LUPAUS Suomi, 2005 Ohjaus: Ilkka Vanne Käsikirjoitus: Inkeri Kilpinen, elokuvasovitus Elina Halttunen Pääosissa: Laura Birn, Karoliina Vanne, Hanna Lekander, Pertti Sveholm, Miitta Sorvali Tuottaja ja tuotantoyhtiö: Asko Apajalahti, Fantasiafilmi Oy Ikäraja: K11 Kesto: 111 min. Oppimateriaalin tehtävät on suunnattu yläasteelle, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppimateriaalin teemoja: sota, elämä sodan aikana Suomessa, arvot, Lotta Svärd Genre: draama SYNOPSIS Lupaus on elokuva kolmesta nuoresta naisesta, joiden elämään tunkeutuu sota. Mona (Laura Birn) on juuri kirjoittanut ylioppilaaksi ja haaveilee eläinlääkärin opinnoista Oslossa, Anna (Karoliina Vanne) suunnittelee häitä ja omaa perhettä, Ruth (Hanna Lekander) on päättänyt opiskella teologiaa. Mutta miten uskoa tulevaisuuteen, kun kaikki ympärillä järkkyy? Lupaus kuvaa nuorten naisten vapauden kaipuuta, unelmia ja aikuistumista aikana, jolloin Suomi joutui sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Se kertoo naisista, jotka työnsivät omat haaveensa syrjään ja antoivat lottalupauksen isänmaalle. Näiden Lotta järjestöön kuuluneiden naisten työllä sekä koti- että sotarintamalla oli ratkaiseva merkitys pienen maan taistelussa itsenäisyytensä puolesta. Elokuva seuraa viittä vuotta Monan, Annan ja Ruthin elämästä vuodesta 1939 vuoteen 1944. Lähde: www.nordiskfilm.fi Puheenjohtaja Irmeli Lemberg, Lotta Svärd Säätiö: Tämä elokuva on vastaus pitkään vaikenemisen aikaan ja se pyrkii kertomaan lottien toiminnan koko kirjosta. Elokuvan keinot soveltuvat mainiosti lottien työn merkityksen avaamiseen, sillä elokuvassa aihetta päästään lähestymään yksittäisten ihmiskohtaloiden kautta. Vaikka tarina on fiktiivinen, tiivistää se kahteen tuntiin paljon lottien kokemasta todellisuudesta. Toivomme, että Lupaus -elokuva pystyy välittämään sen uhrautuvan työn, jota yli 200 000 lottaa tekivät itsenäisyytemme puolustamiseksi. Toivomme, että tästä elokuvasta tulee naisten tuntematon sotilas. Lähde: Lupaus -elokuvan lehdistömateriaali 1
VINKKEJÄ ELOKUVAN KÄSITTELYYN Historiallinen tausta Lotta Svärd on perustettu naisten maanpuolustusjärjestöksi Suomen itsenäisyyden syntyvaiheiden aikaan. Lotta Svärd nimi tulee Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Lotta Svärd runossa sotamies Svärd lähtee sotaan. Svärd ottaa vaimonsa Lotta Svärdin mukaansa. Sotamies kaatuu taistelussa, mutta vaimo jää rintamalle. Lotta-vaimo jää pitämään kanttiinia sekä huolehtimaan haavoittuneista sotilaista. Liite 1. Moniste- ja kalvopohja Otteita Vänrikki Stoolin tarinoista osista, joissa kerrotaan Stoolin Lotta-vaimosta. Tutustukaa liitteessä 1. olevaan tekstiin ja kuvittakaa tekstiä piirtämällä esimerkiksi sarjakuvamuotoon. Lotta Svärd -järjestön toiminta Lotta Svärd -järjestön tarkoituksena oli toimia kansallisen ja siveellisen kunnon kohottamiseksi, herättää ja kehittää suojeluskunta-aatetta ja avustaa suojeluskuntaa suojaamaan uskontoa, kotia ja isänmaata. Järjestön toiminta perustui tiukkaan kuriin ja ehdottomaan isänmaallisuuteen. Jäseneksi järjestöön pääsi, jos kaksi luotettavaa henkilöä suositteli hakijaa nuhteettomana ja siveellisenä naisena. Jäsenien poliittisella kannalla ja siviilisäädyllä ei ollut merkitystä. Jäseneksi hyväksytty antoi juhlallisen lottalupauksen ja sitoutui tottelemaan määräyksiä. Lukekaa liitteessä 2. olevat Lotta Svärdin kultaiset sanat ja keskustelkaa. Mitä ohjeet tarkoittavat? Mitä arvoja näistä ohjeista löytyy? Miten ne sopivat tämän päivän yhteiskuntaan? Lotta Svärd -järjestön jaostot Lotta Svärd -järjestö jakautui eri jaostoihin. Jaostojen alaisuudessa oli lukuisa määrä erilaisia työtehtäviä ja lisäksi lotat tekivät yhteistyötä muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Sotaorpojen ja -leskien sekä sotainvalidien avustaminen kuului jo perinteisesti Lotta Svärd -järjestön toimintaan. Järjestön jaostoja ovat muonitusjaosto, lääkintäjaosto, varus- ja keräysjaosto, toimisto- ja viestintäjaosto, valonheitinlotat ja pikkulotat. Tutustukaa ryhmissä Syvärannan Lottamuseon sivujen (www.lottamuseo.com kohdassa historiaa) avulla Lotta Svärd - järjestön jaostoihin. Oppilaat tekevät ryhmissään esittelyn jaostoista; ryhmät tekevät tekstin ja piirroksen/piirroksia lotista eri työtehtävissä. Valmiit työt kootaan jaostoittain luokan seinälle. Liite 2. Moniste- ja kalvopohja Lotta Svärdin kultaiset sanat 2
Lotta Svärd -järjestön lakkauttaminen Hallituksen määräyksestä Lotta Svärd järjestö lakkautettiin välirauhan sopimukseen vedoten 23. marraskuuta 1944. Ennen lakkauttamistaan se ehti siirtää varoja kaksi viikkoa aikaisemmin perustamalleen Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Loput järjestön varat oli luovutettava valtiolle. Järjestön lakkauttaminen kaikki lottien tunnukset, puvut ja merkit tuli hävittää. Lottien toiminnan peitti vuosikymmeniksi suuri häpeä. Lotat vaikenivat. Lottina olleet tytöt ja naiset eivät julkisesti keskustelleet järjestönsä toiminnasta. He eivät kokoontuneet juhlimaan järjestön perustamista eikä muistelemaan sen toimintaa. Lottien toiminnasta vaiettiin jopa niin, että moni nainen ei kertonut edes lapsilleen toimineensa lottana. Suomen Naisten Huoltosäätiön tarkoituksena on huoltaa ja avustaa sodan tai muun kriisin johdosta kärsimään joutuneita kotien ja isänmaan hyväksi toimineita naisia ja lapsia. Tärkeä osa säätiön toimintaa on kuntouttaa entisiä lottia. Kuntoutukseen kotimaisissa kuntoutuslaitoksissa on osallistunut säätiön kustantamina vuosittain 1000 1500 lottaa. Lottien keski-ikä on tällä hetkellä noin 80 vuotta. Pikkulotat ovat noin 75-vuotiaita. Vuonna 2004 Suomen Naisten Huoltosäätiö vaihtoi nimensä jälleen Lotta Svärd Säätiöksi. Vuonna 2004 Lotta Svärd järjestön lakkauttamisesta ja säätiön perustamisesta oli tullut kuluneeksi tasan 60 vuotta. Talvisodan aikana maanpuolustuksen tai sosiaalisen huoltotyön palveluksessa toimineista 84 000 lotasta kohtasi sankarikuoleman 64 lottaa ja lähes 200 sai vakavia vammoja. Millään numeroilla ei työn merkitystä voi kuitenkaan kuvata. Lähde: Lupaus -elokuvan lehdistömateriaali Onko sinun suvussasi lottia? Lotta Svärd Säätiö on avannut internetissä sivuston, jonne voi käydä kirjoittamassa omia tai suvun muistoja lottana toimimisesta ja lotista. Lottamuistojen kerääminen liittyy 2.12.2005 ensi-iltansa saavaan Lupauselokuvaan. Lotista vaiettiin pitkään ja Lupaus-elokuvan ensi-ilta tulee varmasti nostamaan monet unohdetut lottamuistot esiin. Lottia löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta suvusta, vaikka lotta-ajoista ei välttämättä olekaan puhuttu. Halusimme tarjota mahdollisuuden kertoa oman suvun lottatarinoita, joista ollaan monesti hyvin ylpeitä, Lotta Svärd Säätiön puheenjohtaja Irmeli Lemberg kertoo. Lottamuistoja pystyi kirjaamaan elokuvan kotisivuilla, ja Lotta Svärd Säätiö on tallettanut sivuille kirjoitetut tekstit Tuusulassa toimivan lottamuseon arkistoon. Lähteet: Mediatiedote tiedotusvälineille 5.7.2005 ja elokuvan kotisivut (www.lupaus.fi) Oppilas selvittävät kotitehtävänään, onko hänen suvussaan lottia. Mikäli on, niin hän vastaa seuraaviin kysymyksiin: Missä tehtävissä he ovat toimineet? Miten sota-aikaa on muisteltu? Vai onko ylipäätään puhuttu? Oppilas voi lähettää sukulaisensa lottamuistot elokuvan nettisivujen kautta Lotta Svärd Säätiön arkistoitavaksi. Keskustelkaa elokuvan katsomisen jälkeen opettajan johdolla tai pienissä ryhmissä: - Ketkä olivat elokuvan päähenkilöt? - Kuvailkaa päähenkilöitä (Keitä heidän perheisiinsä kuului? Mistä he unelmoivat mitä he tulevaisuudelta toivoivat? Missä päähenkilöt asuivat?) - Mitä päähenkilöille tapahtui? Miten sota muutti heidän elämäänsä? - Miten luulette heidän elämän jatkuneen sodan jälkeen? 3
- Mitä päähenkilöt tekivät sodan aikana? Mitä vaikeita asioita lotat joutuivat tehtävissään kokemaan? - Mitä ominaisuuksia lotilla täytyi olla, että he jaksoivat ja selvisivät tehtävistään? - Miten lotat asuivat? Miten he pukeutuivat? Huom. Lottien käyttämästä vaatetuksesta ja tunnuksista löydätte tietoa osoitteesta www.lottamuseo.com (Historiaa -> lottapuku). Oppimateriaalin on laatinut kasvatustieteen maisteri Tarja Karvonen Kajaanista. Oppimateriaalin on tuottanut Koulukinoyhdistys. Ohjaaja Ilkka Vanne kirjoittaa Lupaus elokuvan kotisivuilla: Elokuvan aihe on hyvin ajankohtainen huolimatta historiallisesta teemastaan. Sodan totaalisuus ja epäinhimillinen kärsimys ovat yhä läsnä lukuisten ihmisten elämässä ympäri maailmaa. Keskustelkaa maailman tämän hetkisestä tilanteesta. - Missä tällä hetkellä on levottomuuksia tai soditaan? - Miten se vaikuttaa kyseisten maiden elämään? - Miten levottomuudet ja sodat vaikuttavat muiden maiden elämään? - Miten sodankäynti on muuttunut elokuvassa nähdystä sodankäynnistä? - Miten levottomuuksista tai sodista saadaan tietoa muihin maihin? Verratkaa, miten se eroaa esimerkiksi Suomen itsenäistymiseen liittyvien sotien aikaisesta tiedottamisesta. Keskustelkaa myös median vaikutuksesta sodankäyntiin/median hyväksi käytöstä sodankäynnissä. - Millaista avustustoimintaa on nykyisin olemassa? (esimerkiksi SPR, Punainen puolikuu, Lääkärit ilman rajoja ja Kirkon ulkomaanapu) 4
Liite 1. Moniste- ja kalvopohja J. L. Runeberg: Katkelma Vänrikki Stoolin tarinat Yhä vieläkin Lotta Svärdistä puhe syntyvi toisinaan, kun iltavalkean ääressä sotakumppani kohdataan. Ennen kuin Suomessa taisteltiin, tuli morsioks hän sotilaan ja Svärd kun lähtöhön käskettiin hän Lottansa vei mukanaan. Heleät oli silloin posket nuo sekä suu mitä herttaisin, ja mustien silmien välke tuo näön häikäisi uljaankin. Mut ei kevät kestä, ei kukkasetkaan, pian Lottakin surkastui: erin kolmin, hiukkasen kerraltaan sen kauneus kuivettui. Ens talven pakkanen siit osan vei ylen tuima ja aikainen, osa toinen ens kesän saalihiks jäi, sen paahteli päiväinen Ja kolmannesta, mi jäljellä ois, ei paljoa hän pitänyt; tuo kyynelvirtahan hukkui pois, kun kaatunut Svärd oli nyt. Kun taas sota syttyi leimuamaan ja hän taas tuli meidän luo jopa tuskin muisti hän kauneuttaan, niin mennyttä kaikk oli tuo. Sotaonnea seurata mutkaisaa sepä mielehen eukon tän, ja joukkoa suosi hän harmajaa, rakas meille siit oli hän. Niin kulki hän karskeine urhoinens uljaana ja innoissaan, ja kun pyssyt paukkui ja luodit lens, ei kaukana Lottakaan. Sill urheus poikien rakkaitten, sepä hälle riemua suo, ja hän arveli, kun tuli melskeeseen Etähämpänä ei ole nuo. Ja telttakin piti seisoa niin, ett urhot tilkkasen sais, jos ken tullis taisteluss uuvuksiin tai haavaa jos vaivuttais. Ja jos teltan tilkkuja harmaita sinä katselit tarkemmin, näit luoteja käynehen vieraina, sitäp eukko se kerskaskin. Jo on aikaa siitä, kun eukon näin, mut en häntä voi unhottaa; hänt aina ma muistelen mielelläin, ja hän kyllä sen kannattaa. Niin, helmi hän oli, se eukkonen, ja helmipä kalliskin; jos sietikin naurua hiukkasen, toki arvoa runsaammin. 5
Liite 2. Moniste- ja kalvopohja Lotta Svärdin Kultaiset sanat Jumala pelko olkoon elämäsi suurin voima! Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi! Aseta korkealle lotta-ihanteesi. Vain oikeamielisenä, puhtaana ja raittiina voit olla oikea lotta! Vaadi aina enin itseltäsi! Ole hyvä! Ole uskollinen vähäisimmässäkin! Muista vastoinkäymisten kohdatessa päämäärämme suuruus! Kunnioita ja auta lotta-sisariasi heidän työssänsä, siten vahvistuu yhteistunto! Muista menneitten sukupolvien työ. Kunnioita vanhuksia, he ovat tehneet enemmän kuin me! Ole vaatimaton esiintymisessäsi ja puvussasi! Alistu itsekuriin, siten korotat järjestökuria! Lotta, muista edustavasi suurta, isänmaallista järjestöä. Varo tekemästä mitään, mikä sitä vahingoittaa tahi sen mainetta loukkaa! 6
7