Etelä-Suomi Päätös Nro 172/2012/1 Dnro ESAVI/162/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 24.10.2012 ASIA Antti-Matti ja Tanja Mattilan ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee 42 lypsylehmän, 34 hiehon, 60 emakon ja 250 lihasian eläinsuojan laajentamista 76 lypsylehmän, 54 hiehon, 23 nuorkarjapaikan ja 800 lihasian eläinsuojaksi, Kiikoinen. LUVAN HAKIJA Antti-Matti ja Tanja Mattila Pohjanmaantie 451, 38360 Kiikoinen Y-tunnus: 1333054-3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla harjoitetaan maidon- ja sianlihantuotantoa. Eläinsuojat sijaitsevat Kiikoisten kunnan Kiikanojan kylässä kiinteistöllä Mattila 1 RN:o 3:108 yllämainitussa osoitteessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 3.7.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Kiikoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on 3.2.2003 myöntänyt ympäristöluvan 32 lypsylehmän, 20 hiehon ja 15 nuorkarjapaikan navetalle sekä 60 emakon ja 250 lihasian yhdistelmäsikalalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kahdeksan maanvuokrasopimusta, jotka koskevat noin 40 hehtaarin peltoalaa Kiikoisten kunnassa ja Sastamalan kaupungissa, sekä kolme lannan vastaanottosopimusta, jotka koskevat noin 65 hehtaarin peltoalaa Kiikoisten kunnassa. Lisäksi kaksi edellä mainittua lannan vastaanottosopimusta sisältää tiloilla sijaitsevien lietesäiliöiden (500 m 3 ja 300 m 3 ) käyttöoikeuden. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2014. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittamalla alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 30.11.2011. Maakuntakaavassa ei ole rakennuspaikkaan kohdistuvia merkintöjä, mutta rakennuspaikan läheisyydessä sijaitsee SL -merkinnällä (luonnonsuojelualue) osoitettu Kuorsumaanjärven alue. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Kauvatsanjoen valuma-alueella (35.154). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Natura 2000-ohjelmaan kuuluva Kuorsumaanjärvi (Natura-kohde FI0318002) sijaitsee noin 550 metrin etäisyydellä eläinsuojien itäpuolella. Varsinais-Suomen ELY-keskus on alueen omistajan Kiikanojan osakaskunnan hakemuksesta määrännyt 22.1.2010 tekemällään päätöksellä (VARELY/22/07.01/2010) Kuorsumaanjärven alueen rauhoitetuksi luonnonsuojelualueeksi, jolle se on antanut erilliset rauhoitusmääräykset. Kuorsumaanjärven luonnonsuojelullinen arvo perustuu lähinnä monimuotoisuuteen ja rikkaaseen pesimälinnustoon, mutta järvi on myös merkittävä muutonaikainen levähdyspaikka linnuille. Eläinsuojien ympäristö on peltoa ja metsikköä. 500 metrin etäisyydellä sijaitsee hakijan tilakeskuksen lisäksi 12 vakituisessa käytössä olevaa tai vapaa-ajan asuntona olevaa asuinkiinteistöä. Lähimmän naapurin kiinteistö sijaitsee noin 65 metrin etäisyydellä uuden pihattonavetan länsipuolella.
3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan navetan ja sikalan laajentamiseen siten, että nykyisen parsinavetan tilalle rakennetaan uusi pihatto ja olemassa oleva yhdistelmäsikala ja vanha parsinavetta peruskorjataan lihasikalaksi. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 600 tonnia maitoa ja 204 tonnia sianlihaa. Tilalle tulee lietelantajärjestelmällä toimiva 76 lypsylehmän ja 54 hiehon pihatto, jossa lannanpoisto tapahtuu raapoilla olemassa olevaan lietesäiliöön. Poikima- ja hoitokarsinat (4 kpl) sekä 23 pikkuvasikan tilat toimivat kuivikepohjalla. Kuivikepohjat (70 m 2 ja 76 m 2 ) tyhjennetään betonilaatalle. Pihattonavettaan tulee lypsyrobotti. Käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneen yhteydessä olevassa teknisessä tilassa. Jätevesiä syntyy noin 250 m 3 vuodessa ja ne johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen pesu- ja WC-vedet johdetaan saostuskaivojen kautta maahanimeytykseen. Pihattonavettaan tulee luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan seiniltä. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua pyöröpaaleissa noin 720 tonnia vuodessa. AIV-hapot, lannoitteet ja torjunta-aineet säilytetään omissa tiloissa varastorakennuksessa. Lypsylehmillä on kesäajan vapaa pääsy laitumelle. Hiehot laiduntavat hieholaitumilla noin neljä kuukautta vuodessa ja ovat laitumella myös öisin. Eläimet juovat juottovaunuista. Laidunala on noin 13,5 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa, mutta katettu siirrettävä ruokintalava on käytössä. Sikalaan tulee lietelantajärjestelmällä toimivat tilat 800 lihasialle. Lietelanta varastoidaan olemassa olevissa lietesäiliöissä. Lisäksi sikalaan tulee lietekuiluja 68 m 3. Sikalan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalan WC tullaan muuttamaan kuivakäymäläksi. Sikalassa on koneellinen alipaineilmanvaihto, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan räystäiden alta ja johdetaan välikaton kautta osastoihin. Tilakeskuksessa sijaitsee kuusi olemassa olevaa lietesäiliötä, joista neljä pienintä on katettuja. Lietesäiliöiden tilavuudet ovat 1045 m 3, 650 m 3, 200 m 3, 200 m 3, 189 m 3 ja 100 m 3. Lietesäiliöitä ei täytetä altapäin. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on käytössään kaksi vuokrasäiliötä, jotka sijaitsevat noin neljän kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Säiliöiden tilavuudet ovat 500 m 3 ja 300 m 3. Lietelantasäiliöiden yhteenlaskettu tilavuus on noin 3180 m 3.
Tuotannosta tuleva lanta (4060 m 3 lietelantaa ja pesuvesiä vuodessa ja noin 150 m 3 kuivikelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (61 ha), vuokrapelloille (41 ha) ja sopimuspelloille (65 ha). Levitysajankohtana ovat viikot 18 45. Energian ja veden käyttö Tilalla on 6000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla ja katoksella. Säiliö on tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna 2006. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään 360 litraa, jotka säilytetään tynnyreissä konehallissa. Eläinsuojissa käytettävä vesi otetaan joko tilan omasta porakaivosta tai kunnan vesijohtoverkosta. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavilla toiminnan osa-alueilla käytettävät tekniset ratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: - sikalassa on liemiruokinta - lanta levitetään urakoitsijan toimesta sijoittamalla - osa lietelantasäiliöistä on katettuja. 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lannan varastointitiloissa. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Hajuhaittaa ehkäistään levittämällä lietelanta sijoittamalla nurmiin. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehuauto ja teurasauto käyvät kaksi kertaa kuukaudessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta rehunteon ja lannan levityksen yhteydessä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet eläimet (arvio 1-2 tonnia vuodessa) varastoidaan betonilaatalla ja toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle. Muovijäte (arvio tonni vuodessa) poltetaan tilan omassa lämpökeskuksessa. Vaaralliset jätteet
(300 litraa jäteöljyä ja 50 kg muuta jätettä vuodessa) toimitetaan asianmukaiseen jätteen vastaanottopisteeseen. Muiden jätteiden osalta tehdään sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemusasiakirjojen mukaan toiminnan laajennuksella ei ole huomattavaa muutosta nykytilanteeseen. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuustilanteiden varalle kiinteistölle on laadittu pelastussuunnitelma. Tilalla on alkusammutusvälineitä ja aggregaatti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Toiminnanharjoittaja on täydentänyt hakemustaan 6.8.2012 ja 4.10.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 6.9.2012 8.10.2012 Kiikoisten kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Alueviesti -nimisessä sanomalehdessä 5.9.2012. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kiikoisten kunnanvirastossa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 30.8.2012 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Eläinsuojien sijoituspaikkaan on käyty tutustumassa 4.10.2012. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Kiikoisten kunnanhallitukselta, Kiikoisten kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Pirkanmaan ja Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta.
1) Kiikoisten kunnanhallitus (28.9.2012) toteaa lausuntonaan, ettei sillä maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen näkökulmasta ole huomauttamista Antti-Matti ja Tanja Mattilan hakemukseen koskien eläinsuojan laajentamista. 2) Sastamalan kaupunki, Ympäristöjaosto (Kiikoisten kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen 19.9.2012) toteaa lausuntonaan, että lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä kunnan/kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Lietteen varastointitilavuuden osalta on varmistettava, että sitä on riittävästi käytettävissä, kun otetaan huomioon maksimieläinmäärä, varastointitilavuustiedot mukaan lukien sopimussäiliöt ja lannanluovutussopimukset ja eläinsuojan pesuvesien johtaminen lietesäiliöön. Lannan varastointiin käytettävien lietesäiliöiden tulee olla tiiviitä niin, ettei niistä joudu päästöjä ympäristöön. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lietesäiliöiden (myös sopimustilojen) sekä polttoainesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja mahdolliset rakennevauriot viivytyksettä korjata. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Tilalla kuolleet tai sairauden vuoksi lopetetut eläimet tulee hävittää eläinperäisistä sivutuotteista säädettyjen voimassaolevien määräysten mukaisesti. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä siitä erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti (MMM, EVIRA). Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta haju-, pöly- tai meluhaittaa tai maaperän, pintaja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa ongelmajätteiden käsittelyyn. 6
Eläinsuojan wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen (asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) mukaisesti. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaan wc-vesiä ei enää saa johtaa lietesäiliöön, aiemmassa ympäristöluvassa (kunnan ympäristölupa vuodelta 2003) se vielä oli sallittua, joten saneerattavan sikalan wc-vesien käsittely tulee muuttaa. 3) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (8.10.2012) esittää lausuntonaan, että eläinsuoja sijaitsee Kiikoisten kunnan Kiikanojan kylässä. Kiikoisten kunta on liittymässä Sastamalan kaupunkiin ja tässä tapauksessa eläinsuojan ympäristöluvan valvonta siirtyy Pirkanmaan ELYkeskukselle. Lausuntopyynnöllä ja lausunnolla on ennakoitu kuntaliitosta. Kysymyksessä on nykyisen toiminnan laajentaminen ja muuttaminen. Nykyinen toiminta perustuu Kiikoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen 30.1.2003 antamaan lupapäätökseen laajuudessa 32 lypsylehmää, 20 hiehoa, 15 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaeläintä, 250 lihasikaa ja 60 emakkoa. Nyt lupaa haetaan 76 lypsylehmälle, 76 hieholle ja 800 lihasialle. Toiminnan laajentaminen perustuu suurelta osin rakennettavaan uuteen navettaan. Pienimmillään rakennettavasta navetasta on matkaa lähimpään häiriintyvään kohteeseen vain noin 65 metriä. Nykyisistä eläinsuojista ko. etäisyys on noin 120 metriä. Maastollisesti eläinsuoja sijaitsee alempana ja vallitsevien tuulien voidaan olettaa puhaltavan alueella häiriintyvään kohteeseen nähden suotuisasti. Suunnitelmaan ei sisälly uusien lannan varastoimistilojen rakentamista eläinsuojan yhteyteen. Kiinnittämällä huomiota rakennettavan eläinsuojan korkeusasemaan ja mahdollisuuksien mukaan myös rakennuksen korkeuteen sekä suojapuuston säilyttämiseen olettaa, että naapuruussuhdelain vastaista kohtuutonta rasitusta ei kiinteistölle aiheudu. Nuorkarjaa ja poikima/hoitokarsinoita lukuun ottamatta lannanpoisto perustuu lietelantajärjestelmään. Tällöin tarvittava tehollinen lietelantatilavuus on noin 4200 m 3. Laskelma perustuu laidunnukseen (lypsylehmät 2 kk., hiehot 4 kk.) ja pesuvesien määrään 250 m 3. Käytännössä pesuvesien määrä saattaa olla huomattavasti suurempi siirryttäessä robottilypsyyn. Lisäksi poikima/hoitokarsinoissa ja vasikoiden kuivikepohjassa muodostuu kuivalantaa arviolta 150 m 3. Käytettävissä oleviksi lietelannan varastoimistiloiksi on ilmoitettu eläinsuojien yhteydessä olevat kaksi kattamatonta teholliselta yhteistilavuudeltaan 1525 m 3 :n lietesäiliötä, neljä yhteistilavuudeltaan 669 m 3 :n katettua säilötä ja 68 m 3 :n lietekourut. Lisäksi on käytettävissä kaksi yhteistilavuudeltaan 800 m 3 :n vuokrasäiliötä. Varastoimistilavuutta on tällöin käytettävissä yhteensä 3062 m 3. Näin ollen lannan varastoimistilavuus on haetun luvan mukaiselle eläinmäärälle riittämätön. Puuttuva varastoimistila on esitettävä valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi lupamääräyksellä määrättävässä aikataulussa. 7
Kuivalannalle ei ole esitetty asianmukaista varastoimistilaa. Kuivalanta on varastoitava asianmukaisessa lantalassa. Varastointisuunnitelma on esitettävä asetettavassa määräajassa valvontavianomaiselle. Lietelannan siirto vanhan sikalan pikkusäiliöistä varsinaiseen lietesäiliöön tapahtuu siirrettävällä kalustolla pumppaamalla. Tällaisiin siirtopumppauksiin liittyy riskejä. Jos kiinteätä putkiyhteyttä ei ole mahdollista toteuttaa, tulee siirtopumppauksissa noudattaa erityistä huolellisuutta. Pumppaus on suoritettava valvotusti asianmukaisin ja tarkastetuin laittein. Lähimpänä lähintä häiriintyvää kohdetta sijaitseva lietesäiliö on varustettu keskipilarilla. Tällöin säiliön kattaminen on teknisesti helpohkoa. Perusteltua olisi ainakin harkita kattamisvelvoitteen asettamista. Lypsylehmille tulee vapaa kulkumahdollisuus laitumelle. Tämä tarkoittaa erityisen suurta painetta kulkuväylälle. Varsinainen kulkuväylä tulisikin rakentaa tiivispohjaiseksi niin, että siltä on mahdollisuus poistaa lantaa ja mahdollisesti käytettävää kuivikemateriaalia ympäristökuormituksen hallitsemiseksi. Laidunnuksessa on muutenkin otettava huomioon, että laidunnuspaine ei nouse liian suureksi ja laitumien/juomapaikkojen päästäminen mullokselle tulisi estää. Pirkanmaan ELY-keskuksella ei ole muilta osin huomauttamista hakemuksesta ja ELY-keskuksen käsityksen mukaan luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa. 4) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (2.10.2012) esittää lausuntonaan, että kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Karjasuojan sijaintialueella ei ole ELY-keskuksen tiedossa olevia merkittäviä luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Laajentamisella ei ole kaavallisia esteitä. Kohde sijaitsee Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella. Navetta ja sikala sekä hakemuksessa esitetyt lannanlevityspellot sijaitsevat Kauvatsanjoen valuma-alueella. Kauvatsanjoen ekoioginen tila on tyydyttävä. Kauvatsanjoen valuma-alueen alaosissa ei ole pistekuormitusta, joten kuormitus on pääosin peräisin maa- ja metsätaloudesta. Navetan ja sikalan sijaintikunnassa Kiikoisissa syntyvässä lannassa on 11,6 kg kokonaistyppeä ja 4,8 kg kokonaisfosforia peltohehtaaria kohden. Korkeiden ja erittäin korkeiden P-Iukujen osuus Kiikoisissa otetuista peltojen maanäytteistä on alle 10 %. Kotieläintalouden keskittymäalueilla peltojen fosforitila on kuitenkin yleisesti korkea tai arveluttavan korkea. Tästä syystä vesiensuojelun kannalta keskeisintä on rajoittaa lannoitusta korkean ja arveluttavan korkean fosforiluvun pelloilla. Tarkempaa kannanottoa navetan vaikutuksista vesistöalueen tilaan tai tuotannon laajentamisen edellytyksistä ei voida antaa ilman tietoja lannan levitykseen käytettävien peltojen viljavuustilasta. Hakijalta tulisikin pyytää lupaharkinnan yhteydessä ajantasaiset tiedot viljavuustutkimuksista, joista selviää ainakin peltojen vil- 8
javuusluokka fosforin osalta. Tietojen pohjalta pystytään arvioimaan peltojen kuormitusriski ja mahdollinen lannan muun hyötykäytön tai lisäpeltoalan tarve. Karjanlannan syyslevitystä on syytä rajoittaa vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Tilan toiminnassa tulee ottaa huomioon, että lannan levityksessä on huomioitava, että lietelantaa ei saa levittää pohjavesialueella, ellei tutkimuksin ole osoitettu maaperän savikerroksen paksuudeksi vähintään kolme metriä eikä levityksestä muutoinkaan voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden muodostumisalueelle. Etäsäiliöiden kunnon ja rakenteiden sopimustiloilla on vastattava maa- ja metsätalousministeriön rakennusohjeita (MMM-RMO C4). Lisäksi käytettävissä pitää olla lietesäiliötilavuutta koko ajan enimmäiseläinmäärän laskennallisen lannantuoton verran. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. 9 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Antti-Matti ja Tanja Mattilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 42 lypsylehmän, 34 hiehon, 60 emakon ja 250 lihasian eläinsuojan laajentamiseen 76 lypsylehmän, 54 hiehon ja 23 nuorkarjapaikan sekä 800 lihasian eläinsuojaksi Kiikoisten kunnan Kiikanojan kylässä kiinteistöllä Mattila 1 RN:o 3:108. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä.
Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 4060 m 3 lietelantalatilavuutta ja 150 m 3 kuivikelantatilavuutta. Kattamaton lietelantasäiliö tulee aidata vähintään 1,5 metriä korkealla aidalla, jonka silmäkoko on enintään 100 mm. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön tai lantalaan estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm ja lantalan tilavuuteen 0,1 m 3 lantalan pinta-alaneliömetriä kohden riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Eläinsuojien, laakasiilojen sekä liete- ja kuivalantaloiden rakenteiden tulee estää lannan, pesuvesien ja muiden jätevesien joutuminen pintaja pohjavesiin. Säilörehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet on kerättävä talteen säiliöihin. Rakennusten, laakasiilojen sekä liete- ja kuivalantaloiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lietelannan puuttuva varastointitilavuus (vähintään 900 m 3 ) ja kuivikelannan varastointitilavuus (vähintään 150 m 3 ) on esitettävä valvontaviranomaisena toimivalle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen uuden pihaton käyttöönottoa. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 5. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 6. Eläinsuojan sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti tai ne on johdettava vesitiiviiseen umpisäiliöön. WC:n jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Lannan hyödyntäminen 7. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, et- 10
tä lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 165 hehtaaria. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen vähentää vastaavasti levitysalan tarvetta. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 8. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 9. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä laajennetun toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 10. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Laiduntaminen Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 11. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. 12. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumella juottopaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteet ja varastointi 13. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai 11
Raportointi eläinten terveydelle. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 14. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Varastointipaikan läheisyyteen on varattava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisen vuodon imeyttämistä varten. 15. Toiminta on järjestettävä niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ko. jätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. 16. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaisille (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen) vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista lohkokohtaisesti eriteltyinä - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 12
13 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän epäilee eläinten kuolleen tai sairastuneen vakavaan eläintautiin. 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet sekä jätevedet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on