Tähdet kertovat tulevaisuutesi vai kertovatko? Pohdintoja astrologiasta, horoskoopista ja taivaallisista suojelijoistamme Ma klo 18.30 20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 22.10.-3.12.2012 FM Jussi Tuovinen
Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: opi.opisto.hel.fi - /yleisluennot/tahdet_k ertovat_tulevaisuutesi/ Palautetta luennoitsijalle: jussi.m.tuovinen@hels inki.fi
Taivaan tarkkailua Taivas ja sen ilmiöt ovat kiinnostaneet ihmistä jo kauan Selityksiä on etsitty myyteistä ja jumalista Useimmilla sääilmiöillä suoraan havaittavat vaikutukset, mutta tähdillä ja planeetoilla ei aurinkoa lukuunottamatta Kuu rajatapaus, tosin rytmi samoin kuin tietysti Auringon => ajanlasku Tähtitaivaan näennäinenkin liike ja säännöllisyys havaittu jo varsin varhain
Liikkuvat tähdet Säännölliset eli aurinko, kuu ja planeetat tuttuja ja turvallisisa, joskin erityisesti yön ja päivän vaihtelu herätti epävarmuutta esim. Egyptiläisissä Kuun kierto ja kuukautisten rytmi havaittiin jo varhain => kuu useimmissa (mutta ei kaikissa) traditioissa feminiini Planeettojen liike vaikeammin mieltävissä; Merkurius ja Venus aina suhteellisen lähellä Aurinkoa, Mars ja muut kauempana olevat liikkuvat maasta katsoen epätasaisesti
Luentosarjan idea Kyseessä ei ole astronomian eikä oikeastaan astrologiankaan kurssi, vaan pohditaan niitä kulttuurisia ja ehkä osin sosiaalisiakin merkityksiä ja ulottuvuuksia, mitä taivaankappaleille historian kuluessa on annettu Näillä näkymin keväällä 2013 pidän luentosarjan Eläinradan tähtikuvioista ja niiden käytöstä astrologiassa ja muussa kulttuuriperinteessä Tämän syksyn sarja keskittyy taivaan säännöllisesti liikkuviin kappaleisiin eli käytännössä jo vanhastaan tunnettuihin paljaalla silmällä nähtäviin planeettoihin Merkuriuksesta Saturnukseen asti sekä meistä katsoen liikkuviin Aurinkoon ja Kuuhun Kyseiset 7 kappaletta erityisen merkittäviä, mikä näkyy mm. siinä, että monessa kielessä viikon 7 päivää on nimetty niiden mukaan
Luentosarjan rakenne 1. 22.10. Isällistä voimaa, viisautta ja kärsivällisyyttä Auringon mitalla (Sunnuntai) 2. 29.10. Äidillistä hellyyttä ja naisellisia tunteita Kuun kierroksilla (Maanantai) 3. 5.11. Nuorta kapinallisuutta ja kärsimättömyyttä Marsin tapaan (Tiistai) 4. 12.11. Henkisyyttä ja nokkeluutta vikkelän Merkuriuksen kyydissä (Keskiviikko) 19.11. Huom, muutos, ei luentoa! (siirtyy 10.12.) 5. 26.11. Rakkautta, kiihkoa ja taiteenpaloa Venuksen hehkussa (Perjantai) 6. 3.12. Lopuksi vielä rauhalliseen konsensukseen varovaisen Saturnuksen myötä (Lauantai) 7. 10.12. Ihanteellisuutta ja iskevää innostusta kautta Jupiterin (Torstai)
Viikon 1. päivä maanantai Viikon ja useimmiten myös työviikon 1. päivä Juutalaisessa traditiossa viikon toinen päivä Suomessa maanantaista tuli viikon 1. päivä vasta v. 1973 alussa, kun Suomessa siirryttiin kansainvälisen standardin mukaiseen viikkonumerointiin Aikaisemmin viikon oli katsottu alkavan sunnuntaista
Kuun päivä maanantai Sanan 'maanantai' etymologia on muinaisskandinaavisessa sanassa 'mánandagr' (kuupäivä) Myös monissa muissakin kielissä kuun päivä, esim. lat. Dies lunae, engl. Monday (muinaisenglanti: Mōnandæg) ja ransk. lundi (latinan sanasta luna) Myös japaniksi maanantai on kuun päivä (getsuyōbi) Venäjäksi maanantai taas on понеде льник, taas uusi viikko, portugaliksi Segunda-feira, 'toinen päivä ja viroksi esmaspäev, 'ensimmäinen päivä'
Kuun pimeä puoli Kuun Maahan näkymätön puoli jää aina Maasta katsoen näkymättömiin, sillä Kuu kääntää aina saman puolen kohti Maata, koska vuorovesivoimat ovat lukinneet sen pyörimään kiertoaikansa tahdissa Kuun Maahan näkymätöntä puolta kutsutaan myös Kuun pimeäksi puoleksi, joskin tosiasiassa Aurinko valaisee Maahan näkymätöntä puolta samalla tavoin kuin näkyvääkin puolta
Pimeä puoli ja populaarikulttuuri Kuun pimeä puoli lähinnä maata oleva todella tuntematon alue, josta saatiin tietoa vasta ensimmäisten kuun kiertäneiden satelliittien ja avaruusalusten kautta Myös kaikki kuulennot turvallisuus- ja käytännöllisyyssyistä näkyvälle puolelle Pimeälle puolelle voitu sijoittaa fiktiossa vaikka mitä, vaikkapa natseja kuten Ironsky-elokuvassa
Thot Muinaisessa Egyptissä palvottu keskeinen kuun, magian, viisauden ja kirjoitustaidon jumala Kuvattiin yleensä iibiksenä, iibispäisenä miehenä tai paviaanina, usein kirjoittamassa papyrukselle Katsottiin keksineen hieroglyfit ja laskutaidon ja vastasi näin tiedosta, kirjoitustaidosta, laskutaidosta, ajan laskemisesta ja osittain myös kuolleista Kirjureiden, pappien ja lääkärien suojelija
Sin ja/eli Nanna Sin (akkadialainen nimi: Sîn, Suen, sumeri: Nanna, valaisija) oli sumerilaisessa ja mesopotamialaisessa mytologiassa esiintynyt kuun jumala Nannan pääpyhättö sijaitsi Urissa ja oli nimeltään E-giššir-gal ("suuren valon talo") ja Sinin Harranissa ja nimeltään E-khul-khul ("ilojen talo") Myöhemmin alun perin erillisiset jumaluudet alkoivat viitata samaan jumalaan Sin on yleensä kuvattu vanhana parrakkaana miehenä joka kantaa sirppiä (vrt. kuunsirppi) ja ratsastaa siivekkäällä härällä, luku 30 tuli kuukauden keskimääräisestä kestosta päivinä
Selene Kreikkalaisessa mytologiassa kuun jumalatar, titaani Hyperionin ja tämän sisaren Theian tytär Selenen sisaruksia olivat auringon jumala Helios sekä aamuruskon jumalatar Eos Noitien ja maagien suojelujumalatar, jolla oli tärkeä osa tehtäessä lemmentaikoja Selene samaistettiin sittemmin Hekateen ja Artemikseen Hänellä ja Zeuksella oli kaksi tytärtä
Selene jatkoa Eräänä yönä Selene näki Endymionin kuun valossa tämän nukkuessa Latmos-vuorella ja rakastui tämän komeaan ulkonäköön Selene ja Endymion tapailivat toisiaan jokaisena yönä eräässä luolassa ja rakastelivat kuun valossa johtaen 50 tyttären syntymään Selene oli kuitenkin niin rakastunut Endymioniin ettei kestänyt nähdä rakkaansa vanhenemista iän myötä, joten eräänä yönä hän kosketti Endymionin silmiä kuun pisaroilla ja nukutti tämän ikuiseen uneen Selenen roomalainen vastine kuun henkilöitymänä on Luna.
Kuu ja islam Arabiassa harjoitettiin kuun jumalan palvontaa jo n. 2000 vuotta sitten Mekassa oli kuun jumala nimeltään Hubal eli Al-Ilah, joka oli Kaaban herra ja jonka symboli oli puolikuu Allahin nimi tulee pakanallisesta kuun jumalasta Al-Ilahista Kuun jumalan puolikuun merkki ja symboli on eräs Islamin uskon keskeisimmistä symboleista
Mekka ja Kaaba (Ka bah) Islamia edeltävässä Arabiassa useita eri heimojen jumalia Mekan quraish-heimo palvoi kuun jumala Al-ilahia ja hänen kolmea tytärtään Latia, Uzzaa ja Manatia Islamilaisen Bukhari Hadithin (Islamin kirjoitetun perimätiedon) mukaan Ka'bahiksi kutsuttu, kankaaseen kääritty musta meteoriitti oli noin 360:n epäjumalan palvonnan keskipiste Ihmiset rukoilivat viisi kertaa päivässä Ka'bahia kohti kääntyneinä ja paastosivat osan päivää kuukauden ajan Ennen islamin syntyä arabit tekivät pyhiinvaellusmatkoja ('Umrah) Mekkaan
Al-ilah ja Allah Yksi Ka'bahin 360:stä jumalasta oli Allah Nimi oli luultavasti lyhentynyt arabiankielen sanasta Aliláh, joka oli quraish-heimon korkein jumala Quraish-heimo erosi muista aurinkojumalaa ja kuun jumalatarta palvovista siinä, että he palvoivat kuun jumalaa ja hänen vaimoaan, auringon jumalatarta Allahin nimeen solmittiin liitot ja sopimukset ja vannottiin valat ja suoritettiin kaikkein pyhimmät menot Koska Allah oli niin korkea, oletettiin, ettei häneen voinut saada yhteyttä henkilökohtaisella tasolla Käsitys Allahin korkeudesta siis jo ennen Muhammedia
Täysikuu Kuun vaihe, jolloin Maahan näkyvä eli "maahan katsova" Kuun pinta on täysin Auringon valaisema Kuu näyttää täysikuun aikaan pyöreältä. Täydenkuun aikaan Aurinko ja Kuu ovat jokseenkin vastakkaisilla puolilla maapalloa Mikäli Aurinko ja Kuu ovat yöaikaan täysin vastakkaisilla puolilla Maata, osuu Maan varjo kuuhun ja tapahtuu kuunpimennys Kuunpimennys voi tapahtua siis vain täydenkuun aikaan Täydenkuun samoin kuin uudenkuun aikaan vuorovesi on korkeimmillaan eli silloin esiintyy tulvavuoksi, koska Auringon ja Kuun aiheuttamat vuoro vedet sattuvat samaan hetkeen
Täysikuu ja kuuhulluus Erilaisissa uskomuksissa täydenkuun aikaan osa ihmisistä muuttuu käytökseltään poikkeaviksi, jopa fanaattisiksi tai mielenhäiriöisiksi Tätä reaktiota kutsutaan kuuhulluudeksi Jotkut kokevat sen valvottavan tai tekevän hieman hermostuneemman tai innostuneemman olon Valtaosa tilastollisista tutkimuksista ei kuitenkaan tue väitettä, että kuun vaiheet korreloisivat ihmisten käyttäytymisen kanssa, ja teoriaa pidetäänkin usein näennäistieteenä
Täysikuu ja ihmissudet Täysikuuta pidetään myös aikana, jolloin ihmissudet muuntuvat pedoiksi Uskomuksien mukaan sudet ulvovat täysikuulle, vaikka tosiasiassa kuu ei vaikuta susien ulvontaan Myyteissä ja kansantaruissa ihmissusi on ihminen, joka kykenee muuttumaan sudeksi tai sudenkaltaiseksi olennoksi
Kuuhulluus ja tiede Yhdysvaltalainen psykiatri Arnold L. Lieber julkaisi vuonna 1978 teoksen The lunar effect (Kuuilmiö) Lieber esitti kirjassaan teorian, jonka mukaan Kuu voi gravitaatiovoimillaan vaikuttaa ihmisten emotionaaliseen tasapainoisuuteen Lieberin teorialla on kunnioitettavia edeltäjiä, sillä onhan täysikuu inspiroinut kansantaruja, kirjailijoita ja taiteilijoita Nykyaikana täysikuu on yhdistetty muun muassa menestyksekkääseen viljelemiseen ja puiden hakkuuseen, hedelmällisyyteen, murhiin ja itsemurhiin, epilepsiakohtauksiin, pahoihin henkiin sekä hulluuteen Luonnollisestikaan ei tule unohtaa täysikuun vaikutusta ihmissusiin
Kuuhulluus ja skeptisyys Teoksessaan Lieber esitti, että kun Maa, Kuu ja Aurinko joutuvat täydenkuun aikaan samalle linjalle niiden välinen painovoima aiheuttaa ihmisten nesteissä biologisen vuoroveden, mikä puolestaan aiheuttaa poikkeavan toiminnan ja käyttäytymisen Lieber on myös empiirisesti testannut väitettään, mutta hänen myönteisiä tuloksiaan ei olla kyetty toistamaan. Hätäisesti katsottuna Lieberin teoria vaikuttaa uskottavalta, sillä ihminen on 70-prosenttisesti nestettä, mutta kaikki mikä kuulostaa järkevältä ei ole totta Esimerkiksi Kuun painovoima kohdistuu koko kehoon samanlaisena Toiseksi sen vaikutus ihmiseen on äärimmäisen pieni Lieberin teoriaa vastaan puhuu myös se, ettei ole olemassa mielekästä teoriaa veden ja tunteiden välisestä yhteydestä
Kuuhulluus ja rationalismi Kuuhulluuden tutkimus on siis saanut selville, ettei tälle todistamattomalle ilmiölle ole esitetty pätevää teoreettista tai empiiristä perustaa Mutta mikä selittää ihmisten uskon tähän ilmiöön? Eräs tekijä on valikoiva tarkkaavaisuus sekä muisti: kun sairaanhoitohenkilökunta tai poliisi etsii selitystä erityisen kiireiselle illalle, taivaankappale luo kosmista ulottuvuutta omaan uurastukseen Toisaalta joku voi levittää urbaanilegendaa kiireisenä iltana ( Taitaa olla täysikuu ), jolloin ei ole täysikuu, mutta myöhemmin ihmiset muistavat tuona iltana olleen täysikuun Myös viikonloppu tai juhlapäivät jolloin väkivaltatekoja todistetusti tehdään eniten voivat osua samaan aikaan täydenkuun kanssa, mikä voi aiheuttaa illuusion kuuhulluuden olemassaolosta
Ihmissudet myyteissä Ihmissusi, tai muuksi petoeläimeksi muuttuva ihminen, on esiintynyt myyteissä ja taruissa läpi historian ja ympäri maailmaa Ihmissusimyytit eroavat usein toisistaan Useissa myyteissä ihmissusi on päiväsaikaan ihminen, mutta muuttuu keskiyöllä täysikuun vaikutuksesta sudeksi Joissakin tarinoissa ihminen kykenee muuttumaan sudeksi milloin itse haluaa Kenties tunnetuin tapa muuttua ihmissudeksi tapahtuu toisen ihmissuden pureman kautta, mutta joissakin myyteissä ihmissudeksi saatetaan muuttua esimerkiksi kirouksen seurauksena Tunnetuin tapa tappaa ihmissusi on ampua sitä hopealuodilla
Aino Kallas: Sudenmorsian Vanhojen myyttien ja kansantarujen lisäksi ihmissusi on esiintynyt myös modernissa kulttuurissa Se on nähty esimerkiksi populaarikulttuurissa kuten elokuvissa ja televisiosarjoissa, ja ihmissusimyytistä on kirjoitettu useita kirjoja Suomalaisista ihmissusitarinoista ehkä tunnetuin on kirjailija ja runoilija Aino Kallaksen vuonna 1928 julkaistu Sudenmorsian 1600-luvun Hiidenmaalle sijoittuvassa tarinassa virolaisen metsänvartija Priidikin vaimo Aalo muuttuu ihmissudeksi Metsän Hengen, Diabolus Sylvarumin vaikutuksesta Kirjan pohjalta on tehty myös näytelmä ja ooppera
Selene populaarikulttuurissa Kuuhun ja yöhön liittyvät helposti monenlaiset tummanpuhuvat supersankarit ja muut vastaavat hahmot Sarjakuvan ja myöhemmin elokuvien kautta tunnetuin lienee Lepakkomies eli Batman ja tämän arkkivihollinen Kissanainen eli Catwoman, yöeläimiä molemmat Suoraan Kuun eli Selenen mukaan on nimetty myös Suomessa vähemmin tunnettu Marvel Comicsin supersankaritar Selene, tyypillinen hieman mystinen ja seksikäs femme fatale eli kohtalokas nainen
Selene elokuvasankarina Selene seikkailee myös elokuvasarjassa Varjojen valtakunta (Underworld), jonka ensimmäinen osa valmistui 2003 ja josta tähän mennessä on ilmestynyt jo neljä osaa Hahmo perustuu osittain em. sarjakuvahahmoon, joskin mutantin sijaan hän on nyt lähinnä vampyyri Roolihenkilönä näyttelee Kate Beckinsale Vampyyrit ja ihmissudet tyypillisiä yön eläjiä, joilla usein kytkentä myös kuuhun
Vampyyrit ja kuu Vampyyrit useinmiten miespuolisia ja tunnetuin näistä on tietysti Bram Stokerin osin romanialaisen todella eläneen ruhtinaan Vlad Seivästäjän inspiroimana luoma kauhuklassikko Dracula, joka on saanut hyvinkin monenlaisia jäljitelmiä Naisellisia versioita taas esim. sarjakuvasankaritar Vampirella sekä suomalais-amerikkalainen näyttelijätär Vampira eli Maila Nurmi
Kuu ja noidat Vahvasti yöhön ja erityisesti kuuhun liittyvät tietysti myös erilaiset noitatraditiot niin perinteisesti kuin varsinkin populaarikulttuurissa Näissä kytkeytyvät yö, pelottavuus, pahuus, mystisyys, magia ja kaikki muukin jännittävä
Katkera kuu Vahvasti yöhön ja erityisesti kuuhun liittyvät tietysti myös erilaiset noitatraditiot niin perinteisesti kuin varsinkin populaarikulttuurissa Näissä kytkeytyvät yö, pelottavuus, pahuus, mystisyys, magia ja kaikki muukin jännittävä
Moonlight Shadow Kuun, kuunsillan ja monen muun kuuhun liittyvän mukaan nimetty myös runsas joukko populaarimusiikin suosikkeja, joista lopuksi esimerkkinä vaikkapa Mike Oldfieldin Moonlight Shadow: http://www.youtube.com/ watch?v=r7g9r4azfto