HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan



Samankaltaiset tiedostot
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään

1984 vp. - HE n:o 132

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö

Esitys liittyy vuoden 1995 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1992 vp - HE 281 ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

Laki. tuloverolain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle velkojen korkojen vähennysoikeutta verotuksessa koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön

HE 107/2007 vp. vastaavasti.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta

Nykytila vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

HE 163/2001 vp. menojen nousun johdosta. Uudistamisvähennyksen ja vahvistettu. Sitä sovellettaisiin

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 108/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 258/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan tuloverolain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

EDUSKUNNAN VASTAUS 208/2009 vp

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 149/2012 vp. tilityksiin.

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 29/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta

1992 vp- HE 206 ESITYKSEN P ÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ja ennen verotuksen päättymistä suoritettu jäännösvero tilitettäisiin veronsaajille ennakonpidätyksiä

HE 53/2009 vp. jako-osuus on 22,03 prosenttia ja seurakuntien jako-osuus on 1,75 prosenttia yhteisöverosta.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PERUSTELUT. Tilitysajankohta Uusi verontilityslaki (532/1998) tuli voimaan 1 päivänä elokuuta Samassa yhteydessä

HE 16/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja vuoden 2000 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta

1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 29 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

1992 vp - HE 119 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

HE 170/2010 vp. hallinnollinen tulos on alijäämäinen.

1994 vp- HE 3 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

määrä on alle 10 prosenttia yrityksen maksamien palkkojen määrästä. Alennus koskisi myös alimmassa maksuluokassa valtion liikelaitoksia,

1981 vp; n:o 130 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 193/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 158/1999 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Pääomatulojen ja yhteisöjen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset C

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio:

HE 47/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden harjoittaja, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kuolinpesä ja verotusyhtymän osakas voisivat valita verotuksessa yritystulon pääomatulo-osuudeksi 18 prosentin sijasta 10 prosenttia verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä maatalouteen tai elinkeinotoimintaan kuuluneesta nettovarallisuudesta tai osakkaan yhtymävarallisuudesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa. Esitys liittyy vuoden 2001 lisätalousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 1. Nykytila Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan, kuolinpesän ja verotusyhtymän osakkaan maatalouden ja elinkeinotoiminnan tulos verotetaan osaksi pääomatulona ja osaksi ansiotulona. Pääomatulo-osuudesta maksetaan 29 prosentin pääomatulovero. Loppuosa verotetaan ansiotulona, jonka veroprosentti määräytyy verovelvollisen ansiotulojen kokonaismäärän perusteella. Maatalouden tuloksen laskemisesta säädetään maatilatalouden tuloverolaissa (543/1967). Maatalouden tulos lasketaan vähentämällä maatalouden puhtaasta tulosta maataloudesta johtuneen velan korot sekä indeksi- ja kurssitappiot. Kun maatalouden tuloksesta vähennetään tuloverolain (1535/1992) 30 :n 1 momentin nojalla aikaisempien verovuosien vahvistetut maatalouden tappiot, saadaan jaettava yritystulo, joka jaetaan maatalouden harjoittajan pääoma- ja ansiotuloksi. Elinkeinotoiminnan tulolähteen tulos lasketaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) säännösten mukaan. Tuloverolain 30 :n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnan tulos otetaan aikaisempien vuosien vahvistettujen tappioiden vähentämisen jälkeen huomioon jaettavana yritystulona yksityisen elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan ja kuolinpesän yritystulon jakamisesta pääoma- ja ansiotuloksi säädetään tuloverolain 38 :ssä. Yritystulo jaetaan pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin siten, että pääomatuloksi katsotaan 18 prosenttia maatalouteen tai elinkeinotoimintaan verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneesta nettovarallisuudesta ja loppuosa verotetaan ansiotulona. Jos molemmat puolisot ovat osallistuneet maatalouden, yksityisen liikkeen tai ammatin harjoittamiseen, saatu yritystulo jaetaan tuloverolain 14 :n mukaan puolisoiden kesken. Jaettavan yritystulon ansiotulo-osuus jaetaan yrittäjäpuolisoiden kesken heidän työpanostensa suhteessa. Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken sen mukaan, missä suhteessa he omistavat toiminnan nettovarallisuutta. Verotusyhtymä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta. Verotusyhtymä ei ole itsenäinen oikeussubjekti eikä erillinen verovelvollinen. Verotusyhtymälle vahvistetaan kuitenkin maatalouden puhdas tulo tai tappiollinen puhdas tulo, joka jaetaan osakkaille. Osakkaan osuu- 219120F

2 HE 47/2001 vp desta maatalouden puhtaaseen tuloon vähennetään hänen sellaiset korkomenonsa, jotka kohdistuvat yhtymän maatalouteen. Osuudesta puhtaaseen tuloon vähennetään lisäksi aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalouden tappiot yhtymästä. Näin saadaan verotusyhtymän osakkaan maatalouden tulos, joka katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa osakkaan yhtymävarallisuudelle laskettua 18 prosentin vuotuista tuottoa. Siirryttäessä nykyiseen tuloverojärjestelmään vuonna 1993 yritystulo alettiin jakaa verotettavaksi osaksi ansiotulona ja osaksi pääomatulona. Yritystulon verottaminen osittain pääomatulona perustuu ajatukseen, jonka mukaan omaan yritykseen tehtyjä sijoituksia kohdeltaisiin verotuksessa tasavertaisesti muuhun kohteeseen tehtyjen sijoitusten kanssa. Yrityksestä saatu tulo verotetaan pääomatulona siltä osin kuin se voidaan katsoa yritykseen sijoitetun pääoman tuotoksi ja vastaa suurin piirtein sitä tuottoa, jonka vastaavalle sijoitukselle voisi saada muista kohteista. Loppuosa yritystulosta verotetaan ansiotulona. Muutoksella haluttiin myös kannustaa yrityksiä oman pääoman kasvattamiseen ja vakavaraisuuden parantamiseen, minkä vuoksi pääomatulo-osuus mitoitettiin vallitsevaan korkotasoon verrattuna jossain määrin korkeaksi. Pääomatulo-osuudeksi säädettiin aluksi 15 prosenttia, jonka katsottiin olevan riittävä sisältääkseen myös korvauksen oman pääoman ehtoisen sijoituksen suuremmasta riskistä. Yleistä korkotasoa kuvaa esimerkiksi valtion obligaatiolainan korko, joka tuolloin oli 11 12 prosenttia. Pääministeri Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen ohjelmassa (10.4.1995) asetettiin tavoitteeksi eri yritysmuotojen tasapuolisen verotuskohtelun edistäminen. Muussa kuin osakeyhtiömuodossa harjoitetun yritystoiminnan katsottiin olevan verotuksessa osakeyhtiöitä epäedullisemmassa asemassa, koska näillä verovelvollisilla ainakin osa yrityksessä pidätetystä voitosta tulee yleensä verotetuksi yrittäjän ansiotulona, kun taas osakeyhtiössä voidaan pidättää voittoa yhtiöverokannan mukaisella verotuksella. Tätä epäkohtaa tarkasteltiin valtiovarainministeriön asettamassa Pienyritysten verotuksen uudistamistyöryhmässä keväällä 1996 (VM 1996:7). Työryhmä teki ehdotuksen niin sanotusta laajennusrahastosta, joka olisi mahdollistanut tulon säästämisen yhtiöverokannalla myös muissa yrityksissä kuin osakeyhtiöissä. Ehdotusta arvosteltiin kuitenkin voimakkaasti muun muassa monimutkaisuudesta ja siitä, että se olisi käytännössä hyödyttänyt vain pienehköä osaa yrityksistä. Tästä syystä työryhmän ehdotusta ei sellaisenaan toteutettu. Laajennusrahastomallin sijasta maatalouden harjoittajien, yksityisten elinkeinon-harjoittajien, kuolinpesän ja yhtymien tulorahoitusmahdollisuuksia päätettiin vahvistaa yritystulon pääomatulo-osuutta korottamalla. Verovuodesta 1997 pääomatulo-osuudeksi säädettiin 18 prosenttia. Lisäksi pääomatuloosuuden määrää korotettiin siten, että 30 prosenttia tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen palkkojen määrästä lisätään nettovarallisuuteen pääomatulo-osuutta laskettaessa. Vastaavantyyppinen eriytetty tuloverojärjestelmä on käytössä myös Ruotsissa ja Norjassa. Näissä maissa pääomatulo-osuusprosentti on sidottu korkotasoon ja se on laskenut korkotason alenemisen myötä. Ruotsissa yksityisen elinkeinonharjoittajan pääomatulo-osuus määritetään siten, että se on valtion pitkäaikaisen lainanoton korko lisättynä 5 prosentilla. Ruotsissa yksityisen elinkeinonharjoittajan verotuksessa yritystulosta katsottiin pääomatuloksi 9,38 prosenttia nettovarallisuudesta vuonna 2000. Vuonna 1993 vastaava pääomatulo-osuus oli 13,12 prosenttia. Myös Norjassa pääomatulo-osuuden laskemisessa käytettävä prosentti on sidottu yleiseen korkotasoon. Suomen valtion obligaatiolainojen korkotaso on tällä hetkellä noin 5 prosenttia. Tähän nähden voimassa olevaa 18 prosentin pääomatulo-osuutta voidaan pitää verrattain korkeana. Vaikka yritystulon korkea pääomatuloosuus on useimmissa tapauksissa verovelvolliselle varsin edullinen, pääomatulo-osuuden korottaminen sekä ansio- ja pääomatuloverotuksen tason muutokset ovat kuitenkin johtaneet siihen, että joidenkin yrittäjien verotus muodostuu tällöin ankarammaksi kuin vastaavan tulotason palkansaajan verotus. Tällaisille yrittäjille olisi edullisempaa saada tu-

HE 47/2001 vp 3 losta nykyistä suurempi osa verotetuksi ansiotulona. Yritystulon verottaminen nykyistä suuremmassa määrin ansiotulona alentaisi erityisesti sellaisten yrittäjien verotusta, joilla on matala tulotaso. Kunnallisverotuksen perusvähennys ja ansiotulovähennys sekä valtionverotuksen verotettavan tulon 66 000 markan alaraja (vuonna 2001) johtavat siihen, että alhaisissa tuloluokissa ansiotulojen verotus on pääomatulojen verotusta keveämpää. Tätä vaikutusta ovat vahvistaneet muutaman viime vuoden aikana toteutetut ansiotuloverotuksen kevennykset sekä pääomatuloveron korotus 29 prosenttiin alkaen vuodesta 2000. Ansiotuloverotuksen vähennyksiä myönnettäessä ei oteta huomioon verovelvollisen saamia pääomatuloja. Vähennykset eivät siten määräydy koko yritystulon vaan pelkästään ansiotulon perusteella. Maatalouden harjoittajien ja yksityisten elinkeinonharjoittajien verotuksellinen asema poikkeaa yhtiöiden verotuksesta. Maatalouden harjoittajalla ja yksityisellä elinkeinonharjoittajalla ei ole vastaavaa suunnittelumahdollisuutta kuin yhtiömuodossa harjoitetussa toiminnassa jakaa tuloa verotettavaksi osittain palkkana ja osittain yrityksen tulona verotuksellisesti edullisimmalla tavalla. Tämä johtuu siitä, että maatalouden harjoittajalla ja yksityisellä elinkeinonharjoittajalla ei ole mahdollisuutta maksaa itselleen palkkaa. 2. Ehdotetut muutokset Valtioneuvosto on 21 päivänä joulukuuta 2000 osana maatalouden tukiratkaisua vuodelle 2001 tehnyt periaatepäätöksen verolainsäädännön muuttamisesta siten, että maatalousyrittäjien olisi mahdollista valita pääomatulon määräytymisperusteena olevaksi prosentiksi joko 18 prosenttia tai 10 prosenttia. Päätöksen mukaan pääomaverokannan nousun ja yleisen korkokannan muutosten vuoksi nykyisen pääomatulo-osuuden ei ole katsottava olevan yhteensopiva muuttuneiden olojen kanssa. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden harjoittajat voisivat verotuksessa vaihtoehtoisesti valita pääomatulo-osuudeksi määrän, joka vastaa 10 prosentin vuotuista tuottoa verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä maatalouteen kuuluneesta nettovarallisuudesta. Alempi pääomatulo-osuus vastaisi myös nykyistä paremmin vallitsevaa korkotasoa sijoitetulle pääomalle saadusta laskennallisesta tuotosta. Koska myös yksityisillä elinkeinonharjoittajilla korkea pääomatulo-osuus saattaa vastaavalla tavalla johtaa ankarampaan verotukseen kuin sovellettaessa ehdotettua valinnaista pääomatulo-osuutta, pääomatulo-osuuden valintaoikeus ehdotetaan ulotettavaksi koskemaan myös yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Ehdotettu muutos koskisi maatalouden harjoittajia, yksityisiä elinkeinonharjoittajia, kuolinpesiä ja verotusyhtymän osakkaita. Elinkeinoyhtymissä korkea pääomatuloosuus ei muodostu samanlaiseksi ongelmaksi kuin maatalouden harjoittajilla ja yksityisillä elinkeinonharjoittajilla, koska yhtymällä on mahdollisuus maksaa osakeyhtiön tavoin osakkaalleen palkkaa, joka verotetaan ansiotulona. Verotusyhtymissä palkan maksaminen osakkaalle ei verotusyhtymän luonteen vuoksi ole yleinen menettely. Pääomatuloosuuden valintamahdollisuus yhtymissä tosin johtaa verotuksen toimittamisessa monimutkaiseen menettelyyn. Tuloverolain 38 :n 1 momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan yrittäjä tai yrittäjäpuolisot yhdessä voisivat vaatia, että pääomatulo-osuudeksi katsotaan määrä, joka vastaa elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneelle nettovarallisuudelle laskettua 10 prosentin vuotuista tuottoa. Tuloverolain 39 :n 1 momentissa säädettäisiin verotusyhtymän osakkaalle vastaava mahdollisuus vaatia, että pääomatulo-osuuden määräksi katsottaisiin 10 prosenttia. Vaatimus olisi verovuosikohtainen. Jos verovelvollinen on verovuonna aloittanut elinkeinotoiminnan tai maatalouden harjoittamisen, 10 prosentin vuotuista tuottoa vastaava pääomatulo-osuus laskettaisiin elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuoden päättyessä kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuuden määrä laskettaisiin erikseen maatalouden nettovarallisuutta vastaavaksi ja erikseen elinkeinotoiminnan nettovarallisuutta vastaavaksi. Yrittäjä voisi tehdä maatalouden ja elinkeinotoiminnan osalta eri valinnan pääoma-

4 HE 47/2001 vp tulo-osuuden määräytymisestä. Jos yrittäjä harjoittaa sekä maataloutta että elinkeinotoimintaa, hänen tekemänsä vaatimus yritystulon pääomatulo-osuuden määräytymisestä 10 prosentin mukaan voisi koskea joko maatalouden jaettavaa yritystuloa tai elinkeinotoiminnan jaettavaa yritystuloa tai molempia. Siten yrittäjä voisi vaatia pääomatulo-osuuden laskemista esimerkiksi pelkästään maatalouden osalta 10 prosentin mukaan, jolloin elinkeinotoiminnan osalta yritystulon pääomatulo-osuus määräytyisi 18 prosentin mukaan nettovarallisuudesta. Koska yrittäjäpuolisoiden jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken, molempien puolisoiden pääomatuloosuuden määräytymisprosentin on oltava sama. Yrittäjäpuolisoiden verotuksessa 10 prosentin pääomatulo-osuutta voitaisiin soveltaa ainoastaan, jos he tekevät tätä koskevan vaatimuksen yhteisesti. Jos puolisot esimerkiksi vaativat, että yhdessä harjoitetun elinkeinotoiminnan pääomatulo määräytyisi 10 prosentin mukaan, molempien puolisoiden harjoittaman elinkeinotoiminnan osalta yritystulon pääomatulo-osuus määräytyisi 10 prosentin mukaisesti nettovarallisuudesta. Jos sen sijaan vain toinen yrittäjäpuolisoista tekee vaatimuksen 10 prosentin pääomatulo-osuuden määräytymisprosentista, molempien puolisoiden jaettavan yritystulon pääomatuloosuuden määräksi katsottaisiin 18 prosenttia. Vaatimus olisi esitettävä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Jollei vaatimusta tehdä, yritystulon pääomatulo-osuus määräytyisi 18 prosentin mukaan. 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset Valtiovarainministeriössä tehdyn arvion mukaan ehdotettu muutos vähentäisi verotuottoa vuosittain noin 45 miljoonaa markkaa, jos verovelvolliset valitsevat itselleen edullisimman vaihtoehdon. Valtion tuloveron tuotto alenisi runsaat 135 miljoonaa markkaa, kuntien verotulo kasvaisi noin 79 miljoonaa markkaa, Kansaneläkelaitoksen 7 miljoonaa markkaa ja kirkollisveron saajien 6 miljoonaa markkaa. Esityksen arvioidaan lieventävän noin 73 000 verovelvollisen verotusta. Heistä noin 45 000 on maatalousyrittäjiä tai verotusyhtymän osakkaita ja noin 28 000 yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Valtiovarainministeriön laskelmien perusteella suurimmalla osalla verovelvollisista vero alenisi enintään 500 markkaa vuodessa. Yksittäistapauksissa veron alentuminen voisi kuitenkin olla yli 6 000 markkaa. 4. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Asiaa valmisteltaessa on kuultu Verohallitusta, Keskuskauppakamaria, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:tä, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund r.f:iä, Suomen Yrittäjät r.y:tä sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliittoa. Esitetyt kannanotot on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon esitystä laadittaessa. 5. Riippuvuus muista esityksistä Esitys liittyy valtion vuoden 2001 lisätalousarvioesitykseen. 6. Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

HE 47/2001 vp 5 Laki tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta Lakiehdotus Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 38 :n 1 momentti ja 39 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1126/1996, seuraavasti: 38 39 Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus Edellä 30 :ssä tarkoitettu jaettava yritystulo saakka, joka vastaa elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneelle nettovarallisuudelle tuottoa. Verovelvollisen tai yrittäjäpuolisoiden ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä tekemästä vaatimuksesta jaettavan yritystulon pääomatulo-osuudeksi katsotaan kuitenkin 10 prosentin vuotuista tuottoa vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuonna aloittanut elinkeinotoiminnan tai maatalouden harjoittamisen, pääomatuloosuus lasketaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuoden päättyessä kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2001 Verotusyhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus verotusyhtymän maatalouden puhtaasta tulosta, josta on vähennetty osakkaan yhtymän maatalouteen kohdistuvat korkomenot ja aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalouden tappiot yhtymästä, saakka, joka vastaa osakkaan yhtymävarallisuudelle tuottoa. Osakkaan ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä tekemästä vaatimuksesta pääomatulo-osuudeksi katsotaan kuitenkin 10 prosentin vuotuista tuottoa vastaava määrä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2001. Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Suvi-Anne Siimes

6 HE 47/2001 vp Liite Rinnakkaistekstit Laki tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 38 :n 1 momentti ja 39 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1126/1996, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 38 Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus Edellä 30 :ssä tarkoitettu jaettava yritystulo saakka, joka vastaa elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneelle nettovarallisuudelle tuottoa. Jos verovelvollinen on verovuonna aloittanut elinkeinotoiminnan tai maatalouden harjoittamisen, pääomatulo-osuus lasketaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuoden päättyessä kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. 38 Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus Edellä 30 :ssä tarkoitettu jaettava yritystulo saakka, joka vastaa elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneelle nettovarallisuudelle tuottoa. Verovelvollisen tai yrittäjäpuolisoiden ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä tekemästä vaatimuksesta jaettavan yritystulon pääomatulo-osuudeksi katsotaan kuitenkin 10 prosentin vuotuista tuottoa vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuonna aloittanut elinkeinotoiminnan tai maatalouden harjoittamisen, pääomatulo-osuus lasketaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuoden päättyessä kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. 39 Verotusyhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus verotusyhtymän maatalouden puhtaasta tulosta, josta on vähennetty osakkaan yhtymän maatalouteen kohdistuvat korkomenot ja aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalouden tappiot yhtymästä, saakka, joka vastaa osakkaan yhtymävarallisuudelle tuottoa. 39 Verotusyhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus verotusyhtymän maatalouden puhtaasta tulosta, josta on vähennetty osakkaan yhtymän maatalouteen kohdistuvat korkomenot ja aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalouden tappiot yhtymästä, saakka, joka vastaa osakkaan yhtymävarallisuudelle tuottoa. Osakkaan ennen verovuodelta

Voimassa oleva laki HE 47/2001 vp Ehdotus 7 toimitettavan verotuksen päättymistä tekemästä vaatimuksesta pääomatulo-osuudeksi katsotaan kuitenkin 10 prosentin vuotuista tuottoa vastaava määrä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2001. Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa.