Tule ja katso. Hengähdä hetki

Tule ja katso Raision seurakuntalehti 2/2012 kesäkuu 22. vsk Hengähdä hetki taivaallisessa taukopaikassa, rauhoitu venehartaudessa tai vietä yötöntä yötä Viherlahdessa; seurakunta tarjoaa toimintaa myös kesällä!, s. 2 Seurakunnan vapaaehtoistyössä otetaan kyvyt käyttöön!, s. 3 Anna mun olla lapsi!, s. 7 Palvelen omalla lahjallani, s. 12

2 Pääkirjoitus Lahjat käyttöön Seurakunta olemme me; me, jotka uskomme Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Seurakunta olemme me, kaikki sen työntekijät sekä seurakuntaan kuuluvat. Kuulostaako tutulta? Kuulostaako sanahelinältä? Seurakuntaa ei ole ilman seurakuntalaisia, tosin sitä ei ole myöskään ilman työntekijöitä. Seurakunta olemme siis me kaikki, ilman sanahelinöitä. Olemme osa uskovien yhteisöä ja vastaamme yhdessä yhteisön toiminnasta, hengellisestä elämästä, yhteydestä. Meillä on jokaisella Jumalan lahja, suurin niistä on elämä itse. Jumala on luonut meidät kaikki ainutkertaisiksi ja antanut meille erilaisia lahjoja ja kykyjä, omaksi ja muiden hyväksi käytettäväksi. Koska työtä ja tehtäviä on monenlaisia, on Jumala viisaudessaan antanut meille erilaisia kykyjä. Meidän osaamistamme, meidän panostamme ja meidän lahjojamme tarvitaan. Meitä kaikkia tarvitaan. Vapaaehtoisia on seurakuntatyössä mukana satoja ja he hoitavat monia tärkeitä tehtäviä, joihin työntekijöiden voimavarat eivät yksin riittäisi. Ajankohtaista Virkistäytymistä Viherlahdessa Raision seurakunnan leirikeskus Viherlahti ja sen luontopolut tulevat tutuiksi kevään aikana monelle raisiolaiselle, kun Viherlahden vehreisiin maisemiin suuntaa virkistäytymään kevään aikana kahdeksan raisiolaista yhdistystä. Yhdistysten virkistäytymispäivät tarjoavat osallistujille mm. mahdollisuuden ohjattuun luontopolkukierrokseen metsämaisemassa, papin johtaman hartauden Viherlahden kirkossa tai metsäalttarilla, askartelua emännän kanssa ja maittavat retkikahvit. Monien yhdistysten toiminnassa yhteistyö oman seurakunnan kanssa on aktiivista, monimuotoista ja jatkunut jo vuosia ellei vuosikymmeniä. Yhdistyksillä on kirkkopyhiä ja seurakunnan työntekijät vierailevat yhdistyksissä ohjelmansuorittajina. Viherlahden kehittäminen luontopolkuineen on lisännyt myös yhdistysten tekemiä retkiä. Tänä keväänä Viherlahdessa vierailevat mm. erilaiset raisiolaiset senioriyhdistykset, Raision Rinkka sekä Raision Karjalaseura eli yhteensä noin 120 henkeä. Yhteistyötä luonnonsuojelun hyväksi Vuonna 2010 tehtiin Viherlahden alueelle tehty ympäristödiplomin suositusten mukainen linnustokartoitus. Linnustokartoituksen suositusten mukaisesti Viherlahteen lisätään tänä keväänä eri lintulajien pönttöjä. Yhteistyökumppanikseen linnunpönttöjen lisäämiseen ja sijoitteluun, Raision seurakunta on Yötön yö Viherlahdessa Perinteisten juhannusjuhlien aikataulu muuttunut saanut Raisionjokilaakson Luonnonsuojeluyhdistyksen. Huhtikuussa neljä Raisionjokilaakson Luonnonsuojeluyhdistyksen asiantuntijaa asensi leirikeskuksen pihapiiriin kottaraispönttöjä, luontopolkujen varteen pikkulintujen pönttöjä ja telkänpöntön rantakallioille. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa vuonna 2013 lisäämällä alueelle erikoispönttöjä mm. pöllöille ja lepakoille. Kun olen jutellut vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa, kaikkia sanovat samaa. Kun antaa, saa myös itse. Tuntee tekevänsä hyvää ja tärkeää työtä. Asioita, joilla on merkitystä. Parhaimmillaan vapaaehtoistyöstä saa siis iloa, voimia ja jaksamista arkeen. Ystäviä, yhteenkuulumista, itsetuntoa, merkitystä elämälle ja tunteen, että asioihin voi vaikuttaa. Ennen vapaaehtoistyöhön sitouduttiin pitkiksikin ajoiksi, ehkä koko elämäksi. Maailma on kuitenkin muuttunut, ja yhä useammin etsimme ja toivomme joustavuutta, erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia palvelun ja vapaaehtoistyön vaihtoehtoja, lyhyempiaikaisia hommia ja vaihtelua. Seurakunta on uskovien yhteisö. Seurakunnassa on lupa saada ja antaa. Vapaaehtoistyön tekeminen on yksi vaihtoehto saada ja antaa, palvella yhteistä seurakuntaamme ja toteuttaa Jumalan tahtoa yhdestä ruumista. Seurakunnan järjestämä ilmainen juhannusjuhla on jo vuosikymmenien ajan koonnut seurakuntalaisia meren äärelle nauttimaan yöttömästä yöstä. Juhlat on suunnattu kaikille ilman etukäteisilmoittautumista tai ikärajaa ja ne ovat turvallinen ja erilainen tapa nauttia perinteikkäästä suomalaisesta juhannuksesta. Juhannusjuhlat alkavat tänä vuonna aikaisemmin kuin edellisinä vuosina. Juhlille lähdetään yhteiskuljetuksella Raision seurakuntatalolta klo 16.45 ja paluu on noin klo 20.30. Tulokahveille päästään klo 17.15 ja ohjelma alkaa klo 18 lipunnostolla. Ohjelmassa on kahvittelun ja lipunnoston lisäksi hengellistä ohjelmaa kuten hartaushetki leirikirkossa, yhteislaulua sekä kevyempää viihdeohjelmaa. Juhlilla pääsee myös patikoimaan luontopolulle. Illan mittaan on tarjolla kokko ja makkaranpaistoa rannassa. Seurakunnan työntekijöistä ovat tänä vuonna mukana kirkkoherra Pertti Ruotsalo, pastori Pyry Winter sekä kanttori Sini Nieminen. Juhannusjuhlat Viherlahden leirikeskuksessa perjantaina 22.6. klo 17.15-20.30 Linja-autokuljetus lähtee seurakuntatalon pihalta klo 16.45 ja ajaa Naantalin vanhaa tietä Viherlahteen. Paluukuljetus noin klo 20.30. Matkan hinta on 5 euroa henkilöltä. Seurakunnassa on tarjolla jotain vapaaehtoistyötä jokaiselle. Kesän aikana nettisivuillemme valmistuu vapaaehtoistyön sivusto, jonka kautta voit katsoa mitä tehtäviä olisi tarjolla sekä ilmoittautua vapaaehtoistyöntekijäksi. Voit myös ottaa suoraan yhteyttä työntekijöihin ja kertoa mitä haluaisit tehdä! Elokuussa Tasalassa järjestettävillä Killin markkoilla seurakunnan teemana on vapaaehtoistyö. Syyskuusta alkaen käynnistyvät kaikille avoimet vapaaehtoistyön illat, joissa vanhat ja uudet vapaaehtoiset voivat löytää löytämään vastuunkantajina seurakunnan vapaaehtoistyössä. Tule sinäkin mukaan ja anna lahjasi käyttöön! Purjeisiini tuulta anna Purjeisiini tuulta anna on veneilijöille suunnattu hartaushetki, joka pidetään Hahdenniemen venesatamassa Raisiossa. Viidennen kerran järjestettävässä veneilijöiden hartaushetkessä pyydetään siunausta ja myötäisiä tuulia kesän veneilykauteen. Hartaushetkeä vietettiin ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten, jolloin se keräsi parisenkymmentä ihmistä. Hartaushetken osallistujamäärä on joka vuosi kasvanut, viime keväänä tilaisuuteen osallistui jo noin sata ihmistä. SANOTTUA Lasten suusta Tänä keväänä Purjeisiini tuulta anna -hartaushetki järjestetään tiistaina 29.5. kello 19 alkaen Hahdenniemen venesatamassa. Hartauden pitää pastori Tiina Rautiainen ja musiikista vastaa Jari Virta. Rannassa voi käydä tutustumassa Turunmaan Meripelastusyhdistyksen Rajakari -alukseen. Tilaisuuden päätteeksi on tarjolla pullakahvit. Tilaisuuden järjestää Raision seurakunta yhdessä Raision Veneseuran kanssa. Tiedottaja Kiira oli mummilassa ja telkkarista sattui tulemaan jotain ohjelmaa, jossa ammuskeltiin, jolloin Kiira kommentoi jot ampuu jonkun, niin titten ei voi enää pyytää anteekt... Kiira, 3v. Jos sä katot mitä tapahtuu ni sä näät mitä tapahtuu. Janette, 5v. Perhe oli kokoutunut kirkkoon vihkiäisiin,kun pappi saapui sakastista vihkimään parin, pikkupoika nousi penkille seisomaan ja hihkaisi kuuluvalla äänellä: Äiti, Äiti kato Batman. Pappi ei voinut muuta kuin palata sakastiin nauramaan. Joni, 5v.

3 Kyvyt käyttöön! Vapaaehtoistyön uusiin vaatimuksiin vastataan Kuoromusiikki kirkonmenoissa, Yhteisvastuukerääjät kauppojen edustoilla, kutojat Tasalan Kamarissa, tanssittajat vanhainkodissa, isoset vanhustenleireillä, lennokkikerholaiset askartelemassa, naiset viettämässä hartautta yksityiskodeissa, työtön nauttimassa ilmaista ateriaa Mikä näitä toimintoja yhdistää? No se, että kaikki tehdään vapaaehtoisvoimin: tärkeitä ihmisiä, tekemässä tärkeää työtä. Yhdessä, seurakunnassa. Seurakunnassa tehtävä vapaaehtoistyö on laajaa ja monimuotoista. Mukana on satoja vapaaehtoisia erilaisissa tehtävissä kuten kirkossa ehtoollisavustajina, Tasalan Kamarissa leipureina, lähimmäispalvelun päivystäjinä, lapsityössä pyhäkoulunopettajina tai vaikka sairaalassa tanssittajana. Monimuotoinen toiminta on tärkeää Vapaaehtoisten määrä sekä tarve kasvavat jatkuvasti. Toisaalta vapaaehtoistyön vaatimukset ovat muuttuneet, ihmiset eivät esimerkiksi voi tai halua sitoutua välttämättä tiettyihin samoihin pitkiksi ajanjaksoiksi. Monet haluavat osallistua ja tehdä töitä silloin kuin heille sopii. Tämä asettaa haasteita seurakunnassa tehtävälle vapaaehtoistoiminnalle. Uusiin haasteisiin on kyettävä vastaamaa koordinoimalla vapaaehtoistyö tarpeen mukaiseksi, suuntaamalla resurssit oikein, tarjoamalla koulutusta ja mahdollisuus esimerkiksi lyhytaikaisiin toiminnan muotoihin. On myös tarpeen kehittää toimintaa niin, että jokaisen kyvyt tulevat käyttöön. Seurakunnan toiminnassa on mukana satoja vapaaehtoisia. Esimerkiksi Tasalan Kamarin kahvila toimii pelkästään vapaaehtoisvoimin Vastuunkantaminen ja palvelu strategian keskiössä Koko kirkon strategiassa painotetaan vapaaehtoistyön kehittämistä. Vuoden 2008 helmikuussa hyväksytyssä Meidän kirkko -strategiassa vapaaehtoistoiminta nostettiin koko kirkossa tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Strategiassa kuvatussa visiossa kirkko on vuonna 2015 paikka, jossa ihmiset kuulevat Jumalan äänen, löytävät vastauksia kysymyksiinsä ja lähtevät palvelemaan Jumalan maailmaa. Tavoitteena on tukea seurakuntia järjestämään vapaaehtoisille mahdollisuus toimia lähimmäisenrakkauden puolesta ja kantaa vastuuta sekä vahvistaa kirkon jäsenyyden merkitystä ihmisille. Raision seurakunnassa on aloitettu työ vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Kehittämishankkeen tavoitteena on etsiä ja löytää vapaaehtoistoiminnan merkitys ja tavoitteet, organisoida vapaaehtoistoiminta, tukea seurakuntalaisten osallistumista, edistää vapaaehtoisuuteen kasvamista sekä arvostaa ja hyödyntää kaikkien ihmisten kokemusta ja osaamista vapaaehtoistyössä. Anna lahjasi käyttöön Kesän aikana valmistuu vapaaehtoistoiminnan nettisivusto Raision seurakunnan nettisivuille. Sivuston kautta voi ilmoittautua haluamaansa tehtävään. Vastuuhenkilöt ottavat yhteyttä vapaaehtoisiin ja tehtävästä riippuen ilmoittautuneet haastatellaan, jotta jokaisen kyvyt tulisivat käyttöön juuri oikeassa paikassa. Tarkoituksena on monipuolistaa myös vapaaehtoisten koulutusta. Ajatuksena on tarjota vapaaehtoisille mahdollisuus suorittaa erilaisia kursseja, kuten hygieniapassikurssin ja vuorovaikutuskurssin. Koulutusten aiheet avaavat ovia oppimisen maailmaan. Vanhat, tutut aiheet toistuvat uusina kursseina ja uusia aiheita tulee mukaan. Vapaaehtoistyöntekijä voi itse valita, haluaako hän liittää tehtäviinsä hengellisen ulottuvuuden. Killin markkinoilla elokuussa seurakunta esittelee vapaaehtoistyön mahdollisuuksia. Syyskuusta alkaen käynnistyvät kaikille avoimet vapaaehtoistyön illat, joissa vanhat ja uudet vapaaehtoiset voivat löytää löytämään vastuunkantajina seurakunnan vapaaehtoistyössä. Tiedottaja Voimasanoja 200 vuotta Suomen vanhin kristillinen järjestö, Suomen Pipliaseura täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Samalla juhlitaan suomenkielisen Raamatun 370-vuotisjuhlaa ja nykyisen kirkkoraamatun 20-vuotisjuhlaa. Pipliaseura perustettiin Turussa vuonna 1812. Tsaari Aleksanteri I myönsi luvan seuran perustamiseen ja lahjoitti osan perustamispääomasta. Englannin Pipliaseurasta saatiin avustus työn aloittamista varten. Tavoitteena oli, että jokaiseen suomalaiseen kotiin saataisiin Raamattu. Tavoite saavutettiin seuraavan sadan vuoden aikana. 1900-luvun aikana Pipliaseurasta, entisestä avunsaajasta, kasvoi aktiivinen kansainvälisen raamattutyön edistäjä. Suomen Pipliaseura on nykyään osa Yhtyneiden raamattuseurojen maailmanlaajuista verkostoa, jolla on toimintaa 200 maassa. Pipliaseurojen keskeisenä tehtävänä on edistää raamatunkäännöstyötä eri kansojen parissa. Pääjuhla Turussa Raamattuvuoden pääjuhlaa vietetään Turussa 24.5. 27.5. teemalla Väkevästi Turku. Raamattuvuoden juhlaan kuuluu erilaista ohjelmaa aina perjantain Piplia-illanvietosta lauantain Tavoitteena oli saada Raamattu joka kotiin. opastettujen kävelykierrosten kautta sunnuntain päätösjuhlaan Turun Tuomiokirkossa. Lisätietoja ohjelmasta www.raamattuvuosi2012.fi. Raamattuvuotta juhlitaan myös Raision kirkossa Helluntaina 27.5. järjestettävässä messussa. Messussa saarnaa Pipliaseuran sidosryhmäkoordinaattori Anne Huoponen. Messun jälkeen Pipliaseura tarjoaa bussikuljetuksen yhteisille kirkkokahveille Turun Tuomiokirkon torille sekä klo 12.30 alkavaan päätösjuhlaan Tuomiokirkkoon. Bussikuljetukseen tulee ilmoittautua etukäteen viimeistään 23.5. lähetyssihteeri Katja Koskensalo 044-7160 376 tai katja.koskensalo@evl.fi. Jyrki Aaltonen Pieni Pyhän Jaakobin pyhiinvaellus Jaakonpäivänä järjestetään kaikille avoin Pieni Pyhän Jaakobin pyhiinvaellus Raision keskiaikaiselta kirkolta Naantalin kirkolle. Tänä vuonna kävellään Raisio Naantali osuus, apostoli Jaakob vanhemmalle omistetusta pyhiinvaellusreitistä, joka kulkee Turun tuomiokirkolta Raision ja Naantalin kirkkojen kautta Rymättylän kirkolle. Vaellus alkaa Raision kirkolta keskiviikkona 25.7. klo 12. Matkaan lähdetään Raision kirkolla järjestettävän pienen hartaushetken jälkeen ja vaellus päättyy Naantalin kirkolla pidettävään rukoushetkeen n. klo 15.45 16. Naantalin kirkolla on vaeltajille tarjolla virvokkeita. Vaellus kulkee reittiä Raision kirkko Raisionlahti Kaanaantie Raisiontie Aurinkotie Naantalin kylpylä Naantalin kirkko. Matkan pituus noin 12,5 km. Reitti on kuvattu Jaakontien kotisivuilla: www. jaakontie.fi. Matkalle on hyvä varustautua sään mukaisella pukeutumisella, jolloin pikkureppuun voi pakata mm. sadeasun, omat matkajuomat ja mahdolliset välipalat. Jokainen kulkija huolehtii itse kulkemisensa lähtöpaikalle ja mahdollisesti myös takaisin. Naantalista kulkee bussivuoroja Raisioon melko tiheästi. Jaakonpäivän pyhiinvaelluksen järjestävät yhteistyössä Jaakontien Ystävät ry, Raision Rinkka ry sekä Raision ja Naantalin seurakunnat. Lisätiedot: Jyrki Aaltonen, puh. 050 4329143 tai jyrki.aaltonen@dnainternet.net

4 Jarruta taivaalliselle tauolle Tiekirkot ovat mainioita pysähdyspaikkoja kesällä. Ne ovat juhlavia nähtävyyksiä hyvien reittien varrella, joista voi tarttua mukaan ripaus pyhyyttä. Jokaisessa saa piipahtaa myös vessaan. Tiekirkkojen sivusto kertoo myös muista taukopaikoista. Raision kirkko on yksi maamme vanhimmista kirkoista, rakennusvuotena on pidetty vuotta 1305. Kirkko on nimetty Pyhän Martin, keski-ajan pyhimyksen mukaan. Ensimmäiset suomalaiset Tiekirkot avasivat ovensa jo parikymmentä vuotta sitten Pohjois-Suomessa. Sen jälkeen kasvava joukko seurakuntia on halunnut tarjota matalan kynnyksen taukopaikkoja kirkoissansa. Pian päästäneen jo 300 kirkkoon. Vuonna 2011 avoinna oli 282 kirkkoa ympäri Suomea Tiedottaja Sirpa Seppä Kirkkopalveluista kertoo, että suurin osa tiekirkkoketjuun liittyneistä seurakunnista pysyy mukana vuodesta toiseen. Tiekirkkojen lukumäärän suunta on ollut nouseva. Lähinnä kirkkoremontit rajaavat joka vuosi joitakin kirkkoja pois joukosta, Seppä selittää. Rento ote Aivan mikä tahansa kirkko ei pääse tiekirkoksi. Kirkon tulisi olla lähellä pääväylää ja sinne pitäisi olla helppo pääsy. Seppä kuitenkin kertoo, että sääntöjen suhteen ei olla yltiöpäisen tarkkoja. Eivät kaikki tiekirkot ole edes pääväylien varrella. Enemmän kyse on seurakunnan omasta halukkuudesta ja mahdollisuuksista lähteä mukaan, hän huomauttaa. Pari vähimmäisvaatimusta on, joista pidetään kiinni, kun harkitaan kirkon sopivuutta tiekirkoksi. Kirkon ovien tulee olla auki vähintään kolme viikkoa kesässä, viisi päivää viikossa ja viisi tuntia päivässä. Vessa pitää myös löytyä, Seppä selvittää. Useimmat tiekirkot palvelevat matkailijoita tätä laajemmin. Yleisimmin tiekirkot ovat auki kesäkuun alkupuolelta elokuun loppupuolelle. Lisäksi suurimmassa osassa kirkoista on tarjolla opastus. Joissakin on myös pientä lisäohjelmaa, kuten tarjoilua tai urkuvartteja. Täyttä varmuutta meillä ei ole siitä, kuinka monessa kirkossa on opas paikalla, sillä emme saa mitään kattavaa raporttia tiekirkkojen toiminnasta, Seppä huomauttaa. Kirkot kiinnostavat nähtävyyksinä Vuonna 2009 tehdyn kävijäkyselyn perusteella on selvää, mikä saa ihmiset pysähtymään kirkon kohdalla. Tiekirkkoihin tutustutaan ennen kaikkea niiden arkkitehtonisen, kulttuurisen ja nähtävyysarvon takia, Seppä tiivistää. Kulkija väsyy, polku kestää. Matkaajat vaihtuvat. Tie pysyy. Erkki Leminen Suomen kirkoista löytyykin runsaasti mielenkiintoista nähtävää. Tiekirkkoja esittelevällä internet-sivustolla, www.taivaallinentaukopaikka. fi, on koottu eri tavoin kiinnostavia kirkkoja yhteen kirkkokierrosten muodossa. Sivusto näyttää myös kuvia kirkoista ja vie niiden esittelytietoihin. Symbolein kerrotaan kirkon palveluksista tiekirkkovieraille. Innokas kiertäjä voi käydä läpi vaikka kaikki Suomen keskiaikaiset kirkot tai polkea pyörällä Rauman Uudenkaupungin ympäristön Tiekirkot läpi. Kirkkokierroksille voi lähteä kuin pyhiinvaellukselle, Seppä ideoi. Myös muita taukopaikkoja Sivustolta voi hakea myös muita nähtävyyksiä vaikka kunnan nimen tai ajoreitin mukaan. Sinne voi lisätä tai ehdottaa myös omia suosikkipaikkojaan. Tiekirkkojen lisäksi muut taukopaikat ovat uimarannat, kahvilat, suoramyyntipisteet sekä muut nähtävyydet. Kartan antamasta linkistä saa auki myös kunnan muut nähtävyydet ja tietoja kohteista. Lisäksi mukana on linkki ravintolasivuille. Haku uimaranta antaa tällä hetkellä noin 30 uimapaikkaa ympäri Suomen, esimerkiksi Kuoringan uimaranta Liperissä: Uppee uimaranta. Täydellinen hiekkapohja ja kirkas vesi. Sopii erityisen hyvin lapsille, sillä ranta on matala ja saa kahlata melkein keskelle järveä. Myös kahvila. Sivusto kertoo myös jokaisen taukopaikan sijainnin kartalla. Kaisa Anttila, Sakari Sarkimaa/Kotimaadeski Tiekirkot odottavat ovet avoimina pääteiden varsilla ympäri kesäistä Suomea. Jos kaipaat vaihtelua moottoritiemeininkiin, paina jarrua tämän liikennemerkin nähdessäsi. Astu kirkkoon ja pidä toisenlainen tauko rauhasta, kauneudesta ja pyhästä nauttien. Talleta reppuusi ripaus suojelusta ja jatka matkaasi kevein kesämielin. Sivustolla on tietoa kirkkorakennuksen periaatteista, kirkkosanasto, rukouksia matkaajalle sekä tietoa liturgisista väreistä ja kristillisistä symboleista. Tekstit ovat rentoja ja helppolukuisia. Sivuilla on myös tietoa medialle ja seurakunnille. www.taivaallinentaukopaikka.fi Pyhän Marin keskiaikainen harmaakivikirkko on taivaallinen taukopaikka ja suo hetken hiljetymiselle. Kesä Raision kirkolla Tiekirkko avoinna 4.6. 12.8. Raision seurakunta palvelee matkailijoita ja oman paikkakunnan ihmisiä avaamalla kirkon ovet. Tiekirkkotoiminta luo mahdollisuuksia hiljentymiselle ja moderneille pyhiinvaelluksille. Raision kirkko on avoinna 4.6. 12.8. klo 10 17. Kirkossa toimivat asiantuntevat oppaat, jotka perehdyttävät kävijät kirkon saloihin. Oppaat ovat tavoitettavissa koko aukioloajan. Messut Messu järjestetään kesäkuusta elokuuhun sunnuntaisin ja pyhäpäivisin kello 10 kirkossa. Suvi-illan hartaudet Kesäiltojen iloksi on tarjolla Suvi-illan hartaus joka keskiviikko klo 18 kirkkomaalla. Huonolla säällä hartaushetki järjestetään kirkossa.

5 Sini Silván Puheenvuoro Hetki vilpitöntä riemua Lapsen kasvoilla loistaa riemukas hämmästys, kun hänen rakentamansa lennokki voittaa ensimmäisen kerran maan vetovoiman ja liitää ehkä kymmenen metriä. Parasta lennokkikerhon ohjaamisessa on, että tuota vilpitöntä riemua saa silloin tällöin ihastella. Edes monimutkaisen suihkumoottorilennokin meno ei ole yhtä hohdokasta katseltavaa. Heittoliidokin rakentamisessa on omat niksinsä. Ensimmäisestä lennätyskerrasta tulisi helposti pettymys, jos kokeneet harrastajat eivät kävisi lennokkikerhossa tarjoamassa apua. Isoisä Asko Niemi ja serkukset Anssi Niemi ja Väinö Saarinen lennokin rakennuspuuhissa. Lennokeilla liitää lähelle taivasta Lennokkikerho on kaikkea muuta kuin pelkkä pikkupoikien juttu. Lauan taisin Wanhan Pappilan piharakennuksessa lennokkeja rakentelevat niin isoisät, isät kuin pojat ja tytöt. Tarvitaan kärsivällisyyttä, kykyä sietää pettymyksiä ja lennokasta mieltä. Tänne on helppo tulla mukaan, ovesta vain sisään. Iäkkäimmät tulevat kertomaan kuulumisia eläkepäiviltä ja pienimmät ovat vähän alle kouluikäisiä. Välillä keskustellaan muumeista, välillä tekonivelleikkauksista, kerhoisäntä Timo Koskensalo kertoo. Sosiaalinen puoli on jopa kerhon tärkein juttu. Muutamat isät tulevat tapaamisviikonloppuina tänne lasten kanssa ja onpa joku kysynyt, että kun poika ei ole täällä, voinko silti tulla. Moni sanoo, että jos ei olisi tätä lennokkikerhoa, istuisi kuppilassa. Lennokeilla pitkät perinteet Seurakunnalla on ollut lennokkikerhoja ainakin 1960-luvulta alkaen, perinteitä kerholla on. Poikakerhoissa olennainen juttu on ollut rakentaa lennokkeja. Ehkä siihen on liittynyt myös maanpuolustuksellinen asia eli koti uskonto ja isänmaa. Vuosikymmenet harrastuksella on ollut yläkerran siunaus, Koskensalo kertoo. Harrastuksen sosiaalinen rooli ei välttämättä ole monelle tiedossa. Lentämisessä ollaan monellakin tasolla taivasta lähellä. Kerhossa syntyy upeita lennokkeja. Monilla on paitsi liima myös taito hyppysissään. Tarvitaan paljon harkintaa, hiomista ja kykyä käyttää työkaluja. On erehdyksiä ja onnistumista. Itse olin kuumailmapalloharrastajana kuusi vuotta Saksassa, Koskensalo kertoo omasta taustastaan Ballonsportjugend-harrastajana. Siellä lajia harrastettiin perheinä, mikä oli hyvä tapa siirtää osaamista sukupolvelta toiselle, hän pohtii. Ja toki myös siellä koettiin tätä samaa: yhdessä olemisen taitoa ja iloa. Sini Silván Jo ensikertalaiselle elämyksiä Kevyen kevyt palsa on perinteinen materiaali, mistä tehdään ensimmäiset lennokit. Kärsivällisyyttä ei koetella liikaa. Jo ensimmäisellä kerralla pääsee yksinkertaisimman lennokin rakentamisen makuun. Heittoliidokeista repertuaari on aina radio-ohjattaviin liidokkeihin. Vaativimpia malleja rakennetaan koko talvi ja korjataan toinen. Haaste on myös, että oppii lennättämään. Vaikka tuntee tekniikan, ohjaaminen on vaikeaa. Hyvä rakentaja ei välttämättä ole hyvä lennättäjä. Eiväthän suomalaiset säät oikein suosi lennättämistä. Menee aikaa ennen kuin oppii lennättämään. Ensilennot ovat aina sellaisia, että ne nostavat tunteet pintaan. Isoisän ja poikien yhteinen juttu Väinö Saarinen, 14, on harrastanut lennokkikerhoa jo seitsemän vuotta, ekaluokkalaisesta lähtien. Olen tehnyt muutaman heittoliidokin ja radio-ohjattavan Beaverin, pienemmän potkurikoneen. Nyt Saarisella on työn alla siipiväliltään kaksimetrinen liidokki korjattavana. Oli niin kova tuuli, Saarinen kertoo. Rakentaminen vie todella pitkään, siihen tarvitaan hermoja. Vielä enemmän sitten, kun kone karahtaa maahan tai puuhun. Kaverina on myös 9-vuotias serkku, Anssi Niemi ja kaksikon tukena isoisä, Asko Niemi. Tämä on samanlainen liidokki, siipien väli kaksi metriä, Anssi kertoo. Mitä isompi liidokki, sitä helpompi lentää, Koskensalo tuumaa. Lennokit eivät ole pelkkä lasten juttu. Kerholaistemme ikähaarukka ulottuu kuudesta vuodesta lähes 70 vuoteen. Elämänkokemusta omaavien vanhempien ja isovanhempien osaaminen sekä tarinat ovat tärkeä osa harrastusta. Rakentamisen lomassa käytävissä keskusteluissa pohdimme elämän keskeisiä kysymyksiä. Puheenaiheet vaihtelevat Muumien seikkailuista lonkkaleikkauksiin. Kaikki pitkään mukana olleet toverit ovat hyvin vahvoja persoonallisuuksia ja taiteilijasieluja. Tällaista luonnetta tarvitaan, koska lennokin lennättäminen on näkyvää puuhaa. Sulavaa taitolentoa ihastelee usein joukko ulkoilijoita. Myös pakkolaskuun päättyvää lennokin ensilentoa ja lennättäjän tunteikkaita reaktioita seuraa moni silmäpari. Joskus pohdin, mikä on sitonut lennokkikerhot seurakuntiin. Piikkiössä kerho oli vuosikymmenet suntion vastuulla. Turussa Henrikin seurakunnassa lennokkeja lennätettiin pitkään nuorisotyöntekijän johdolla. Raisiossakin lennokit ovat liittyneet seurakunnan kerhotoimintaan ainakin 1960-luvulta lähtien. Seurakunta on tarjonnut lennokkikerholle vakaan kotipesän. Luovassa innostuksen puuskassa seurakunta tosin tuntuu byrokratian kangistamalta arkilta. Olemme vuosien saatossa oppineet, ettei tässä paatissa kannata hötkyillä. Seurakunnassa mikään ei yleensä toimi heti, mutta Taivaan Isälle kiitos asioilla on ollut tapana järjestyä parhain päin. Välillä mietin, eikö Herra voisi korjata kerholaisten lennokkeja piinaavia radiohäiriöitä. Ehkä selitys on siinä, että ongelmissa ja niiden pähkäilyssä piilee kerhotoimintaa kannatteleva voima. Timo Koskensalo Kerhonohjaaja Sini Silván Toimittaja Johannes Salovaara pääsi ensikertalaisena kokeilemaan lennokintekoa ja lennätystä.

6 Uusi kanttori haluaa välittää toivoa Vapun jälkeen seurakunnassa kanttorina aloittanutta Jukka Saarista kiehtoo ja innoittaa musiikin parantava vaikutus. Hengellisen musiikin ja kanttorin työn suuri haaste on hänen mielestään vuorovaikutuksen säilyttäminen musiikkimaultaan yhä populistisemmaksi käyvän yhteiskunnan ja varsinkin nuorten kanssa. Nuoret elävät musiikin suhteen aivan erilaisessa maailmassa kuin itse elän ja kuilu nuorten ja vanhusten välillä on sekä musiikillisesti että muutenkin erityisen syvä. On valtava haaste niin seurakuntatyössä kuin koko yhteiskunnassa saada vanhemmat ja nuoret kohtaamaan ja saamaan toisilta. Olen miettinyt tätä paljon, Saarinen toteaa. Hän uskoo, että tässäkin asiassa siemen kylvetään jo lapsuudessa. Ala-asteella lapset laulavat. Jos tätä perinnettä pidetään yllä, se säilyy rippikouluun asti. Kylvö kantaa hedelmää. Tietysti se täytyy osata kaivaa esiin. Nuoret innostuvat esimerkiksi uusista sovituksista ja laulukilpailuista, on Saarinen huomannut. Kohtaamiset tärkeitä Kanttorin työnkuva on Saarisen mukaan laajempi kuin moni tulee ajatelleeksi. Kanttori on musiikin asiantuntija ja esiintyvä taiteilija, mutta myös hengellisen työn tekijä, jolta vaaditaan vahvoja sosiaalisia taitoja. Itse pidän itseäni välittäjänä. Jos minun soittoni tai lauluni kautta ihminen vahvistuu, tai saa jotakin hy- Tiina Piha vää, katson, että olen onnistunut tehtävässäni. Vuodet ovat opettaneet, että laadusta ei saa tinkiä, mutta myös työn sosiaalinen puoli, ihmisten kohtaaminen on hyvin tärkeää. Kohtaamisista puhuttaessa nousee esiin Saarisen syvä kiinnostus musiikin terapeuttista vaikutusta kohtaan. Hän on tehnyt lopputyönsä musiikin vaikutuksista parantumattomasti sairaisiin. Hyvin masentavissakin olosuhteissa hengellisen musiikin kautta voi tuoda ihmisille toivoa. Tärkeitä ovat nimenomaan sanat ja sävelmä, niiden välityksellä voi vaikuttaa silminnähden ja pienessä hetkessä voi tapahtua paljon, Saarinen summaa. Tšaikovski lämmittää Kanttorin oma musiikkimaku on kallellaan klassiseen musiikkiin. Häneen vetoavat suurista nimistä Beethoven ja J.S. Bach, mutta aivan erityisesti Tšaikovski, jonka venäläinen romantiikka, hieno ja rikas sävelkieli sekä harmonia kiehtovat häntä. Soittimista Saarinen hallitsee urkujen lisäksi ainakin pianon, haitarin, kitaran ja nokkahuilun. Ensimmäinen soittimista oli harmonikka, jota hän soitti tosissaan parivuotiaasta aina murrosikään asti. Saarisen mukaan kanttori on musiikin asiantuntija ja esiintyvä taiteilija, mutta myös hengellisen työn tekijä, jolta vaaditaan vahvoja sosiaalisia taitoja. Jukka Saarinen on kokenut aikuisiällään hengellisen käänteen, jonka myötä hän kiinnostui enemmän hengellisestä musiikista. Se antoi myös kipinää kanttorin työhön. Elämän kuva muuttui ja kysymys elämän tarkoituksesta sai vastauksen. Tänä päivänä en voisi kuvitella tekeväni työtäni ateistina. Kanttorin työ on palvelemista ja suhteet ylöspäin on pidettävä kunnossa. Vain sitä kautta voi antaa muille lohtua, hän pohdiskelee. Uuden edessä Kaarinassa syntynyt ja Piikkiössä asuva Jukka Saarinen on toiminut kanttorina vuodesta 1997, ensin Ruskolla ja vuodesta 2007 Salon seurakunnassa. Raisioon hän päätti hakea halusta kokeilla jotakin uutta. Saarinen viittaa tutkimukseen, jonka mukaan työntekijä tulee antaneeksi kaikkensa yhdessä työpaikassa noin viidessä, seitsemässä vuodessa. Jossain määrin uskon, että näin onkin. Ratkaisuuni vaikutti sekin, että Salon seurakunta kasvoi tuntuvasti kuntaliitosten seurauksena ja myös kanttorin työmatkat kasvoivat pitkiksi. Saarisella ja hänen pappina työskentelevällä vaimollaan on kolmevuotias poika sekä hiljattain syntynyt tyttövauva. Perhe harrastaa veneilyä ja mökkeilyä. Turun saaristossa liikumme varmasti tänäkin kesänä, Saarinen uskoo. Tiina Piha Toimittaja Monipuolista musisointia Katarina Engström Musiikki on oleellinen osa jumalanpalvelusta ja seurakuntaelämää. Musiikki soi kirkollisissa tilaisuuksissa, laitosvierailuilla ja eri työmuotojen tapahtumissa. Kirkkomusiikki on koko seurakuntatoiminnan läpäisevä työmuoto, joka kuuluu seurakuntalaisten arkeen ja juhlaan. Kuorot ja bändit Musiikkitoiminnan ytimenä toimivat seurakunnan kuorot ja nuorten bändit. Kuorot ja bändit osallistuvat jumalanpalveluksiin ja seurakunnan juhliin, iltakirkkoihin, konsertteihin. Ne vierailevat myös sairaalassa, vanhainkodissa, palvelutalossa ja kehitysvammaisten laitoksissa. Raision seurakuntaa voidaan hyvällä syyllä pitää kuorolaulun ja bänditoiminnan seurakuntana. Aikuisten sekakuoro Martinus, seniori-ikäisten Laulukammari, lasten Chorus Juniorum ja nuorten Gospel-kuoro ottavat mielellään uusia laulajia mukaan. Lisätietoja kuoroista saa kanttoreilta tai seurakunnan internet-sivuilta www.raisionseurakutna.fi. Muskarit Seurakunta tarjoaa musiikkileikkikouluja vauva- ja taaperoikäisille yhdessä aikuisen kanssa. Muskareissa musiikin maailmaan tutustutaan leikkien, laulaen, soittaen, liikkuen ja kuunnellen. Muskarit antavat myös uusia virikkeitä vanhemman ja lapsen keskinäiselle vuorovaikutukselle sekä tukevat kristillistä varhaiskasvatustyötä. Yhteislaulua kaikille Raision seurakunnassa pidetään yllä vireää yhteislauluperinnettä. Yhteisvastuukeräyksen toivelaulukonsertti Raision Harmonikkojen johdolla on muodostunut jo perinteeksi. Myös Tasalan kamarissa lauletaan yhteislauluja kerran kuukaudessa kanttori Sini Niemisen kanssa. Konsertteja joka makuun Laadukkaat konsertit ovat yksi osa musiikkitoimintaa. Seurakunta järjestää vuoden aikana useita konsertteja, joissa kuullaan niin klassista musiikki akuin kevyempää hengellistä musiikkia ja gospelia. Tiedottaja Onnistumisen iloa! Musiikin maailmaan on hyvä päästä mukaan jo pienestä pitäen.

7 Lapsityönohjaajan puheenvuoro Kesäpäivät tarjoavat uusia tuttavuuksia ja hauskaa tekemistä koko perheelle. Rentoa ja kivaa Wanhan Pappilan kesäpäivät Wanhan Pappilan kesäpäivät ovat Raision seurakunnassa jo klassikkotapahtuma. Kesäkuun 4. päivä alkaen vaunukansa ja hiukan suuremmatkin lapset vanhempineen ovat jälleen tervetulleita ulkoilman ja yhdessäolon riemuun Pappilan pihamaalle. Wanhan Pappilan pihatapahtuman resepti on yksinkertainen. Lapsille ja heidän huoltajilleen: isille, äideille, mummuille, vaareille ja muille aikuisille tarjotaan mahdollisuus yhdessäoloon ulkona. Arkiaamuisin puoli kymmenen aloitellaan vapaan yhdessäolon merkeissä. Kymmenen korvilla on pientä yhteistä ohjelmaa, kuten laululeikkejä tai ohjattua askartelua. Ohjelmassa voi olla myös pallopelejä, saippuakuplien puhaltelua tai pieni luontopolku pihapiirissä. Pienen aherruksen jälkeen tarjolla on kahvia, teetä tai mehua. Ihmiset ovat nyt oivaltaneet myös piknikmahdollisuuden. Monilla on mukana omat eväät ja nurmikentällä on mukava retkitunnelma, Salonen kertoo, sateessakin on oltu sadeasut päällä. Lapset tykkäävät ulkoilusta ja menevät kyllä ulos joka kelillä. Silloin luonnosta voi löytää vaikka etanoita ja matoja. Tekemistä lapsille, juttukavereita aikuisille Pappilan kesäpäivät tarjoavat lapsille seuraa toisistaan ja aikuisille toisista aikuisista. Tapahtuma kannustaa perheitä lähtemään ulos, saman mallin mukaan voi toki järjestää omankin retken lasten kanssa. Kannustamme tavalliseen yhteiseen oleiluun ja siihen, että retkeilyä voi harrastaa myös lähiympäristöön. Näin syntyy motivaatiota ulkoiluun ja liikkumiseen. Wanhan Pappilan kesäpäivistä on syntynyt ystävyyssuhteita niin aikuisten kuin lasten välille. Keskustelu äitien ja vanhempien välillä on usein hyvin monitasoista. Vanhempien on näin helppo tavata toisiaan. Vaikka paikalla on tuttuja ja vieraita, keskustelu ei useinkaan ole kaunis ilma tänään -tyyppistä, vaikka juttelu voi säästä puhumalla alkaakin. Jos haluaa, pääsee jutustelemaan, mutta tilaa on olla myös omassa rauhassa. Viime kesänä keskusteltiin lasten kasvatuksesta, hammaslääkäreistä, hoitopaikoista jos parisuhteestakin, toteaa Salonen. Wanhan Pappilan kesäpäiviin kuuluu myös keskiviikkoaamujen hartaus. Hartaushetki on aamukym- meneltä seurakuntatalon kappelissa. Siten tarjotaan mahdollisuus myös hiljentymiseen. Kristillinen puoli ja kasvatus näkyvät tapahtuman punaisena lankana vaikkapa laululeikeistä alkaen. Pieniä tempauksia voi ohjelmaan tulla: kirpputoria tai pieni retki sekä kesäpäivien päätösjuhla. Silti Wanhan Pappilan kesäpäivät ovat matalan kynnyksen tapahtuma tulla mukaan seurakunnan toimintaan. Tai oikeastaan ei kynnystä lainkaan. Wanhan Pappilan kesäpäivät arkisin 4.-20.6. klo 9.30-13.30 pappilan pihapiirissä. Tarjolla on kahvia ja mehua sekä kuuma grilli omille eväille. Samalla periaatteella toimivat myös Wanhan Pappilan syyskesäpäivät 6. 10.8. Sini Silván Toimittaja Wanhan Pappilan kesäpäiviin kuuluu leikin lisäksi hiljentyminen. Hartaushetkessä ovat mukana niin aikuiset, kuin lapsetkin. Anna mun olla lapsi Kotonani lipaston päällä on Saara Kinnusen kirja: Anna mun olla lapsi. Päivittäin kuljen tuon kirjan ohi ja sen otsikko nostaa monesti mieleeni erilaisia ajatuksia ja mietintöjä. Tuleva kesä saa toivomaan, että jokainen lapsi saisi viettää pitkän ja iloisen kesäloman yhdessä vanhempiensa tai jonkun muun turvallisen aikuisen kanssa. Joskus saa surukseen lukea lehtien sivuilta täyden loman omaavista vanhemmista, joiden lapset viettävät suurimman osan kesästään päivähoidossa ja isovanhemmilla, vanhempien samanaikaisesti lomaillessa esimerkiksi ulkomailla. Anna mun olla lapsi ja anna mulle kesäloma kanssasi. Usein vanhemmat soittelevat minulle kysellen erilaisista ryhmistä ja kerhoista, joihin heidän lapsensa tai lapsi yhdessä vanhemman kanssa voisi osallistua. Joskus keskustelut ovat mielenkiintoisia, kun äiti soittelee etsien puolitoistavuotiaalle jotain toimintaa, kun torstaiaamupäivä sattuu vielä olemaan vapaana. Monesti saan myös kuulla kuinka 2-vuotiasta haetaan kolmevuotiaiden ryhmään tai 3-vuotiasta 4-5-vuotiaiden ryhmään. Ikäero tuntuu numeroissa pieneltä, mutta miten huimaa lapsen kehitys juuri näinä ikävuosina onkaan. Oppimisessa ja sosiaalisissa taidoissa tapahtuu suurta kehitystä jo puolessa vuodessa. Osa vanhemmista ymmärtää keskustelun jälkeen sen, miksi ryhmillämme on ikärajat, osa taas on hyvin pettyneitä ja vihaisia. Anna mun olla lapsi ja elää sitä ikää, missä iässä milloinkin olen. Media syytää tuutin täydeltä monenlaista ohjelmaa ja mainosta, joissa lapset ovat kuin pieniä aikuisia. Monesti nuorten ohjelmissa on hyvin monimutkaiset ja aikuisten maailmaa läheltä liippaavat juonenkäänteet. Aivan pienetkin lapset on puettu aikuisten vaatteisiin ja printtipaitojen englanninkieliset tekstit ovat hyvin seksistisiä. Anna mun olla lapsi ja katsoa maailmaa lapsen silmin. Kaupan hyllyt pursuavat mitä erilaisimpia leluja ja monenlaista krääsää. Monesti niillä leluilla ei loppujen lopuksi voi leikkiä tai niiden toiminnot ovat niin loppuun asti automatisoituja, ettei mitään leikittävää jää jäljelle. Lapsen kokeilunhalu ja tutkiminen ovat monissa leluissa toissijainen asia. Lisäksi monet lelut ovat ihmeellisiä ötököitä, örkkejä ja taistelijoita, lyömiseen ja tönimiseen kannustavia. Anna mun olla lapsi ja jätä tilaa tutkimiselle, ihmettelylle ja yhdessä tekemiselle. Varaa aikaa lapselle. Laskeudu alas hänen silmiensä korkeudelle. Avaa korvat kuulemaan, todellakin kuulemaan. Nauti siitä mitä lapsella on sinulle kerrottavaa ja annettavaa. Opi ja ihmettele yhdessä. Nauti ja saa osaksesi, jotain aivan unohtumatonta. Saattele lapsesi eri ikävaiheisiin siunausten saattelemana. Anna mun olla lapsi ja mä muistan sen ikuisesti. Johanna Salonen Lapsityönohjaaja Jussi Vierimaa

8 Sana Anna minun nähdä Sinut, Kristus, lähimmäisissäni Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Avaruus galakseineen ja kaikkine ihmeellisyyksineen saa pään pyörälle, kun sitä pysähtyy ajattelemaan. Maailmankaikkeus on suuri, jatkuvasti laajeneva kokonaisuus, jonka kyydissä meidän piskuinen Tellus pyörii radallaan. Suuret asiat ovat suuria eikä niitä voi tai osaa käsittää. Eikä tarvitsekaan. Kun ei voi ymmärtää, voi ottaa tämän kaiken uskolla vastaan, lahjana. Jumala hoitaa tätä kokonaisuutta omalla logiikallaan, johon ihminen ei yletä. Martti Luther kirjoitti Vähä Katekismuksessa näin: Uskon, että Jumala on luonut minut sekä koko luomakunnan, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit sekä pitää niitä jatkuvasti yllä. Hän antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, vaimon ja lapset, pellon, karjan sekä kaiken omaisuuden. Hän suo minulle joka päivä runsaasti ruumiin ravintoa ja kaikkia elämän tarpeita, suojelee kaikilta vaaroilta, turvaa ja varjelee kaikesta pahasta. Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, vaikka en sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen. Tästä kaikesta minun on häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja toteltava. Ihmisellä on paikkansa ja tehtävänsä tässä kokonaisuudessa. Jumala antoi ja yhä antaa tehtäväksi viljellä ja varjella maata. Viljelyn ja varjelun tulisi olla sopusoinnussa Jumalan luoman elämän sääntöjen kanssa. Ihminen on vuokralaisena Jumalan omistamalla palstalla. Ihmiselle on annettu ohjeet ja rajat kuinka elää. Ne on tallennettu Kymmenen käskyyn. Käskyjen tarkoituksena on suojella elämää ja ohjata ihmistä käyttäytymisessään oikeaan ja hyvään suuntaan. Jeesus kiteytti kaikki käskyt rakkauden kaksoiskäskyyn: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Palstaviljelijänä ihminen unohtaa helposti yksinkertaisimmatkin käskyt ja ohjeet. Luomakunta ja lähimmäinen ovat hätää kärsimässä. Pelastusmiehistöä tarvitaan milloin istuttamaan omenapuita, milloin olemaan ihminen ihmiselle. Kaikille löytyy tehtävää ja oma paikka. Seurakunta on Jumalan luomien ja armahtamien persoonien yhteisö. Yhdessä kuljemme eteenpäin Jumalan maailmassa kilvoitellen rakastamisen haasteissa. Omenapuun istuttamisen taito eroaa lähimmäisen rakastamisesta. Joskus onnistumme, toisinaan emme. Luoja kutsuu meitä aina uudestaan jatkamaan matkaa, näkemään ja tarttumaan toimeen. Lähimmäinen on Jumalan luoma ja siinä tarkoituksessa mittaamattoman arvokas ja ainutlaatuinen. Erilaisuutta on vaikea joskus ymmärtää, mutta erilaisuudesta voi oppia. Kaikkein hauskinta on silloin tällöin tulla yllätetyksi keskellä arkea: Kristus kohtaa minut lähimmäisessäni. Ihan tavallisen elämän keskellä. Ne hetket muistaa ja ne antavat ravintoa ja motivaatiota matkan tekoon. Kristus, anna minun nähdä Sinut lähimmäisissäni. Markku Ahlstrand Pastori Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta. Eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii te vähäuskoiset!...älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Matt.6: 28-30, 34 Koska olet viimeksi murehtinut tai huolehtinut jostain asiasta? Onko tämä huoli tai murhe liittynyt tähän päivään vai ennemminkin menneeseen tai tulevaan? Luomakunta muistuttaa meitä hetkessä elämisen viisaudesta. Jos ajatuksemme ovat menneessä tai tulevassa, huolehdimme monesti asioita, joita ei voi enää muuksi muuttaa tai jotka eivät edes koskaan tule toteutumaan niin kuin pelkäämme. S iksi luottavaisesti touhuavat eläimet ja vakaasti huomista päin kurottavat kasvit ovat meille hyvä muistutus Taivaan Isämme rakkaudesta ja huolenpidosta kaikkia luotuja kohtaan. Meidän valintamme on, luotammeko tähän huolenpitoon. Hannele Siltala Ympäristöasiantuntija Luomakunta Hannele Siltala Henkilöstöuutiset Talousjohtaja Tuula Kanervisto jää virkavapaalle 1.6.2012 31.8.2013 väliseksi ajaksi. Kari Haakana on valittu kiinteistösuunnittelu päälliköksi 1.6.2012 alkaen. Haakana hoitaa myös talousjohtajan tehtäviä Kanerviston virkavapauden ajan. Jukka Saarinen on valittu seurakunnan kolmanneksi kanttoriksi. Saarinen aloitti tehtävässä 2.5.2012. Lastenohjaaja Ritva Hievanen on jäänyt vuosilomalle ja palkattomalle työvapaalle 29.3.2012 2.2.2014 väliseksi ajaksi. Toimistosihteeri Marjo-Riitta Hauta-alus jää eläkkeelle 1.8.2012. Satu Henriksson on valittu määräaikaiseksi toimistosihteeriksi seurakuntatoimistoon. Määräaikaisuus päättyy 31.12.2013. Eija Salonen on valittu vahtimestariksi 1.4.2012 alkaen. Raision seurakuntalehti ISSN 1457-8395 22. vuosikerta Raision seurakunta Julkaisija Raision seurakunta Postiosoite PL 10, 21201 Raisio Toimituksen käyntiosoite Kirkkoherrankuja 2 Puhelin (02) 436 0300 Internet www.raisionseurakunta.fi Päätoimittaja Toimituskunta puh. (02) 436 0331 riikka.leskinen@evl.fi Mariitta Pentti Ritva Rautiainen Tiina Rautiainen Johanna Salonen Sirpa-Liisa Tuominen Kustantaja Kustannus-osakeyhtiö Kotimaa Levikki 11 000 Jakelu Itella posti oy Kannen kuva Tuulia Tuominen Hannu Back

9 KIRKOLLA TAPAHTUU YHDESSÄOLOA RETKIÄ JA LEIREJÄ Seurakunnassa tapahtuu Tiekirkko Raision kirkko on avoinna joka päivä 4.6. 12.8. klo 10 17 Pyhän Martin kirkon oppaat ovat tavoitettavissa koko aukioloajan. MESSUT JA HARTAUSHETKET Torstai 17.5. Helatorstai klo 10 Messu kirkossa. Rainerma, Ahlstrand. Kansanlaulukirkko. Vapaaehtoisten kevätjuhla ja kirkkokahvit. Kirkossa saarnaa nimikkolähetti Juri Veikkola. Juri on mukana myös kirkkokahveilla kertomassa työstään Hongkongissa. Sunnuntai 20.5. Kaatuneitten muistopäivä klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Saarna: Terttu-Sisko Meskanen. Ruotsalo. Seppeleenlasku, mukana VPK:n soittokunta, joht. Hannes Merisaari. Kirkkokahvit ja juhlahetki seurakuntatalossa. Sunnuntai 27.5. klo 10 Messu kirkossa. Ruotsalo. Anne Huoponen saarnaa. Messun jälkeen Pipliaseuran tarjoama bussikuljetus Turun tuomio kirkolle, jossa vietetään Pipliaseuran juhlavuoden pääjuhlaa ja nautitaan kirkkokahvit. Bussikuljetusta varten ilmoittautumiset lähetyssihteeri Katja Koskensalolle puh. 044-7160 376 tai katja.koskensalo@evl.fi viimeistään 23.5. klo 17 Raisiomessu: Jo tänään seurakuntatalossa. Ehtoollinen. Winter, Rainerma. Messut kesällä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 10 kirkossa Kirkkokuljetus 3.6., 1.7. ja 5.8. lähtö klo 9.30 1. reitti Kaurin vanhustentalo Ahokadulla Ihalantien ja Upalingontien kautta Vaisaaressa Karrinkadun ja Kunnaankadun kulma Ylhäisten vanhustentalo Alhaistentiellä, sisäpiha kirkko. 2. reitti Pertunkuja 3 Hulvelankatu 24, 22, 20 ja 16 kirkko 3. reitti Kalkelankatu 8 Pätkä - kuja 1 B kirkko Tiedustelut Erja Andersson p. 044-7160 326 Raisiomessu Jo tänään su 27.5. klo 17 seurakuntatalossa Ehtoollinen. Winter, Rainerma. Kun sinut on kutsuttu pitoihin su 26.8. klo 14 seurakuntatalossa Ei ehtoollista. Winter, Rainerma. Messun jälkeen Wanhan Pappilan pihapiknik. Tarjolla yhdessäoloa, makkaranpaistoa, yhteispelejä ja -leikkejä. YHTEISLAULUHETKI ke 23.5. ja to 7.6. klo 11 12 kanttori Sini Niemisen johdolla Kaiken kansan ULKOILULENKKI torstaina 24.5. klo 12 Parempikuntoiset lähtevät Tasalan Kamarin edestä, huonompikuntoiset Hulvelatalon edestä klo 12. Molemmat reitit päättyvät Tasalan Kamariin. JUHANNUSJUHLA pe 22.6. klo 17.15 20.15 Viherlahden leirikeskuksessa Ohjelmassa on mm. hartaushetki, yhteislaulua, makkaran paistoa ja mukavaa yhdessäoloa. Linja-autokuljetus lähtee seurakuntatalon pihalta klo 16.45 ja ajaa Naantalin vanhaa tietä Viherlahteen. Paluukuljetus noin klo 20.30 Viherlahdesta. Matkan hinta 5 /hlö. Ruotsalo, Winter, S. Nieminen. Tasalan Kamarin toimintaa (Tasalanaukio 5) Kahvila ja lähetyssoppi avoinna ma to klo 10 15, pe klo 10 13 Auttamiskeskuksen / lähimmäispalvelun päivystys 25.5. saakka torstaisin klo 10 14, puh. 4385 865. Toiminta kesätauolla 5.6. 2.9. Kamarin Kesäkahvila 7.6 30.8. torstaisin klo 10 13 Diakoniatyöntekijä on paikalla keskustelemassa ja mittaamassa verenpaineita. Säännöllinen viikkotoiminta Diakonissan vastaanotto tiistaisin klo 10 12 Pappi tavattavissa torstaisin klo 11 12 Nettikahvila tiistaisin klo 13 15. Rummikub-pelituokio keskiviikkoisin klo 12 15. Äiti Teresa peittopiiri toiminta jatkuu syksyllä. Yhteislauluhetki kanttori Sini Niemisen johdolla ke 23.5. ja to 7.6. klo 11 12 Tuolijumppa maanantaina 21.5. klo 11 12. Ohjelmatuokio: ma 14.5. Nimikkolähetti Juri Veikkola kertoo työstään Honkongissa. Kuukauden pappi: Pyry Winter tavattavissa 2.5., 9.5. ja 30.5. klo 11 12 KAHVIKAMARI to 24.5. ja 31.5. klo 13 15 Vaisaaren seurakunta kodissa Ohjelmatuokio klo 13 13.30. Suvi-illan hartaus keskiviikkoisin 6.6. 8.8. klo 18 kirkkomaalla Retriitti eronneille ELÄMÄ KANTAA 14. 16.9. Tammilehdossa, Rymättylässä Ohjaajina Mari Kinnunen ja Marjut Ostermaa. Hinta: 65. Opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille 53. Peruutukset viimeistään kaksi viikkoa ennen retriittin alkua. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista veloitetaan 20. Hinta sisältää majoittumisen yhden hengen huoneissa, ateriat ja ohjelman. Lakanat voi tuoda mukanaan tai vuokrata Tammilehdosta. Ilmoittautuminen: Auli Hynönen- Rinne p. 040-341 7207 Hiljaisuuden retriitti PYHIEN MATKASSA 2. 4.11. Tammilehdossa, Rymättylässä Ohjaajina Markku Ahlstrand ja Leena Nieminen Hinta: 65. Opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille 53. Peruutukset viimeistään kaksi viikkoa ennen retriittin alkua. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista veloitetaan 20. Hinta sisältää majoittumisen yhden hengen huoneissa, ateriat ja ohjelman. Lakanat voi tuoda mukanaan tai vuokrata Tammilehdosta. Ilmoittautuminen: Leena Nieminen p. 044-716 0375 tai leena.a.nieminen@evl.fi. Seurakunnan ja kaupungin yhteinen Omaishoitajien kesäretki ke 13.6. klo 9 16 Lohjalle Tytyrin kaivosmuseoon. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 6.6., Mariitta Pentti p. 044-7160 352, Tarja Astermo 044-7971884 tai Anne Jaatinen, p. 02-5336341. Retkipäivän hinta 10. SENIORILEIRIT Viherlahden leirikeskuksessa I-leiri 7. 10.8. II-leiri 14. 17.8 Hakukaavakkeita saatavana Tasalan Kamarista, seurakuntatoimistosta ja diakoniatyöntekijöiltä. Palautus samoihin paikkoihin. Hakuaika 1.5. 6.7. Lisätietoja diakoniatyöntekijöiltä. Arkiaamun ehtoollinen ke 6.6., 4.7. ja 1.8. klo 8 seurakuntatalossa PIIRIT JA RYHMÄT Muut piirit ja ryhmät jatkavat toimintaansa syksyllä. Raamattuilta ma 21.5. Tasalan Kamarissa Mieli ryhmä pe 15.6. klo 13-15 Tasalan Kamarissa SOPUKKA soppaa kavereille la 26.5. klo 13 14.30 Tasalan Kamarissa. Seurakunnan tarjoama keittolounas työttömille ja vähävaraisille raisiolaisille. Opastetut Kirkkomakierrokset Kierrokset alkavat klo 18 Raision kirkon pääportilta, kesto noin 1,5 tuntia. Oppaina Raision ja Lounaisrannikon Matkailuoppaat. ti 12.6. Moni-ilmeinen kirkkomaa ti 19.6. Monimuotoiset uurnahaudat ti 14.8. Moni-ilmeinen kirkkomaa ti 21.8. Monimuotoiset uurnahaudat Perheleirit I -leiri: 24. 26.8. II -leiri: 19. 21.10. Viherlahden leirikeskuksessa Merimaskussa. Omavastuuosuus: aikuiset 25, nuoret (alle 18v) 12,50 ja pienet lapset (alle 7 v.) ilmaiseksi. Ilmoittautumiskaavakkeita saa seurakunnan päiväkerhoista, Tasalan Kamarista ja seurakuntatoimistosta. Kaavakkeiden palautus I-leirin osalta viimeistään 29.6. ja II-leirin viimeistään 31.8. joihinkin edellä mainituista paikoista. Tiedustelut: I-leiri Leena Nieminen p. 044-7160 375 tai Stefan Forsström p. 044 7160 369 II-leiri Eeva Lahti p. 044 7160 341 tai Stefan Forsström p. 044 7160 369 Kehitysvammaisten Syysleiri 14. 16.9. Viherlahden leirikeskuksessa Leirimaksu 25, johon sisältyy täyshoito ja leirin ohjelma. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 10.8.: Päivi Leino, puh. 044-7160 365 Mielenterveyskuntoutujien Hyvän mielen leiri 17. 19.8. Viherlahdessa Leiri on tarkoitettu Sinulle joka olet yksin ongelmiesi kanssa, uuvut työssäsi tai koet, ettei sinua nähdä eikä kuulla. Tervetuloa yhdessä jakamaan, puhumaan, nauttimaan hyvästä ruoasta sekä virkistäytymään ulkoillen ja saunoen. Leirimaksu 25, johon sisältyy täysihoito, ohjelma ja kuljetus. Tiedustelut ja ilmoittautuminen viimeistään 10.8.: Erja Andersson p. 044-7160 326 tai Mariitta Pentti p. 044-7160 352. Rovastikunnan omaishoitajien Syysretkipäivä to 6.9. Viherlahden leirikeskukseen Tiedustelut ja ilmoittautuminen viimeistään 30.8.: Mariitta Pentti, p. 044-7160 352 Pappilan KESÄPÄIVIEN HARTAUSHETKET ke 6.6., 13.6., 20.6. klo 10 seurakuntatalon kappelissa Hartaushetki veneilijöille PURJEISIIN TUULTA ANNA ti 29.5. klo 19 Raision venesatamassa Hahdenniemessä Hartauden pitää Tiina Rautiainen ja musiikista vastaa Jari Virta. Mukana on myös Turunmaan Meripelastusyhdistyksen Rajakari alus miehistöineen. Tilaisuuden päätteeksi pullakahvit. DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYSAJAT Päivystys Diakoniatoimistossa maanantaisin klo 12 15. Tapaamisajan voi sopia muulle päivälle varaamalla ajan puhelimitse numerosta (02) 4360 375 maanantaisin klo 15-16. Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostitse etunimi.sukunimi@evl.fi.

10 Lapsille ja perheille Päiväkerhoihin ilmoittautuminen Syksyllä 2012 alkaviin päiväkerhoihin ilmoittaudutaan 30.5. mennessä. Vapaita paikkoja voi tiedustella vielä myöhemminkin. Syksyn kerhot alkavat elokuussa viikolla 33. Kenelle? Päiväkerhotoimintaan ovat tervetulleita kaikki 4 6 -vuotiaat, Hiput-ryhmään kaikki vuonna 2009 syntyneet. Avoin tutustumisilta: to 9.8. klo 17 18.30 Vaisaaren, Kokinvuoren, Pappilan ja Tikanmaan kerhoissa. Tervetuloa uudet ja vanhat kerholaiset! Syyskauden maksut: 1 krt/vko 10 2 krt/vko 20 Ilmoittautuminen: Joko netissä www.raisionseurakunta.fi tai seurakuntatoimistosta tai kerhopisteistä saatavalla kaavakkeella. Kaavakkeen voit jättää heti tai postittaa osoitteella: Raision seurakunta, Päiväkerhot, PL 10, 21201 Raisio. Ilmoittautuneille postitetaan kerhotiedot kesäkuun aikana. Päiväkerhopaikat: Kokinvuoren seurakuntakoti (Murroskuja 3) Pappila, seurakuntatalo (Kirkkoherrankuja 2) Vaisaaren seurakuntakoti (Kunnaankatu 8) Tikanmaan seurakuntakoti (Kapponkatu 14 C 26) Lisätietoja: lapsityönohjaaja Johanna Salonen puh. 044-7160 370 tai johanna.salonen@evl.fi TAPAHTUMAT Pyhäkoulujen Rovastikunnallinen juhla su 6.5. klo 12 15 Nousiaisten seurakuntatalossa Yhteiskuljetus lähtee klo 11 Konsan koululta ja kiertää Metsäaron (Rankion linja-autopysäkki), Vaisaaren, Tikanmaan ja Friisilän ja Kokinvuoren seurakuntakotien sekä Petäsmäen päiväkodin kautta Nousiaisiin. PERHESEIKKAILU koko perheen Sateenkaari -pihaseikkailu to 24.5. klo 17.30 Wanhan Pappilan pihassa. (Kirkkoherrankuja 2) Ohjelmassa monenlaista mukavaa tekemistä ja seikkailua koko perheelle erilaisissa toimintapisteissä! Mukana Hali-Bernit. Pipari ja mehutarjoilu. Oma muki mukaan! Wanhan Pappilan kesäpäivät Arkipäivisin 4. 20.6. klo 9.30 13.30 seurakuntatalon pihamaalla (Kirkkoherrankuja 2). Hartaushetki keskiviikkoisin klo 10 seurakuntatalon kappelissa. Wanhan Pappilan syyskesän pihapäivät 6. 10.8. klo 9.30 13.30 seurakuntatalon pihamaalla. Ohjelmassa laulu-, leikki-, askartelu- ja hartaushetkiä sekä vapaata oleskelua. Toiminta on tarkoitettu kaikille pikkulapsille äidin, isän, mummon tai muun hoitajan kanssa. Seurakunta tarjoaa kahvit, teet ja mehut, muuten voit ottaa omat eväät. Lasten kesäleiri 4. 6.6.Viherlahden leirikeskuksessa Leirille otetaan 30 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirille päässeille lähetetään leirikirje ja lasku. Tiedustele vapaita paikkoja. Ensisijaisesti raisiolaisille. Leirimaksu: 12,50 (sisältää täyshoidon, kuljetuksen ja vakuutuksen) Tiedustelut: Eeva Lahti, puh. 044 7160 341. Grillausmahdollisuus. Wanhan Pappilan päivien toiminta on maksutonta, eikä tapahtumaan tarvitse ilmoittautua erikseen. Lisätiedot: johanna. salonen@evl.fi Kouluun lähtevien siunaaminen ma 13.8. klo 17.30 ja 18.30 Raision kirkossa Tytöille ja pojille (7-14-vuotiaat) Kerhotoimintaa tytöille ja pojille (7 14 -v.) Kerhot ovat kesätauolla 21.5. 2.9. Kerhot alkavat 3.9. Ilmoittautuminen kerhoihin alkaa 28.8. seurakunnan nettisivuilla. www.raisionseurakunta.fi Lisätietoja kerhoista nuorisotyönohjaaja Eeva Lahti puh. 044 7160 341 Lapsille oma kylä Vivamoon Seppo Paldanius Vivamon toimintakeskukseen Lohjalle on avattu toukokuun alussa Raamattukylän yhteyteen Lastenkylä, jonka tavoitteena on edistää kristillistä kasvatusta ja lastenkulttuuria. Vivamon punaisten perinnerakennusten ympäristöön sijoittuvan Lastenkylän teemana on Hyvistä hetkistä hyvään elämään. Kristillinen ympäristökasvatus on tärkeä osa Lastenkylän toimintaa. Lastenkylän ympäristö maisemoidaan lapsia kiinnostavaksi. Kylään perustetaan lasten puutarha ja sinne on siirretty kopio Hannele Siltalan suunnittelemasta ja Kaarina Toivasen kuvittamasta Raision seurakunnan lasten luontopolusta. Tämän yhteistyön myötä on mahdollista kehittää luontopolkujen käyttöä myös Raision seurakunnassa uudella ja monipuolisella tavalla. Vivamon luontopoluille tulevaisuudessa kehitettävät laulut, tarinat ja toiminnalliset menetelmät saadaan vastavuoroisesti Raision seurakunnan käyttöön. Lastenkylään tulee oma kansainvälinen lastenkirkko, jossa vietetään lasten ja perheiden kirkkohetkiä ja jossa on esillä lasten tekemää kirkkotaidetta. Lastenkylään tulee myös Mummola, jossa nekin lapset, joilla ei ole lähistöllä oma mummoa, voivat saada kokemuksen hyvästä hetkestä mummon seurassa. Hiljaisessa niemessä sijaitsevassa Muistolaaksossa lapset ja perheet voivat yhdessä elää läpi surun ja menetyksen kokemuksia. Tavoitteena on, että monikulttuurinen Vivamon Lastenkylä voisi auttaa ja tukea myös syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja perheitä järjestämällä toimintapäiviä ja leirejä. Toiveena on, että Lastenkylä voisi toimia yhteistyössä seurakuntien, kuntien ja kolmannen sektorin edustajien kanssa. Vivamon toimintakeskuksessa järjestetään myös erilaisia lapsille suunnattuja Raamatusta kertovia näytelmiä. Kuva Nooan arkki -esityksestä Hannele Siltala Ympäristöasiantuntija

11 Nu rten tapahtumat Kohtaamisia Kevätjuhla Kaikille nuorille yhteinen kevätjuhla keskiviikkona 23.5. klo 18 seurakuntasalissa. Hengarit Torstaisin klo 17 20 Nuorisotyön Nurkassa 31.5. asti. Kesällä mahdollisesti myös kesähengari, tarkemmat ajankohdat netissä. Nuortenillat Nuortenillat jatkuvat syksyllä, ensimmäinen nuortenilta on 28.8. klo 18-20. Yhteystiedot Kitara-illat Kitara-illoissa opetellaan soittamaan kitaraa. Kitara-iltoja on tiistaisin klo 17 20 29.5. asti, syksyllä ensimmäinen kitarakerho on 14.8. klo 17. Lisätietoja Hannulta. Hannu Back 044-7160 351 vs. nuorisotyönohjaaja Mia Flemming 044-7160 357 nuorisotyönohjaaja Eeva Lahti 044-7160 341 nuorisotyönohjaaja Kimmo Keskinen 044-7160 330 nuorisotyönohjaaja Ritva Rautiainen 044-7160 339 rippikoulu- ja nuorisopastori sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@evl.fi www.raisionseurakunta.fi Bänditoiminta Bänditoiminta jatkuu syksyllä. Bänditoimintaan tarvitaan mukaan kaikentasoisia soittajia. Jos et osaa soittaa, mutta bänditoiminta kiinnostaa muuten, niin myös sinulle on tekemistä esimerkiksi äänentoiston parissa. Lisätietoja Hannulta. Kesän ja syksyn tapahtumien osalta kannattaa seurata tiedotusta seurakunnan nettisivuilla ja Nurkan facebook-ryhmässä. Ajankohtaista tietoa nuorisotyön toiminnasta ja tapahtumista nuorisotyön nettisivuilla: www.raisionseurakunta.fi/nuorille sekä Nurkan facebook-sivuilta. Isostoiminta Isostoimintaan ilmoittautuminen on syksyllä 23.8., samalla on ilmoittautuminen myös vanhoille isosille (Jatkis ja X-ryhmä). Jos et pääse paikalle, niin voit ilmoittautua myös suoraan Mialle, Jatkiksen ja X-ryhmän ilmoittautumiset Kimmolle. Vanhan isosen mietteitä Onhan tässä jo muutama vuosi näitä hommia tehty. Sen verran, että minua pyydettiin kirjoittamaan vanhan isosen näkökulmasta. Täytyyhän se myöntää, että olen minä niitä vanhimpia, joita näissä isosen tehtävissä toimii. Se ei kuitenkaan ole mielestäni este, vaan tottahan toki sitä kokemusta kertyy. Sitä tietää miten asiat yleensä hoidetaan ja useamman leirin myötä sitä oppii miten monella tavalla asiat voi hoitaa. Kyllä sen vuosi vuodelta huomaa, että ikäero rippikoululaisiin kasvaa. Mutta mielestäni se ei muuta isosena olemista mitenkään merkittävästi. Samalla tavalla heihin tulee suhtauduttua aina, eiväthän he mihinkään ole muuttuneet. Itsehän siinä vain on kasvanut. Rippileirille on edelleen yhtä mukava mennä isoseksi, kuin ensimmäistäkin kertaa ja leiriläisten kanssa on edelleen yhtä mukava toimia kuin alussa. Rippileirien lisäksi olen ollut myös paljon tulevien isosten isosena. On hienoa seurata sitä kasvua rippikoululaisesta oikein loistavaksi isoseksi ja samalla avustaa siinä prosessissa parhaani mukaan. Koulutuksen lopussa ei edes paljoa tarvitse ohjata, sillä kaikki asiat sujuvat kuin itsestään. Tämä tuli huomattua esimerkiksi tämän kevään isoskoulutusleirillä. Ensi kesänä on varmasti leireillä todella paljon loistavia isosia. Ehkä jotkut heistäkin jatkavat isosina yhtä pitkään kuin minä. Risto Jokinen Vanha isonen Isosena ollaan avoimena kokemaan uusia asioita Tänä vuonna uusia isosia valmistui Raision seurakunnassa ennätysmäärä. Nuorisotyössä otettiin syksyllä tavoitteeksi, että kaksi kolmasosaa isostoimintaan ilmoittautuneista nuorista myös valmistuisi isoseksi. Tavoitteessa onnistuttiin, sillä 87 nuorta ilmoittautui syksyllä mukaan isostoimintaan ja 66 valmistui isoseksi, yhteensä siis jopa kolme neljäsosaa. Määrä on huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina. Myös edellisinä vuosina isosena toimineita nuoria on edelleen toiminnassa mukana, minkä takia isosia on tänä vuonna enemmän, kuin aiempina vuosina. Kaikille isoshakuun osallistuneille pyrittiin järjestämään mahdollisuus myös toimia isostehtävässä, joten kesän rippikoululeireillä isosia tulee olemaan leiriä kohden enemmän kuin aiempina vuosina. Uusia näkökulmia elämään Syitä, miksi uudet isoset Mari, Valtteri ja Linda lähtivät mukaan isostoimintaan on monia; jotta tutustuisi uusiin ihmisiin, saisi kokemusta ja voisi kokea rippileirin uudestaan, vaikkakin uudesta näkökulmasta. Isostoiminta on antanut hyvät eväät toimia isosena, eikä ole jäänyt epävarma olo. Isoisuuden tuomia haasteita odotellaan ennakkoluulottomasti, hyvin mielin ja iloisesti, mutta myös velvollisuudet ollaan valmiita hoitamaan. Kevään viimeisellä isosleirillä Mari, Valtteri ja Linda pohtivat minkälaisia asioita he ovat talven aikana isostoiminnassa oppineet. Valtteri kertoo oppineensa olemaan oma itsensä, vaikka olisi vieraita ihmisiä ympärillä. Myös Mari sanoo oppineensa olemaan paremmin tuntemattomien kanssa. Linda taas on oppinut hyväksymistä ja ennakkoluulottomuutta. Hannu Back Hyvä ryhmähenki kannustaa Isosleirillä vanhoina isosina olleet Amanda, Henna, Hanna, Iida ja Risto kokevat, että parasta isosena toimimisessa on ollut se, että tutustuu uusiin ihmisiin, saa uusia kokemuksia ja saa kasvaa ja kehittyä ihmisenä. Uusista isosista on vanhempien isosten mielestä tulossa todella hyviä uudet isoset ovat kaikessa tekemisessään täysillä mukana ja heillä on todella hyvä asenne isoisuuteen. Myös hyvää ryhmähenkeä kehutaan; kaikki ovat kavereita ja kaikki otetaan yhteiseen tekemiseen mukaan. Lindan mielestä isosen on tärkeää olla luotettava ja sellainen johon myös rippikoululainen voi luottaa. Isosia tarvitaan leirillä avuksi moniin asioihin, ja tehtävänä on auttaa tekemään rippileiristä kiva kokemus. Marin mielestä on tärkeää, että rippikoulussa on isosina omaa sukupolvea olevia nuoria ja isosia tarvitaan leirillä myös viihdyttämään. Tärkeänä koettiin myös se, että voi auttaa rippikoululaisia siinä, että he ymmärtäisivät paremmin, mistä uskossa on kyse ja että uskosta puhuminen ei olisi rippikoulussa niin totista. Kannattaa lähteä mukaan! Syksyllä isostoiminta alkaa 23.8. ja mukaan ovat tervetulleita niin uudet, juuri rippikoulun käyneet nuoret, kuin vanhatkin isoset. Valtterin mielestä isostoimintaan kannattaa ehdottomasti osallistua. Linda toteaa myös, että vaikka oma Tänä vuonna uusia isosia valmistui Raision seurakunnassa ennätysmäärä. Isosena opitaan monia uusia asioita, kuten sosiaalista kanssakäymistä, hyväksymistä ja ennakkoluulottomuutta. ripari olisikin huono, kannattaa isostoimintaan silti lähteä mukaan, koska saa uusia ystäviä ja isostoiminta on mukavampaa tekemistä, kuin mitä on olla kotona. Erityisesti isoset haluavat vielä lopuksi todeta, että Viherlahden leirikeskuksessa on hyvää ruokaa. Hannu Back Nuorisotyönohjaaja

12 Kari Haakana harrastaa mielellään urheilua. Mm. Ahvenanmaa ja Gotlanti ovat tulleet tutuiksi pyöräillen. Hesburgerin pitkäaikaisen hallintopäällikön tehtävästä Raision seurakunnan hallintotehtäviin siirtyvä Kari Haakana sanoo kasvaneensa luottamushenkilönä toimiessaan niin kiinni seurakunnan kylkeen, että vaihdos tuntuu aivan luontevalta. Ratkaisuun vaikutti myös halu työskennellä hengellisten arvojen hyväksi. Luin hiljattain Kotimaa-lehdestä monta artikkelia henkilöistä, jotka olivat jääneet eläkkeelle seurakunnan töistä. Heitä yhdistävä piirre oli usko. Hampurilaisten parissa työ oli aina maallista, kun seurakunnassa tehdään aina hengellistä työtä, puntaroi itse vuonna 1991 uskoon tullut Haakana. Hän kiirehtii tarkentamaan, ettei suinkaan ole ryhtymässä papiksi, vaan aikoo pysyä tarkasti oman osaamisensa alueella. Kaikkea ei voi tehdä, vaan kukin palvelee omalla lahjallaan. Näen, että oma tehtäväni seurakunnassa on turvata sille edellytykset tehdä hengellistä työtä myös taloudellisesti heikompina aikoina. Niitä kohti ollaan varmasti menossa, hän toteaa. Haakana ottaa kesäkuun alusta vastuulleen ensin kiinteistösuunnittelupäällikön tehtävät. Nykyisen talousjohtajan Tuula Kanerviston jäädessä virkavapaalle, hän toimii myös virkaa tekevänä talousjohtajana. Vauhtia vähemmälle Haakanan valintaan vaikutti myös tunne siitä, että vauhtia voisi vähitellen hiljentää. Bisnes vain kovenee. Kun ikää tulee, jatkuva vauhti alkaa kyllästyttää, hän sanoo. Vauhtia onkin tähän asti piisannut. Kun Haakana aloitti Hesburgerissa 22 vuotta sitten, ravintoloita oli vain kymmenen, ja ne kaikki sijaitsivat Turussa tai lähituntumassa. Tänä päivänä ravintoloita on 350, joista 250 on kotimaassa ja muut sata Baltian maissa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Pakko kysyä, vieläkö Hesen hampurilainen maistuu kaikkien vuosien jälkeen. Vielä tykkään Hesen hampurilaisesta, Haakana naurahtaa. Kari Haakana on turkulainen ja opiskellut Raisiossa merkonomiksi. Lisää Lehikoisia tarvitaan Työnsä ulkopuolella Kari Haakana on tehnyt paljon hengellistä työtä. Raisiossa hän on ollut muun muassa mukana perustamassa Raisiomessua. Uskon, että siinä on tulevaisuutta, se kulttuuri Kristus-keskeisyydessään ja vapaamuotoisuudessaan kiinnostaa minua. Hän puhuukin mielellään kirkon laitosmaisen kulttuurin purkamisen puolesta. Hän uskoo ihmisten pitävän sitä vaikeasti lähestyttävänä ja raskaana. Meillä kaikki on kauhean tiukasti ohjeistettua, on käsikirjat ja normit, joiden mukaan mennään. Kirkon hallinto on herkkä ja vaikea, mutta ehkä on tulossa sukupolven vaihdos. Lisää Lehikoisia tarvitaan, Haakana haastaa. Uusi vt. talousjohtaja Kari Haakana: Palvelen omalla lahjallani Kari Haakana kertoo kasvaneensa luottamushenkilönä toimiessaan kiinni seurakuntaan ja haluavansa työskennellä hengellisten arvojen hyväksi. Hänen sydämensä lyö myös nuorille aikuisille, joiden seurakuntayh teys yhä useammin katkeaa. Toisaalta seurakunnissa on paljon toimintaa, ja varsinkin lapset ja nuoret hoidetaan todella hienosti, mutta sitten lyö tyhjää. Seurakuntayhteys katkeaa. Tämän päivän aikuinen ei välttämättä tiedä, miksi pääsiäistä vietetään, Haakanaa huolettaa. Haakanan omassa perheessä on kolme lasta, joista kaksi vanhinta asuu Helsingissä ja nuorin käy lukiota Raisiossa. Näen, että oma tehtäväni seurakunnassa on turvata sille edellytykset tehdä hengellistä työtä myös taloudellisesti heikompina aikoina. Rakasta ja tee mitä haluat Kari Haakanan uskonelämä alkoi Ruotsissa kristillisen kauppakamarin ICCC:n matkalla kesäkuussa 1991. Kuunnellessaan siellä amerikkalaista julistaja Bob Manfordia, Haakana koki elämän kirkastuvan. Kyllä elämä muuttui myös ulkonaisesti, itsekkyys väheni ja arvot muuttuivat. Edelleen olen kunnianhimoinen, mutta en maallisessa mielessä. Teen työni hyvin, mutta en hae siitä itselleni mainetta eikä minulla ole mitään tarvetta olla julkisuudessa. Hengellisen katsomuksensa ytimen hän tiivistää niin sanottuun evankeliumin lyhyeen oppimäärään evankelista Lea Kranzin sanoin: rakasta ja tee mitä haluat. Sieluaan Haakana ruokkii ahkerasti hengellisellä kirjallisuudella. Viikonloppujen aikana luen paljon hengellistä kirjallisuutta, se on mun kirkkoni, hän toteaa. Puhtia pyörän selästä Lääkäripuolisonsa kanssa Kari Haakana harrastaa paljon liikuntaa. Liikuntaherätys tuli hänen mukaansa rouvan puolelta, mutta itsekin hän innostui nopeasti seuratessaan vaimonsa menoa. Aivan aluksi juoksimme ja harrastimme puolimaratoneja. Kun jalat eivät enää kestäneet, vaihdoimme pyöräilyyn. Kesäisin pariskunta pyöräilee pitkiä matkoja, muun muassa Gotlanti Talousjohtaja Tuula Kanervisto virkavapaalle Raision seurakunnan kirkkoneuvosto on kokouksessaan 28.3. myöntänyt talousjohtaja Tuula Kanervistolle virkavapautta ajalle 1.6.2012 31.8.2013. Samassa kokouksessa valittiin seurakunnan kiinteistösuunnittelupäälliköksi Kari Haakana. Seurakunnan kiinteistöpuolen työvoimatilanteen ja lisätyövoiman tarpeesta johtuen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 28.3. palkata seurakuntaan määräaikaisen kiinteistösuunnittelupäällikön. Kiinteistöpäällikön tehtäviin kuuluvat vireillä oleviin kaavoitusasioihin ja Tasalan alueen liikekiinteistöjen kehittämiseen. ja Ahvenanmaa ovat tulleet pyöräillen tutuiksi. Talvisin heidät voi tavata avantouinnilta. Perheellä on lisäksi Laitilassa pieni kuivan maan mökki, jossa he harrastavat puutarhanhoitoa. Liikunta on valtava voimavara myös työelämän kannalta, suosittelen kaikille, Haakana sanoo. Tiina Piha Toimittaja Haakana aloittaa kiinteistösuunnittelupäällikön tehtävässä 1.6.2012. Kun Tuula Kanerviston 1.6.2012 alkava vuosiloma päättyy, kiinteistösuunnittelupäällikkö Kari Haakana siirtyy vs. talousjohtajaksi. Kari Haakana on aiemmin toiminut Hesburgerin hallintopäällikkönä sekä Raision seurakunnan taloudellisen jaoston puheenjohtajana. Haakana on toiminut myös kirkkoneuvoston asettaman kiinteistötyöryhmän puheenjohtajana, on mukana kiinteistöyhtiöiden hallinnossa ja osallistunut meneillään oleviin kaavoitusta ja liikekiinteistöjä koskeviin neuvotteluihin.