HAUTAUSOPAS surukotiin

HAUTAUSOPAS surukotiin Halsuan seurakunta

2 Sisällys Hyvät omaiset ja ystävät 3 Hautaansiunaamisen kulku 4 Kuoleman vieraillessa 5 Hautajaisten järjestäminen 5 Sanomakellojen soitto 5 Ulosveisuu 6 Kuolinuutinen ja -ilmoitus. 6 Hautauslupa 6 Polttohautaus 7 Hautapaikka 7 Hautausaika 7 Siunauksen toimittajat 8 Hautaan siunaamisessa huomioitavia asioita 8 Veteraanin ja lotan siunaus 8 Hautaussaatto 9 Kukkalaitteet 10 Haudan peittäminen 10 Muistotilaisuus 10 Muiston vaaliminen 11 Suruliputus kotona 11 Kiitoksen tekeminen 12 Hautamuistomerkki ja haudan hoito 12 Maksut 12 Surun kokeminen ja hautaustoimitus 12 Seurakunta palvelee 16

3 Hyvät omaiset ja ystävät Teitä on kohdannut suru, kun olette menettäneet läheisenne. Te olette nyt järjestämässä rakkaallenne hautajaisia. On surun ja luopumisen aika, joka koskettaa sielun syvimpiä tuntoja. Saatte surussanne muistella kaikkea sitä hyvää ja turvallista, mitä rakas ihminen toi elämäänne. Surussanne teidän ei tarvitse olla yksin, vaan seurakunnan palvelijat ja muu saattoväki haluavat jakaa kanssanne surun. Vapahtajamme sanoo: "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen, sillä minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa." (Joh. 14) Läheisen poismenoon liittyy monia käytännön toimenpiteitä, joista kerrotaan tässä oppaassa. Syvä osanotto suruunne, Jumalan siunausta. Jouko Heikkinen kirkkoherra

4 Hautaansiunaamisen kulku Surusoitto Virsi Johdanto Psalmi Rukous Raamatunluku Puhe Siunaaminen Rukous Isä meidän Herran siunaus Virsi Kukkalaitteiden laskeminen Surumusiikki Loppusoitto Soitetaan silloin, kun vainaja tuodaan kirkkoon. Soiton tilalla voi olla yksinlaulua tai soitinmusiikkia. Saattoväki seisoo lukemisen ajan Seurakunta seisoo. Siunaamisen jälkeen voi olla laulua Yhteen ääneen Seurakunta: aamen Omaiset ja sukulaiset Ystävät Yhteisöt (Veteraanit) Kukkalaitteet noudetaan arkun äärestä Surusaatto lähtee liikkeelle

5 Kuoleman vieraillessa Suomalainen ihminen kohtaa kuolemansa yleensä sairaalassa. Siellä tapahtuneesta kuolemasta ilmoitetaan lähiomaisille mahdollisimman pian, mikäli he eivät ole olleet läsnä kuoleman hetkellä. Kuoleman tapahtuessa kotona on syytä ottaa yhteys vainajaa hoitaneeseen lääkäriin tai terveyskeskukseen (Tunkkarin terveyskeskus, puhelin arkisin 040 804 5000) ja poliisiin. Lääkäri toteaa kuolinsyyn ja antaa luvan hautaamiseen. Hautauslupalomake on tarkoitettu kulkemaan vainajan mukana saateasiakirjana. Sairaala antaa lomakkeen sille (omaiselle), joka huolehtii vainajan hautaamisesta. Lupa toimitetaan Halsuan kirkkoherranvirastoon ennen hautaamista. Hautaamista voi toisinaan viivyttää ruumiinavaus. Kuoleman jälkeen vainaja pestään ja puetaan kuolinvaatteisiin. Sairaalan tai hautaustoimiston henkilökunta auttaa tässä. Vainajan pukeminen on viimeinen palvelus, jonka omaisetkin voivat tehdä. Kuoleman jälkeen voidaan pitää hartaushetki, joka sisältää virren, Raamatun lukukappaleen ja iltarukouksen (Levolle lasken Luojani, armias ole suojani, jos sijaltain en nousisi taivaaseen ota tykösi) tai iltavirren (563). Hautajaisten järjestäminen Suruviestin saavuttua ottakaa välittömästi yhteys pappiin, jolloin voidaan aloittaa hautajaisten järjesteleminen. Papin puhelinnumero on 040-5178210. Vaihtoehtoisesti voi ottaa yhteyttä myös kirkkoherranvirastoon, puhelin on (06) 863 6019 (auki torstaisin klo 9-12). Sanomakellojen soitto Sanoma- eli sielunkellot soitetaan omaisten kanssa sovittuna arkipäivänä klo 10-12 (ei lauantaisin). Sanomakelloja voi saapua kuuntelemaan kirkkomaalle. Soiton aikana on hyvä rukoilla: "Herra, armahda meitä ja ole meille laupias." Virsikirjan lopussa on rukous "sanomakellojen soidessa".

6 Ulosveisuu Halsualaisen tavan mukaan toimitetaan ulosveisuu vainajan kotona, Kannelmassa tai ruumishuoneella omaisten toivomuksen mukaan. Seurakunnan pappi on pyydettäessä mukana ja toimittaa tilaisuudessa rukoushetken. Tästä sovitaan papin ja kanttorin kanssa. Suntiolle ilmoitetaan hyvissä ajoin vainajan tuomisesta. Ulosveisuuseen liittyy usein hyvästijättö. Arkun kansi avataan ja liina otetaan pois vainajan kasvoilta. Usein lähiomaiset astuvat rakkaansa lähelle ja koskettavat häntä. Tähän voi liittää myös iltarukouksen (Levolle lasken...) tai siunauksen. Ulosveisuusta ilmoittaminen omaisille ja ystäville sekä naapureille on omaisten vastuulla. Kuolinuutinen ja -ilmoitus. Omaiset voivat jättää paikallisiin sanomalehtiin, Keskipohjanmaahan ja Perhonjokilaaksoon, pienen maksuttoman kuolinuutisen. Tieto voidaan välittää ottamalla yhteys Keskipohjanmaan ja Perhonjokilaakso-lehden toimituksiin tai käymällä toimistolla henkilökohtaisesti. Perhojokilaakso: käyntiosoite Kirkkotanhua 3, Veteli puh. 020 750 4670, s-posti toimitus@perhonjokilaakso.fi Keskipohjanmaa: käyntiosoite Mediakulma, Rantakatu 10, Kokkola puh. 020 750 4400, s-posti toimitus@kpk.fi Varsinaisen kuolinilmoituksen sanomalehdelle omaiset antavat myöhemmin. Ennen hautausta julkaistava ilmoitus on myös kutsu hautajaisiin. "Hiljaisten hautajaisten" toteutuessa ilmoitus julkaistaan hautajaisten jälkeen. Seurakunnan kirkollisissa ilmoituksissa hautaan siunaamisesta ilmoitetaan seuraavalla viikolla, keskiviikkona Keskipohjanmaassa ja torstaina Perhonjokilaaksossa. Hautauslupa Lääkäri toteaa kuolinsyyn ja antaa luvan hautaamiseen. Hautauslupalomake on tarkoitettu kulkemaan vainajan mukana saateasiakirjana. Sairaala antaa lomakkeen sille (omaiselle), joka huolehtii vainajan hautaamisesta. Lupa toimitetaan Halsuan kirkkoherranvirastoon ennen hautaamista.

7 Polttohautaus Toisinaan tehdään polttohautaus ja tuhkauurna haudataan sitten hautausmaalle. Vaikka polttohautaus on mahdollinen, kirkko ei suosittele polttohautausta. Maailmassa on kyllä idän uskontoja, joissa polttohautaus on normaali tapa. Juutalaisille ja kristityille se on kuitenkin ollut vieras menettely. Kunnioitus Jumalan luomistekoa kohtaan ilmenee siinäkin, että annamme vainajamme Jumalan haltuun puuttumatta keinotekoisesti kuolemisen ja maatumiseen luonnolliseen kulkuun. Jos joku silti haudataan polttohautaamalla, Jumalalla on kyllä keinonsa ottaa haltuunsa sellainenkin ihminen, joka omasta tai omaistensa halusta on haudattu tuhkattuna. Hautapaikka Hautapaikka selvitellään taloudenhoitajan kanssa. Vanhan sukuhaudan ja siinä olevien hautasijojen toteaminen talvisaikaan on joskus vaikeaa, joten omaisten on hyvä palauttaa mieleen hautapaikan sijainti yhdessä suntion kanssa. Hautapaikka käydään katsomassa hautausmaalla suntion kanssa. Tällöin lähiomaiset voivat varata myös itselleen hautapaikan (enintään neljä paikkaa). Tämä on hyvä kristillinen tapa, joka helpottaa kerran jäljelle jääneiden huolta. Hallinta-ajan päättyessä omaisilla on oikeus haudan uudelleen lunastamiseen. Haudan kaivaminen tapahtuu koneellisesti ja siitä huolehtii seurakunta. Omaiset voivat myös itse kaivaa haudan. Haudan peittäminen tapahtuu välittömästi vainajan hautaan laskemisen jälkeen. Yleistä on, että hautaa peitetään vain sen verran, että arkku peittyy. Muistotilaisuuden jälkeen sopivana ajankohtana työ tehdään loppuun. Haudan peittämisestä huolehtivat omaiset, ellei asiasta erikseen sovita suntion kanssa. Omaiset hankkivat itse hautaustoimituksen yhteydessä tarvittavat havut. Vainaja lasketaan hautaan jalat itäänpäin. Siten vainaja katsoo idän, auringonnousun suuntaan. Hän odottaa Kristuksen ylösnousemusta, Auringon nousua. Hautausaika Hautaan siunaamisesta sovitaan kirkkoherranviraston kanslistin ja siunaavan papin kanssa. Omaisilla on oikeus pyytää haluamansa pappi ja kanttori siunauksen toimittajiksi. Siunaus tapahtuu kirkossa mutta kesäaikaan se on mahdollista toimittaa myös haudalla. Hautauspäivä on pääasiallisesti lauantai.

8 Hautaan siunaaminen ja hautaan laskeminen voivat tapahtua eri paikkakunnalla. Arkkua tai uurnaa hautaan laskettaessa pappi toimittaa rukoushetken (katso virsikirjan kohtaa "Maahan kätkeminen"). Siunauksen toimittajat Ennen siunaustoimitusta pappi mielellään tapaa vainajan omaiset sovitussa paikassa, nykyisin yleensä heti ulosveisuun jälkeen. Väestörekisteriin kuuluneen vainajan voi pappi siunata hautaan omaisten toivomuksesta. Kuitenkin vainajan vakaumusta on aina ensin kunnioitettava (Kirkkojärjestys 2;23). Jos joku on eläessään torjunut kirkon toimitukset, ei ehkä ole oikein kiusata häntä hänen kuolemansa jälkeen. Omaisten suruun seurakunta on kyllä velvoitettu osallistumaan (muistotilaisuus). Asia ratkaistaan tapauskohtaisesti yhdessä neuvotellen. Kirkon luovuttamisesta sellaiseen tilaisuuteen, jota ei toimita evankelis-luterilaisen kirkon pappi, päättää seurakunnan kirkkoherra. Hautaan siunaamisessa huomioitavia asioita Virsitoivomukset ilmoitetaan kanttorille ja hänen kanssaan sovitaan myös surumusiikista. Myös muista musiikkiesityksistä, kuten soitosta ja laulusta, on neuvoteltava hänen kanssaan. Kirkossa omaiset istuvat edessä. Kukat ja kynttilät ovat alttarilla kirkkovuoden aiheen mukaan. Lisäkoristelusta on sovittava suntion kanssa. Siunauksen nauhoitus voidaan suorittaa kirkon laitteilla. Kukkalaitteiden tai -seppeleen laskemisen aloittavat lähiomaiset. Jos kukkalaitteita on runsaasti, ne noudetaan päinvastaisessa järjestyksessä kuin ne on laskettu. Veteraanin ja lotan siunaus Veteraanin tai lotan siunaustilaisuudessa laitetaan kuoriin sotaveteraanien, sotainvalidien ja Suomen lippu. Veteraanien seppelpartio laskee seppeleen aina viimeisenä, ja se sijoitetaan arkun jalkopäähän. Seppelpartio pysähtyy käytävällä arkun eteen, jolloin kanttori soittaa sävelmän: Oi kallis Suomenmaa.

9 Hautaussaatto Vainaja tuodaan kellotapuliin surusaatossa ruumishuoneelta noin 10 minuuttia ennen siunaustilaisuuden alkamista. Surumusiikin alkaessa surusaatto etenee kirkkoon. Arkun kantamiseen tarvitaan kuusi henkilöä. Läheiset omaiset kantavat arkun pääpuolesta. Kirkkoon tultaessa arkku käännetään kuorissa siten, että arkun pääpuoli tulee alttarikaiteen lähelle. Arkku lasketaan keskellä kuoria sijaitsevalle sururyijylle. Loppusoiton jälkeen hautaussaatto etenee hitaasti haudalle. Kirkkomaalla on mahdollista käyttää ruumisvaunuja. Saattoväki liittyy surusaattoon sen jälkeen, kun kantajat ovat lähteneet liikkeelle. Omaiset kulkevat ensimmäisinä arkun perässä. Haudalle tultaessa arkku käännetään niin, että pääpuoli tulee järven puolelle ja jalkopuoli idän puolelle. Arkkua laskettaessa hautaan miehet paljastavat päänsä, mutta kantajat tekevät sen vasta laskettuaan arkun hautaan. Kantajat kunnioittavat vainajan muistoa hetken hiljaisuudella. Sen jälkeen kun arkku on laskettu hautaan, aloitetaan haudan peittäminen. Sitten haudan päälle asetetaan väliaikaisesti hautauskate. Tämän jälkeen lasketaan kukkalaitteet hautakatteelle. Laskeminen ei tapahdu vuorotellen niin kuin

10 kirkossa, vaan kukkalaitteet viedään haudalle samanaikaisesti, kuitenkin omaiset ensin yhtenä ryhmänä. Muistosanoja ei lueta enää haudalla. Kukkien laskemisen jälkeen veisataan jokin virsi, yleensä virsi 377 (Sun haltuus..). Virren jälkeen omaiset kutsuvat väen muistotilaisuuteen. Kukkalaitteet Ennen siunaustilaisuuden alkua kukkakaupat tuovat kukkalaitteet kirkon kuorissa oleville penkeille. Kukkalaitteet lasketaan toisen virren jälkeen, ensin lähiomaiset, sukulaiset ja sitten muut. Veteraanin hautauksessa viimeisenä lasketaan veteraaniseppele. Kukkia laskettaessa ei pidetä erityisiä muistopuheita, vaan ne pidetään muistotilaisuudessa. Haudan peittäminen Hauta peitetään heti hautaan laskemisen jälkeen tai ainakin arkku peitetään mullalla. Haudan peittäminen on mahdollista jättää tosinaan myös seurakunnan hoidettavaksi. Muistotilaisuus Muistotilaisuudessa lauletaan vainajalle tai kodille läheisiä virsiä ja hengellisiä lauluja. Tilaisuudessa voidaan esittää myös laulua, musiikkia tai runoja sekä pitää puheita. Puheissa muistellaan vainajaa. Seurakunnan papit ja kanttori ovat aina mukana muistotilaisuudessa. Adressien lukemisesta omaiset sopivat keskenään tai pyytävät tehtävään jonkun muun. Muistotilaisuuden ohjelmasta on sovittava papin ja kanttorin kanssa etukäteen. Muistotilaisuus järjestetään pääsääntöisesti seurakuntatalossa. Myös kotona tai muissa tiloissa kokoontuminen on mahdollista. Tilat on hyvä varata samalla kertaa, kun sovitaan siunauksesta. Muistotilaisuuden tarjoilusta on sovittava seurakunnan emännän kanssa puhelimitse. Muistotilaisuuden aluksi lauletaan ruokavirsi. Sen jälkeen lähiomaiset aloittavat ruokailun.

11 Muiston vaaliminen Videoiminen, valokuvaaminen tai äänittäminen hautajaisissa on suositeltavaa. Valokuvauksesta on viisasta sopia etukäteen jonkun henkilön kanssa, jotta vältyttäisiin monien valokuvaajien liikkumisen aiheuttamilta häiriöiltä. Valokuvaus alttarikaiteen sisäpuolelta on kielletty. Videointi on hyvä toimittaa alttarikaiteen oikealta puolelta tai lehteriltä. Suruliputus kotona Kuolinpäivänä lippu pidetään vainajan kotona puolisalossa. Hautauspäivänä lippu on puolisalossa siunaustilaisuuden päättymiseen tai liputusajan päättymiseen saakka. Virallisena liputuspäivänä lippu nostetaan kokosalkoon siunaustilaisuuden päätyttyä.

12 Kiitoksen tekeminen Kristillisen perinteen mukaan kuolemasta ilmoitetaan seurakunnalle jumalanpalveluksessa. Tällöin on ollut tapana, että lähiomaiset osallistuvat jumalanpalvelukseen. Kiitos tehdään hautaan siunauksen jälkeisenä sunnuntaina (myös silloin kun on kaksoispyhä) päiväjumalanpalveluksessa. Mikäli tästä poiketaan, niin asiasta on neuvoteltava erikseen. Hautamuistomerkki ja haudan hoito Seurakunta ei kiirehdi muistomerkin hankkimista haudalle. Muistomerkkinä voi olla kivi työstettynä tai luonnonkivenä, laatta, rauta- tai puuristi tai taideteos. Muistomerkki ei saa loukata hyvää kristillistä tapaa. Lähimmät ohjeet saa taloudenhoitajalta tai suntiolta. Omaisilla on velvollisuus hoitaa hautapaikkaa. Keväällä ja syksyllä seurakunnan kirkollisissa ilmoituksissa väkeä kutsutaan hautausmaan siivoustalkoisiin. Haudan hoidosta voi sopia taloustoimistossa. Hoitoajat ovat 1-5 vuotta. Maksut Taloudenhoitaja lähettää kuluista laskun jälkikäteen. Surun kokeminen ja hautaustoimitus Kristillisissä hautajaisissa omaiset käyvät läpi suruaan turvallisessa piirissä. Surevat ihmiset saavat ympärilleen saattoväen, ja Jumalan sanan lohdutus ja ohjaus, rukous, virret ja seurakunnan yhteys kantavat. Suru on yleinen tunne, joka hyvä ilmaista ja osoittaa sanoin, vaikka se tekisikin kipeää. Surun läpikäymistä kutsutaan surutyöksi. Se vaatii usein pitkän ajan. Suru ryöpsähtää esiin uudelleen varsinkin juhla- ja merkkipäivinä. Menetyksen läpikäymisessä ilmenee monia eri vaiheita, joita seuraavassa kuvataan. Kuitenkin on hyvä muistaa, että ihmiset ovat surussaankin hyvin erilaisia.

Shokki ja kieltäminen 13 Tieto kuolemasta on usein shokki ja saattaa kestää jonkin aikaa ennen kuin voi hyväksyä kuoleman todellisuuden. Usein vasta vainajan näkeminen paljastaa totuuden: rakas ihminen on poissa. Tunteiden purkaminen On tärkeää saada jakaa menetyksen tuomaa surua itkemällä, puhumalla ja muistelemalla. Kaipaus Kaipaus ja yksinäisyyden tunne voimistuvat usein vasta hautajaisten jälkeen. Sureva saattaa kuulla kuolleen läheisensä äänen tai nähdä hänet ihmisten joukossa. Tällaisia kokemuksia ei tarvitse pelätä. Ne ovat osa kaipausta. Tuska Menetyksen tuska saattaa ilmetä kipuna, unettomuutena, hengenahdistuksena tai muina fyysisinä tuntemuksina. Myös tunteet saattavat vaihdella voimakkaasti. Epätoivo Surijan on vaikea keskittyä mihinkään, koska kuollut on jatkuvasti mielessä. Hänestä saattaa tuntua, että hänen henkinen tasapainonsa järkkyy. Suruun liittyviä voimakkaita tunteita on itse vaikea ymmärtää.

Syyllisyys 14 Surijalla voi olla syyllisyydentunteita sanomisistaan ja sanomatta jättämisistään. Tärkeä on keskustella jonkun läheisen ihmisen kanssa syyllisyydentunteista. Viha Surija saattaa olla vihainen kuolleelle siksi, että tämä on jättänyt hänet tai hän saattaa syyttää ympäristöä kuolemasta. Viha on usein pelottava tunne ja siitä on hyvä puhua jonkun kanssa. Tyhjyyden tunne Joskus tuntuu, että suru jähmettyy paikoilleen. Olo on masentunut ja elämä tuntuu tarkoituksettomalta. Erilaisiin toimintoihin osallistuminen saattaa tuoda helpotusta tyhjyyden kokemiseen. Sopeutuminen ja hyväksyminen Surutyön päättyessä ihminen on toipunut läheisensä kuolemasta. Hän muistaa kuollutta lämmöllä ja haikeudella. Hän tietää, ettei koskaan unohda läheistään, mutta kaipaus ei enää tuota tuskaa. Hautajaisten jälkeen lähimmät omaiset kokevat usein suuren tyhjyyden. Miksi-kysymykset täyttävät mielen. Olisi tarvetta keskustella kun tietäisi, kenen puoleen kääntyisi. Ota rohkeasti yhteyttä! Itsetuntemuksen kasvu Surun läpikäyminen opettaa tärkeän totuuden elämästä. Elämään kuuluvat luopuminen ja ero. Raamatun opetuksen mukaan viisas ihminen muistaa elämän lyhyyden ja lähtöhetken. Hautaustoimitus auttaa lempeästi kohtamaan oman pelottavan kuolemamme. Läheisen kuolemassa näemme oman osamme. Surussa etsimme vastausta kysymykseen, miten lähden kerran iloisena tästä elämästä. Yksin Jumalan lupaukset synnyttävät tällaisen luottamuksen. Jeesus sanoo: "Minä olen ylösnousemus ja elämä." Olen joskus miettinyt, mitä kuvia haluaisin katsella lähdön hetkellä, ja mieleeni ovat tulleet seuraavat:

15 Risti muistuttaa elämänpuusta. Tähkä on ylösnousemuksen kuva (1. Kor. 15:43). Ehtoollisen ruoka tekee kuolevaisesta ihmisestä samanlainen kuin Kristus on. Lammas kuvaa Kristusta, joka on uhrattu puolestamme. Hän on myös ylösnoussut Herra, joka antaa kansalleen osallisuuden kirkkaudestaan. Valo esittää Aurinkoa. Minä olen maailman valo. Se, joka minua seuraa, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo (Joh. 8:12). Käsi on Luoja ja Täyttymykseen Saattajan kuva. Herran oikea käsi korottaa, Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja. En minä kuole, vaan elän ja julistan Herran töitä (Ps. 118:16-17). Seppele on kuolemasta saadun voiton kuva. Ole uskollinen kuolemaan saakka, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän. (Ilm 2:10)

16 Seurakunta palvelee Kirkkoherranvirasto (avoinna to klo 9-12) puh. 06-8636019 Köyhäjoentie 15 B, 69510 Halsua halsuan.seurakunta(at)evl.fi Kirkkoherra Jouko Heikkinen puh. 040-5178210 Virastosihteerin sijainen Hilkka Huusko puh. 06-8636019 Talouspäällikkö Marko Malvisto puh. 044-2863584 Kanttori Anni-Mari Kentala puh. 044-2056989 Seurakuntamestari, sijainen Eila Tiaskorpi puh. 040-7577345 Seurakuntaemäntä Ritva-Liisa Kauppinen puh. 040-5374402 Diakoni Susanna Heikkilä puh. 040-5618428 Yhteinen Vetelin srk:n kanssa