MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 118/99 Maatalousosasto Dnro 3129/01//99 1 12.10.1999 Voimassaolo 16.10.1999 - toistaiseksi Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot Ahvenanmaan lääninhallitus Kumoaa Yleiskirjeet nro 97/96 ja 143/97 Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta (1100/1994) 2 ja 11, Laki maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä (1303/1994) 13 2 mom., 14, 33 1 mom. (muut. 443/1996) ja 52 2 momentti, Vnp 941/1998 20, Vnp 942/1998 16 b, Vnp 943/1998 10 Vastaavat EY-säädökset Neuvoston asetus (ETY) N:o 3508/92 EYVL N:o L355, 5.12.1992, s.1 Komission asetus (ETY) N.o 3887/92 EYVL N:o L391, 31.12.1992, s.36 Komission asetus (EY) N:o 746/96 EYVL N:o L102, 25.4.1996, s.19 Komission asetus (ETY) N:o 1164/89 EYVL N:o L124, 29.4.1989, s.4 KESKITETYSTÄ SAATAVIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄSTÄ, OIKAISUSTA, TAKAISINPERINNÄSTÄ, KUULEMISESTA, KOROISTA, TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSESTÄ, VALITUSMENETTELYSTÄ, TUKIEN PANTTAUKSESTA JA TUKIEN MAKSATUKSESTA Tässä yleiskirjeessä annetaan suositukset, ohjeet ja määräykset jotka koskevat kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen myöntämien tukien oikaisua, hallinnollista virhettä, takaisinperintää, kuulemista, korkoa, takaisinperintäpäätöstä, valitusmenettelyä, tukien panttausta ja tukien maksatusta. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot noudattavat tätä yleiskirjettä takaisinperinnän osalta myöntämiinsä maatalouden ympäristötuen erityistukiin (komission asetus 2078/92), pellon metsittämistä koskeviin tukiin (komission asetus 2080/92) sekä kuitupellavan ja hampun tukiin (komission asetus 1164/98, muut. 2814/98 4a artikla). Muiden tukien käsittelyssä työvoima- ja elinkeinokeskukset noudattavat tätä yleiskirjettä soveltuvin osin.
2 KESKITETYSTÄ SAATAVIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄSTÄ, OIKAISUSTA, TAKAISINPERINNÄSTÄ, KUULEMISESTA, KOROISTA, TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSESTÄ, VALITUSMENETTELYSTÄ, TUKIEN PANTTAUKSESTA JA TUKIEN MAKSATUKSESTA... 1 1 KESKITETTY SAATAVIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ... 4 1.1 SÄÄDÖSPOHJA... 4 1.1.1 MÄÄRITELMIÄ... 4 1.2 KESKITETYN SAATAVIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO... 4 1.3 KESKITETTY SAATAVIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ AIHEUTTAA MUUTOKSIA... 4 2 OIKAISU... 5 2.1 YLEISTÄ... 5 2.2 SELKEÄSTI HAVAITTAVA VIRHE...5 2.2.1 ESIMERKKI... 5 2.3 OIKAISTAVA PÄÄTÖS JA ASIANOSAISEN OIKEUS TULLA KUULLUKSI... 5 2.4 KORONMAKSUVELVOLLISUUDESTA OIKAISUN YHTEYDESSÄ... 6 2.4.1 OIKAISUPÄÄTÖKSEN ANTAVAN VIRANOMAISEN SELVITYSVELVOLLISUUS VIRHEELLISEN... 6 PÄÄTÖKSEN AIHEUTTAJASTA... 6 2.4.2 KORONMAKSUSTA... 6 2.5 OIKAISUPÄÄTÖKSEN ANTAMINEN... 6 2.5.1 PIENIN OIKAISTAVA MÄÄRÄ JA OIKAISUPÄÄTÖKSEN ANTAMATTA JÄTTÄMINEN... 6 3 HALLINTOMENETTELYLAIN JA TUKIMENETTELYLAIN VÄLISESTÄ SUHTEESTA TAKAISINPERINNÄSSÄ... 7 3.1 TUKIMENETTELYLAKIA SOVELLETAAN TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSEEN... 7 4 HALLINNOLLISEN VIRHEEN JOHDOSTA TAPAHTUVA TAKAISINPERINTÄ... 7 4.1 HALLINNOLLINEN VIRHE... 7 5 TAKAISINPERINTÄMENETTELY JA KUULEMINEN...8 5.1 YLEISTÄ... 8 5.2 PIENIN TAKAISINPERITTÄVÄ MÄÄRÄ, KUULEMATTA JÄTTÄMINEN JA... 8 TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSEN ANTAMATTA JÄTTÄMINEN... 8 5.3 ASIANOSAISEN OIKEUDESTA TULLA KUULLUKSI... 8 5.4 KUULEMISMENETTELYN RIITTÄVYYS JA TEHOKKUUS... 9 5.4.1 KUULEMISMENETTELY ON KIRJALLINEN... 9 5.4.2 KOHTUULLINEN MÄÄRÄAIKA... 9 5.4.3 KUULEMISKIRJEEN TIEDOKSIANTOTAPA JA MÄÄRÄAJAN LASKEMINEN... 9 5.4.4 KUULEMISKIRJEEN SISÄLTÖ... 9 5.4.5 ASIANOSAISEN OIKEUDESTA OLLA ANTAMATTA VASTINETTA KUULEMISKIRJEESEEN... 10 5.5 KUULEMISKIRJEEN VASTINE JA VIRANOMAISEN TOIMENPITEET... 10 5.5.1 VASTINEEN MÄÄRÄAIKA... 10 5.5.2 VIRANOMAISEN TOIMENPITEET ASETETUN MÄÄRÄAJAN UMPEUDUTTUA... 10 5.5.3 KUITTAUSEDELLYTYS... 10 6 TAKAISINPERINNÄN YHTEYDESSÄ PERITTÄVÄSTÄ KOROSTA... 10 6.1 EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN JA KOKONAAN RAHOITTAMAT TUET... 10 6.1.1 KOMISSION ASETUS (ETY) N:O 3887/92 (MUUT. 1678/98) 14 ARTIKLA... 10 6.1.2 ASETUKSEN YLEISESTÄ TULKINNASTA... 11 6.1.3 KORONMAKSUVELVOLLISUUDEN ALKAMINEN TAKAISINPERINNÄSSÄ... 11 6.1.4 KORONMAKSUVELVOLLISUUDEN PÄÄTTYMINEN... 11 6.2 KORON MÄÄRÄ... 11 6.3 TAKAISINPERITTÄVÄN MÄÄRÄN PALAUTTAMISESTA... 11 6.4 KANSALLISISTA VAROISTA MAKSETTAVAT TUET... 12 6.4.1 KANSALLISTEN TUKIEN TAKAISINPERINTÄÄN KOHDISTUVAT KORKOSÄÄDÖKSET... 12 6.4.1.1 TUKIMENETTELYLAIN 7 :N 4 MOMENTTI... 12 6.4.2 TUKIMENETTELYLAIN 7 :N 3 MOMENTIN TULKINNASTA... 12 6.4.3 KORON KERTYMINEN... 12 6.4.4 TAKAISINPERITTÄVÄN MÄÄRÄN PALAUTTAMISESTA... 13 6.4.4.1 ESIMERKKI KANSALLISISTA VAROISTA SUORITETUN TUEN TAKAISINPERINNÄSTÄ... 13
3 6.4.4.2 VERTAILUESIMERKKI EUROOPAN YHTEISÖN KOKONAAN TAI OSITTAIN RAHOITTAMAN... 13 TUEN TAKAISINPERINNÄSTÄ... 13 7 TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖS... 13 7.1 YLEISTÄ... 13 7.2 TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖS JA TUEN MYÖNTÄMISPÄÄTÖS... 14 7.3 TUEN MYÖNTÄNYT VIRANOMAINEN TEKEE TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSEN... 14 7.4 TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSEN ANTAMISESTA... 14 7.4.1 ASIANOSAINEN VOI PYYTÄÄ MAKSUTAPAMUUTOSTA TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSEN... 14 ANTAMISEN JÄLKEEN... 14 7.5 TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ... 15 7.5.1 LIITTEENÄ OLEVAN TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSEN TÄYDENTÄMINEN... 15 7.6 TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO... 15 8 VALITUSMENETTELYSTÄ... 16 8.1 KENELLÄ ON OIKEUS VALITTAA... 16 8.2 VALITUSTIE... 16 8.2.1 MINKÄLAISESTA PÄÄTÖKSESTÄ SAA VALITTAA... 17 8.3 VALITUSOSOITUKSESTA... 17 8.4 VALITUSMENETTELYN KUSTANNUKSISTA... 17 9 VALITUSMENETTELYSSÄ MÄÄRÄTYSTÄ KOROSTA... 17 10 MAATALOUSTUKIEN PANTTAUS... 18 10.1 YLEISTÄ... 18 10.1.1 ESIMERKKI... 18 10.2 PANTTAUSSITOUMUKSESTA JA SEN SISÄLLÖSTÄ... 18 10.2.1 MILTÄ OSIN TUKIA VOIDAAN PANTATA... 18 10.2.2 PANTTAUSSITOUMUKSEN VASTAANOTTAMINEN... 18 10.3 PANTTAUSSITOUMUKSESSA OLEVA LAUSEKE TUENMAKSAJAN KUITTAUSOIKEUDEN... 19 KAVENTAMISESTA... 19 10.4 OIKEA VIRANOMAINEN JA ASIAN SIIRTO... 19 10.5 PANTTAUSSITOUMUKSEN PERUUTTAMINEN... 20 10.6 USEITA PANTTAUKSIA JA PANTTAUSTEN ETUSIJAJÄRJESTYS... 20 10.7 ULOSMITTAUKSEN JA PANTIN VÄLISESTÄ SUHTEESTA... 20 10.7.1 ILMOITUSVELVOLLISUUS... 20 10.8 TAKAISINPERINTÄ JA PANTTAUS... 20 10.9 ALAIKÄINEN TUENSAAJA JA PANTTAUS... 21 10.10 SAAMISEN SIIRTO... 21 11 EU-TUKIEN JA KANSALLISTEN TUKIEN MAKSATUS... 21 11.1 TOIMENPITEET ENNEN MAKSATUKSEN ALOITTAMISTA... 21 11.1.1 MAKSATUSAINEISTON KÄSITTELIJÄT JA HYVÄKSYJÄT... 22 11.2 MAKSATUKSEN SUORITTAMINEN... 22 11.2.1 MAKSUAINEISTON LÄHETTÄMINEN... 22 11.2.2 MAKSUAINEISTOON LIITTYVÄN ILMOITUKSEN LÄHETTÄMINEN TIKE:EEN... 22 11.2.3 MAKSUAINEISTON HYVÄKSYMINEN... 23 11.3 TOIMINTA MAKSATUKSEN JÄLKEEN... 23 11.3.1 ILMOITUS MAATALOUSTUEN MAKSAMISESTA VILJELIJÄLLE... 23 11.3.2 ILMOITUS TUKIAINEISTON KÄSITTELYSTÄ JA HYVÄKSYMISESTÄ... 23 11.3.3 ILMOITUS TOTEUTUNEISTA ULOSOTOISTA MAATALOUSTUEN MAKSAMISESSA... 23 11.4 HAKIJALLE LÄHETETTÄVÄT TUEN MYÖNTÄMISPÄÄTÖKSET JA SEN LIITTEET... 24 11.4.1 VALITUSOSOITUS TUEN MYÖNTÄMISPÄÄTÖKSEN LIITTEENÄ... 24 11.4.2 SÄÄDÖSLUETTELO TUEN MYÖNTÄMISPÄÄTÖKSEN LIITTEENÄ... 24 11.5 TUKIA KOSKEVIEN MAKSULUPIEN SULKEMINEN... 24 12 VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖS... 25
4 1 KESKITETTY SAATAVIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ 1.1 Säädöspohja 1.1.1 Määritelmiä Keskitetty saatavien seurantajärjestelmä perustuu komission asetuksen (EY) N:o 1663/95 3 artiklan 3 kohtaan ja liitteen 11 kohtaan sekä komission suuntaviivoihin N:o 5- Velallisen tilikirja. Asetuksen 1663/95 3 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavasti: "Niin kutsutun todistuksen myöntävän elimen on komissiolle annettavassa tilintarkastuskertomuksessaan mainittava, onko yhteisön rahalliset edut asianmukaisesti suojattu kannettavien määrien osalta". Asetuksen 1663/95 liitteen 11 kohdassa säädetään muun muassa seuraavasti: "Erityisesti toimielimen on luotava järjestelmä kaikkien niiden määrien tunnistamiseksi, jotka ovat EMOTR:n (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston) saatavia, ja kaikkien sellaisten velkojen kirjaamiseksi velallisen tilikirjaan ennen niiden saamista". Suuntaviivat N:o 5 sisältää muun muassa yksityiskohtaisia vaatimuksia velallisen tilikirjan sisällöstä, paikkansapitävyydestä ja täsmällisyydestä. Suomen tukienmaksatusjärjestelmästä ja suoritetuista maksuista annetaan komissiolle tilintarkastuslausunto vuosittain. Kuluvana vuonna tilintarkastustoimisto SVH Pricewaterhouse Coopers Oy on suorittanut maksajayksikön toimeksiannosta maksajayksikön tilintarkastuksen. Velallisen tilikirja sisältyy keskitettyyn saatavien seurantajärjestelmään, jota ylläpitää maa- ja metsätalousministeriön maksajayksikkö. Velallisen tilikirjaan kirjataan kaikki saatavat eli kaikki takaisinperittävät määrät. 1.2 Keskitetyn saatavien seurantajärjestelmän käyttöönotto Järjestelmä otetaan käyttöön lokakuun 16. päivänä 1999. 1.3 Keskitetty saatavien seurantajärjestelmä aiheuttaa muutoksia Järjestelmän käyttöönottaminen aiheuttaa muutoksia kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen toimintaan sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintaan maatalouden ympäristötuen eritystuen, pellon metsittämistä koskevan tuen sekä kuitupellavan ja hampun tukien osalta. Muutokset koskevat muun muassa takaisinperittävien määrien käsittelyä kuntaohjelmalla, kuulemismenettelyä ja takaisinperintäpäätöksen antamista.
5 Suurin muutos on se, että maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (jäljempänä TIKE) suorittaa erääntyneiden saatavien seurannan. 2 OIKAISU 2.1 Yleistä Maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 6 :n 1 momentissa (jäljempänä tukimenettelylaki) säädetään viranomaisen velvollisuudesta ryhtyä oikaisutoimenpiteisiin seuraavasti: Jos hakija on saanut tukea vähemmän kuin hänen olisi pitänyt saada tai jos hänen hakemuksensa on perusteettomasti kokonaan hylätty, asian ratkaissut viranomainen voi, jos tarkoitukseen on varoja käytettävissä, ilman eri hakemusta oikaista virheellisen päätöksensä. Mainitulla lainkohdalla tarkoitetaan tilanteita, joissa päätöksen tehnyt viranomainen havaitsee tehneensä virheen ja tilanteita, joissa tuenhakija ilmoittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle virheestä, joka johtaa oikaisuun. 2.2 Selkeästi havaittava virhe 2.2.1 Esimerkki Oikaistavan virheen tulee olla selkeästi havaittava. Määritelmä selkeästi havaittava sisältää vaatimuksen siitä, että virhe ei saa olla tulkinnanvarainen. Tulkinnanvaraisia tilanteita varten on olemassa valitusmenettely. Tukihakemus on toimitettu kuntaan postitse säädetyn määräajan kuluessa. Käsittelijä huomaa hakemuksessa puutteen ja lähettää hakijalle kirjeitse täydennyspyynnön. Täydennetty hakemus saapuu säädetyssä ajassa kuntaan, mutta jää vahingossa käsittelemättä. Tuen hakemisen määräaika kuluu umpeen ja viranomainen tekee hylkäävän päätöksen ilman täydennystietoja. Virhe havaitaan myöhemmin. Kyseessä on selkeästi havaittava viranomaisen virhe. 2.3 Oikaistava päätös ja asianosaisen oikeus tulla kuulluksi Oikaisupäätöksellä (kuntaohjelmasta tulostettavalla uudella tuen myöntämispäätöksellä) korjataan asiantila siihen muotoon, jossa sen olisi jo alunperin ensimmäistä päätöstä tehtäessä pitänyt olla. Suositus Oikaisupäätöstä tehtäessä hakijaa ei kuulla. Kuulemisella tarkoitetaan kirjallista yhteydenottoa tuenhakijaan (kts. kohta 5.3). Vaikka tuenhakijaa ei kuulla oikaisupäätöstä tehtäessä, kuuluu hyvään hallintotapaan ottaa yhteyttä tuenhakijaan esimerkiksi puhelimitse ja kertoa viranomaisen virheestä ja annettavasta oikaisupäätöksestä.
6 2.4 Koronmaksuvelvollisuudesta oikaisun yhteydessä Tukimenettelylain 6 :n 2 momentissa säädetään koronmaksuvelvollisuudesta seuraavasti: Jos hakijalle maksetaan lisää tukea 1 momentissa tarkoitetun oikaisupäätöksen nojalla ja jos tämä ei johdu hakijasta riippuvasta syystä, lisää maksettavalle määrälle maksetaan 9 prosentin vuotuista korkoa laskettuna siitä päivästä, jona päätös tuen maksamisesta tai hakemuksen hylkäämisestä oli tehty, siihen päivään asti, jona 1 momentissa tarkoitettu oikaisupäätös annetaan. 2.4.1 Oikaisupäätöksen antavan viranomaisen selvitysvelvollisuus virheellisen päätöksen aiheuttajasta Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on oikaisupäätöstä tehdessään selvitettävä virheen aiheuttaja, jotta mahdollinen koronmaksuvelvollisuus voidaan yksiselitteisesti todeta. 2.4.2 Koronmaksusta Jos virheellinen päätös johtuu viranomaisen toiminnasta, on lisää maksettavalle määrälle suoritettava korkoa. Korkoa maksettaessa tulee aina pyytää yksilöllinen maksulupa ministeriön tukipolitiikkayksikön maksatusjaostolta liitteenä olevalla maksulupalomakkeella. Lisää maksettavalle määrälle suoritetaan 9 prosenttia vuotuista korkoa. Korko lasketaan siitä päivästä jona alkuperäinen päätös on annettu tai päätös hakemuksen hylkäämisestä on tehty, siihen päivään asti jona oikaisupäätös annetaan. Jos virheellisen päätöksen aiheuttajana voidaan yksiselitteisesti pitää tuenhakijaa, ei lisää maksettavalle määrälle makseta korkoa. 2.5 Oikaisupäätöksen antaminen Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on edellä mainitun tukimenettelylain 6 :n 1 momentin nojalla ja siinä tarkoitetuissa tilanteissa tehtävä oikaisupäätös. Oikaisupäätös tehdään ilman eri hakemusta viranomaisaloitteisesti. Päätöksen tehneen viranomaisen on toimitettava hakijalle uusi päätös, jonka sisältö vastaa tosiasiallista tilannetta. Maksatus tuenhakijalle mahdollisine korkoineen on suoritettava viipymättä. 2.5.1 Pienin oikaistava määrä ja oikaisupäätöksen antamatta jättäminen Kun oikaistavan tuen määrä on alle 20 (kaksikymmentä) markkaa tuen myöntämispäätöstä kohti, ei oikaisupäätöstä anneta hakijalle tiedoksi eikä määrää makseta hakijalle.
7 3 HALLINTOMENETTELYLAIN JA TUKIMENETTELYLAIN VÄLISESTÄ SUHTEESTA TAKAISINPERINNÄSSÄ Hallintomenettelylaki (598/1982) on yleislaki, jolla tarkoitetaan sitä, että sitä on sovellettava yleisenä lakina koko hallinnon alalla, jollei muuta ole säädetty. Ohje Tukimenettelylaki (1336/1992) on erikoislaki. Erikoislain soveltaminen tarkoittaa sitä, että hallintomenettelylaista selvästi poikkeavilla tai sen kanssa ristiriitaisilla tukimenettelylain erityissäännöksillä on etusija, eli niitä on sovellettava. 3.1 Tukimenettelylakia sovelletaan takaisinperintäpäätökseen Silloin kun tukea on maksettu perusteettomasti tai väärin perustein, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ei tukimenettelylain nojalla tarvitse tuensaajan suostumusta eikä viranomainen suorita arviointia takaisinperinnän kohtuullisuudesta. Hallintomenettelylain mukainen kohtuullisuusarviointi ei siis vaikuta takaisinperintään, vaikka hallintomenettelylain 26 :n 2 momentissa säädetään asiavirheen korjaamisen edellytyksistä seuraavasti: "Asiavirhettä ei saa korjata asianosaisten suostumuksetta". Edelleen säädetään hallintomenettelylain 27 :ssä seuraavasti: "Jos päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe, päätöksen tehneen viranomaisen on korjattava se. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen". 4 HALLINNOLLISEN VIRHEEN JOHDOSTA TAPAHTUVA TAKAISINPERINTÄ 4.1 Hallinnollinen virhe Hallinnolliseksi virheeksi voidaan kutsua takaisinperintään johtavaa virhettä, joka on syntynyt tietojärjestelmässä. Hallinnollisena virheenä pidetään myös tallennusvirhettä, joka voidaan rinnastaa kirjoitusvirheeseen. Esimerkki Tuensaaja voi hallinnollisen virheen vuoksi saada saman tuen kahteen kertaan. Hallinnollinen virhe on kyseessä myös silloin, kun tuensaaja tallennusvirheen vuoksi saa perusteettomasti liikaa tukea tai jos tietojärjestelmään on tallennettu yksikkötuki väärin. Ohje Mahdollisen hallinnollisen virheen johdosta suoritettava takaisinperintä ei vaadi asianosaisen kuulemista. Hallinnollisen virheen on oltava selkeästi todettavissa. Hallinnollisen virheen selkeys todetaan vertaamalla tuensaajaa koskevia asiakirjoja tiedostoon tallennettuihin tietoihin. Selkeän hallinnollisen virheen toteaminen ei saa edellytä harkintaa, koska virheen on oltava yksiselitteinen.
8 Ohje Suositus Jos hallinnollinen virhe on epäselvä, on viranomaisen toimittava kuten luvussa 5 on kuvattu ja kuultava tuensaajaa. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi epäselvässä virheen luokittelutilanteessa ottaa yhteyttä ministeriön tukipolitiikkayksikön maksatusjaostoon. Vaikka tuensaajaa ei kuulla hallinnollisen virheen vuoksi suoritettavassa takaisinperinnässä, kuuluu hyvään hallintotapaan ottaa yhteyttä tuensaajaan esimerkiksi puhelimitse ja kertoa hallinnollisesta virheestä ja suoritettavasta takaisinperinnästä. Hallinnollisen virheen vuoksi suoritettavasta takaisinperinnästä on annettava tuensaajalle takaisinperintäpäätös kuten luvussa 7 on määrätty. 5 TAKAISINPERINTÄMENETTELY JA KUULEMINEN 5.1 Yleistä Tukimenettelylain (1336/1992) 7 :n 1 momentissa säädetään viranomaisen velvollisuudesta ryhtyä takaisinperintätoimenpiteisiin seuraavasti: Jos hakija on saanut tässä laissa tarkoitettua tukea perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle olisi voitu myöntää, voi tuen myöntänyt viranomainen, aikaisemman päätöksen lainvoimaisuuden estämättä, päättää perusteettomasti tai liikaa myönnetyn määrän takaisin perimisestä. Viranomaisen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin takaisinperinnän suorittamiseksi. 5.2 Pienin takaisinperittävä määrä, kuulematta jättäminen ja takaisinperintäpäätöksen antamatta jättäminen Jos takaisinperittävän tuen määrä on alle 20 (kaksikymmentä) markkaa tuen myöntämispäätöstä kohti, ei määrää peritä takaisin. Tällöin ei tuensaajaa myöskään kuulla eikä takaisinperintäpäätöstä anneta. 5.3 Asianosaisen oikeudesta tulla kuulluksi Hallintomenettelylain (598/1982) 15 :ssä säädetään viranomaisen kuulemisvelvollisuudesta seuraavasti: Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa selityksensä muiden tekemistä vaatimuksista ja asiassa olevista sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Kuulemisen tarkoituksena on edistää asian selvittämistä ja samalla parantaa tuensaajan oikeusturvaa.
9 5.4 Kuulemismenettelyn riittävyys ja tehokkuus Ohje Viranomaisen on huolehdittava siitä, että kuuleminen on riittävää ja tehokasta. Asianosaisen kuulematta jättäminen on menettelyvirhe. Menettelyllisesti on riittävää, että asianosaiselle varataan tilaisuus kohtuullisessa määräajassa esittää oma kantansa. Asianosainen voi myös jättää hänelle varatun tilaisuuden käyttämättä. 5.4.1 Kuulemismenettely on kirjallinen Asianosaisen eli tuensaajan kuuleminen suoritetaan kirjallisesti. (Valvonnan yhteydessä saatu viljelijän lausunto ei korvaa takaisinperintämenettelyn edellytyksenä olevaa kuulemista.) 5.4.2 Kohtuullinen määräaika Koska asianosaisen kuuleminen tapahtuu kirjallisesti on tuensaajalle kirjallisessa kuulemiskirjeessä asetettava kohtuullinen määräaika vastineen antamiseen. Ohje Kohtuullisena määräaikana on pidettävä neljäätoista (14) vuorokautta. 5.4.3 Kuulemiskirjeen tiedoksiantotapa ja määräajan laskeminen Suositus Kuulemiskirje toimitetaan 1 lk:n postissa tuensaajalle. Postitse toimitettu kuulemiskirje katsotaan annetun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi. Kuulemiseen varattu määräaika alkaa kulua edellä selvitetyn seitsemännen päivän jälkeisestä päivästä. Viranomaisen on tehtävä merkintä kuulemiskirjeeseen päivästä, jona se on annettu postin kuljetettavaksi. Kuulemiskirjeestä on määräajan noudattamisen varmistamiseksi otettava jäljennös, jota on säilytettävä kuten asiakirjojen säilyttämisestä määrätään hallintoyleiskirjeessä 44/99. 5.4.4 Kuulemiskirjeen sisältö Suositus Kuulemiseen on käytettävä tämän yleiskirjeen liitteenä olevaa kuulemiskirjepohjaa täydennettynä kyseiseen tapaukseen kuuluvilla tiedoilla. Kuulemiskirjeen diaarinumerona olisi käytettävä hakemukselle rekisteröityä kuntaohjelman antamaa hakemusnumeroa.
10 5.4.5 Asianosaisen oikeudesta olla antamatta vastinetta kuulemiskirjeeseen Asianosaisen oikeus tulla kuulluksi sisältää myös asianosaisen oikeuden olla antamatta vastinetta kuulemiseen. Jos asianosainen ei anna vastinetta on asia tulkittava niin, että tuensaajalla ei ole mitään lisättävää asiaan ennen päätöksen antoa. 5.5 Kuulemiskirjeen vastine ja viranomaisen toimenpiteet 5.5.1 Vastineen määräaika Postitse saapunut vastine katsotaan saapuneeksi viranomaiselle määräajassa, jos kirjekuori on leimattu postissa määräajan kuluessa. 5.5.2 Viranomaisen toimenpiteet asetetun määräajan umpeuduttua Asianosaisella on kuulemiskirjeen yhteydessä oikeus esittää, että takaisinperittävä määrä kuitataan hänelle seuraavaksi maksettavista tuista. Kuittaamista seuraavaksi maksettavista tuista pidetään ensisijaisena ratkaisuvaihtoehtona. Asianosaisella on kuitenkin aina hänen niin valitessaan, oikeus suorittaa takaisinperittävä määrä maksulipulla. 5.5.3 Kuittausedellytys Tuen kuittauksen edellytyksenä on viranomaisen perusteltu käsitys tuensaajan tukikelpoisuuden jatkumisesta. Tukikelpoisuuden voidaan katsoa jatkuvan, jos tuensaaja tulee todennäköisesti saamaan tukea seuraavan 12 kuukauden kuluessa. 6 TAKAISINPERINNÄN YHTEYDESSÄ PERITTÄVÄSTÄ KOROSTA 6.1 Euroopan yhteisön osittain ja kokonaan rahoittamat tuet 6.1.1 Komission asetus (ETY) N:o 3887/92 (muut. 1678/98) 14 artikla Mainitun asetuksen 14 artiklassa säädetään muun muassa seuraavasti: 1. Asianomaisella tuottajalla on velvollisuus palauttaa aiheettomasti maksetut määrät, joihin lisätään 3 kohdan mukaan lasketut korot. 2. Jäsenvaltiot voivat päättää, että aiheeton maksu peritään vähentämällä takaisin perittävä määrä ensimmäisestä ennakkomaksusta tai asianomaisen tuottajan ensimmäisestä takaisinperintää koskevan päätöksen jälkeen saamasta maksusta. Tuottaja voi kuitenkin palauttaa maksun odottamatta vähennystä.
3. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka kuluu maksun ja joko tosiasiallisen palautuksen tai vähennyksen välillä. Sovellettava korkotaso on laskettava kansallisten säännösten mukaisesti, ja se ei missään tapauksessa saa olla alempi kuin kansallisten maksujen takaisinperinnässä sovellettava korkotaso. Korkoja ei sovelleta, jos aiheeton maksu johtuu toimivaltaisen viranomaisen tekemästä virheestä. 4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua palautusvelvoitetta ei sovelleta, jos maksu on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen itsensä tai muun viranomaisen tekemän virheen johdosta eikä vilpittömässä mielessä toiminut ja kaikkia voimassa olevia säännöksiä noudattanut tuottaja voinut kohtuudella virhettä havaita. 6.1.2 Asetuksen yleisestä tulkinnasta Artiklan 1 kohdassa, ensimmäisessä lauseessa, on palauttamisesta ja koronmaksuvelvollisesta lausuttu "on velvollisuus palauttaa" ja "joihin lisätään... korot". Nämä ovat velvollisuuksia, joista viranomainen ei voi joustaa. Koronmaksuedellytysten täyttyessä korko on aina perittävä. 6.1.3 Koronmaksuvelvollisuuden alkaminen takaisinperinnässä Artiklan 1 kohdassa määrätään koron laskemisesta niin, että koronmaksuvelvollisuus alkaa tuen maksupäivästä. 6.1.4 Koronmaksuvelvollisuuden päättyminen Artiklan 3 kohdassa määrätään, että koronmaksuvelvollisuus päättyy tuen tosiasialliseen palauttamiseen tai takaisinperittävän määrän kuittaamiseen. 11 Kun takaisinperittävä tuki palautetaan maksulipulla, pidetään tosiasiallisena palautuspäivänä korkoa laskettaessa maksulipun eräpäivää. Velallinen ei voi saada takaisin korkoa, vaikka hän suorittaisi takaisinperittävän määrän ennen eräpäivää. 6.2 Koron määrä Korko lasketaan yhdeksän (9) prosentin vuotuisen koron mukaan. 6.3 Takaisinperittävän määrän palauttamisesta Takaisinperittävä määrä on katsottava täysimääräisesti suoritetuksi, jos määrä on suoritettu korkoineen viimeistään eräpäivänä.
12 6.4 Kansallisista varoista maksettavat tuet 6.4.1 Kansallisten tukien takaisinperintään kohdistuvat korkosäädökset Kansallisten tukien takaisinperinnästä säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 8 :ssä seuraavasti: "Tuen myöntämisessä, maksamisessa, takaisinperinnässä, oikaisussa ja valvonnassa noudatetaan maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992). Asianomainen ministeriö antaa tarkempia määräyksiä valvonnassa noudatettavasta menettelystä". Maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 7 :n 3 momentissa säädetään seuraavasti: "Jos tuen saajalta peritään takaisin 1 momentin nojalla perusteettomasti tai liikaa myönnetty määrä, voidaan takaisin perittävälle määrälle määrätä suoritettavaksi korkoa. Korko lasketaan 9 prosentin vuotuisen koron mukaan siitä päivästä, jona päätös perusteettomasti tai liikaa myönnetyn määrän takaisinperimisestä on tehty, taikka jos kysymys on 4 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, tuen maksupäivästä". 6.4.1.1 Tukimenettelylain 7 :n 4 momentti Tukimenettelylain 7 :n 4 momentissa säädetään seuraavasti: "Jos hakija tukea hakiessaan on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän tiedon tai asiakirjan taikka salannut tiedon tai asiakirjan, voidaan takaisin perittävää määrää korottaa enintään 20 prosentilla taikka, mikäli kysymys on erittäin törkeästä menettelystä, enintään 100 prosentilla. Kansallisten tukien takaisinperinnässä pääsääntönä on tukimenettelylain 7 :n 3 momentissa säädetty menettely eli korko lasketaan takaisinperintäpäätöksen antopäivästä. Ainoastaan silloin kun menettely täyttää edellä mainitun 4 momentin tunnusmerkit takaisinperittävälle määrälle lasketaan korkoa maksupäivästä. 6.4.2 Tukimenettelylain 7 :n 3 momentin tulkinnasta Jos takaisinperintä johtuu tukimenettelylain 7 :n 3 momentin mukaan siitä, että tuensaaja on saanut tukea perusteettomasti tai liikaa eikä kyseessä ole viranomaisen virhe (jolloin korkoa ei peritä) on viranomaisen määrättävä maksettavaksi takaisinperittävälle määrälle korkoa. 6.4.3 Koron kertyminen Kansallisten tukien takaisinperittävälle määrälle suoritettava korko lasketaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen antaman takaisinperintäpäätöksen päätöksenantopäivästä maksulipun eräpäivään tai päivään, jolloin perittävä määrä kuitataan myöhemmin maksettavasta tuesta.
13 6.4.4 Takaisinperittävän määrän palauttamisesta Takaisinperittävä määrä on suoritettu täysimääräisesti, kun määrä on maksettu korkoineen viimeistään eräpäivänä. 6.4.4.1 Esimerkki kansallisista varoista suoritetun tuen takaisinperinnästä Tuensaajalle on maksettu kansallista tukea 1.000,00 (tuhat) markkaa 1.12.1999. Myöhemmin helmikuussa 2000 valvonnan yhteydessä ilmenee, että tuensaaja on saanut tukea 200,00 markkaa liikaa. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen kuulee takaisinperinnän osalta tuensaajaa takaisinperinnän toteuttamiseksi. Tuensaaja esittää toivomuksenaan, että tuki perittäisiin takaisin kuittaamalla. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen antaa takaisinperintäpäätöksen 1.3.2000, hyväksyen tuensaajan ehdotuksen kuittaamisesta perustellulla käsityksellään. Kuittaamisen edellytykset ovat täyttyneet. Tuensaajalle suoritettavan tuen maksatus tulee tapahtumaan arviolta 1.10.2000. Tuensaajalta kuitataan 8.10.2000 liikaa maksettu määrä 200,00 markkaa ja määrältä perittävät korot. Korkomäärä lasketaan 1.3-8.10.2000 väliseltä ajalta. 6.4.4.2 Vertailuesimerkki Euroopan yhteisön kokonaan tai osittain rahoittaman tuen takaisinperinnästä Jos edellisessä esimerkissä mainittu tuki on EU-tukea, on korkoa suoritettava tuenmaksupäivästä eli 1.12.1999 lukien 8.10.2000 asti. Korkoprosentti on sama kuin edellisessä esimerkissä eli yhdeksän prosenttia. (Kts. komission asetus 3887/92 (muut. 1678/98) 14 art. tämän yleiskirjeen kohdassa 6.1.1). 7 TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖS 7.1 Yleistä Takaisinperintä perustuu tukimenettelylain 7 :n 1 momenttiin. Lainkohdan perusteella on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ryhdyttävä vaadittaviin toimenpiteisiin takaisinperinnän toteuttamiseksi. Ohje Takaisinperintäpäätöksen antamisen edellytyksenä on, että kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on asianmukaisesti selvittänyt ratkaisuun vaikuttavat tosiseikat. Tosiseikkojen selvittäminen sisältää muun muassa asiakirjojen vertailun tietokannassa oleviin tietoihin ja asianosaisen kuulemisen.
14 7.2 Takaisinperintäpäätös ja tuen myöntämispäätös Tukimenettelylain 3 :n 1 momentissa säädetään seuraavasti: " Milloin 1 :ssä tarkoitettua tukea on myönnetty hakemuksen mukaisesti, hakijalle lähetetty kirje tuen myöntämisestä katsotaan tuen myöntäneen viranomaisen päätökseksi". Edellä mainittuun pykälään viitaten on huomattava, että tuen myöntämispäätös on aina eri päätös kuin takaisinperintäpäätös. Takaisinperintäpäätös tehdään aina erilliselle päätöslomakkeelle. Viranomainen ei voi tehdä asianosaista sitovaa takaisinperintäpäätöstä kirjoittamalla perimispäätöksen tietoja tuen myöntämispäätöksen lisätietoja kohtaan. Lisäksi on huomattava, että valvonnan aiheuttama tuen alentaminen tai vähentäminen, joka voi sisältyä tuen myöntämispäätökseen, on eri asia kuin takaisinperintäpäätös. Kuntaohjelmasta tulostettava uusi tuen myöntämispäätös postitetaan takaisinperintäpäätöksen mukana. 7.3 Tuen myöntänyt viranomainen tekee takaisinperintäpäätöksen Tukimenettelylain 7 :n mukaisesti on tuen myöntäneen viranomaisen tehtävä takaisinperintäpäätös. Tukimenettelylain 2 :n 2 momentissa määritellään kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen seuraavasti: "Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisella tarkoitetaan maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa annetun lain (1558/1991) 3 :ssä tarkoitettua toimielintä, viranhaltijaa ja luottamushenkilöä". 7.4 Takaisinperintäpäätöksen antamisesta Takaisinperintäpäätös annetaan sen jälkeen kun kuulemiselle varattu määräaika on kulunut umpeen. Viranomaisen on liitettävä takaisinperintäpäätökseen TIKE:n toimittama viitenumerolla varustettu maksulippu, jos asianosainen on ilmoittanut kuulemiskirjeen vastineessa, että hän haluaa maksaa takaisinperittävän määrän maksulipulla tai jos kuittauksen edellytykset eivät täyty. Lisäksi viranomaisen on liitettävä takaisinperintäpäätökseen valitusosoitus. Viranomaisen on käytettävä liitteenä olevaa takaisinperintäpäätös- pohjaa täydennettynä kyseiseen tapaukseen kuuluvilla tiedoilla. 7.4.1 Asianosainen voi pyytää maksutapamuutosta takaisinperintäpäätöksen antamisen jälkeen Jos asianosainen haluaa vaihtaa takaisinperintäpäätöksen antamisen jälkeen maksutapaa ja asianosaisen kuittausedellytykset ovat täyttyneet, voi asianosainen pyytää maksutavan muutosta. Maksutavan muutos edellyttää asianosaiselta kirjallista pyyntöä.
15 7.5 Takaisinperintäpäätöksen sisältö Takaisinperintäpäätöksen sisältöä koskee hallintomenettelylain 23, jossa säädetään seuraavasti: "Päätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muuten ratkaistu". Hallintomenettelylain 24 :n 1 momentissa säädetään päätöksen perustelemisesta seuraavasti: "Päätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. 7.5.1 Liitteenä olevan takaisinperintäpäätöksen täydentäminen Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on täydennettävä seuraavilla seikoilla takaisinperintäpäätös- pohjaa: a) asianosaisen tunnistetiedot (nimi, tilatunnus, osoite) b) takaisinperittävä tuki ja tukivuosi c) takaisinperittävä määrä d) päätöksen antopäivä e) päätöksen perustelut f) viranomaisen allekirjoitus Suositus Takaisinperintäpäätöksen diaarinumerona olisi käytettävä hakemukselle rekisteröityä kuntaohjelman antamaa hakemusnumeroa. 7.6 Takaisinperintäpäätöksen tiedoksianto Tiedoksiannosta säädetään hallintomenettelylain 25 :ssä seuraavasti: "Päätös on annettava tiedoksi asianosaiselle. Tiedoksianto toimitetaan sillä tavoin kuin erikseen on säädetty". Edellä mainittu lainkohta viittaa lähtökohtaisesti lakiin tiedoksiannosta hallintoasioissa (232/1966), jonka 1 :n 2 momentissa säädetään seuraavasti: "Jos tiedoksiannosta on annettu muussa laissa tästä laissa poikkeavia säännöksiä, on niitä noudatettava". Näin ollen tulee tukimenettelylain 3 :n 2 momentti sovellettavaksi takaisinperintäpäätöksen tiedoksiannossa. Tukimenettelylain 3 :n 2 momentissa säädetään seuraavasti: "Edellä 2 momentissa tarkoitettu päätös saadaan toimittaa hakijalle tiedoksi kirjatussa kirjeessä". Suositus Takaisinperintäpäätös liitteineen toimitetaan 1 lk:n postissa asianosaiselle.
16 8 VALITUSMENETTELYSTÄ Tässä kappaleessa käsitellään yleistä valitusmenettelyä. 8.1 Kenellä on oikeus valittaa 8.2 Valitustie Hallintolainkäyttölain (586/1996) 6 :ssä säädetään seuraavasti: "Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa". Maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa annetun lain (1558/1991) 6 :ssä säädetään kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen antaman päätöksen valituskelpoisuudesta seuraavasti: "Kunnan toimielimen 1 :n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla TE-keskukseen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Päätös annetaan tiedoksi siten kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) säädetään". Tukimenettelylain 10 :ssä säädetään muutoksenhausta muun muassa seuraavasti: "Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen tässä laissa tarkoitetussa asiassa tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksestä työvoima- ja elinkeinokeskukseen ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksestä maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimivaan maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun valituslautakunnan, tämän lain 7 :ssä tai 8 :ssä mainitussa asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään". Edellä mainittujen säädösten perusteella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksestä on valitustie seuraava: 1) työvoima- ja elinkeinokeskukset 2) maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 3) korkein hallinto-oikeus
17 8.2.1 Minkälaisesta päätöksestä saa valittaa Tukimenettelylain 7 :ssä (takaisinperintä) ja 8 :ssä (valvonta) säädetyistä asioista on asianosaisella oikeus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, kuten kohdassa 8.2.1 on esitetty. 8.3 Valitusosoituksesta Jos päätökseen saa hakea muutosta, on siihen hallintolainkäyttölain (586/1996) 3 luvun 14 :n mukaan liitettävä valitusosoitus, josta ilmenee valituksen vireillepanossa tarvittavat tiedot. Valitusosoituksella ei ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Valitusosoitus ei näin ollen perusta eikä poista oikeutta valituksen tekemiseen. Valitusosoituksen puutteellisuus tai puuttuminen päätöksestä eivät myöskään heikennä asianosaisen oikeusturvaa. Valitus voidaan tehdä vaikka valitusosoitus puuttuisikin. Ohje Jos valitusosoitus kuitenkin puuttuu päätöksestä kokonaan, ei valitusaika ala kulua. Tällöin valitusaika luetaan vasta siitä, kun asianosaiselle on toimitettu valitusosoitus. Päätökseen on aina liitettävä tämän yleiskirjeen liitteenä oleva valitusosoitus. 8.4 Valitusmenettelyn kustannuksista Valitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksestä työvoima- ja elinkeinokeskukseen maksaa 200 markkaa. Jos päätöstä muutetaan valittajan eduksi, on maksu kuitenkin 60 markkaa. Valituksesta maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan peritään käsittelymaksua 500 markkaa. Valituksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen peritään 1.000 markkaa oikeudenkäyntimaksua. 9 VALITUSMENETTELYSSÄ MÄÄRÄTYSTÄ KOROSTA Tukimenettelylain 6 :n 3 momentissa säädetään seuraavasti: "Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös muutoksenhaun johdosta annettuun päätökseen, jonka nojalla hakijalle maksetaan lisää tukea. Koron maksamisesta päättää tällöin muutoksenhakuviranomainen". (Edellä kohdassa 2.4 on selostettu edellä mainitun 2 momentin sisältö.) Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on mainitun 3 momentin nojalla laskettava tuensaajalle korkoa silloin, kun valitusviranomainen on päätöksessään nimenomaisesti määrännyt maksettavaksi korkoa. Näin ollen valitusmenettelyn johdosta annettuun päätökseen lasketaan korkoa vain silloin, kun valitusviranomaisen päätöksessä niin lausutaan.
18 10 MAATALOUSTUKIEN PANTTAUS 10.1 Yleistä 10.1.1 Esimerkki Tuensaajalla on oikeus pantata hänelle vastaisuudessa maksettavat tuet, joista on jätetty tukihakemus. Panttausoikeus koskee kaikkia tukia. Viranomaisella on määrätty tarkastus- ja selonottovelvollisuus panttaukseen nähden, joka kuitenkaan ei kohdistu oikeustoimen perustaan tai tehokkuuteen. Viranomaisen tarkastusvelvollisuuteen sisältyy valtion etujen huomioiminen ja tietojärjestelmään tallennettavien tietojen oikeellisuuden varmistaminen. Matti Markkanen on päättänyt investoida uuteen puimuriin. Matti päättää ostaa puimurin Oy Traktori Ab:lta. Kuluvan vuoden tukia ei vielä ole maksettu Matille. Hän toivoo kuitenkin pääsevänsä puimaan peltojaan uudella puimurilla ja ehdottaakin Oy Traktori Ab:lle, että hän saisi puimurinsa käyttöönsä välittömästi ja että Oy Traktori Ab saisi kauppahinnan korkoineen syksyn tukien maksamisen yhteydessä. Kauppa tehdään kirjallisesti näillä ehdoilla samoin kuin panttaussitoumus. Oy Traktori Ab:n edustaja toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle molempien osapuolien allekirjoittaman panttaussitoumuksen, josta ilmenee edellä mainittu maksuehto ja pantattu summa. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tallentaa panttivelkojan tiedot kuntaohjelmaan ja pantatun määrän tuenhakijan hakemustietoihin. 10.2 Panttaussitoumuksesta ja sen sisällöstä 10.2.1 Miltä osin tukia voidaan pantata Tuen panttauksen yleisenä edellytyksenä on, että pantin kohteena olevaa tukea on haettu. Tuensaaja voi pantata hänelle vastaisuudessa maksettavat tuet kokonaan, osittain tai markkamääräisesti. Hänellä on siis oikeus pantata määrätyn tukivuoden kaikki tuet tai vain yksi tuki. Tuet tulee olla eriteltyinä tukityypeittäin panttaussitoumuksessa. Panttauksen kohteen määrittelevät tuensaaja ja panttivelkoja. 10.2.2 Panttaussitoumuksen vastaanottaminen Kun kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen vastaanottaa panttaussitoumuksen, on hänen tarkastettava, että panttaussitoumuksesta käy selvästi ilmi seuraavat seikat: a) pantinantajan eli velallisen allekirjoitus b) panttaussitoumus alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä c) mitkä tuet on pantattu d) kuinka paljon tukia on pantattu e) että pantin kohteena olevista tuista on jätetty hakemus f) panttivelkojan nimi, tilinumero, ly- tai henkilötunnus ja yhteystiedot
g) ettei panttaussitoumukseen sisälly lauseketta, jonka mukaan tuen maksaja sitoutuu olemaan kuittaamatta maksettavaa tukea omalla vastasaatavallaan h) että panttaussitoumuksen vastaanottaja on ns. toimivaltainen eli oikea viranomainen. 19 Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on ennen vahvistuksen antamista tarkastettava, että panttaussitoumuksessa annetut tiedot vastaavat hakemuksessa esitettyjä velallisen olosuhteita. Viranomaisen on toimitettava panttivelkojalle vapaamuotoinen vahvistus siitä, että hän on saanut tiedon panttaussitoumuksesta. Vahvistus on allekirjoitettava ja päivättävä. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on säilytettävä jäljennös panttaussitoumuksesta kuten hallintoyleiskirjeessä 44/99 on määrätty asiakirjojen säilyttämisestä. 10.3 Panttaussitoumuksessa oleva lauseke tuenmaksajan kuittausoikeuden kaventamisesta Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on ennen vahvistuksen toimittamista panttivelkojalle varmistauduttava siitä, että allekirjoitetussa panttaussitoumuksessa tai sen oikeaksi todistetussa jäljennöksessä ei ole sellaista lauseketta, jonka mukaan tuen maksaja, joka tukien maksatuksen osalta on maa- ja metsätalousministeriö, sitoutuu olemaan kuittaamatta maksettavaa tukea omalla vastasaatavallaan eli olemaan suorittamatta takaisinperintää. Viranomainen ei saa allekirjoittaa ja päivätä panttivelkojalle toimitettavaa vahvistusta, jos tuen maksajan oikeutta kuitata vastasaamistaan on panttaussitoumuksessa kavennettu. Lausekkeen johdosta on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen otettava yhteyttä sekä velkojaan että velalliseen, jotta he voisivat sopia muunlaisista panttaussitoumuksen ehdoista. Panttaussitoumus, jonka ehtoja on muutettu, on velallisen allekirjoitettava uudelleen. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on käsiteltävä korjattua ja uudelleen allekirjoitettua panttaussitoumusta uutena sitoumuksena, kuten edellä on määrätty. 10.4 Oikea viranomainen ja asian siirto Hallintomenettelylain (598/1982) 8 :n nojalla on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tarkastettava, että hän on oikea viranomainen vastaanottamaan panttaussitoumuksen. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen virkavelvollisuuksiin kuuluu asiakirjan toimittaminen toimivaltaiselle eli oikealle viranomaiselle. Jos samalla panttaussitoumuksella on pantattu sekä kunnasta että TEkeskuksista haettuja tukia, on panttaussitoumuksen vastaanottaneen oikean
viranomaisen viipymättä toimitettava panttaussitoumuksesta jäljennös sille kunnalle tai TE-keskukselle, jota asia myös koskee. 20 10.5 Panttaussitoumuksen peruuttaminen Ainoastaan panttivelkoja voi peruuttaa panttaussitoumuksen. Peruuttamisilmoitus on allekirjoitettava ja päivättävä. Jos peruuttaminen on puutteellinen, eli jos siitä puuttuu allekirjoitus ja/tai päiväys, on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen otettava yhteyttä esimerkiksi puhelimitse panttivelkojaan ja pyydettävä häntä täydentämään peruuttamisensa. Jos panttaussitoumuksen peruuttamiseen liittyy muita epäselvyyksiä, on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen aina otettava yhteyttä sekä panttaussitoumuksen antajaan eli velalliseen että panttivelkojaan. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on säilytettävä jäljennös vastaanotetusta panttaussitoumuksen peruuttamisilmoituksesta, kuten hallintoyleiskirjeessä 44/99 on määrätty asiakirjojen säilyttämisestä. 10.6 Useita panttauksia ja panttausten etusijajärjestys Panttausten keskinäinen etusijajärjestys määräytyy sen perusteella, milloin panttaussitoumuksen vastaanottavan oikean viranomaisen katsotaan saaneen sen tiedoksi. Panttaussitoumusten tiedoksisaantipäivä on merkittävä selvästi säilytettävään kappaleeseen. 10.7 Ulosmittauksen ja pantin välisestä suhteesta Tukeen voi samanaikaisesti kohdistua sekä panttaus että ulosmittaus. Panttauksen ja ulosmittauksen etusijajärjestyksessä on lähtökohtaisesti noudatettava tiedoksisaantipäivää, kuten jaksossa 10.6 on määrätty. Ulosottoviranomainen voi kuitenkin asettaa maksettavalle tuelle maksukiellon. Ulosottoviranomaisen maksukieltoa on aina noudatettava. 10.7.1 Ilmoitusvelvollisuus Jos ulosmitattavaan määrään kohdistuu panttaus, on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ilmoitettava asiasta ulosottoviranomaiselle. 10.8 Takaisinperintä ja panttaus Jos samaan tukimaksuun kohdistuu sekä takaisinperintä että panttaus, kuitataan takaisinperittävä määrä maksettavasta tuesta ensin tukimenettelylain 7 2 momentin nojalla. Panttivelkojan osuus voidaan maksaa vasta tämän jälkeen.
21 10.9 Alaikäinen tuensaaja ja panttaus Jos holhooja on alaikäisen eli alle 18-vuotiaan tuensaajan puolesta pantannut alaikäiselle maksettavia tukia, on panttaussitoumuksessa oltava liitettynä holhouslautakunnan hyväksyntä. (1.1.2000 holhoustoimi siirtyy kunnilta valtiolle.) 10.10 Saamisen siirto Saamisen siirrolla tarkoitetaan tilannetta, jossa tuensaaja siirtää hänelle määrätyn vuoden haetut tuet kokonaan tai osittain toiselle henkilölle, yleensä velkojalle. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on käsiteltävä ja toimittava saamisen siirron osalta kuten jaksossa 10 on ohjeistettu. 11 EU-TUKIEN JA KANSALLISTEN TUKIEN MAKSATUS Tuet voidaan maksaa vasta sen jälkeen, kun ministeriö on antanut siihen luvan. Tällä varmistetaan, että tukien valvonnat on suoritettu riittävässä määrin ja että tarkoitukseen on käytettävissä tarvittavat määrärahat ja että EU:n komission asettamia määräaikoja ja muita ehtoja noudatetaan hallinnon kaikissa yksiköissä. Tukien maksaminen tapahtuu ensin kansallisista varoista. Komissio palauttaa EU-tukia koskevan osuuden sen jälkeen, kun se on vakuuttunut suoritettujen maksujen oikeellisuudesta. Mikäli komissio myöhemmin havaitsee virheitä tai laiminlyöntejä menettelyissä, voi seurauksena olla rahoituskorjauksia. Rahoituskorjauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa Suomelle palautettujen varojen määrää vähennetään. 11.1 Toimenpiteet ennen maksatuksen aloittamista Viranomaisen on ennen maksatuksen aloittamista tarkistettava, että seuraavia hallintoyleiskirjeessä 44/99 annettuja ohjeita ja määräyksiä on noudatettu ja siinä tarkoitetut toimenpiteet on suoritettu: - esteellisyydestä annettuja määräyksiä on noudatettu hakemusten käsittelyssä; - valvontatiedot on tallennettu kunnissa ja kuitattu TE-keskuksissa; - tukihakemusten hallinnollinen valvonta on suoritettu; Tukihakemuksiin kohdistuvaa hallinnollista valvontaa ovat tukia kunnassa käsittelevän viranomaisen hakemusta käsitellessään suorittamat tarkistukset, erityisesti tarkistusluetteloiden mukaisesti suoritetut tarkistukset.
22 Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on varmistuttava siitä, että maksuaineistossa käsiteltävien tukien laskenta on suoritettu. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on varmistuttava siitä, että tuki maksetaan oikealle saajalle ja että maksusanomassa olevat henkilö- tai lytunnukset ja pankkitilinumerot on tallennettu oikein. 11.1.1 Maksatusaineiston käsittelijät ja hyväksyjät Kunnan on ilmoitettava TIKE:lle niiden henkilöiden tiedot, jotka toimivat maatalouden tukien maksatusaineistojen käsittelijöinä ja hyväksyjinä kunnissa. Koska henkilötiedot tarkistetaan tietoturvavaatimusten mukaisesti maksatusten ja kuntatarkastusten yhteydessä, on muutoksista ilmoitettava aina, kun olosuhteissa tapahtuu muutoksia. (Ilmoituslomake liitteenä) 11.2 Maksatuksen suorittaminen Maksatus voidaan aloittaa ministeriön antaman maksatusyleiskirjeen voimaantulon jälkeen. 11.2.1 Maksuaineiston lähettäminen Maksuaineisto lähetetään käsiteltäväksi TIKE:n antamien ohjeiden mukaisesti. Rekisterisanomat saman hetken tilanteesta on lähetettävä ennen maksusanoman lähettämistä. Aineiston tarkastusten jälkeen hyväksytty maksusanoma siirretään TIKE:n tukimaksuyksikköön. Aineiston hyväksymisestä esitarkistuksissa ja tukimaksuyksikköön jatkokäsittelyyn lähettämisestä lähtee ilmoitus kuntaan. Jos tarkistuksissa löytyy virheitä, lähetetään kuntaan virheloki. Ohje Virheet on korjattava ja tarvittaessa on muodostettava uusi maksusanoma. Jo lähetettyä maksuaineistoa ei saa kunnassa muodostaa uudestaan, ennen kuin asiasta on sovittu puhelimitse TIKE:n tukimaksuyksikön kanssa. Kun maksettavan tuen määrä on alle 20 (kaksikymmentä) markkaa tuen myöntämispäätöstä kohti, on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen muodostettava määrästä maksusanoma ja lähetettävä se käsiteltäväksi TIKE:een. Alle 20 markan suuruista maksua ei suoriteta hakijalle, eikä määrästä anneta tuen myöntämispäätöstä. 11.2.2 Maksuaineistoon liittyvän ilmoituksen lähettäminen TIKE:een Tukimaksuyksikkö vastaanottaa maksuaineistot, joihin liittyy ilmoitusfaksi. Maksuaineistoa verrataan faksin sisältöön. Muun muassa tarkastetaan aineiston luontiaika ja markkasummien vastaavuus. Tukien hyväksyjän on allekirjoitettava tietopalvelukeskuksen talousryhmän tukimaksuyksikköön maksatusaineiston lähettämisen yhteydessä faksilla toimitettava ilmoitus maksettavasta maataloustuesta. Allekirjoituksen yhteyteen on merkittävä nimen selvennys.
23 Jos kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on hallintoyleiskirjeen 44/99 sivulla 7 kuvatulla tavalla esteellinen käsittelemään tukihakemusta, on em. ilmoitus allekirjoitettava myös toisen esteettömän henkilön toimesta. Jollei mainittuja merkintöjä sisälly lähetettyyn ilmoitukseen, ei tukimaksuyksikkö ota maksusanomaa käsittelyyn. Alkuperäiset ilmoitukset tulee säilyttää kunnissa kuten hallintoyleiskirjeen 44/99 sivulla 45 on määrätty. 11.2.3 Maksuaineiston hyväksyminen Maksuaineistosta tulostetaan TIKE:n tukimaksuyksikössä koontitosite/ maksumääräys, joka toimitetaan hyväksymistä varten maa- ja metsätalousministeriön tukipolitiikkayksikköön. Maksuaineiston hyväksynnän jälkeen aineistosta syntyneet maksutapahtumat lähetetään TIKE:stä Leonia- pankkiin. Käsitelty maksuaineisto siirretään ja ladataan IACS-keskusrekisteriin, josta lähtee hyväksymistiedosto kuntaan. Suositus Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ei saa hyväksyä lähetettyä maksuaineistoa, eikä lähettää uutta aineistoa ennen kuin TIKE:n tukimaksuyksiköstä on tullut tiedosto maksusanoman käsittelystä ja hyväksymisestä. Tiedostosta näkyy maksusanoman nimi, maksupäivä ja hyväksymiskoodi. Tämän tiedoston perusteella viranomainen voi kuitata maksusanoman hyväksytyksi kuntaohjelmalla. TIKE:n tukimaksuyksiköstä lähetetään myös kirjallinen ilmoitus tukiaineiston käsittelystä ja hyväksymisestä. On suositeltavaa, että hyväksyntä kuntaohjelmaan tehtäisiin vasta kirjallisen ilmoitus jälkeen. 11.3 Toiminta maksatuksen jälkeen 11.3.1 Ilmoitus maataloustuen maksamisesta viljelijälle Maksatuksen yhteydessä TIKE lähettää maksun saajalle e-kirjeellä ilmoituksen maataloustuen maksamisesta, joka sisältää erittelyt myönnetyistä tuista, mahdollisista takaisinperinnöistä, ulosotoista ja panttauksista. (Tuloste 1) 11.3.2 Ilmoitus tukiaineiston käsittelystä ja hyväksymisestä TIKE lähettää kunnalle/te-keskuksen maaseutuosastolle e-kirjeellä ilmoituksen tukiaineiston käsittelystä ja hyväksymisestä, josta ilmenee maksuaineiston käsittelytiedot sekä tuensaajittain aineistosta suoritetut takaisinperinnät korkoineen, ulosotot ja panttaukset. (Tuloste 2) 11.3.3 Ilmoitus toteutuneista ulosotoista maataloustuen maksamisessa TIKE lähettää ulosottoviranomaiselle e-kirjeellä ilmoituksen toteutuneista ulosotoista maataloustuen maksamisessa, josta ilmenee ulosottoon lähetetty ja maksatuksessa toteutunut määrä. (Tuloste 3)
24 11.4 Hakijalle lähetettävät tuen myöntämispäätökset ja sen liitteet Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi lähettää maksettavia tukia koskevat tuen myöntämispäätökset tuensaajille, sen jälkeen kun ministeriö on antanut kyseistä tukea koskevan maksuluvan ja lähetetty maksuaineisto on hyväksytty. 11.4.1 Valitusosoitus tuen myöntämispäätöksen liitteenä Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on liitettävä tuen myöntämispäätökseen valitusosoitus, johon on lisättävä alueensa työvoima- ja elinkeinokeskuksen yhteystiedot. 11.4.2 Säädösluettelo tuen myöntämispäätöksen liitteenä Tukia kunnassa käsittelevän viranomaisen on liitettävä tuen myöntämispäätökseen, siihen liittyviä tukia koskevat säädösluettelot. Ministeriö toimittaa säädösluettelot erikseen tukikohtaisten maksatusyleiskirjeiden liitteenä. 11.5 Tukia koskevien maksulupien sulkeminen Maksulupien sulkemisen ajankohtaan vaikuttavat ensisijaisesti EU:n asettamat maksatusaikataulut. EU:n kokonaan rahoittamille tuille annetaan maksatusyleiskirjeissä määräaika, johon mennessä maksusanoma on viimeistään käsiteltävä. Jos tukea joudutaan maksamaan maksuluvan sulkemisen jälkeen tai kyseessä on oikaisun perusteella maksettavan tuen koron maksamisesta, on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ensin lähetettävä kirjallinen lupapyyntö ministeriön tukipolitiikkayksikön maksatusjaostoon. (Liitteenä maksulupalomake) Pyynnöstä tulee käydä ilmi: a) kunnan nimi b) hakijan nimi ja tilatunnus c) tukivuosi, tukityyppi, hakukerta ja palkkiolaji d) selvitys syistä, joiden takia maksusanoman lähettäminen on myöhästynyt. Maksusanoma voidaan muodostaa ja lähettää vasta sen jälkeen, kun ministeriön tukipolitiikkayksikkö on hyväksynyt esitetyt perusteet ja ilmoittanut tästä sekä TIKE:een että ao. kuntaan.