Sisällysluettelo 1. KYLÄN PERUSTIEDOT JA NYKYTILA... 1 1.1 Sara suuri ja voimallinen!...1 1.2 Saran koulu ja toimintaa koululla...1 1.3 Kylän sijainti...2 1.4 Väestörakenne...2 1.5 Saran kyläyhdistys...2 2. SARANKYLÄN ELINKEINORAKENNE... 3 2.1 Yrityslista...3 2.2 Yhdistyksiä...3 3. SARANKYLÄN HISTORIA... 4 3.1 Sara...4 3.2 Hormaluoma ja Marjasuo...4 3.3 Korpioja, Korpiluoma...4 3.4 Tuohiluoma...4 3.5 Isoniemi (torppa 1783 ja uudistila 1790)...5 3.6 Tiet...5 4. KYLÄKYSELYN YHTEENVETOA JA KOMMENTTEJA... 5 5. KARTTA SARASTA (kylän palvelut ja yritykset)... 6 6. KYLÄN ONGELMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET... 7 6.1 Väestö...7 6.2 Elinkeino...7 6.3 Palvelut...7 6.4 Yhdyskuntatekniikka...8 6.5 Ympäristö...8 6.6 Yhdistystoiminta...8
1. KYLÄN PERUSTIEDOT JA NYKYTILA 1 1.1 Sara suuri ja voimallinen! Saran kehuskeleva otsikko on ikivanha sanonta, jonka jo vanhat kyläläiset muistavat, mutta alkuperä on selvittämätön. Sara sijaitsee Pohjois-Satakunnassa 15 km Karvian keskustasta, aivan Pohjanmaan rajalla. Kylä on elinvoimainen, yritteliäs ja hyvä paikka asua. Kylän hyvän palvelurakenteen takaavat kauppa ja posti, vanhustentalo Saraste ja koulukeskus, jossa on ryhmäperhepäiväkoti Onnimanni, esikoulu ja alakoulu. Sara sijaitsee hyvän vuonna 2005 kunnostetun tien varrella ja tieto kulkee nopeita tietoliikenneyhteyksiä pitkin siinä missä kaupungeissakin. Kylässä on paljon lapsiperheitä ja vireä, vuodesta 1999 kokoontunut äiti-lapsi-kerho. Äitejä 10 ja 20 lasta ja välillä isätkin kokoontuvat vähintään kuukausittain, juhlivat ja retkeilevät yhdessä, tekevät talkootöitä ja puolustavat lasten oikeuksia myös maaseudulla. Äiti-lapsikerho sai aikaan lasten päivähoidon järjestämisen kylällä ja on puolustanut aktiivisesti kyläkoulun säilymistä. Sarassa toimii aktiivinen Kyläyhdistys ja Maa- ja kotitalousseura, jonka omistuksessa on vuonna 1956 valmistunut, perusteellista remonttia odottava maamisseurantalo. Sarankylästä löytyy juuri kunnostettu pururata ja hyvä uimaranta kauniin Karvianjärven rannalla. Kylällä on paljon yritystoimintaa ja vahvaa maataloutta. Kylältä löytyy maidon- ja lihantuotantoa, turveurakointia, kuljetusyrittäjyyttä, korjaamopalveluita, puutarha-, viljan- ja perunanviljelyä ja alihankintaa. Päteviä ammatti-ihmisiä löytyy joka lähtöön: timpureita, metsureita, ompelijoita, sahureita, metsästäjiä, kunnallispolitiikkoja, putki- ja sähkömiehiä, byrokraatteja ja kokkeja. Hyviä puolia kylästä löytyy yllin kyllin, huonoja ei löydy väkisin vääntämälläkään! 1.2 Saran koulu ja toimintaa koululla Saran koulurakennuksessa toimii nykyään kolme eri yksikköä. Eteläpäässä on ryhmäperhepäiväkoti Onnimanni, jossa on päivähoitopaikka kylän lapsille ja vähän laajemminkin. Ainakin kaksi työntekijää huolehtii aamuaikaisesta iltaseitsemään mm. siitä, että monet äidit ja isät voivat tehdä karjanpidon askareet. Onhan Karvia Satakunnan suurin maidontuottaja, ja Sarankylässä monia suuriakin karjatiloja. Keskellä koulurakennusta on omat tilat esiopetuksella, jossa touhuavat Karvian pohjoispuolen esioppilaat omana ryhmänään. Yhteistoiminnassa heidän kanssaan on sitten Saran peruskoulun puoli, jossa ovat luokat 1-6 kahden opettajan ohjauksessa. Nyt on koulussa 31 perusoppilasta, 13 eskaria, siis yhteensä 44 lasta, toisinaan yhdessä ulkona lisäksi päiväkotilasten kanssa sovussa leikkien. Lisäksi koulun oppilasmäärä on kasvussa. Koulu on keskellä kylää mukavassa kiinteistössä hyvien leikkipaikkojen ympäröimänä. Pihan toiselta puolen on mukava Vanhustentalosta katsella eloisan pihamaan toimintaa. Koulu on myös kerhojen kokoontumisien paikka.
2 1.3 Kylän sijainti Sarankylä on Satakunnan pohjoisin kylä maantie nro 273 varrella. Etäisyydet kylästämme lähimpiin keskuksiin noin: Karvian keskusta 15 km Pori 100 km Jalasjärvi 35 km Seinäjoki 70 km Kauhajoki 40 km Tampere 115 km Parkano 50 km 1.4 Väestörakenne Kylän alueella asuu noin 304 henkilöä. Kesäaikana asukasmäärä kasvaa 117 kesäasukkaalla. Väestörakenne v. 2005 140 120 100 Asukasta 80 60 40 66 132 94 117 20 0 12 0-15 v. Opiskelijat Työikäiset Eläkeläiset Kesäasukkaat 1.5 Saran kyläyhdistys Saran kylätoimikunta on perustettu v. 1982, ja rekisteröityminen yhdistykseksi tapahtui v. 1998. Puheenjohtajana toimii Irja Sievi-Korte ja sihteerinä Maarit Rajakallio. Yhdistyksen toiminta on ollut vilkasta. Yhteistyötä on tehty Karviankylän, Sarvelan ja Alkkian kanssa, samoin on osallistuttu Karvia-päivien ja Willin viikon tapahtumiin. Retket, joita on järjestetty useita vuodessa, ovat olleet kovasti suosittuja. Erilaisia juhla-, ym. tapahtumia vuosien varrelta: pula-ajan vastuunkantajien juhlat kirkolla ja Sarassa sota-ajan laulujuhla Sarassa vuonna 2002 kesällä kutsuttiin Sarassa asuneet tai asuvat yhteiseen juhlaan mikkeli päivällisiä järjestetty 11 kertaa tansseja seurantalolla pääsiäisvalakialla kokoontumiset nappulakisat pyöräilytapahtumat jne
3 (1.5 Saran kyläyhdistys) Yhdistyksen aikaansaannoksista mainittakoon seurantalon ulkomaalaus, lipputangon, lipun ja kahvikuppien hankinta sekä avustus klapikoneeseen. Sarasteen vanhustentaloon on hankittu pihakeinu, astiastoa ja tekstiilejä. Kyläläisiä on pyritty muistamaan eri yhteyksissä. 2. SARANKYLÄN ELINKEINORAKENNE Sarankylän elinkeinorakenne on vielä tällä hetkellä pitkälti maatalousvaltaista, vaikka monta tilaa on lopettanut toimintansa ja myynyt tai vuokrannut maansa. Karjataloutta harjoittavia tiloja on tällä hetkellä kylässämme 15 kpl. Pienimuotoista yrittäjyyttä on syntynyt viime vuosien aikana aina enemmän ja enemmän. Muutamia vuosikymmeniä toimineita yrityksiä on kylässämme myös. Yrityksiä kylässämme on 21 kpl. 2.1 Yrityslista 2.2 Yhdistyksiä Autoilija Arto Sarviluoma Hermoratahieroja Sirkka-Liisa Ala-Karvia Hevostila Hippiina Insinööritoimisto Data-Hakola Ky Jätehuolto Japi Koneurakointi Tomi Ylilammi Oy Korjaamo Sievi-Korte Kortesmaa Kimmo Kuljetus Pekka Laine Oy LVI-as. Pentti Sokura Mahlamäki Jari, muuraustyöt Mäki Reijo, kirvesmies Proave Oy, metallityöt Rakennusliike Marko Mustajärvi Oy Saran kauppa T:mi Jarkko Mäki T:mi Olavi Kalliomäki T:mi Teuvo Kuronen Vauhtihaukun Kennel, Mustakoski Pasi Viitasaaren mehiläistarha Viitasaari Seppo, puutyöt Marjasuon pienviljelijä yhdistys ry. Marjasuon metsästysseura ry. Saran metsästysseura ry. Saran koti- ja maatalousseura ry. Saran kyläyhdistys ry.
4 3. SARANKYLÄN HISTORIA 3.1 Sara Lienee selvää, että Karvianjärvi ja sen rantamaat ovat olleet houkuttamassa pysyvää asutusta näille seuduille. Ensimmäiset maininnat kylän asukkaista löytyivät 1600-luvun lopun kirjoista, jolloin Suomen asutuksen yleisluetteloissa näkyy Saran talo ja siellä isäntänä Yrjö Jaakonpoika sekä vaimo (lilla hustry eli pieni vaimo), joka on haudattu Kauhajoelle 1697. Vuodelta 1698 löytyy merkitä Kerttu-vaimosta ja hänen sanotaan jääneen leskeksi vuonna 1701. Talon sanotaan olevan autiona 1710- ja 1720-luvulla, mutta käytännössä se lienee tarkoittanut, ettei talosta ole maksettu veroa. 1727 talossa asuvat Juho ja Marketta ja vuonna 1734 alkavassa rippikirjassa ilmestyvät talon isänniksi Martti Erkinpoika ja vaimo Susanna, jotka tulevat Kiviluomalta ja heistä polveutuvat myös nykyiset Sarat ja Kortteet jälkeläisineen. Martti Erkinpoika Sara on syntynyt vuonna 1701 ja on ensimmäisenä haudattu Karvian omaan hautausmaahan vuonna 1793. 3.2 Hormaluoma ja Marjasuo Myös Hormaluomasta löytyy maininta jo 1600-luvun lopulta, jolloin asukkaina ovat uudisasukkaat Niilo Yrjönpoika ja vaimo Valpuri. Hormaluomalla suvut vaihtuvat monta kertaa ennen kuin nykyinen suku asettuu taloa asumaan. Marjasuo ilmestyy kirjoihin joskus 1770-luvulla. 3.3 Korpioja, Korpiluoma Korpiojalle ilmestyvät ensimmäiset uudisasukkaat 1795. Myöhemmin he vaihtavat taloa Kuuselassa asuvan väen kanssa. Tarina löytyy Eino Saaren kirjoittamasta Entinen Karvia-kirjasta. 3.4 Tuohiluoma (1770), Säkkijoki (1770) ja Varsaluoma (1777) Tuohiluomaan tulee isännäksi vuoden 1770 paikkeilla Otavan markilta renki Juho Jaakopoika ja vaimo Maria Matintytär ja Säkkijoki mainitaan torppana 1775 ja uudistilana 1790. Asukkaiksi tulevat Jalasjärveltä Matti Pertunpoika Liikaluoma, jonka ensimmäinen vaimo Sanna on kuollut lapsivuoteeseen ja toinen vaimo Maria Antintytär on Sillanpäästä. Säkkijoen Matti Pertunpoika ja Saran emäntä Agneta Pertuntytär ovat sisaruksia. Varsaluoman talo ilmestyy kirjoihin noin 1777, jolloin isäntinä mainitaan Heikki Yrjönpoika ja Maria Juhontytär.
5 3.5 Isoniemi (torppa 1783 ja uudistila 1790) Isoniemen asukkaat tulevat Iso-Karviasta vuoden 1776 paikkeilla. Isäntä Juho Heikinpoika on alun perin Mattilasta ja uusi vaimo Briitta Juhontytär Kiviluomalta. 3.6 Tiet Kirjassaan Entinen Karvia Eino Saari kertoo, että 1800-luvulla oli Karvianjärven länsipuolella jonkinlainen huonokuntoinen kärrytie, mutta kun Karvianjärven pintaa sitten 1868 vaiheilla laskettiin heinämaan saamiseksi, niin kesäkuivalla voitiin ajella melko kovaksi kuivuvaa järvisavikkoa. Kuntakokouksen pöytäkirjassa 1875 puhutaan Jalasjärven tien pikaisesta valmistumisesta. 4. KYLÄKYSELYN YHTEENVETOA JA KOMMENTTEJA Kyselyjä jaettiin n. 130 ja vastauksia saatiin 28, eli vastausprosentti 21.5%. Kohtalaisen tyytyväisiä oltiin nykyiseen tilanteeseen ja kylän elävyyteen ja toimintaan. Talkoo- ym. muuhun toimintaan oltiin pitkälle valmiita kylän elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Yhteistyö on Sarankylän voimallisuuden jatko tulevaisuudessakin. Tyytyväisyyden aiheita: Koulun ja kaupan olemassaolo kylällä Kylällä on hyvä asua, apua saa tarvittaessa ja talkoohenkeä löytyy Kunnostettu pururata Äiti-lapsikerhon toiminta Päivähoito on hyvin järjestetty Toiveita tulevaisuudelta: Koulun säilyminen turvattava Kaupan ym. palveluiden säilymistä Yhdistysten yhteistyö kuntoon tai yhdistettävä, kylän sisäistä yhteistyötä on lisättävä Seurantalon kuntoon laittaminen Järven kunnostus Työpaikkojen säilyminen ja uusien luominen Uusia asukkaita toivotaan Kylän palveluita markkinoitava Nuorille ja lapsille lisää omia harrastemahdollisuuksia omalla kylällä Nuoret ja vähän vanhemmatkin poikamiehet; naisia hankkimaan
6 5. KARTTA SARASTA (kylän palvelut ja yritykset) 1. Savanni, Alpo Koivumäki 2. Puutyö, Seppo Viitasaari 3. Saran metsästysseuran kota, ulkoilu ja retkeilykohde 4. Koneurakointi Tomi Ylilammi Oy 5. Ratsastustila Hippiina 6. Vapo Oy 7. Viitasaaren mehiläistarha 8. T:mi Olavi Kalliomäki 9. Saran seurantalo 10. Korjaamo Sievi-Korte 11. Saran kauppa 12. Jäkäläneva 13. Hermoratahieroja, Sirkka-Liisa Ala-Karvia 14. LVI-as., Pentti Sokura 15. T:mi Teuvo Kuronen 16. Saran ja Karviankylän uimaranta/venepaikka 17. Saraste, vuokratalot 18. Saran koulu 19. Kuljetus Pekka Laine Oy 20. Proave Oy, metallityöt 21. Autoilija Arto Sarviluoma 22. Vauhtihaukun Kennel, Pasi Mustakoski 23. Marjasuon uimaranta/venepaikka 24. Muuraus, Mahlamäki Jari 25. Insinööritoimisto Data-Hakola Oy 26. T:mi Jarkko Mäki 26. Reijo Mäki, kirvesmies 27. Rakennusliike Marko Mustajärvi 28. Jätehuolto Japi 29. Kimmo Kortesmaa, metallityöt
7 6. KYLÄN ONGELMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET ONGELMA TAVOITE TOIMENPIDE KUKA HOITAA MILLOIN 6.1 Väestö Väki vähenee ja vanhenee Nuoret jäisivät kylään Tontti- ja autiotalokartoitus kyläläiset jatkuvasti Uusia asukkaita muuttaisi kylään 6.2 Elinkeino Kylälle lisää uusia yrityksiä ja Maatalouden elinvoimaisuuden Yhteishenki kyläläiset jatkuvasti yritysideoita säilyttäminen ja edistäminen Yhteistyö 6.3 Palvelut Koulun säilyttäminen Koulu omalla kylällä Elinvoimainen koulu tuo kylälle kyläläiset jatkuvasti lapsiperheitä Vanhusten palvelujen toimivuus Säilytetään vähintään nykyiset Edistetään asioita yhdessä kyläläiset jatkuvasti palvelut Joukkoliikenne mahdollisuus Säilytetään vähintään nykyinen Kyläkyydityksen säilyttäminen taksi jatkuvasti tila Nykyisten palveluiden käyttäminen
8 ONGELMA TAVOITE TOIMENPIDE KUKA HOITAA MILLOIN Harrastusmahdollisuuksien Harrastusmahdollisuuksia on Pururadan ja uimarantojen kunnostus kyläyhdistys jatkuvasti puuttuminen jokaiselle ja kunnossapito äiti-lapsipiiri Seurantalon kunnostus maatalousseura Koululle lisää harrastusmahdolli- kyläläiset suuksia 6.4 Yhdyskuntatekniikka Kyläteiden huolto Kyläteiden huolto ja kunnossapito Asian esillä pito jatkuvasti 6.5 Ympäristö Maiseman / ympäristön hoito Kylämaisema siisti Talkootyö kyläläiset jatkuvaa Koulutus kunta Tiedon lisääminen Huomioidaan tuleva jätevesilaki 6.6 Yhdistystoiminta Yhteistyö Yhteistyön lisääminen Yhteisiin tavoitteisiin pyrkiminen kyläläiset jatkuvasti koko kylän voimin Vapaa-aikatoimintaa kaikille Yhteiset tilaisuudet omassa kylässä Yhdistykset ja kyläläiset yhdessä kyläläiset jatkuvasti ja muiden kylien kanssa ideoimaan