Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta vaikutteita saaneessa, osallistuvaan havainnointiin perustuvassa kenttätutkimuksessa Tässä katsannossa laadullinen tutkimus määritellään tilanteiseksi toiminnaksi, joka paikantaa havainnoijan maailmaan (Denzin & Lincoln 2002, 3)
Määritelmiä Toisaalta voidaan katsoa että laadullinen tutkimus on saanut ja sulauttanut itseensä vaikutteita hyvin monilta ihmistieteen aloilta esim. historiantutkimuksesta, folkloristiikasta ja kielitieteestä tällöin termillä viitataan aineiston ja sen analyysitapojen luonteeseen tutkimusta, joka perustuu arkielämän tilanteissa tehtyjen havaintojen, niistä tehtyjen raporttien tai taltiointien tai olemassa olevien teksti-, äänite-, filmi tai videoaineistojen analysointiin
Määritelmiä analysoinnissa ja tulkinnassa käytetään usein apuna havaintojen typologisointia tai koodaamista tulkintoja perustellaan muilla kuin vain muuttujien määrällisillä suhteilla sille on tyypillistä, että kerättyä tutkimusaineistoa tarkastellaan havaintoina yhdestä ainoasta tai muutamasta tutkimuksen kohteeksi valitusta tapauksesta laadullisessa tutkimuksessa on siis aina tapaustutkimuksen piirteitä
Määritelmiä kiteyttäen: 1. argumentoidaan (myös) muilla kuin määrällisillä suhteilla 2. jonkinlaisen "tapauksen" analysointia jokainen johtolanka omaa lajiaan 3. muilla kuin määrällisillä suhteilla argumentointi edellyttää absoluuttista selittämistä : kaikki havainnot tulee olla selitettävissä tehdyn tulkinnan puitteissa
Määritelmiä laadullista tutkimusta voidaan pitää terminä, jolla toimijat jäsentävät ihmistieteellisen tutkimuksen kenttää tältä kannalta kyse on termistä, joka on syntynyt vastinparina kvantitatiiviselle tutkimukselle laadullinen tutkimus on siis termi, jolla viitataan sekalaiseen joukkoon teoriaperinteitä, tutkimusotteita ja analyysitapoja
Laadullinen tutkimus terminä Jos laadullista tutkimusta ajatellaan kategoriana kenttäkamppailussa, se kilpailee joidenkin muiden yhteisöä muodostavien termien kanssa sellaisia ovat esimerkiksi kulttuurintutkimus ja sosiaalinen konstruktionismi laadullista tutkimusta voidaan siis pitää fiktiona siinä mielessä että se on jotain tehtyä
Laadullinen tutkimus terminä silti se on hyödyllinen fiktio: se on yhteisö ja foorumi, jossa eri tieteenaloilta tai oppiaineista peräisin olevat ideat välittyvät yhteisön jäsenille samalla syntyy uusia ideoita ja vinkkejä toimivista käytännöistä se johdattaa teoreettisesti perusteltuun tutkimuksen tekemisen käsityötaitoon
Laadullinen tutkimus terminä mutta miksi kutsua tuota foorumia juuri laadulliseksi tutkimukseksi? koska muut aspektit kuin tilastollisen analysin formaali logiikka ovat ihmistieteellisen tutkimuksen tekemisen ydin, ja koska ne on jätetty vähälle huomiolle 1940-luvun jälkeen siksi laadullisen analyysin lyhyt määritelmä on järkeilyä joka perustuu muulle kuin vain muuttujien välisille määrällisille suhteille
Laadullinen ja kvantitatiivinen tutkimus Laadullinen tutkimus Kvantitatiivinen tutkimus Laadullinen analyysi tapausten laskeminen Lomaketutkimus
Ominaispiirteitä Laadullisessa tutkimuksessa korostetaan että mitä tahansa havainnot ovat ja miten tahansa ne on tehty, on tärkeää että niitä tulkitaan niiden tuottamisen kontekstissa Toisin sanoen puhtaita faktoja ei ole olemassa Havaintojen arvo faktoina riippuu kysymyksistä, jotka esitetään aineistolle
Ominaispiirteitä jotta voisi valottaa laadullisen tutkimuksen käsityötaitoa, on myös määriteltävä mitä tutkimus on: tieteellinen tutkimus tarkoittaa että keräämällä tai tuottamalla havaintoja pakotamme todellisuuden vastaamaan sille asettamiimme kysymyksiin tieteellinen tieto on muuta kuin vain kerättyä informaatiota siinä esitetään hypoteesi jostain uudesta tulkinnasta
Ominaispiirteitä Tyypillisesti tieteellinen tieto esitetään sellaisen kaavan tai mallin muodossa, jonka oletetaan pätevän erikseen määriteltyyn ilmiöiden joukkoon toisin sanoen tieteellisen tiedon käsitteeseen sisältyy vaatimus jonkinlaisesta yleistettävyydestä tapausta tai aineistoa tutkitaan, koska tuloksilla ajatellaan olevan käyttöä muuallakin kuin kyseisen mysteerin ratkaisemisessa
Ominaispiirteitä Ihmistieteessä selittäminen on käytännössä aina ymmärtävää selittämistä: havainnot selitetään tekemällä ne ymmärrettäväksi sitä kautta, että eksplikoidaan mitä ne tarkoittavat kyseessä oleville ihmisille ja mikä on heidän toimintansa sisäinen logiikka käytännössä tämä tarkoittaa tapojen ja rutiinien erittelemistä
Ominaispiirteitä Tulkintojen luotettavuus Ei ole valmista kaavaa mitata validitettia Mikä tahansa yksittäisistä vihjeistä tai johtolangoista voisi sopia kuvaamaan moniakin eri asioita Mitä useampia vihjeitä arvoitus sisältää, sitä enemmän mahdollisten ratkaisujen joukko supistuu Kaikki tiede on vain (perustelujen) hypoteesien esittämistä, tiedeyhteisö on viimekätinen tuomari
Ominaispiirteitä Aineiston keruun ja analysoinnin rinnakkaisuus kysymykset täsmentyvät aineiston keruun edetessä ei edustavuutta vaan tapaukset ovat esimerkkejä teoreettinen otanta maksimaalinen variaatio (josta huolimatta jokin sääntö pätee)
Ominaispiirteitä paikallinen selittäminen analysoi vaikka yksi tapaus tai yksityiskohta ja katso vasta sitten seuraavaa ei yleistämistä vaan paikallisen selittämisen tulosten yleisemmän relevanssin osoittaminen
Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen argumentointi jatkumona frekvenssien laskeminen edellyttää, että on monta samaa lajia edustavaa tapausta jollakin tasolla osuuksien jakauma voi tukea jotain tulkintaa, mutta määrien tulee olla riittävät mitä suurempi N, sitä moniulotteisempi tilastollinen analyysikin mahdollinen
Paljon Kvalitatiivinen tutkimus Tapausten aspekteja Survey Vähän Vähän Tapauksia Paljon
HARJOITUSTEHTÄVÄT 1. Kuvitelkaa, että teette tutkimuksen, jossa aineisto hankitaan vapaamuotoisilla haastatteluilla. Voitte itse määritellä, millaisia ihmisiä haastatellaan. Muotoilkaa tälle tutkimukselle tutkimusongelma: mitä nimenomaan noista haastatteluista etsitään? 2. (Jos aikaa jää) Valitkaa ryhmästä joku, jonka tutkimussuunnitelmaa pohditaan. Mihin kysymykseen siinä vastataan laadullisen analyysin keinoin?