Tikkurilan Tikkurilan asiakaslehti nro 2 lokakuu 2011 KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAKENTAMISTA PRIMULAN LEED-SERTIFIOITU HERKKUTEHDAS PRESTO R ja LUJA HIMMEÄ Tikkurilan Trendivärit 2012-2013
SISÄLTÖ 4 Ikituuri kestävän kehityksen maamerkki 6 Tikkurilan elintarvikehyväksytyt lattiapinnoitteet Primulan Herkkutehtaassa 11 Pintaurakoitsijat tien päällä 12 Värit tuovat kilpailuetua 14 RAL Effect teollisuusvärien uusi suunta 16 Kaunis Koti -kokoelman trendivärit uudistuivat 18 Lähellä luontoa tehokkaasti 20 Neutraalit värit ja elävät pinnat valttia Kokkolan asuntomessuilla 22 Hyväkuntoinen julkisivu on jokaisen kiinteistön oikeus 24 Huoltomaalausten väli jopa yli 15 vuotta: ProHousen pintamaalaus kestää 27 Persoonallisia yksityiskohtia julkisivuihin struktuureilla 28 Profe Tikkurilan ammattilaispalvelut 30 Uutuus Presto R telattava tasoite 31 Luja-perheessä nyt myös himmeä vaihtoehto 31 Uusia valmisvärejä sisä- ja ulkomaaleissa 32 Maalarioppilaat tekivät egyptiläisen seinämaalauksen Harmonyllä 34 Tulikiven Suvas-takat viimeistellään Tunto-struktuuripinnoitteella 35 Muoto 2011-kilpailussa palkittiin sisustusvaikuttajia 36 Tikkurilan Värisieppari uusi näppärä työkalu värin tarkistamiseen Nro 2/2011 83. vuosikerta Julkaisija Tikkurila Oyj Kuninkaalantie 1 PL 53, 01301 Vantaa puh. (09) 857 71, faksi (09) 8577 6902 www.tikkurila.fi Maalausneuvonta (vain alan ammattilaisille): ma pe klo 8 19, puh. (09) 8577 3720 Sävytyskaavapalvelu: ma pe klo 8 16, puh. (09) 8577 3730 Väripalvelu: ma pe klo 8 16, puh. (09) 8577 3716 Tikkurilan Maalilinja (kotimaalareille): ma pe klo 8 19, puh. 010 860 8600 (pvm/mpm) Tikkurilan Päätoimittaja: Arto Lehtinen Toimituskunta: Pirjo Ahola, Mikko Auer, Riitta Eskelinen, Heidi Hirvelä, Pekka Kotilainen, Heidi Koukonen, Rami Kuparinen, Jarkko Mattila, Marika Raike, Matti Vahteristo, Seija Varila, Leif Wirtanen Toimitussihteeri, lehden ulkoasu ja taitto: Mirkka Lempiäinen Paino: Punamusta Oy ISSN 0356-3987
PÄÄKIRJOITUS Rakennetaan kestäviä TALoja ja pidetään niistä hyvää huolta Suomalaisten varallisuudesta ylivoimaisesti suurin osa on kiinteistöissä. Sekä julkishallinnossa että yrityksissä kiinteistöihin on sitoutunut paljon pääomaa, ja tavalliselle ihmiselle asunnon hankinta on usein elämän ylivoimaisesti suurin investointi. Luulisi että jokainen meistä haluaisi laadukkaita rakennuksia, jotka ajan oloon tulevat aina edullisemmaksi pidemmän huoltovälin ja käyttöiän myötä. Yleensä kestävä, pitkäikäinen ratkaisu on myös ympäristön kannalta paras vaihtoehto, kun otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaari. Tänä päivänä kuitenkin tuntuu siltä, että rakennuksilla ratkaisee vain hinta, ja laatuasiat jäävät taka-alalle. Onko niin, että me emme rakennusalalla pysty viestimään riittävän selkeästi laadukkaista ratkaisuista loppuasiakkaille, jotta he ymmärtäisivät vaatia kestävämpiä ja sitä kautta pitkän päälle edullisempia vaihtoehtoja? Puhummeko vain hinnasta, koska se on helppoa, kun halvinta hintaa ei tarvitse perustella millään? Suomessa rakennusala on kärsinyt pitkään huonosta maineesta. Meidän kaikkien tulisi olla tästä huolissamme ja nähdä, että vain ajattelutavan täydellisellä muutoksella voimme kääntää alamme imagon nousuun. Rakennukset tulee tehdä sukupolviksi, ja niitä tulee kunnostaa määräajoin, jotta ne säilyisivät lähes uutta vastaavina vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Tämä on loppuasiakkaidemme halu, ja vain tämän toteuttamalla voimme lunastaa heidän odotuksensa. Pidemmällä aikavälillä tämä on mielestäni ainoa tapa saada rakennusalan maine palautettua. On myös yhteiskunnan etu, että kiinteistömassasta pidetään hyvää huolta. Tätä kirjoitettaessa on vielä auki pienennetäänkö kotitalousvähennystä vuodenvaihteessa. Jos tämä hallitusohjelmaan kirjattu säästö toteutetaan, se ei ainakaan edistä rakennuskantamme kunnossa pitoa eikä varmasti paranna harmaan talouden ongelmia. Toivottavasti päättäjät vielä miettivät ja ymmärtävät kotitalousvähennyksen työllistävän ja verotuloja lisäävän vaikutuksen ja pitävät vähennyksen samalla tasolla kuin tänä vuonna. Tikkurila täyttää ensi vuonna 150 vuotta. Olisi hienoa, jos vuosi 2012 muistettaisiin myös käännekohtana, jolloin rakentamisen maine Suomessa alkoi kohentua. Olkoon yhteinen tavoitteemme, että se vuonna 2020 on jo huipputasolla myös kansainvälisessä vertailussa. Mukavia lukuhetkiä Arto Lehtinen 3
Ikituuri kestävän kehityksen maamerkki Turun Ylioppilaskyläsäätiön (TYS) uusin rakennuskohde Ikituuri valmistui tämän vuoden keväällä Nummenrannan alueelle, parin kilometrin päähän Turun keskustasta. Helsingintietä Turkuun tai sieltä pois päin ajavat näkevät 12-kerroksisen, 43 metriä korkean talon jo kaukaa. Ellipisin muotoinen talo on rakennettu kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, ja sen sisätilat maalattiin Tikkurilan vesiohenteisilla maaleilla. Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Matti Kallio ja Vesa Loikas Talon on suunnitellut arkkitehti SAFA Pekka Mäki Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:stä, ja pääurakoitsijana toimi YIT Rakennus Oy. Talon ellipsimuodon kaarevuus toistuu myös huoneistojen sisäseinissä ja parvekkeiden muodoissa. Rakennuksessa on betonirunko, ja julkisivu on patinoitua kuparia. Kuparilevyt ja lasitetut parvekkeet tekevät talosta näyttävän näköisen. Kupari valittiin julkisivumateriaaliksi kestävyytensä, ekologisuutensa ja helpon kierrätettävyytensä ansiosta, Pekka Mäki perustelee materiaalivalintaa. Maalämpöä ja jäähdytystä 220 metrin syvyydestä Vaikka talo on komea ja sisältää paljon modernia tekniikkaa, neliövuokrat ovat lähellä TYS:n vanhempien talojen vuokria. Turun Ylioppilaskyläsäätiön kiinteistöjohtajan Ismo Aaltosen mukaan tämä johtuu osaltaan talon normaalia alhaisemmista energiakustannuksista. Ikituuri on nykyaikainen matalaenergiatalo, jonka lämmitysenergia saadaan 20:stä noin 220 metrin syvyisestä maalämpökaivosta. Yhteensä 184 kw:n lämmitysteho on jaettu neljään erilliseen maalämpöpumppuun. Maalämmöllä hoidetaan paitsi huoneistojen ja muiden tilojen lämmitys, myös ilmanvaihtojärjestelmän jälkilämmitys 4
sekä osittain myös käyttöveden lämmitys. Käyttöveden lämmitykseen käytetään jonkin verran myös kaukolämpöä. Myös jäähdytys hoidetaan maalämpökaivojen avulla. Niistä saatava viileämpi neste ajetaan vaihtimen läpi, ja lämmennyt neste johdetaan takaisin kaivoihin lämmittämään kalliota. Käytännössä näin ladataan maalämpökenttää kylmää vuodenaikaa varten. Kun lämmitys ja jäähdytys hoidetaan maalämpökaivojen ilmaisenergialla, järjestelmä maksaa itsensä takaisin nopeasti, Ismo Aaltonen kertoo. Erityistä huomiota rakennuksessa on kiinnitetty myös palontorjuntaan ja äänieristykseen. Rakennuksessa on sprinklerijärjestelmä, ja porrashuoneet toimivat tarvittaessa hätäpoistumisteinä. Äänieristystä on parannettu rakennusteknisillä ratkaisuilla, Aaltonen selostaa. Moderneja asuntoja opiskelijoille Kaikki Ikituurin asunnot ovat tupakeittiöllisiä yksiöitä, joiden koko on 30 47,5 m². Asuntoja on 83, ja niissä on tilaa yhteensä 120 opiskelijalle. Rakennuksen muodosta johtuen jokaisessa asunnossa on pyöreä ulkoseinä. Kerrosten 2 11 asunnoissa on lasitetut parvekkeet, ja ylimmän kerroksen asukkaita palvelee yhteinen kattoterassi. Asuntojen värimaailma on vaalean neutraali. Huoneistojen sisäseinät maalattiin valkoisiksi Tikkurilan maaleilla. Lattiat ovat vaaleaa laminaattia. Väriä huoneistoihin tuovat tiilenpunaiset keittiökaapistot. Viihtyisyyttä lisää maalämmöllä toimiva lattialämmitys. Talon yleisissä tiloissa on käytetty voimakkaampia värejä. Polkupyörävaraston seinä on kirkkaan punainen, porrashuoneet poistumistien vihreät ja kerroskäytävät valkoiset ja harmaat. Pyörävarasto, tekniset tilat ja väestönsuoja sijaitsevat katutasossa. Pyöräkellari on kooltaan moninkertainen tavallisten kerrostalojen vastaaviin verrattuna. Porrashuoneiden vihreä väri symboloi poistumistietä. Punaisella värillä elävöitetty polkupyörävarasto sijaitsee katutasossa, mikä helpottaa pyörien parkkeerausta. faktat Ikituuri: 12-kerroksinen asuintalo opiskelijoille, 120 asuntopaikkaa Kestävän kehityksen arvoihin perustuva matalenergiatalo Rakennuttaja: Turun Ylioppilaskyläsäätiö Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Sigge Oy, arkkitehti SAFA Pekka Mäki Pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy 5
Primulan Herkkutehdas sijaitsee Järvenpäässä. Toiminta käynnistyi uudenvuodenaattona 2010, ja lopullisesti tehdas valmistui tämän vuoden syyskuussa. Tikkurilan elintarvikehyväksytyt lattiapinnoitteet Primulan Herkkutehtaassa Primula otti jättiharppauksen kohti hiilineutraalia toimintaa, kun yrityksen uuden tuotanto- ja logistiikkakeskuksen eli Herkkutehtaan 1. vaihe valmistui vuoden 2010 lopussa. Tikkurila toimitti tehtaan lattiapinnoitteet Tikkurilan tuotteita ja samaa lattiaurakoitsijaa oli käytetty hyvällä menestyksellä myös vanhassa leipomossa. Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Kimmo Arho Muutto Helsingin Vallilasta Järvenpään uuteen tehtaaseen aloitti uuden aikakauden yli sata vuotta sitten perustetun perheyrityksen historiassa. Leipomotuotteiden lisäksi Primula valmistaa tuoreita välipalatuotteita, muun muassa salaatteja ja voileipiä, ja uusimpana tuoteryhmänä ovat valmisruuat. Yhtiö on toiminut pitkään myös ravintolaalalla: Helsingissä Primula omistaa neljä ravintolaa, joista vanhin, nykyiseltä nimeltään Baker s, on toiminut Mannerheimintien ja Kalevankadun kulmassa jo vuodesta 1915. Haasteellinen rakennusprojekti Tehtaan arkkitehtisuunnittelusta vastasi Pöyry Architects Oy (nykyisin Pöyry Civil Oy) ja rakentamisesta SRV. Rakentaminen tapahtui projektinjohtourakkana, joka aloitettiin kesäkuussa 2009 maanrakennustöillä. Tehtaan 2. vaihe, valmisruokaosasto, valmistui syyskuussa 2011. Rakennuskohteen projektipäällikkö, Tomi Heinonen SRV:ltä, kuvailee Herkkutehtaan rakentamisen haasteita: Kaiken kaikkiaan projekti on ollut hyvin mielenkiintoinen. Omat haasteensa tähän on tuonut tuoteturvallisuuden varmistaminen eli rakentamisen ja tuotannon yhteensovittaminen. Aluksihan lähdettiin rakentamaan pelkkää leipomoa, mutta projektin ollessa vielä kesken Primula päätti laajentaa tuotevalikoimaansa valmisruuilla. Tämä aiheutti suuria 6
Matti Kallio (vas.), Petteri Salminen, Jukka Salminen ja Jouko Salminen Suomen Epoksilattiat Oy:stä sekä SRV:n työmaamestari Mika Karell ja työmaapäällikkö Kauko Jylhä ovat tyytyväisiä yhteistyöhönsä Primulan työmaalla. Kaikkiaan aliurakointisopimuksia oli tässä projektissa 80, ja enimmillään työmaalla työskenteli yli 200 henkilöä. Kokonaisvastuu projektista on SRV:llä. Tehtaanjohtaja Petri Helenius on saanut olla täysillä mukana yhdistämässä uutta tekniikkaa, vastuullista ympäristöajattelua ja perheyrityksen perinteitä. Tuloksena on monipuolinen ja entisestään laajeneva tuotevalikoima. muutoksia mm. jäähdytysjärjestelmiin ja lämmön talteenottojärjestelmiin sekä kylmätilojen määrään. Primula haluaa toimia niin, että ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen, ja tämä näkyy monissa rakentamisratkaisuissa. Tontilla hyödynnettiin valtaosa louhinnassa syntyneistä kivi- ja maamateriaaleista. Sadevesistä valtaosa pyritään imeyttämään sekä erillisen imeytyskentän että hulevesialtaan kautta, Heinonen kertoo. Modernia tuotantoa perinteitä kunnioittaen Herkkutehtaan tehtaanjohtaja Petri Helenius on työskennellyt Primulassa jo kaksi vuosikymmentä. Hän on prosessitekniikan asiantuntija ja johti Primulan projektipäällikkönä uuden tehtaan suunnittelua ja rakentamista. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota kolmeen asiaan: automatiikkaan, turvallisuuteen ja ergonomiaan, Petri Helenius kertoo. Raaka-aineiden annostelu, taikinan teko, leipominen ja paistaminen ovat pitkälle automatisoituja. Leipurit ovatkin nykyään prosessinhoitajia, jotka valvovat laitteiden toimintaa ja puuttuvat tarvittaessa asioiden kulkuun. Kaikesta pitkälle viedystä prosessitekniikasta huolimatta haluamme kuitenkin tehdä tuotteemme niin kuin leipurimestari ne tekisi, oikomatta, Helenius vakuuttaa. Laadun takaamiseksi Vallilan leipomosta tuotiin Herkkutehtaalle toistasataa vuotta sitten kehitettyä perintö juurta. Sitä hyödynnetään entisten reseptien muokkaamisessa ja uusien leipätuotteiden kehittämisessä. Vanhan leipomon tuotteiden modifiointi niin että maku ja laatu säilyvät mutta tuotteet ovat optimaalisia uuden tehtaan prosessin kannalta vie oman aikansa. Ennen kuin leipomotuotanto käynnistyi lopullisesti, osa leipureista testasi tuotantoprosessia muutaman kuukauden ajan. Leipominen aloitettiin Herkkutehtaassa uudenvuodenaattona, ja samaan aikaan Vallilassa leipominen lopetettiin kokonaan. Tuotanto siis siirtyi yön yli Vallilasta Herkkutehtaalle, mikä on aikamoinen logistinen saavutus. Uuden tehtaan energiatehokkaissa uuneissa on viisi kerrosta ja kaksi paistolinjaa, ja leipien laatu varmistetaan mm. röntgenlaitteella. Moni kerrosuuneissa pystytään valmistamaan samanaikaisesti useita tuotteita, joilla on erilaiset paistoajat. Tuotantokapasiteetti on 2 5-kertainen Vallilan leipomoon verrattuna. Pinnat kovilla Elintarviketeollisuudessa kaikilla pintamateriaaleilla on erittäin tiukat kestävyys- ja hygieniavaatimukset. Pintojen tulee kestää toistuvaa pesua ja kovaa mekaanista kulutusta. Myös rakenteelliset seikat ovat tärkeitä, jotta voidaan eliminoida pölyn kertyminen pinnoille. Suuressa osassa Herkkutehtaan tuotanto- ja lähettämötiloja seinät on tehty elintarvikehyväksynnän saaneesta, lämpöeristetystä peltilevystä tai ruostumattomasta teräslevystä. Ilmastointikanavat ovat piilossa välikaton taakse jäävässä, 80 cm korkeassa teknisessä tilassa. Lattioihin kohdistuu suuri fysikaalinen kuormitus. Ja jotta työskentely olisi turvallista, lattiapinnat eivät saa olla liukkaita. Kaikki valmistajat ja useat urakoitsijat olivat kiinnostuneita tämän suuruusluokan lattiaurakasta, kertoo SRV:n työmaapäällikkö Kauko Jylhä. Tikkurilan liuotteeton, hierrettävä Temafloor 4000 -epoksimassa on kehitetty tiloihin, joissa lattiat ovat alttiina suurelle mekaaniselle rasitukselle 7
ja pistekuormitukselle. Pinnan iskunkestävyys on hyvä, ja siksi menetelmä soveltuu mm. lastauslaitureiden, korjauspajojen ja myymälöiden lattioiden pinnoittamiseen. Pinta kestää erinomaisesti myös suurkeittiöiden, meijerien ja elintarviketeollisuuden höyry- ja lämpörasitusta. Tähän ratkaisuun päädyttiin myös Herkkutehtaalla. Petri Heleniuksella oli menetelmästä hyvät kokemukset jo Vallilan ajoilta, jolloin sitä oli käytetty sekä leipomossa että Primulan tuoreleipäpisteissä. Valinnassa yksi tärkeä kriteeri oli VTT:n Tikkurilan pinnoitusjärjestelmälle myöntämä elintarvikehyväksyntä (Elintarvikelausunto BEL680/99). Pitkälle viedystä automaatiosta huolimatta leipomotilojen lattioille leviää väkisinkin jauhopölyä, nesteitä ja rasvaa. Liukkauden estämiseksi Temafloor 4000 -hierto massan pintalakkaan lisättiin samoja lasihelmiä joita käytetään suojateiden merkinnässä. Lattiat puhdistetaan joka päivä koneellisesti vedellä. Hiertomassan sekoittamiseen kehitetty mylly, malli Salminen, toimii Pobedan vaihdelaatikolla. Myllyyn annostellaan ensin hiekka, ja sen jälkeen sekaan kaadetaan koneellisesti esisekoitettu epoksilakan ja kovetteen seos. Ahtaissa paikoissa hiertomassa tasoitetaan käsityökaluilla. Jouko ja Jukka Salminen tekevät yhteistyötä yli 30 vuoden kokemuksella. Primulan 180 metriä pitkä rakennus on toisesta päästä kallion varassa, toisesta paalujen päällä. Liikuntasauma varmistaa lattian kestämisen. Tuttu urakoitsija pinnoitti lattiat Petri Helenius on tehnyt yhteistyötä Suomen Epoksilattiat Oy:n Jouko ja Jukka Salmisen kanssa jo yli 20 vuotta. Pinnoitustyöt ovat aina onnistuneet hyvin, ja hyvien kokemusten ansiosta veljesten yritys valittiin suorittamaan myös Herkkutehtaan vaativat lattianpinnoitustyöt. Urakka oli iso, sillä yhteensä käsiteltävää pintaa oli n. 10 000 m². Suurin osa lattioista pinnoitettiin Temafloor 4000 -järjestelmällä. Muun muassa konehuonetiloissa käytettiin liuotteetonta Temafloor PU -polyuretaanipinnoitetta. Tuotantotiloissa lattiat kestävät 2,5 tonnin kuormituksen neliötä kohti, mikä mahdollistaa joustavat laitteistojen siirrot, jos tarvetta myöhemmin ilmenee. Temafloor 4000 -epoksihiertomassa valmistetaan lisäämällä luonnonhiekkaa tai värillistä hiekkaa Temafloor 400 -epoksilakkaseokseen. Massan väri määräytyy käytettävän hiekan mukaan. Primulan tuotantoja logistiikkatiloissa päädyttiin neutraaliin harmaaseen, lounasravintolan keittiössä pirteään punaiseen. Suomen Epoksilattiat on kehittänyt erikoismyllyn, jolla epoksilakan ja hiekan sekoittaminen sujuu nopeasti. Epoksilakasta, kovetteesta ja hiekasta koostuva hiertomassa levitetään vetolaatikolla. Tämän jälkeen massa hierretään koneellisesti. Massan levittämisen jälkeen aikaa hiertämiseen on 30 45 minuuttia, joten työ on suunniteltava huolellisesti. Herkkutehtaalla pinta lakattiin lopuksi kolmeen kertaan Temafloor 400 -epoksilakalla, joka antaa kiiltoa ja kulutuskestävyyttä. Tämä työ vaatii pitkäaikaista kokemusta, korostaa Jukka Salminen. Salmisen veljeksillä kokemusta epoksilattioista on jo 34 vuoden ajalta. Primulan urakka on yhtiön historian suurin. Töitä painetaan tarvittaessa viikonloppunakin, jotta 8
pysytään aikataulussa, Salminen kuvaa yrittäjän vastuuta. Jukka ja Jouko Salminen osallistuvat työhön siinä missä heidän yhtiönsä työntekijätkin. Myllymestarimme Matti Kallio on nostanut tällä työmaalla yli 100 tonnia hiekkaa säkeistä myllyyn. Ei tarvitse enää kuntosalilla käydä, Jukka Salminen kertoo. Elokuun alkupuolella Herkkutehtaan lattiaurakka oli viimeistä silausta vailla, ja Suomen Epoksilattiat Oy valmistautui jo seuraavaan urakkaan taatusti pienempään, mutta samanlaista tarkkuutta ja ammattitaitoa vaativaan kuin tämä yhtiön historian suurin voimannäyttö. Herkkutehtaan lähettämöstä lähtee päivittäin maailmalle melkoinen määrä leipomotuotteita. Myynti keskittyy linjan Turku-Pori- Tampere-Kouvola eteläpuolelle. Temafloor 4000 kestää hyvin paitsi toistuvaa puhdistusta ja mekaanista rasitusta myös suurta pistekuormitusta. faktat Primulan Herkkutehdas, Järvenpää: Pohjois-Euroopan ensimmäinen LEED-sertifioitu tuotanto- ja logistiikkakeskus Suunnittelu: Pöyry Architects Oy (nyk. Pöyry Civil Oy) Rakentaja: SRV Sisustussuunnittelu: Jaakko Puro Oy / Minna Keltto ja Jaakko Puro Lattioiden pinnoitus: Suomen Epoksilattiat Oy Pinnoitettua lattiaa: 10 000 m² Käytetyt tuotteet: Temafloor 4000 -epoksihiertomassa + lasihelmet, Temafloor PU 9
Primula paistaa hiilineutraalia leipää Primulassa hiilineutraalius merkitsee muun muassa hukkalämmön hyödyntämistä ilmanvaihdon tuloilman ja käyttöveden lämmityksessä, energiatehokasta paistoprosessia, kierrätettäviä pakkausmateriaaleja ja biojätteen käyttämistä energian lähteenä. Yrityksen työsuhdeautoissa käytetään polttoaineena ylijääneestä taikinasta ja leivästä valmistettua bioetanolia. Se valmistuu St1:n etanolitehtaassa Vantaan Hakunilassa. Kun aloimme suunnitella uusia tilojamme, halusimme ennakoida ilmastonmuutoksen aiheuttamat mahdolliset muutokset lainsäädäntöön. Kehittämällä määrätietoisesti toimintaamme ympäristöä vähemmän kuormittavaksi voimme viestiä asiakkaille muustakin kuin tuotteista ja niiden hinnasta, perustajasukua jo neljännessä polvessa edustava toimitusjohtaja Juha Valkamo perustelee tietoisesti valittua, kokonaisvaltaista toimintatapaa. Herkkutehdas on Pohjois-Euroopan ensimmäinen LEED-sertifioitu tuotanto- ja logistiikkakeskus. Toimistotilojen suunnittelussa on noudatettu Maailman Luonnonsäätiön WWF:n Green Office -periaatteita. Hiilijalanjälki tiedossa Primula on Suomen ensimmäinen hiilineutraali elintarvikeyritys. Primulan hiilijalanjäljen on laskenut Pöyry. Laskennassa tarkastellaan rakennusten ja prosessien energiankulutusta sekä kuljetuksien ja matkustamisen vaatimaa energiaa. Vuonna 2009 suurin osa päästöistä, noin kolme neljäsosaa, tuli tuotantolaitoksista, vajaa viidennes kuljetuksista ja loput työ- ja liikematkoista sekä Primulan myymäläleipomoista. Päästöjä onnistuttiin vähentämään noin 10 % jo Vallilan toimikauden aikana. Herkkutehtaan päästölukuja päästään laskemaan vuodenvaihteen jälkeen, kun kokonainen vuosi on tullut uusissa tiloissa täyteen. Arvio perustuu kansainvälisen GRI-ohjeistuksen (Global Reporting Initiative) kasvihuonekaasujen raportotointikäytäntöön, ja siinä otetaan huomioon toiminnassa käytettyjen polttoaineiden ja energian aiheuttamat päästöt. Hiilijalanjäljen pienentäminen on pitkäjänteistä työtä. Olemme lähteneet polulle, jolla suunta on tärkeämpi kuin vauhti. Nyt toteutettujen ratkaisujen lisäksi olemme ostaneet vapaaehtoisilta päästömarkkinoilta päästöoikeuksia kompensoidaksemme hiilijalanjälkeämme. Kohteena on WWF:n suosittelema Turkissa sijaitseva Mare-tuulivoimapuisto. Tämä kohde täyttää WWF:n Gold Standardin vaatimukset, sillä siihen liittyy myös sosiaalinen näkökulma, Juha Valkamo selostaa tätä Suomen oloissa vielä melko uutta toimintatapaa. Tuulivoimapuisto työllistää paikallista väkeä ja tuottaa sähköä kylän asukkaille. Lapset saavat esimerkiksi valoa kouluihin, ja paikallinen infrastuktuuri pystyy kehittymään sähköistyksen avulla. Tämä on pitkäaikainen prosessi, jonka kehittämisessä haluamme olla mukana myös tulevina vuosina, Juha Valkamo toteaa. Leipiä ei enää pyöritellä käsin, vaan automatiikka hoitaa tämänkin tehtävän. Ihmisiä tarvitaan varmistamaan että kaikki sujuu niin kuin pitää. LEED LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on yhdysvaltalainen, kansainvälisesti vertailukelpoinen kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä. U.S. Green Building Councilin myöntämä rakennuksen LEED-sertifiointi perustuu riippumattoman, kolmannen osapuolen tekemään arviointiin tilojen, rakennuksen tai rakennushankkeen ympäristöominaisuuksista. Saadakseen sertifioinnin rakennuksen tulee täyttää tietyt vähimmäisvaatimukset, jotka liittyvät muun muassa rakennuksen sijaintipaikan kestävyyteen sekä energian, veden ja materiaalien kulutukseen koko elinkaaren aikana. Suomessa LEEDiä hallinnoi Green Building Council Finland. Lisätietoa: www.figbc.fi Green Office WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Green Office on käytännönläheinen ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Syyskuuhun 2011 mennessä 170:lle Suomessa toimivalle yritykselle, järjestölle tai julkishallinnon organisaatiolle oli myönnetty oikeus käyttää Green Office -logoa. Lisätietoa: www.wwf.fi 10
Pintaurakoitsijat tien päällä Teksti: Arja Schadewitz Kuvat: Pertti Laakkonen ja Arja Schadewitz 50 vuotta täyttävän Kouvolan Maalarimestariyhdistyksen juhlavastaanotolla vas. kunniapuheenjohtaja Jorma Kiviranta, sihteeri Jaana Ylä-Outinen ja puheenjohtaja Aki Savinainen sekä Tikkurila Oyj:n edustajat aluemyyntipäällikkö Ilkka Loponen, SBU Finlandin johtaja Arto Lehtinen ja myyntijohtaja Jarkko Mattila. Tikkurilan tekninen asiantuntija Risto Hakkarainen esitteli Paletissa kevään uutuuksia, Finngard Kivipinnoitetta ja Presto R telattavaa tasoitetta, varsin kiinnostuneelle ammattimaalarijoukolle. Huhtikuussa 2011 Pintaurakoitsijat ry piti 99. vuosikokouksensa Kouvolassa viimeistä kertaa kaksipäiväisenä. Kokoustiloina toimivat Kouvola-talo, jossa oli myös yhteistyökumppanien näyttely, sekä Sokos Hotel Vaakuna. Tervetulopuheen piti järjestelyistä vastanneen Kouvolan Maalarimestariyhdistys ry:n puheenjohtaja Aki Savinainen. Kokouksen avasi ja puhetta johti Pintaurakoitsijoiden liiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Nurminen. Paikalla oli lähes sata virallista kokousedustajaa. Ennen varsinaista vuosikokousta julkistettiin Vuoden Maalausurakoitsija, joka oli tällä kertaa Esko Nurmisen Maalaamo Oy Helsingistä. Perinteinen veljesillallinen nautittiin perjantaina Kasarmiravintolassa Kouvolan entisellä kasarmialueella, ja sitä edelsi Maalarimestarit ry:n cocktail-tilaisuus Vaakuna-hotellin tiloissa. Lauantaina aamupäivällä pidettiin hotellissa Kouvolan Maalarimestariyhdistyksen 50-vuotisvastaanotto, ja Tikkurila sai kunnian isännöidä viimeisen illan cocktail-tilaisuutta vastaremontoidussa yökerhossa. Vieraita oli seuralaisineen yli toistasataa, vaikka pitkä kokous ja lauantai-ilta olivat jo houkutelleet joitakin kotimatkalle. Illan päätti perinteinen liiton iltajuhla Upseerikerholla. Pintaurakoitsijoiden eli entisen Suomen Maalarimestariliiton 100-vuotiskokous pidetään ensi vuonna Tampereella ja vuoden 2013 kokous Jyväskylässä. Kokoukset ovat jatkossa jäsenistön toivomuksesta yksipäiväisiä. Jäsenhankintakiertue alkoi Tikkurilasta Pintaurakoitsijat ry ja Helsingin Maalarimestariyhdistys ry käynnistivät toukokuussa sarjan uusien jäsenyritysten rekrytointitilaisuuksia ja aloittivat kierroksen Tikkurilasta. ILTAURAKKAnimellä kulkeneessa tilaisuudessa liitto ja yhdistys esittelivät toimintaansa. Tikkurilan lisäksi yhteistyökumppaneina olivat Maalarimestarien Oy, RTV-Yhtymä Oy sekä Rautia Malmi. Tilaisuuden avasi Pintaurakoitsijat ry:n toimitusjohtaja Juha Helmijoki. Liiton puheenjohtaja Heikki Nurminen muistutti esityksessään, ettei maalausurakoitsijalle riitä pelkkä maalarin ammattitaito, vaan pitää myös osata harjoittaa yritystoimintaa, ja juuri tässä liitto voi tarjota tukea. Viimeisen puheenvuoron käytti Helsingin Maalarimestariyhdistyksen puheenjohtaja Mauno Salminen, joka kertoi paikallistason toiminnasta. Teoriaosuutta seurasi työnäytös Paletin koestustiloissa, missä oli myös mahdollisuus kokeilla Tikkurilan uutuuksia. Paikalla oli noin 30 osanottajaa isännät mukaan lukien, ja tilaisuuden anti tuntui tyydyttäneen useimpia. Nähtäväksi jää, montako uutta jäsentä lopulta saadaan erilaisten jäsenhankintatilaisuuksien ansiosta. 11
Värit tuovat kilpailuetua Värit luovat myönteisiä mielikuvia tuotteen laadusta. Kahdesta teknisesti samanarvoisesta tuotteesta valitaan helposti se, joka miellyttää enemmän silmää. Silti teollisessa toiminnassa ei ole vielä täysimääräisesti osattu hyödyntää muotoilun ja värien antamia mahdollisuuksia parantaa tuotteiden kilpailukykyä. Teksti: Liisa Strann Kuvat: Kohu-Live ja Heidi Hirvelä 12
Erottuminen nykypäivän globaaleilla markkinoilla on yhä vaikeampaa. Ei riitä, että tuotteet on valmistettu kustannustehokkaasti ja että ne toimivat moitteettomasti vaativissakin oloissa. Pitää erottua kilpailevista tuotteista. Ratkaisevaa on, mikä näkyy päällepäin eli tuotteen pinta, värit ja muotoilu. Teollisesti valmistettujen tuotteiden värisuunnittelun ja värimarkkinoinnin merkitys kasvaa. Värit tekevät tuotteista yksilöllisiä ja erottuvia, jolloin niistä ollaan valmiita maksamaan korkeampaa hintaa, Tikkurilan teollisuusmaalien kotimaan myyntijohtaja Petri Järvinen sanoo. Tikkurila kouluttaa säännöllisesti suunnittelijoita, teollisia muotoilijoita ja arkkitehteja sekä omia jälleenmyyjiään. Koulutuksen tarkoituksena on auttaa eri sidosryhmiä hyödyntämään Tikkurilan maalituotteita parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnittelijoiden koulutuksessa perehdytään tuotteiden ominaisuuksiin sekä värisävyjen valintaan. Oikein valitut pintamateriaalit suojaavat tuotteita ja varmistavat, että pinnat toimivat niissä käyttöoloissa, joihin ne on tarkoitettu. Värisävyillä voidaan lisätä näkyvyyttä ja huomioarvoa. Lisäksi värit korostavat tuotteen muotoa ja rakennetta. Järvinen kertoo, että monet yritykset käyttävät tuotteissaan omia brändivärejään. Se vahvistaa yritysidentiteettiä ja luo yhtenäisyyttä. Kaikki eivät tyydy valmistajan vakioväreihin tilatessaan uusia koneita tai laitteita, vaan ovat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa tuotteesta voidessaan itse valita värityksen, esimerkiksi omat brändivärinsä. Ehkä valmistajien kannattaisi rohkaistakin asiakkaitaan tähän. Tikkurila tarjoaa tuotevalikoimansa myös RAL Effect -kokoelman värisävyissä. Kokoelma sisältää laajan valikoiman moderneja värisävyjä sekä perinteiset värisävyt ja metallinhohtosävyt. RAL Effect -kokoelman laajuuden ansiosta asiakkaamme pystyvät valitsemaan tuotteisiinsa juuri ne värisävyt, jotka parhaiten erottavat ne kilpailevista tuotteista. Linnanmäellä sijaitsevan Xbox Kinect -pelihallin lattioissa loistavat metallinhohtosävyt. RAL Effect -värikartasta valittiin kaksi näyttävää sävyä: limenvihreä RAL 230-M ja liila RAL 570-M. Toteutus käsittely-yhdistelmällä Temafloor 220 W Primer + Temafloor P 300 epoksipinnoite. Värisuunnittelijalta viimeinen silaus Julkiset tilat ja rakennukset saa näyttävämmiksi ammattitaitoisen värisuunnittelun avulla. Nykyään on vielä tavallista, että yhdestä kappaleesta koostuvissa rakenteissa on käytetty vain yhtä värisävyä. Värisävyjen yhdistelmällä saataisiin rakenne aivan eri tavalla esiin. Yritysten kannattaisi hyödyntää värien käyttöön perehtyneiden suunnittelijoiden osaamista, Järvinen sanoo. Suunnittelija puolestaan saa värien avulla töistään yksilöllisempiä. Työt erottuvat kilpailijoiden joukosta, ja suunnittelija saa tunnettuutta sekä uusia työmahdollisuuksia. Värit myös lisäävät tilojen viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta, mikä näkyy varsinkin ravintoloissa ja myymälätiloissa. Järvinen kertoo ääriesimerkin pohjoisirlantilaisesta polkupyöräliikkeestä, joka teki myymälästään muotoilun ja värivalintojen avulla taideteoksen. Väkeä alkoi vaeltaa myymälään ihan vain sen ulkonäön takia, mutta kun ihmisiä tuli riittävän paljon, myös myynti kasvoi. Eikä aikaakaan, kun myymälän pintakäsittelyyn sijoitetut rahat oli saatu moninkertaisesti takaisin. 13
RAL Effect teollisuusvärien uusi suunta Kuvanveistajä Pekka Jylhän suunnittelema ja Halikko Works Oy:n valmistama teräksinen, moni värinen rantapallo on ilahduttanut keväästä 2007 Salon urheilupuistossa kävijöitä. Pinta käsittely on tehty Tikkurilan tuotteilla*. Saksalaisen RAL Instituutin RAL Classic -värikokoelma on ollut tunnetuin teollisuuden käyttämä värisävystandardi, ja se sisältää 210 sävyä. Vuonna 2007 instituutti lanseerasi uuden RAL Effect -värikokoelman. Syinä nykyaikaisen RAL Effect -värikokoelman luomiseen olivat asiakkaiden vaatimukset laajemmasta väritarjonnasta ja teollisuuden tarpeista erottautua markkinoilla. Lisäksi lainsäädäntöä on muutettu kiristämällä määräyksiä terveydelle vaarallisten pigmenttien käytöstä maaleissa, Tikkurilan teollisuusmaalien kotimaan myyntijohtaja Petri Järvinen kertoo. RAL Effect -värikokoelman valmistuksessa on käytetty vesiohenteista maaliteknologiaa. Värisävyjen pigmentit ovat samoja, joita käytetään yleisesti maaliteollisuudessa tänä päivänä. Käytännössä tällä varmistetaan, että värikokoelmassa ja maaleissa käytettävät sävyt vastaavat toisiaan. Samalla vältetään myös metameria eli värisävyn poikkeama valaistuksen vaihdellessa. RAL Effect koostuu 490 värisävystä, joista 70 on metallinhohtosävyjä. Kaikki metallinhohtosävyt voi helposti ja harmonisesti yhdistää kokoelman muihin, luonnollisiin värisävyihin. Metallinhohtomaaleilla trendikkyyttä pintoihin Metallinhohtomaalit elävöittävät tuotteiden pintaa ja korostavat rakenteen muotoja. Pinnan hohtoa voi korostaa valaistuksella. Kun valo osuu tuotteeseen, maalipinnan pienet metallipartikkelit heijastavan valon takaisin, ja tämä luo mielikuvan pinnan yksilöllisyydestä ja laadukkuudesta, Tikkurila Oyj:n Application Engineer Mårten Juslin kuvailee. Metallinhohtomaalit soveltuvat sekä puu- että metal- *Pintakäsittely on tehty polyuretaaniyhdistelmällä TP20 (EPPUR160/2-FeSa2½), joka soveltuu erityisesti voimakkaassa ilmastorasituksessa olevien teräs-, alumiini ja sinkkipintojen sekä ruostumattoman teräksen maalaukseen. Pohjamaalina on Tema coat GPL-S Primer ja pintamaalina puolikiiltävä Temadur 50 polyuretaanimaali. Teräspallo on viimeistelty Temadur Clear -lakalla, jolla pintaan on saatu kaunis ja kestävä kiilto. 14