jotta ompelisin siitä hänelle mekon. Oli pakko sanoa, että ei meille opetettu sellaista. Vierivä kivi ei sammaloidu Vauvaiästä liikekannalla ollut karjalainen ei pysähdy iän karttuessakaan. Seija ja Ossi katselivat yhdessä maailmaa hyvinkin eksoottisissa paikoissa, matkakohteina olivat muun muassa Kuuba, Mexico, Thaimaa ja Egypti. Nyt Seijalla on taskussaan matkalippu Gambiaan marraskuussa. Tekee mieli vielä kirjoittaakin. Mutta ei niinkään tietokirjaa vaan jotain aivan muuta, Seija sanoo arvoituksellisesti. Ilmaan jää leijumaan tunne, että jotain on jo kirjoitettukin Teksti: Martti Manu Suistamon evakot Laihialla 1940 arkistojen kertomaa Ensi vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta talvisodan syttymisestä. Tämän pienimuotoisen tutkielman tarkoituksena on kertoa tilastojen avulla Laihialle siirretyistä Suistamon evakoista loppuvuodesta 1940. Laihia oli suistamolaisten pääsijoituspaikka talvisodan jälkeen. Toiseksi suurin sijoituspaikka oli Rautalampi. Päätietolähteeni on ollut Vaasan maakunta-arkisto ja siellä erityisesti Laihian siirtoväen huoltojohtajan laatima yksityiskohtainen henkilöluettelo tilanteesta joulukuussa 1940. Sain sen erityisluvalla. Toisena tietolähteenäni on ollut siirtoväen huollon keskuksen arkisto Kansallisarkistossa. Siirtoväen huoltojohtajat olivat keskeisessä asemassa siirtoväen asioita hoidettaessa. Heidän laaja tehtäväkenttänsä käsitti mm. raportoinnin lääninhallituksille. Lääninhallitukset puolestaan raportoivat siirtoväen huollon keskukselle Helsinkiin. Siirtoväen huollon keskuksen johtajaksi nimitettiin tammikuussa 1940 Urho Kekkonen. Talvisodan syttyessä Cajanderin hallitus erosi ja tilalle tuli Risto Rytin hallitus. Kekkonen oli ollut sisäasiainministeri, mutta häntä ei valittu uuteen hallitukseen. Keskus oli sisäasiainministerin alainen. Sen laajat arkistot ovat Kansallisarkistossa. Siirtolaisten mielialoja ja hätää vuonna 1940 kuvaavat hyvin sinne arkistoidut evakkojen avunpyyntökirjeet sekä etsintäkirjeet evakkomatkan aikana kadonneista esineistä: polkupyörät, ompelukoneet, huonekalut jne. Myös kadonneita lehmiä kyseltiin. Valitettavasti sieltä saa sinänsä mielenkiintoista, mutta hajanaista sirpaletietoa. Laihian siirtojohtajan tilaston mukaan joulukuussa 1940 Laihialla oli 2052 evakkoa. Suistamolaisia oli 1739, Metsäpirtistä 174 ja Hiitolasta 74 evakkoa. Laihian henkikirjoitettu väestö oli vuoden 1939 alussa 8034 henkilöä. Vastaavasti Suistamon väestö oli 8111 henkilöä. Siirtolaisista oli kesällä 1940 noin 1500 henkilöä valtion huollon varassa. Vielä lokakuussa huollon varassa oli noin 1200 henkilöä. Suistamolaisia oli muissa sijoituskunnissa alkukesän 1940 tilastojen mukaan: Rautalampi 1390, Vesanto 1332, Jalasjärvi 580, Vähäkyrö 300, Isokyrö 229 ja Kuopion mlk. 201 henkilöä. Laihialle evakuidut suistamolaiset olivat Suistamon läntisistä kylistä. Ne evakuoitiin verraten myöhään eli helmikuun puolivälin 1940 jälkeen. Eniten heitä oli oman sukuni syntymäkylästä eli Koitosta: aikuisia oli 332 ja lapsia 240 henkilöä eli yhteensä 572 henkilöä. Olen sisällyttänyt näihin lukuihin erikseen tilastoidun epävirallisen Hovinahon kylän. Sieltä oli 52 aikuista ja 35 lasta. Suurimmat muista kylistä evakuoidut yhteismäärät aikuisia ja lapsia olivat: Jalonvaara 373, Kirkonkylä 296, Kontuvaara 166, Alattu 158 ja Äimäjärvi 91. Näiden kylien osuus oli 95 % kaikista Suistamon evakoista. Laihialla on 27 kylää. Suurimmat evakkokylät olivat: Ratikylä ja asemanseutu 240, Perälä 201, Kirkonkylä 183, Yrjäälä 165, Jokikylä 161, Kylänpää 120, Miettylän naapurikylä Isokylä 111, syntymäkyläni Miettylä 103, Keskikylä 97 ja Torstila 88 henkilöä. Edellä mainittuihin lukuihin sisältyvät myös muista kunnista evakuoidut henkilöt eli Metsäpirtti jne. Keskimäärin kylissä oli 76 evakkoa. Laihian kylistä Kirkonkylän tuntumassa sijaitsivat Ratikylän lisäksi Perälä ja Yrjäälä. OLETKO KIINNOSTUNUT KIRJASTA Tälleh siel elettih Perinneseura sai muutama vuosi sitten julkaisuoikeudet ylläolevaan, Aune Kalkkisen toimittamaan perinnekirjaan, joka on ollut lopussa vuosikymmenen ajan. Tiedustelimme silloin kiinnostusta kirjaa kohtaan ja saimme muutamia tilauksia. Niitä oli kuitenkin niin vähän, ettei uusintapainoksen ottaminen ollut mahdollista. Uudistamme nyt tiedustelumme. Jos olet kiinnostunut kirjasta, ota yhteys Johannes Sidoroffiin. Kirjan hinta tulee olemaan pehmeäkantisena painosmäärästä riippuen noin 25 30 euroa.
6 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Suistamon perinneaiheita Anne-Mari Kivimäen taiteen tohtorin tutkinnossa Aikapyörä ja pirunpeli -esitykset syksyllä ks. Tulevia tapahtumia s.2 Anne-Mari Kivimäki on kiinnostunut haitariin ja muihin soittimiin liittyvästä materiaalista ja ottaa mielelläni vastaan musiikkia (kelanauhoja, kasetteja, levyjä), kertomuksia, valokuvia ja nuotteja, jotka liittyvät Suistamoon ja Suistamon alueen musiikkiin. Aikapyörä-levyn voi tilata suoraan Anne-Marilta: puhelin: 050 3705600 am.kivimaki@gmail.com Levyn hinta 20 euroa + postituskulut. Anne-Marin tutkimusta ja konserttikalenteria voi seurata osoitteessa www.puhti.eu/suistamo. Valokuvaaja Hanna Koikkalainen etsii taustamateriaalia Kivimäen Suistamo Perinnelaboratorio tutkimukseen liittyvään valokuvanäyttelyyn Hanna Koikkalainen toivoo, että otatte häneen yhteyttä vanhoihin suistamolaisiin valokuviin ja tarinoihin mutta myös nyky-suistamoon liittyvissä asioissa. Hän kaipaa myös vinkkejä kuvauksellisista ja kiinnostavista paikoista Suistamolla ja sen läheisyydessä. Hanna Koikkalainen: hkoikkalainen@gmail.com, +358400 256980 www.hannakoikkalainen.com Anne-Mari Kivimäki on tamperelainen muusikko ja säveltäjä, joka valmistelee Sibelius-Akatemiaan tohtorin tutkintoa otsikolla Suistamo - Perinnelaboratorio. Tutkimukseen kuuluu viisiosainen Suistamo-konserttisarja ja siihen liittyvä oheismateriaali, kuten äänilevyt, valokuvakirjat ja muu kirjallinen materiaali. Aikapyörä ja pirunpeli konsertti on sarjan ensimmäinen, sen ensi-ilta oli huhtikuussa 2013. Anne-Mari kertoo Aikapyöräkonsertistaan: Yksi Anne-Mari Kivimäen tohtorin tutkintoon liittyvästä viidestä konsertista tulee olemaan valokuvanäyttely Lakkautettu kylä, joka käsittelee karjalaisen kylän identiteettiä menneessä ja nykyajassa. Anne-Mari säveltää näyttelyyn valokuvien pohjalta musiikin. Valokuvaajana on TaM Hanna Koikkalainen. Olen säveltänyt musiikin Aikapyörä-konserttiini tarinalähtöisesti. Inspiraationa on toiminut suistamolaisen tarinankertojan, haitarinsoittajan Ilja Kotikallion elämä ja hänen kertomansa tarinat. Kotikallio syntyi Suistamossa 31.7.1894 ja kuoli Ruhankylässä Lapualla 26.5.1961. Julkaisin heinäkuussa 2013 Aikapyörä-levyn, jossa oman soittoni lisäksi on mukana Ilja Kotikallion arkistomateriaalia. Aikapyörä-levyllä soittimina käytän venäläisiä Notkamerkkisiä 2-rivisiä haitareita sekä omaa ääntä. Aikapyörä ja pirunpeli - konsertin äänisuunnittelun toteutti ja kanssani musiikkia sovitti konepelimanni Eero Grundström. Konsertin taiteellisina ohjaajina toimivat suomalaisen taiteen huippunaiset akateemikko Marjo Kuusela ja harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi. Suistamo-konserttien kokonaisuudessa kokeillaan, luodaan, kehitellään, tutkitaan ja suistutaan. Perinnelaboratorioni toimii kokeilupaikkana, jossa voin rohkeasti testata uusia soittotekniikoita, jalostaa vanhoja sävellyksiä, luoda uutta musiikkia ja katsoa, mitä saan itsestäni muusikkona irti. Minulle Suistamo on mielikuvituksellinen paikka, jossa kohtaavat 1900-luvun alun Suistamon perinteet ja tämän päivän kansanmuusikkous. Hanna Koikkalaisen valokuvanäyttely Lakkautettu kylä En pyri kuvittamaan historiaa, enkä nykypäivää mutta minua kiinnostaa paikan henki sekä vanhat ja uudet tarinat Suistamolta, Hanna Koikkalainen sanoo. Tavallaan haluan tutkia paikkaa, jota ei ole. Se elää vahvana vanhojen suistamolaisten ja heidän jälkeläistensä muistoissa mutta toisaalta samassa paikassa jatkuu uusi ja hyvin erilainen elämä nyky-venäjän syrjäseudulla. Haluan tutkia näitä kahta todellisuutta ja niiden risteyskohtia. Tahdon nähdä paljon vanhoja kuvia Suistamolta ja hakea niistä inspiraatiota omaan kuvaustyöhöni. Pidän myös mahdollisena, että käyttäisin materiaalina joitakin vanhoja valokuvia. Työryhmän kanssa olemmekin miettineet valokuvaillan järjestämistä yhdessä Suistamon perinneseuralaisten kanssa.
Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti 7 Teksti: Anja Virkkunen Elokuussa 2011 Lapuan kaupungintalon kellari joutui remonttiin sadevahinkojen vuoksi. Silloin löytyi varaston hyllyltä vanhojen tilikirjojen välistä neljä Lapuan kansanhuollolle osoitettua kirjettä,jotka kukin yllättäen sisälsivät Vapaudenristin ritarikunnan 2. luokan ansiomitalin ja marsalkka Mannerheimin allekirjoittaman kunniakirjan. Mitalit myönnettiin kotirintama-ansioiden perusteella. Siis jo kotona Karjalassa tehtyjen töiden ansiosta Mitalien saajat emäntä Martta Autio, maanviljelijä Vilho Koistinen, maanviljelijä Filip Patrikka (oikeastaan Patrikainen) ja maatyömies Nikolai Repo olivat nykylapualaisille täysin tuntemattomia. Vasta kun joku sai selville, että he olivat ortodokseja muistettiin, että 1944 Lapualle tuli Suistamolta siirtoväkeä ja mitalien saajien henkilöllisyys alkoi selvitä. Ilmeni, että Vilho Koistinen oli kuol- Suistamolaisten ansiomitalit vuonna 1944 jäivät jakamatta Lapualla lut perheettömänä. Nikolai Revon ja Filip Patrikan tiedot löytyivät Mikkelin arkistosta. Martta Autiosta ei vielä ollut tietoja. Lapualaiset suunnittelivat mitalien myöhästynyttä jakoa 4.6.2012 ja turvautuivat lehtijuttuun saadakseen mitalien saajien edustajia paikalle. Ilkkaa lukenut etelä-pohjalainen sukulaisemme soitti minulle kysyen sanooko Martta Aution nimi jotain.tietysti muistin alattulaisen perheen, jonka Oiva-pojan kanssa olin kuluttanut samoja penkkejä jatkosodan aikana Alatun kansakoulussa. Soitto Aino Kurkiselle auttoi alkuun, kun hän tiesi perheen asettuneen myöhemmin Iisalmen lähelle Vieremälle. Useiden puheluiden jälkeen sain yhteyden Oivan leskeen ja Martan Eino-pojan poikaan. Mutta kävi selväksi, ettei näin lyhyellä varoitusajalla kukaan heistä päässyt Lapualle juhlatilaisuuteen. Siellä oli Ilkka-lehden uuden jutun mukaan ( 5.6.2012 ) läsnä vain Filip Patrikaisen jälkeläisiä, tosin kolmen miessukupolven voimalla. Muille mitalin saajien jälkeläisille mitalit luvattiin toimittaa myöhemmin. Lapualla heinäkuusta 1944 toukokuuhun 1945 evakossa olleena ihmettelen, miten Lapuan kansanhuolto ei pystynyt silloin mitaleita suistamolaisille toimittamaan, kun sama toimisto huolehti meidän muistakin asioista, kuten esim. elintarvikekorteista. Niiden jakamisen yhteydessä mitalitkin olisi voitu saajille luovuttaa jo 1944 eikä vasta 68 vuoden kuluttua, kun kukaan saajista ei enää ole joukossamme. Teksti: Jorma Ukkonen Keihäänheittäjän mummo on suistamolainen Kävin heinäkuussa 2013 Pielavedellä tapaamassa Pirkko Saksmannia (os. Torvinen, syntynyt toukokuussa 1932 Suistamon Jalovaarassa). Hän on Lontoon 2012 olympialaisten keihään pronssimitalisti Antti Ruuskasen mummo. Muistissa oli Jalovaaran kylä, asuinpaikat, joita oli kolme, koulut, koulunkäynnit ja koulukaverit. Viimeinen evakkomatka alkoi 12 vuotiaana Pohjanmaan vaiheiden kautta Savoon Pielavedelle. Asuu nykyisen puolisonsa Yrjö Saksmannin kanssa kirkonkylällä. Uusia myyntituotteita Kizavirzi Kolmen tutkijan, Anna-Liisa Tenhusen, Arja Kastisen ja Rauno Niemisen yhteistyönä laatima uutuuskirja esittelee karjalaisia, erityisesti suistamolaisia kanteleensoiton taitajia, heidän soittimiaan ja ainutlaatuista musiikkiperinnettään 1900-luvun alussa. Henkilökuvat on kirjoittanut Anna-Liisa Tenhunen, musiikkiosuuden Arja Kastinen ja soitintutkimuksen Rauno Nieminen. Ivan Manuilov ja suku Hannu Peltolan johdolla koottu ja laadittu Koitossa ja Hovinahossa asuneen Manun suvun sukukirja. Kirjoja on saatavana myyntivarastostamme. HUOM! Muistojen Suistamo kuvina -kuvakirjaa on vielä jonkin verran jäljellä, joten lunastapa ajoissa oma kappaleesi ennenkuin loppuu!
8 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti SUISTAMON PERINNESEURA RY Sihteeri Olli Saatsi Keulakuvantie 1, 00870 Helsinki puh. 0400 504 777 olli.saatsi(at)kolumbus.fi Rahastonhoitaja Johannes Sidoroff Tarhamäenkuja 7, 05400 Jokela puh. 040 724 0335 johannes.sidoroff(at)pp1.inet.fi HALLITUS 2013: Puheenjohtaja Tapio Maljonen Pohjanpolku 4 B 12, 02100 Espoo puh. 040 518 6701 tapio.maljonen(at)kolumbus.fi Varapuheenjohtaja Kirsti Riikonen Kaviokuja 7 B 55, 01200 Vantaa puh. (09) 877 7482, 050 520 5115 kirsti.riikonen(at)pp2.inet.fi Seija Halonen Kaivomestarinkatu 6 B 18, 02770 Espoo puh. 050 410 1856 seija.halonen(at)keskiespoo.fi Rauha Korpi Putouskuja 2 C 62, 01600 Vantaa puh. 040 534 3414 Maria Lampinen Liisankatu 29 A 28, 00170 Helsinki puh. 040 727 2779 maria.lampinen(at)edu.hel.fi Saul Maanonen Tenavatie 10, 00760 Helsinki puh. (09) 389 3076, 050 549 7477 saul.maanonen(at)elisanet.fi Ari Misukka Katajatie 4 as. 1, 15560 Nastola puh. 040 595 7212 ari.misukka(at)phnet.fi Mervi Mölsä Pohjolankatu 34 as. 1, 00610 Helsinki puh. 050 3616 571 mervi.molsa(at)netti.fi Tyyne Pirkko Pääkkö Jäkälätie 2 B 16, 00730 Helsinki puh. 050 563 8827 tyynepp(at)hotmail.com Eino Timola Pohjoisranta 24 B 32, 00170 Helsinki puh. 044 074 5401 eino.timola(at)gmail.com Jorma Ukkonen Kankurintie 3, 04300 Tuusula puh. 0400 9636 99 jorma.ukkonen(at)gmail.com Varajäsenet: Fanny Missonen Rajasaarentie 5 A 6, 00250 Helsinki puh. 040 536 0678 fannymikaela(at)hotmail.com Väinö Nousiainen Kauriintie 4 Y 184, 00740 Helsinki puh. 040 778 3116 Suistamon Perinneseuran myynnissä olevia JULKAISUJA JA PERINNETUOTTEITA Perinneseuran muita kustanteita ja myyntituotteita: Kastinen-Nieminen-Tenhunen: Kizavirzi... Lauri Leikkonen: Näytelmä Rajalla... Anna-Liisa Tenhunen: Itkuvirren kolme elämää... Unto Martikainen: Vienan ja Aunuksen kohtalontie... Unto Martikainen: Karjalan kujasilla... Unto Martikainen: Kiskot vievät Karjalaan - Karjalan rautateiden historia... Unto Martikainen: Vanhan Karjalan tarinoita... Unto Martikainen: Särkyneiden toiveiden maa... Unto Martikainen: Uskon sankareiden tie... Unto Martikainen: Runokylien kutsu... Matkalla - Iisalmen seurakunnan historia... Olavi Kyyrönen: Suistamon kyläkartat, kokoelma... Olavi Kyyrönen: DVD-levyke seuran 60v.-juhlista... Suistamon perinnekartta... Kyläkarttoja Suistamolta... Jalovaaran karttakirja GPS-paikantein... Bukulein hautausmaan kartta hautaluetteloineen... Suistamo-adressi... Pöytästandaari, aihe Suistamon pitäjävaakuna... Suistamon vaakuna, kipsivalu... Suistamolaisia sananparsia... Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta... Suomennos verorevisiokomission luettelosta Suistamolta v.1764 CD-rom.. Suistamon kreikkalaiskatolisen seurakunnan kirkonkirjojen suomennos CD-rom levyke osa I vuodet 1900 1926... osa II vuodet 1875-1899... osa III vuodet 1850-1874... osa IV vuodet 1786-1849... Suomennokset sisältävät rippikirjat joka viidenneltä vuodelta, sekä syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelot sekä pääkirjat täydellisinä. CD-äänite: Suistamo-valssi, säv. Kauko Kämäräinen... Tuotteita on myynnissä Suistamon Perinneseuran omissa tilaisuuksissa ja suistamolaisseurojen yhteisissä tapahtumissa. Tuotteita voi myös tilata postitse, jolloin toimituskulut lisätään hintaan. Tilaukset: Johannes Sidoroff, puh. 040 724 0335 Kirjallisuutta, oma kustannustoiminta: Aulis Blinnikka: Suistamolaisten joulukuu 1939... 10,- Simo Härkönen: Suistamon nimismiehen sotamuistelmat... 10,- Aune Kalkkinen: Hyvästi suistamo Muistojen kylistä evakkotielle... 15,- Seija Raitanen: Perintönä kädentaidot... 15,- Mikael Rajamo: Suistamon seurakunnan historia... 20,- Aulis Blinnikka ja Asko Simanainen: Muistojen Suistamo kuvina Elämää ennen evakkoaikaa... 50,- Suistamolaisten sukuseurojen sukukirjoja: Jorma Koskelin: Härkösten runolaulajasuvun jälkeläisiä Suistamolta 1700-luvulta vuoteen 2005... 25,- Hannu Peltola: Ivan Manuilov ja suku, Manun sukukirja... 60,- Kari Selkimo: Suistamon Pyörittäjä (Kirjavaisen suku)... 25,- Lauraliisa Pitkänen: Elämää Suistamolla 1934 1944... 25,- Karjalasta Kanta-Suomeen I, Blinnikan sukukirja... Karjalasta Kanta-Suomeen II, Blinnikan sukukirja... 20,- Uskon luotsi, Sergei Okulov Suomen ortodoksien vaiheissa... 10,- 36,- 25,- 25,- 10,- 5,- 15,- 12,- 5,- 40,- 70,- 5,- 10,- 20,- 10,-