Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2014 Katsauksia ja keskusteluja Uusi ammattiluokitus työ- ja elinkeinohallinnossa Eric Hällström 1 ja Kirsi-Marja Putkonen 2 Luokitusuudistuksen tausta ja tavoitteet Työ- ja elinkeinohallinto siirtyi kesällä 2014 käyttämään kansainvälisen työjärjestö ILO :n ammattiluokitukseen pohjautuvaa ISCO 3 -luokitusta. Uudistuksen taustalla olivat lähinnä pyrkimys edistää standardien kansallista ja kansainvälistä harmonisointia, siirtyä vanhentuneeksi koetusta toimialoittaisesta luokituksesta osaamistasojen mukaiseen luokitukseen ja samalla päivittää osin vanhentunutta ammattinimikkeistöä. 4 Kuvaan 1 on koottu muutoksen liittymät keskeisiin alan toimijoihin ja toimiin. Muutoksen tarkoituksena on palvella ennen muuta työvoimapalvelujen kehittymistä ja sen lisäksi tilastojen harmonisointia tutkimuksen, ennakoinnin ja politiikkaohjauksen tarpeisiin. Luokituksen ja siihen liittyvien toimintojen kehitysspiraali kuvastaa pyrkimystä liittyä perinteistä laajempaan toiminta- ja tietoympäristöön. 1 Eric Hällström, YTL, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö, tieto-osasto, tiedonhallinta. 2 Kirsi-Marja Putkonen, kulttuurisihteeri, asiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyys- ja yrittäjyysosasto, työvoima- ja yrityspalvelut. 3 International Standard Classification of Occupations 4 Luokitustyöryhmän puheenjohtaja Jarmo Palm haastattelussa 5.11.2014. 63
Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2014 Kuva 1. Luokitusuudistuksen kehityskierre tavoitteineen Uuden ja vanhan luokituksen erot 5 ISCO -luokitus perustuu kahteen pääkäsitteeseen, työhön (job) ja ammattitaitoon (skill). Työt ryhmitellään ammateiksi taitotason ja erikoistuneen osaamisen avulla. Ammattiluokituksessa on taulukossa 1 esitetyt kymmenen pääluokkaa. Pääluokat on muodostettu ammattitaitotason perusteella. Niiden sisällä ammatit jaetaan erikoistumisalan mukaan. Aikaisemmin käytetty Pohjoismainen ammattiluokitus perustui osittain koulutustasoon, sillä 0-luokassa Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen työ oli monia ammattinimikkeitä, joiden osaamisvaatimuksena oli akateeminen tutkinto. Toisaalta ammatit oli jaoteltu myös toimialoittain maa- ja metsätalous, kuljetus ja liikenne, rakennus- ja kaivosala, teollisuus ja palvelut omina pääluokkinaan. ISCO:ssa taitotasot (skill level), joita on neljä, kuvaavat ammattiin kuuluvien tehtävien ja velvollisuuksien monimutkaisuutta ja määrää. Työ luokitellaan siihen sisältyvien tehtävien laaja-alaisuuden, työn edellyttämien teoreettisten osaamisvaatimusten, työhön kuuluvien johtamis- ja esimiestehtävien, suunnittelu- ja kehittämisvastuun, prosessien ohjaustehtävien ja käytettävien laitteiden ja koneiden luokituskriteerien avulla. 5 Luokituserojen kuvaus perustuu pääosin julkaisuun: Ammattiluokitus 2010. Tilastokeskus 2011. ISBN 978-952-244-298-7. 64
Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2014 Katsauksia ja keskusteluja Taulukko 1. ISCO :n pääluokat Pääluokat Taitotaso 1 Johtajat vaihtelee 2 Erityisasiantuntijat 4 3 Asiantuntijat 3 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 2 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 2 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 2 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 2 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 2 9 Muut työntekijät 1 0 Sotilaat vaihtelee X Tuntematon ei taitotasoa ISCO-luokituksessa kuvataan eri ammattiryhmissä tarvittavia ammattialakohtaisia yleis- ja erityistaitoja. Erikoistunut osaaminen (skill specialization) kertoo alalla vaadittavasta osaamisesta, käytettävistä työvälineistä ja koneista, työstettävistä materiaaleista sekä millaisia tavaroita ja palveluja tuotetaan. Kuvauksissa määritellään miten oma ala ja työprosessit hallitaan ja miten sovelletaan erilaisia työmenetelmiä. Jos ammatin muodolliset koulutusvaatimukset kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED, Unesco International Standard Classification of Education) mukaisesti esitettynä eivät ole sopivin tapa määritellä ammatin taitotasoa, luokitus kertoo esimerkein millaisia ovat ko. taitotasolle kuuluvat tyypilliset tai luonteenomaiset tehtävät, yleisesti edellytettävät taidot tai tyypillisimmät ammatit. Taitotaso 4 ammatteihin sisältyy tehtäviä, jotka vaativat ongelmanratkaisutaitoja, päätöksentekokykyä ja teoreettista tietämystä tietyltä alalta tehtävissä tarvitaan erittäin hyvää kirjallista esityskykyä, vaativaa laskutaitoa sekä erinomaisia ihmissuhdetaitoja ammatit vastaavat ISCED :in tasoa 5a (korkeakouluaste) ja 6 (tutkijakoulutusaste) esimerkkiammatteja: myynti- ja markkinointijohtajat, ylihoitajat, peruskoulun ja lukion opettajat, lääkärit ja it -systeemianalyytikot Taitotaso 3 ammatit sisältävät tyypillisesti monimutkaisten teknisten ja käytännön tehtävien hoitamista tehtävät edellyttävät teknistä tietämystä, hyvää kommunikaatio- ja yhteistyökykyä sekä erilaisten raporttien laatimista ammatit vastaavat ISCED :in tasoa 5b (alin korkea-aste) esimerkkiammatteja: kaupan alan johtajat, laboratorioteknikot, myyntiedustajat, sairaankuljetuksen ensihoitajat, informaatio- ja tietoliikenneteknologian teknikot ja käyttäjätukihenkilöt 65
Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2014 Taitotaso 2 työtehtävät käsittävät usein koneiden tai elektronisten laitteiden ohjausta, kuljetusta, laitteiden huoltoa ja korjausta, tiedon varastointia tehtävissä edellytetään kykyä omaksua kirjallista tietoa kuten esim. turvallisuusohjeita ammatit vastaavat ISCED :in tasoa 2 (ylempi perusaste), jotkut ammatit ISCED:in tasoa 3 (keskiaste) ja 4 (keskiaste) esimerkkiammatteja: bussinkuljettajat, poliisit, kampaajat, myyjät Taitotaso 1 ammatit sisältävät yksinkertaisia ja rutiininomaisia tehtäviä kuten puhdistamista, kaivamista, nostamista, lajittelua jne. tehtävissä vaaditaan fyysistä voimaa ja kestävyyttä ammatit vastaavat ISCED :in tasoa 1 (alempi perusaste) esimerkkiammatteja: siivoojat, rahdinkäsittelijät, keittiöapulaiset Ohessa on esimerkki siitä, miten erikoistunutta osaamista on määritelty pääluokkaan 2 Erityisasiantuntijat kuuluvassa ammatissa 21420 rakennusinsinööri ja hierarkkisissa alaluokissa. 2 Erityisasiantuntijat Lisäävät olemassa olevan tietämystä, soveltavat tieteellistä tietoa tai taiteellisia konsepteja ja teorioita, hoitavat järjestelmällisesti opetusta. Tehtävät voivat käsittää useampia edellä mainituista. Suoriutuminen useimmissa tämän pääluokan ammateissa edellyttää ISCO :n taitotason 4 valmiuksia. 21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat Tekevät tutkimusta ja kehittävät käsitteitä, teorioita ja operationaalisia menetelmiä sekä soveltavat luonnontieteiden ja tekniikan eri alojen tietämystä sellaisilla aloilla kuin fysiikka, astronomia, meteorologia, kemia, geofysiikka, biologia, ekologia, farmakologia, lääketiede, matematiikka, tilastotiede, arkkitehtuuri, insinööritieteet, muotoilu ja teknologia. Suoriutuminen useimmissa tämän 2-numerotason ammateissa edellyttää ISCOn taitotason 4 valmiuksia. 214 Tekniikan erityisasiantuntijat (pl. sähköteknologia) Laativat piirustukset rakennusten, koneiden ja niiden komponenttien sekä tuotanto-järjestelmien ja laitosten rakentamista ja asentamista varten, ja suunnittelevat ja testaavat niitä; suunnittelevat tuotantoaikatauluja ja työmenetelmiä varmistaakseen, että hankkeet toteutetaan turvallisesti, tehokkaasti ja järkevin kustannuksin. 2142 Maa- ja vesirakentamisen erityisasiantuntijat Tutkivat, neuvovat suunnittelevat ja johtavat rakentamista; ohjaavat maaja vesirakennusoperaatioita ja rakennelmien kunnossapitoa; tutkivat ja antavat neuvoja materiaaleihin liittyvissä asioissa. 21420 Rakennusinsinööri Rakennusinsinööri toimii talojen, teiden, siltojen jne. rakentamisen, korjausrakentamisen ja kunnossa- 66
Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2014 Katsauksia ja keskusteluja pidon johto- ja suunnittelutehtävissä. Suunnittelee erilaisia rakenteita ja tuotantoa, tekee laskelmia sekä toimii työnjohdossa ja valvonnassa. Voi toimia kiinteistöinsinöörin tehtävissä. TE-hallinnon ja Tilastokeskuksen luokitukset ovat yhtenevät 4-numerotasolle asti, mutta 5-numerotasolla luokitukset poikkeavat toisistaan. TE-hallinnon luokituksessa kaikilla ammateilla on 5-numerotason koodi ja nimi, luokitus alkaa numerosta 0, numerointi etenee systemaattisesti 0:sta 9:ään ja numero 9 viimeisenä numerona ilmaisee ammattiryhmää Muut. Taulukossa 2 on erot havainnollistettu yhdellä terveysalan esimerkillä. Taulukko 2 Tilastokeskuksen ISCO-luokitus TE -palvelujen ISCO -luokitus 2 Erityisasiantuntijat 2 Erityisasiantuntijat 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat 222 Hoitotyön erityisasiantuntijat 222 Hoitotyön erityisasiantuntijat 2221 Ylihoitajat ja osastonhoitajat 2221 Ylihoitajat ja osastonhoitajat 22211 Ylihoitajat 22210 Ylihoitaja 22212 Osastonhoitajat 22211 Osastonhoitaja 22219 Muu ylihoitaja Luokituksen vaihtamisen yhteydessä kesäkuussa 2014 TE -palveluissa käytettävien viisinumerotasoisten ammattinimikkeiden määrä väheni 1700:sta 1100:aan sillä tilastollisesti harvoin esiintyneitä nimikkeitä yhdistettiin ja ammatteja työtehtävätasolle asti erottelevista nimikkeistä luovuttiin. Lisäksi ammattinimikkeitä modernisoitiin kielellisesti. Visionäärisesti vaiheessa Uudella luokituksella on onnistuttu harmonisoimaan TE -hallinnon tietorakenteita suhteessa kumppanuusorganisaatioiden tietorakenteisiin, mikä edistää tutkimusta, ennakointia, kansainvälistä työnvälitystä ja politiikan ohjausta. Taannehtien tehdyn konversion ansiosta työnvälitystilaston aikasarjat ovat mahdollisia uudella luokituksella vuodesta 2006 alkaen. Osassa palvelujärjestelmistä uuden luokituksen käytettävyys vaatii vielä kehittämistä. Näyttäisi olevan tarvetta myös aiemmin käytetyn ammattialoittaisen ryhmittelyn mukaiseen tietotuotantoon uuden rinnalla. Käyttöönottoaan odottaa myös ammattien laaja synonyymisanasto. Edessämme on jo seuraava ISCO -kytkentäinen askel kohti mm. ESCO 6 -hankkeessa tuotettavaa osaamisten mukaista työvoiman 6 EU:n rahoittama European Skills, Competences, Qualifications and Occupations tietojärjestelmähanke. 67
Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2014 tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen avointa tietojärjestelmää. Internetin informaatiovirroista saatava luokittelematon osaamistieto lisääntyy nopeasti ja sen hyödyntämistä olisi viisasta kehittää luokitusuudistusten ohella. Ammatti- ja osaamistietojen hallinnan infrastruktuurin kehittämisellä valtiovalta voi tehokkaasti edistää kansalaisten työllistymistä, yritysten rekrytointia ja työvoimapalveluun erikoistuneiden organisaatioiden toimintaa. Lähteitä Ammattiluokitus 2010. Tilastokeskus 2011. ISBN 978-952-244-298-7. TE -palvelun ISCO -ammattiluokitus: http:// www.te-palvelut.fi/te/fi/pdf/isco.pdf Tilastokeskuksen kuvaus ammattiluokituksesta: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/ammatti/001-2010/kuvaus.html http://www.stat.fi/meta/luokitukset/ammatti/001-2010/index.html Tilastokeskuksen laaja ammattinimikehakemisto: http://kanta.stat.fi:8080/exist/rest/ db/apps/luokitusekspertti/query_ammatti.xq?luokitus=luokitus&hakutapa=k oodi&hakusana=3423&supmitti=hae&t sekki=valittu Taitojen/osaamisien, pätevyyksien ja ammattien eurooppalainen luokitus (ESCO): http://ec.europa.eu/social/blobservlet?d ocid=9173&langid=fi https://ec.europa.eu/esco/web/guest/ escopedia/-/escopedia/european_skills %252C_Competences%252C_Qualifications_and_Occupations_%2528ESCO %2529 68