LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämishanke 1996 2002 OPETUSHALLITUS Moniste 1/2002

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Tekijät ja Opetushallitus Taitto Pirjo Nylund ISBN 952 13 1347 1 ISSN 1237 6590 Edita Oyj. Helsinki. 2002.

JOHDANTO KANSALLISEN LUMA-hankkeen viimeistä edeltävä vuosi on kulumassa loppuun. LUMA-kuntien ja koulujen määrä on pysynyt aikaisemmassa määrässä. LUMAkuntia on 78 ja kouluja yhteensä 319. Tähän on laskettu mukaan perusopetus, lukiot, erityis- ja normaalikoulut. Siinä on myös mukana 23 ruotsinkielistä koulua. LUMAkunnat muodostavat yhteensä 16 toimintaverkkoa, joissa yhteistyökuntia on 31 ja verkkokuntia 47. Ammatillisista oppilaitoksista 30 on LUMA-oppilaitoksia ja niistä arviolta puolella on aktiivista LUMA-toimintaa. Koulujen LUMA-toiminta tuntuu saavan jo varsin vakiintuneita piirteitä ja kehittämistyö on osa arkipäivää. Tämä on tullut esiin niissä kuntavierailuissa ja kehittämisseminaareissa, joita on vuoden aikana järjestetty. Kouluissa LUMA-toiminta on saanut hyvin innovatiivisia piirteitä ja parasta on, että kunnat ovat selkeästi kouluissa tehtävän työn tukena. Ongelmaksi näyttää muodostuvan se, että saavutetuista tuloksista on vaikea saada tietoa levitettyä muille. Käytettävissä on perinteinen printtimedia, erilaiset opettajien kokoontumiset ja konferenssit sekä Internet. Internetin merkitys on kasvamassa, mutta myös tarjonta Internetissä kasvaa koko ajan siinä määrin, että tiedon välittymiseen sitä kautta ei voi aina luottaa. Vuoden 2002 aikana tiedottaminen nouseekin aivan keskeiseen asemaan LUMA-toiminnassa. Tärkeimmät tiedonvälityskanavat ovat julkaisut, Internetsivut, koulutus ja päätösseminaari. Yksi vuoden päätehtävistä on laajan loppuarvioinnin toteuttaminen ja intensiivisen opettajakoulutuksen jatkaminen. Hankkeen onnistumisen kannalta tämä koulutus lieneekin yksi vaikuttavimmista tekijöistä. Vuoden 2001 aikana on julkaistu kaksi merkittävää kansainvälistä arviointitutkimusta, jotka mittasivat muun muassa matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Tutkimukset olivat TIMMS (Th i rd Intern ational Mat h e m atics and Science Study) sekä PISA(Programme for International Student Assessment). Ne antoivat Suomen kannalta hiukan ristiriitaisia tuloksia, mutta Suomen menestys erityisesti PISA-tutkimuksessa oli erinomainen. Syksyllä 2001 ilmestyi myös Irma Aroluoman tutkimus "Tunnilla ei tympäse", jossa tutkittiin LUMA-talkoiden merkitystä opetuskäytänteiden muuttajana. Tulokset olivat siinäkin tutkimuksessa varsin myönteisiä. Panoksestaan LU M A - ke h i t t ä m i s t yöhön osallistuneet ansaitsevat suuren kiitoksen. Edellä mainitut arv i o i n t i t u t k i mukset va h v i s t avat sen, että nämä kiitokset eivät ole aih e e t t o m i a. M at e m atiikan ja luonnontieteiden kehittäminen on jat k u vaa työ t ä, joka vuosien kuluessa saa aina uusia mu o t o j a. Tähän työhön tarvitaan motivoituneita ja innovat i ivisia ke h i t t ä j i ä. Niitä ihmisiä, joita LU M A - kouluissa nyt on. Toivotan parhainta menestystä kaikille hankkeen piirissä työskenteleville. Aslak Lindström ylijohtaja

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 SISÄLTÖ 1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa 5 sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa 2 Matematiikka ylioppilastutkinnossa 19 Professori Aatos Lahtinen, YTL 3 Reaalikoe kevään 2000 ylioppilastutkinnossa 24 Professori Heikki Saarinen, YTL, kemia FT Erkki Arminen, YTL fysiikka Lehtori Antti Koskenniemi, YTL, biologia Dosentti Lea Houtsonen, YTL, maantieto 4 Kansainväliset tiedeolympialaiset 34 5 Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelun aloittaneet ja tutkinnon suorittaneet 38 6 Opetushenkilöstön täydennyskoulutus 42 Projektiryhmä 45

1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa 1 MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN VALINNAT LUMA-KOULUISSA SEKÄ KOKO MAAN PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA MATEMATIIKAN ja luonnontieteiden valinnaiskursseille osallistuneiden määrät osoittavat oppilaiden kiinnostusta näihin aineisiin. Seuraavissa taulukoissa olevat tiedot valinnoista pohjautuvat Tilastokeskuksen tietojenkeruuseen, joka tehtiin syksyllä 2000. Perusopetuksen valintatiedot kerättiin niistä oppilaista, jotka olivat päättäneet peruskoulunsa keväällä 2000. Nämä oppilaat aloittivat peruskoulun yläasteen vuonna 1997. Yleensä peruskoulut siirtyivät uuteen tuntijakoon lukuvuonna 1995 1996, joten nyt kerätyt tiedot ovat vertailukelpoisia vuosina 1998 ja 1999 kerättyjen tietojen kanssa. (Vertailtaessa tämän julkaisun taulukoita vuoden 1998 taulukoihin on huomattava, että Indikaattorit 2 -julkaisussa esitetyissä taulukoissa on virhe oppilaiden määrässä. Peruskoulunsa päättäneiden määrä pilottikouluissa vuonna 1998 oli 4 200, joista tyttöjä oli 1 945.) Lukion valintatiedot kerättiin niistä opiskelijoista, joiden päättötodistukset on päivätty 1.8.1999 30.6.2000. Vuoden 2000 tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 1998 ja 1999 tietoihin, koska nyt kerätyt tiedot sisältävät tiedot kaikista lukioista, eikä pelkästään päivälukioista. Myös vertailtavuus vuoden 1997 tietoihin on epäluotettavaa, koska opiskelijoiden kokonaismäärä määriteltiin hiukan eri pohjalta. LUMA-kuntien määrää kasvoi vuoden 2000 alussa, jolloin mukaan tuli yli 50 uutta kuntaa. Tilastotietojen vertailtavuuden vuoksi indikaattoreihin on otettu mukaan myös projektissa vuodesta 1996 mukana olleiden LUMA-koulujen tilastotiedot. Keruulomakkeessa kurssit on luokiteltu seuraavasti: Perusopetuksen valinnaiskurssit 1/4 kurssi = 10 tuntia 1/2 kurssi = 10 28 tuntia 1 kurssi = 29 56 tuntia 2 kurssia = 57 94 tuntia 3 kurssia = vähintään 95 tuntia. Lukion syventävät ja soveltavat kurssit 1/4 kurssi = 9 tuntia 1/2 kurssi = 10 28 tuntia 1 kurssi = 29 56 tuntia 2 kurssia = 57 94 tuntia 3 kurssia = 95 132 tuntia 4 5 kurssia = 133 207 tuntia 6 7 kurssia = 208 282 tuntia 8 kurssia = vähintään 283 tuntia. Peruskoulut Peruskoulun tuntijaon (1993) mukaan oppilaat voivat 7 9 luokkien aikana käyttää enintään 20 vuosiviikkotuntia valinnaisten oppiaineiden opiskeluun. Näissä rajoissa koulu tai koulutuksen järjestäjä päättää valinnaisen opetuksen tuntimäärästä ja tarjonnasta. Taulukoissa 1 3 esitetään keväällä 2000 perusopetuksen päättäneiden oppilaiden valinnat matematiikassa ja luonnontieteissä vuosiluokkien 7 9 aikana. 5

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 TAULUKKO 1. Keväällä 2000 LUMA-kouluissa peruskoulun päättötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä sekä teknisessä työssä ja tekstiilityössä vuosiluokkien 7 9 aikana. Suluissa prosentuaalinen osuus tytöistä ja pojista. Kouluja 78, oppilaita 10 157, joista tyttöjä 4 991 Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 13 (0,25) 24 (0,48) 264 (5,11) 242 (4,85) 1 125 (21,78) 971 (19,46) 357 (6,91) 255 (5,11) Fysiikka 5 (0,10) 2 (0,04) 212 (4,10) 121 (2,42) 363 (07,03) 153 (03,07) 91 (1,76) 13 (0,26) Kemia 10 (0,19) 8 (0,16) 221 (4,28) 118 (2,36) 323 (06,25) 151 (03,03) 90 (1,74) 42 (0,84) Biologia 22 (0,43) 19 (0,38) 187 (3,62) 155 (3,11) 376 (07,28) 297 (05,95) 98 (1,90) 107 (2,14) Maantieto 25 (0,48) 26 (0,52) 158 (3,06) 80 (1,60) 122 (02,36) 76 (01,52) 22 (0,43) 16 (0,32) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 3 (0,06) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 51 (0,99) 21 (0,42) 0 (0,00) 0 (0,00) Fysiikka 4 (0,08) 0 (0,00) 11 (0,21) 0 (0,00) 61 (1,18) 4 (0,08) 14 (0,27) 8 (0,16) Kemia 8 (0,15) 5 (0,10) 1 (0,02) 10 (0,20) 28 (0,54) 4 (0,08) 0 (0,00) 0 (0,00) Biologia 0 (0,00) 0 (0,00) 22 (0,43) 25 (0,50) 64 (1,24) 43 (0,86) 47 (0,91) 40 (0,80) Maantieto 0 (0,00) 0 (0,00) 21 (0,41) 20 (0,40) 11 (0,21) 12 (0,24) 0 (0,00) 0 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 20 (0,39) 8 (0,16) 3 (0,06) 25 (0,50) 84 (1,63) 48 (0,96) 58 (1,12) 31 (0,62) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana Tekninen työ 25 (0,48) 1 (0,02) 48 (0,93) 17 (0,34) 464 (8,98) 85 (01,70) 1 488 (28,80) 35 (00,70) 1 953 (3 Tekstiilityö 3 (0,06) 23 (0,46) 0 (0,00) 102 (2,04) 21 (0,41) 510 (10,22) 52 01,01) 1 011 20,26) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 157142 (0,47) (2,75) 136 (0,42) 70 (1,40) 1 121 (3,34) 1 065 (3,30) 5 531 (16,47) 4 806 (14,89) 1 941 (5,78) 1 391 (4,31) Fysiikka 114 66 (0,34) (1,28) 27 (0,08) 31 (0,62) 789 (2,35) 396 (1,23) 2 221 (06,61) 867 (02,69) 530 (1,58) 241 (0,75) Kemia 81 43 (0,24) (0,83) 68 (0,21) 32 (0,64) 723 (2,15) 419 (1,30) 2 210 (06,58) 1 030 (03,19) 436 (1,30) 301 (0,93) Biologia 66 94 (0,20) (1,82) 135 108 (0,42)(2,16) 568 (1,69) 634 (1,96) 2 161 (06,44) 2 359 (07,31) 843 (2,51) 773 (2,40) Maantieto 27 41 (0,08) (0,79) 29 (0,09) 31 (0,62) 356 (1,06) 231 (0,72) 793 (02,36) 752 (02,33) 363 (1,08) 242 (0,75) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 88 0 (0,26) (0,00) 57 (0,18) 0 (0,00) 165 (0,49) 135 (0,42) 349 (1,04) 243 (0,75) 44 (0,13) 48 (0,15) Fysiikka 57 0 (0,17) (0,00) 57 (0,18) 0 (0,00) 188 (0,56) 50 (0,15) 442 (1,32) 96 (0,30) 40 (0,12) 8 (0,02) Kemia 42 0 (0,13) (0,00) 49 (0,15) 0 (0,00) 72 (0,21) 29 (0,09) 126 (0,38) 71 (0,22) 35 (0,10) 31 (0,10) Biologia 225 19 (0,67) (0,37) 219 (0,68) 3 (0,06) 164 (0,49) 224 (0,69) 481 (1,43) 348 (1,08) 126 (0,38) 132 (0,41) Maantieto 26 0 (0,08) (0,00) 38 (0,12) 0 (0,00) 121 (0,36) 95 (0,29) 104 (0,31) 59 (0,18) 0 (0,00) 1 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 60 24 (0,18) (0,46) 62 (0,19) 33 (0,66) 33 (0,10) 50 (0,15) 564 (1,68) 307 (0,95) 175 (0,52) 94 (0,29) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana Tekninen työ 1351 953 (0,40) (37,80) 46 19 (0,14) (00,38) 426 (1,27) 86 (0,27) 2 593 (7,72) 459 (1,42) 8 155 (24,29) 388 (01,20) Tekstiilityö 39 4 (0,12) (0,08) 1491 032 (0,46) (20,68) 57 (0,17) 561 (1,74) 137 (0,41) 2 947 (9,13) 200 (00,60) 5 837 (18,09) 6

1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa TAULUKKO 2. Keväällä 2000 vuodesta 1996 mukana olleissa LUMA-kouluissa peruskoulun päättötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä sekä teknisessä työssä ja tekstiilityössä vuosiluokkien 7 9 aikana. Suluissa prosentuaalinen osuus tytöistä ja pojista. Kouluja 37, oppilaita 4 127, joista tyttöjä 1 975 Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 12 (0,56) 17 (0,86) 69 (3,21) 78 (3,95) 529 (24,58) 415 (21,01) 182 (8,46) 107 (5,42) Fysiikka 31 (1,44) 0 (0,00) 93 (4,32) 63 (3,19) 128 (05,95) 99 (05,01) 72 (3,35) 15 (0,76) Kemia 0 (0,00) 0 (0,00) 91 (4,23) 55 (2,78) 125 (05,81) 84 (04,25) 37 (1,72) 5 (0,25) Biologia 37 (1,72) 62 (3,14) 61 (2,83) 59 (2,99) 184 (08,55) 182 (09,22) 52 (2,42) 60 (3,04) Maantieto 19 (0,88) 24 (1,22) 51 (2,37) 38 (1,92) 49 (02,28) 39 (01,97) 11 (0,51) 4 (0,20) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) Fysiikka 17 (0,79) 10 (0,51) 0 (0,00) 0 (0,00) 22 (1,02) 1 (0,05) 14 (0,65) 8 (0,41) Kemia 0 (0,00) 0 (0,00) 1 (0,05) 10 (0,51) 10 (0,46) 2 (0,10) 0 (0,00) 0 (0,00) Biologia 0 (0,00) 0 (0,00) 22 (1,02) 25 (1,27) 21 (0,98) 26 (1,32) 21 (0,98) 1 (0,05) Maantieto 0 (0,00) 0 (0,00) 21 (0,98) 20 (1,01) 11 (0,51) 12 (0,61) 0 (0,00) 0 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 10 (0,46) 2 (0,10) 3 (0,14) 25 (1,27) 53 (2,46) 44 (2,23) 0 (0,00) 9 (0,46) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7-9 aikana Tekninen työ 0 (0,00) 0 (0,00) 13 (0,60) 17 (0,86) 228 (10,59) 28 (01,42)512 (23,79) 49 (02,48) Tekstiilityö 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 8 (0,41) 4 (00,19) 261 (13,22) 3 (00,14) 370 (18,73) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Matematiikka 1216 (0,56) (0,74) 17 (0,86) 1 (0,05) 69 (3,21) 78 (3,95) 529 (24,58) 415 (21,01) 182 (8,46) 107 (5,42) 16 (0,74) Fysiikka 3122 (1,44) (1,02) 0 (0,00) 0 (0,00) 93 (4,32) 63 (3,19) 128 (05,95) 99 (05,01) 72 (3,35) 15 (0,76) 22 (1,02) Kemia 0 0 (0,00) (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 91 (4,23) 55 (2,78) 125 (05,81) 84 (04,25) 37 (1,72) 5 (0,25) 0 (0,00) Biologia 3734 (1,72) (1,58) 62 (3,14) 32 (1,62) 61 (2,83) 59 (2,99) 184 (08,55) 182 (09,22) 52 (2,42) 60 (3,04) 34 (1,58) Maantieto 19 0 (0,88) (0,00) 24 (1,22) 0 (0,00) 51 (2,37) 38 (1,92) 49 (02,28) 39 (01,97) 11 (0,51) 4 (0,20) 0 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Matematiikka 0 0 (0,00) (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) Fysiikka 17 0 (0,79) (0,00) 10 (0,51) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 22 (1,02) 1 (0,05) 14 (0,65) 8 (0,41) 0 (0,00) Kemia 0 0 (0,00) (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 1 (0,05) 10 (0,51) 10 (0,46) 2 (0,10) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) Biologia 0 0 (0,00) (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 22 (1,02) 25 (1,27) 21 (0,98) 26 (1,32) 21 (0,98) 1 (0,05) 0 (0,00) Maantieto 0 0 (0,00) (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 21 (0,98) 20 (1,01) 11 (0,51) 12 (0,61) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 1013 (0,46) (0,60) 2 (0,10) 14 (0,71) 3 (0,14) 25 (1,27) 53 (2,46) 44 (2,23) 0 (0,00) 9 (0,46) 13 (0,60) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7-9 aikana Tekninen työ 835 0 (0,00) (38,80) 0 35 (0,00) (01,77) 13 (0,60) 17 (0,86) 228 (10,59) 28 (01,42)512 (23,79) 49 (02,48) 835 (38,80) Tekstiilityö 04 (0,00) (00,19) 0445 (0,00) (22,53) 0 (0,00) 8 (0,41) 4 (00,19) 261 (13,22) 3 (00,14) 370 (18,73) 4 (00,19) 7

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 TAULUKKO 3. Keväällä 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä sekä teknisessä työssä ja tekstiilityössä vuosiluokkien 7 9 aikana koko maassa. Oppilaita 65 849 joista tyttöjä 32 272 Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 157 (0,47) 136 (0,42) 1 121 (3,34) 1 065 (3,30) 5 531 (16,47) 4 806 (14,89) 1 941 (5,78) 1 391 (4,31) Fysiikka 114 (0,34) 27 (0,08) 789 (2,35) 396 (1,23) 2 221 (06,61) 867 (02,69) 530 (1,58) 241 (0,75) Kemia 81 (0,24) 68 (0,21) 723 (2,15) 419 (1,30) 2 210 (06,58) 1 030 (03,19) 436 (1,30) 301 (0,93) Biologia 66 (0,20) 135 (0,42) 568 (1,69) 634 (1,96) 2 161 (06,44) 2 359 (07,31) 843 (2,51) 773 (2,40) Maantieto 27 (0,08) 29 (0,09) 356 (1,06) 231 (0,72) 793 (02,36) 752 (02,33) 363 (1,08) 242 (0,75) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 88 (0,26) 57 (0,18) 165 (0,49) 135 (0,42) 349 (1,04) 243 (0,75) 44 (0,13) 48 (0,15) Fysiikka 57 (0,17) 57 (0,18) 188 (0,56) 50 (0,15) 442 (1,32) 96 (0,30) 40 (0,12) 8 (0,02) Kemia 42 (0,13) 49 (0,15) 72 (0,21) 29 (0,09) 126 (0,38) 71 (0,22) 35 (0,10) 31 (0,10) Biologia 225 (0,67) 219 (0,68) 164 (0,49) 224 (0,69) 481 (1,43) 348 (1,08) 126 (0,38) 132 (0,41) Maantieto 26 (0,08) 38 (0,12) 121 (0,36) 95 (0,29) 104 (0,31) 59 (0,18) 0 (0,00) 1 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 60 (0,18) 62 (0,19) 33 (0,10) 50 (0,15) 564 (1,68) 307 (0,95) 175 (0,52) 94 (0,29) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana Tekninen työ 135 (0,40) 46 (0,14) 426 (1,27) 86 (0,27) 2 593 (7,72) 459 (1,42) 8 155 (24,29) 388 (01,20) 12 746 (37 Tekstiilityö 39 (0,12) 149 (0,46) 57 (0,17) 561 (1,74) 137 (0,41) 2 947 (9,13) 200 (00,60) 5 837 (18,09) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 157 1 159 (0,47) (3,45) 136 (0,42) 850 1 (2,63) 121 (3,34) 1 065 (3,30) 5 531 (16,47) 4 806 (14,89) 1 941 (5,78) 1 391 (4,31) Fysiikka 114 374 (0,34) (1,11) 27 (0,08) 260 (0,81) 789 (2,35) 396 (1,23) 2 221 (06,61) 867 (02,69) 530 (1,58) 241 (0,75) Kemia 81 253 (0,24) (0,75) 68 (0,21) 212 (0,66) 723 (2,15) 419 (1,30) 2 210 (06,58) 1 030 (03,19) 436 (1,30) 301 (0,93) Biologia 66 518 (0,20) (1,54) 135 (0,42) 615 (1,91) 568 (1,69) 634 (1,96) 2 161 (06,44) 2 359 (07,31) 843 (2,51) 773 (2,40) Maantieto 27 287 (0,08) (0,85) 29 (0,09) 231 (0,72) 356 (1,06) 231 (0,72) 793 (02,36) 752 (02,33) 363 (1,08) 242 (0,75) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 88 90 (0,26) (0,27) 57 (0,18) 70 (0,22) 165 (0,49) 135 (0,42) 349 (1,04) 243 (0,75) 44 (0,13) 48 (0,15) Fysiikka 57 46 (0,17) (0,14) 57 (0,18) 0 (0,00) 188 (0,56) 50 (0,15) 442 (1,32) 96 (0,30) 40 (0,12) 8 (0,02) Kemia 42 (0,13) 0 (0,00) 49 (0,15) 0 (0,00) 72 (0,21) 29 (0,09) 126 (0,38) 71 (0,22) 35 (0,10) 31 (0,10) Biologia 225 75 (0,67) (0,22) 219 (0,68) 70 (0,22) 164 (0,49) 224 (0,69) 481 (1,43) 348 (1,08) 126 (0,38) 132 (0,41) Maantieto 26 (0,08) 7 (0,02) 38 (0,12) 17 (0,05) 121 (0,36) 95 (0,29) 104 (0,31) 59 (0,18) 0 (0,00) 1 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 60 131 (0,18) (0,39) 62 (0,19) 81 (0,25) 33 (0,10) 50 (0,15) 564 (1,68) 307 (0,95) 175 (0,52) 94 (0,29) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana Tekninen työ 12 135746 (0,40) (37,96) 46 343 (0,14) (01,06) 426 (1,27) 86 (0,27) 2 593 (7,72) 459 (1,42) 8 155 (24,29) 388 (01,20) Tekstiilityö 39209 (0,12) (00,62) 149 6 (0,46) 464 (20,03) 57 (0,17) 561 (1,74) 137 (0,41) 2 947 (9,13) 200 (00,60) 5 837 (18,09) 8

1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa Kuviossa 1 esitetään vuosina 1997 2000 peruskoulun päättäneiden oppilaiden luonnontieteiden ja matematiikan valinnat yhteensä. Oppilaiden valinnaiskurssien määrä on suhteutettu koko oppilasmäärään LUMA-kouluissa ja koko maan peruskouluissa. 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 0,600 0,400 0,632 0,675 1,273 1,338 0,821 0,981 1,049 0,990 0,938 LUMA vanhat Koko maa 0,200 LUMA kaikki 0,000 1997 1998 1999 2000 KUVIO 1. Keväällä 1997, 1998 ja 1999 ja 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä yhteensä vuosiluokkien 7 9 aikana; kurssien määrä oppilasta kohti (ei sisällä 10. luokan oppilaita) Kuvion 1 mukaan valintojen määrä on hieman pudonnut edellisestä vuodesta. Vanhojen LUMA-koulujen oppilaiden valinnat matematiikassa ja luonnontieteissä ovat vähentyneet 21,6 %. Koko maassa valintojen väheneminen oli huomattavasti maltillisempaa eli 4,4 %. Ero LUMA-koulujen ja koko maan välillä on pienentynyt edelleen (vuonna 1999 ero 0,357 kurssia/oppilas ja vuonna 2000 ero 0,111 kurssia/oppilas). Vielä edellisessä indikaattoritarkastelussa molemmat olivat selvässä kasvuvaiheessa (LUMA 5,1% ja koko maa 19,5 %). Kevään 2000 perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistulosten arvioinnin yhteydessä koottujen taustatietojen perusteella LUMA-kouluissa vuosiluokkien 7 9 aikana matematiikkaa pakollisena minimimäärää (9 vuosiviikkotuntia) enemmän opiskeli 21,5 % oppilaista (tiedot 27 LUMA-koulusta) vastaavasti arviointitutkimuksen otoskoulujen (10 493 oppilasta) minimäärän ylittävään opetukseen osallistui keskimäärin joka kymmenes oppilas (10,7 %). Kuvioissa 2 ja 3 on esitetty keväällä 2000 perusopetuksen päättäneiden tyttöjen ja poikien valinnat. Kuvioiden mukaan suoraan oppiaineeseen liittyviä matematiikan ja luonnontieteiden kursseja on valittu LUMA-kouluissa yleensä enemmän kuin koko maan peruskouluissa (vertailussa on käytetty vuodesta 1996 mukana olleita LUMA-kouluja). 9

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Kurssia/oppilas KUVIO 2. Keväällä 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneiden poikien suoraan oppiaineeseen liittyvät valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä vuosiluokkien 7 9 aikana; kurssien määrä oppilasta kohti (ei sisällä 10. vuosiluokan oppilaita) Kurssia/oppilas Kurssia/oppilas 0,5 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 LUMA-tytöt Tytöt Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto KUVIO 3. Keväällä 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneiden tyttöjen suoraan oppiaineeseen liittyvät valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä vuosiluokkien 7 9 aikana; kurssien määrä oppilasta kohti (ei sisällä 10. vuosiluokan oppilaita) Lukiot Lukion opiskelijat voivat matematiikassa valita joko lyhyen tai pitkän oppimäärän. Lukion tuntijaossa (1993) pitkän matematiikan oppimäärä on vähintään 10 kurssia ja lyhyen 6 kurssia. Kurssin kesto on laskennallisesti 38 oppituntia. Taulukoissa 4, 5 ja 6 esitetään vuosina 1999 ja 2000 lukion päättäneiden matematiikan valinnat erikseen LUMAssa vuodesta 1996 mukana olleissa LUMA-lukioissa, nykyisissä LUMA-lukioissa ja koko maan lukioissa. Kuvioissa 4 ja 5 on mukana myös tiedot vuodelta 1997 ja 1998, joskin vuoden 1997 tiedonkeruussa opiskelijoiden kokonaismäärä määriteltiin hiukan eri pohjalta. 10

1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa TAULUKKO 4. Päättötodistuksen 1.8.1998 30.6.1999 ja 1.8.1999 30.6.2000 saaneiden lukiolaisten ja matematiikan valinnat lukion aikana vuodesta 1996 mukana olleissa LUMA-lukioissa Oppi- 1999 2000 määrä Opiskelijoita Tyttöjä (%) Opiskelijoita Tyttöjä (%) yhteensä (%) yhteensä (%) Pitkä 1 467 (44,4) 649 (44,2) 1 593 (43,1) 690 (43,3) Lyhyt 1 837 (55,6) 1 210 (65,9) 2 105 (56,9) 1 501 (71,3) 3 304 (100,0) 1 837 (56,3) 3 698 (100,0) 2 191 (59,2) TAULUKKO 5. Päättötodistuksen 1.8.1999 30.6.2000 saaneiden lukiolaisten matematiikan valinnat lukion aikana nykyisissä LUMA-lukioissa Oppi- 2000 määrä Opiskelijoita Tyttöjä (%) yhteensä (%) Pitkä 3 623 (42,0) 1 563 (43,1) Lyhyt 4 997 (58,0) 3 424 (68,5) 8 620 (100,0) 4 987 (57,9) TAULUKKO 6. Päättötodistuksen 1.8.1998 30.6.1999 ja 1.8.1999 30.6.2000 saaneiden lukiolaisten matematiikan valinnat lukion aikana koko maassa Oppi- 1999 2000 määrä Opiskelijoita Tyttöjä(%) Opiskelijoita Tyttöjä (%) yhteensä (%) yhteensä (%) Pitkä 12 918 (40,6) 5 402 (41,8) 13 702 (39,4) 5 996 (43,8) Lyhyt 18 865 (59,4) 13 274 (70,4) 21 042 (60,6) 14 612 (69,4) 31 783 (100,0) 18 676 (58,8) 34 744 (100,0) 20 608 (61,8) Kuvion 4 mukaan pitkän matematiikan suorittaneiden määrä on kasvanut päättötodistuksen saaneiden joukossa. Suhteellinen osuus kuitenkin on hiukan pienentynyt. Vuosien 1998 ja 1999 LUMA-lukioiden voimakas pitkän matematiikan oppimäärän suorittaneiden suhteellisen määrän kasvu näyttää taittuneen, mitä ainakin osittain selittää aikuislukioiden ja iltalukioiden ottaminen mukaan tilastoihin. Kuviossa 5 esitetään kuinka pitkän matematiikan suorittaneiden osuudet sukupuolittain ovat jakautuneet eri vuosina. Tyttöjen osuus näyttää kasvaneen koko maassa melko tasaisesti. LUMA-lukioissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta sitten vuoden 1998. 11

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Opiskelijat 16000 14000 12000 39,5 % pojat 40,3 % 40,6 % 39,4 % tytöt opiskelijat 10000 8000 6000 4000 2000 41,4 % 42,1 % 44,4 % 43,1 % 0 koko maa LUMA koko maa LUMA koko maa LUMA koko maa LUMA 1997 1998 1999 2000 KUVIO 4. Lukion pitkän matematiikan oppimäärän suorittaneet päättötodistuksen vuosina 1997 2000 saaneista koko maassa ja LUMA-lukioissa (vuodesta 1996 mukana olleet). Prosentit kuvaavat pitkän matematiikan valintojen osuutta kunakin vuonna. Huom. Vuoden 2000 luvuissa ovat mukana aikuislukiot, iltalukiot ja lukioiden iltalinjat 100 % 80 % 60 % 40 % tytöt pojat 20 % 0 % koko maa LUMA koko maa LUMA koko maa LUMA koko maa LUMA 1997 1998 1999 2000 KUVIO 5. Lukion päättötodistuksen vuosina 1997 2000 saaneiden pitkän matematiikan valintojen suhde sukupuolittain koko maan lukioissa ja vuodesta 1996 mukana olleissa LUMA-lukioissa Pakollisten kurssien lisäksi lukiossa tarjotaan syventäviä ja soveltavia kursseja, jotka ovat opiskelijoille valinnaisia. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijan on valittava vähintään 10. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, muita koulun tarjoamia kursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Niiden tarjonnasta päättää lukion ylläpitäjä ja niiden valinta on opiskelijalle vapaaehtoista. Taulukoissa 7 ja 8 esitetään matematiikan ja luonnontieteiden syventävien ja soveltavien kurssien valinnat. 12

1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa TAULUKKO 7. Päättötodistuksen 1.8.1999 30.6.2000 saaneiden lukiolaisten opiskelemat matematiikan ja luonnontieteiden syventävät, soveltavat ja soveltavat monioppiaineiset kurssit vuodesta 1996 mukana olleissa LUMA-lukioissa. Lukioita 32, opiskelijoita 3 304, joista tyttöjä 1 837 Syventävät kurssit 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka 151 124 170 168 280 186 162 83 Lyhyt matematiikka 164 408 206 328 75 138 19 29 Fysiikka 123 102 80 77 69 35 168 72 Kemia 198 196 195 165 240 160 156 112 Biologia 288 469 289 486 86 277 8 20 Maantieto 396 516 287 536 20 29 0 0 Soveltavat kurssit 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 0 0 14 24 308 419 83 76 Fysiikka 0 0 3 5 267 112 39 20 Kemia 0 0 0 0 170 121 19 25 Biologia 0 0 0 1 160 311 16 57 Maantieto 0 0 1 4 77 140 23 43 Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka 0 0 0 0 0 0 0 0 Fysiikka 0 0 0 0 9 3 0 0 Kemia 0 0 0 8 3 2 0 0 Biologia 0 0 2 16 5 8 0 1 Maantieto 0 0 4 9 8 8 0 0 Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) 0 0 0 0 16 11 1 2 Syventävät kurssit 6 7 1 kurssia Väh. 28 tai > kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka 151 25 124 15 1704 1681 280 186 162 83 Lyhyt matematiikka 1640 4080 2060 3280 75 138 19 29 Fysiikka 123 309 102 157 286 80 95 77 69 35 168 72 Kemia 1982 1960 1950 1650 240 160 156 112 Biologia 2880 4690 2890 4860 86 277 8 20 Maantieto 3960 5160 2870 5360 20 29 0 0 Soveltavat kurssit 1/4 3 kurssia Väh. 1/2 4 tai kurssia > kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 310 340 14 56 24 72 308 419 83 76 Fysiikka 210 08 303 175 267 112 39 20 Kemia 05 110 0 0 170 121 19 25 Biologia 05 140 0 13 160 311 16 57 Maantieto 02 03 10 42 77 140 23 43 Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka 0 0 0 0 0 0 0 0 Fysiikka 0 0 0 0 9 3 0 0 Kemia 0 0 0 80 3 2 0 0 Biologia 0 0 20 160 5 8 0 1 Maantieto 0 0 40 90 8 8 0 0 Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) 02 0 09 17 0 16 11 1 2 13

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 TAULUKKO 8. Päättötodistuksen 1.8.1999 30.6.2000 saaneiden lukiolaisten opiskelemat matematiikan ja luonnontieteiden syventävät, soveltavat ja soveltavat monioppiaineiset kurssit LUMA-lukioissa. Lukioita 32, opiskelijoita 8 620, joista tyttöjä 4 987 Syventävät kurssit 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka 340 351 415 384 674 416 366 188 Lyhyt matematiikka 400 904 493 839 242 402 47 62 Fysiikka 387 355 220 222 148 100 341 177 Kemia 614 584 395 294 658 457 337 234 Biologia 770 1 123 774 1 411 229 518 71 98 Maantieto 981 1 203 853 1 280 128 195 18 12 Soveltavat kurssit 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 12 8 122 135 721 805 108 114 Fysiikka 0 0 5 2 469 187 135 52 Kemia 3 0 35 31 401 343 56 66 Biologia 12 8 1 17 357 674 62 147 Maantieto 0 0 2 11 183 251 30 46 Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka 0 0 0 0 13 3 0 0 Fysiikka 0 0 0 0 54 36 0 0 Kemia 0 0 13 17 13 17 2 6 Biologia 0 0 15 25 6 9 0 1 Maantieto 0 0 4 9 20 19 2 2 Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) 0 0 7 5 76 91 5 8 Syventävät kurssit 6 7 1 kurssia Väh. 2 8 tai kurssia > kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka 340 52 351 26 41542 384 31674 416 366 188 Lyhyt matematiikka 400 904 63 493 0 839 0242 402 47 62 Fysiikka 387 709 355 340 220 629 222172 148 100 341 177 Kemia 6142 5841 395 5 294 2658 457 337 234 Biologia 7703 1 123 19 774 0 1 411 0229 518 71 98 Maantieto 9810 1 2032 853 0 1 280 0128 195 18 12 Soveltavat kurssit 1/4 3 kurssia Väh. 1/24 kurssia tai > kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 12 46 43 8 12274 135 83 721 805 108 114 Fysiikka 50 0 15 0 549 2 27 469 187 135 52 Kemia 22 3 26 0 3514 31 10 401 343 56 66 Biologia 127 20 8 1 0 17 8357 674 62 147 Maantieto 03 06 2 1 11 2183 251 30 46 Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka 0 0 0 0 0 0 13 3 0 0 Fysiikka 0 0 0 0 0 0 54 36 0 0 Kemia 0 0 13 0 17 0 13 17 2 6 Biologia 0 0 15 0 25 0 6 9 0 1 Maantieto 0 0 4 0 9 0 20 19 2 2 Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) 01 0 7 3 5 1 76 91 5 8 14

1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa TAULUKKO 9. Päättötodistuksen 1.8.1999 30.6.2000 saaneiden lukiolaisten opiskelemat matematiikan ja luonnontieteiden syventävät, soveltavat ja soveltavat monioppiaineiset kurssit koko maan lukioissa. Opiskelijoita 34 744, joista tyttöjä 20 608 Syventävät kurssit 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka 1 213 1 194 1 797 1 531 2 393 1 612 1 363 752 Lyhyt matematiikka 1 660 3 824 1 954 3 346 893 1 511 186 197 Fysiikka 1 267 1 348 878 712 643 362 1 107 658 Kemia 2 200 2 126 1 421 1 085 2 451 1 743 1 024 729 Biologia 3 055 4 345 2 942 5 759 721 1 758 193 477 Maantieto 3 622 4 935 3 064 4 690 496 793 90 174 Soveltavat kurssit 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 72 82 353 460 2 332 2 630 604 486 Fysiikka 41 24 42 29 1 884 720 438 141 Kemia 19 16 98 134 1 208 1 008 169 139 Biologia 33 42 73 184 1 100 2 127 205 426 Maantieto 9 11 49 73 633 939 76 138 Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka 0 0 16 10 33 9 0 0 Fysiikka 0 0 10 6 90 57 0 0 Kemia 13 11 37 42 33 36 2 6 Biologia 0 0 39 50 86 146 10 6 Maantieto 0 0 25 27 40 51 10 18 Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) 9 10 7 5 176 259 13 9 Syventävät kurssit 6 7 1 kurssia Väh. 2 8 tai kurssia > kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka 1 136 213 1 194 60 1 79765 1 53140 2 393 1 612 1 363 752 Lyhyt matematiikka 1 660 50 3 824 1 95414 3 346 6 893 1 511 186 197 Fysiikka 12 267 998 1 270 348 2878 170 712 744 643 362 1 107 658 Kemia 2 200 23 2 126 25 1 4211 1 085 4 2 451 1 743 1 024 729 Biologia 3 0556 4 345 32 2 9420 5 759 0 721 1 758 193 477 Maantieto 3 6220 4 935 2 3 0640 4 690 0 496 793 90 174 Soveltavat kurssit 1/4 3 kurssia Väh. 1/2 4 tai kurssia > kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 118 72 118 82 353 114 460 122 2 332 2 630 604 486 Fysiikka 41 87 24 4292 2939 1 884 720 438 141 Kemia 19 38 43 16 9818 13418 1 208 1 008 169 139 Biologia 33 27 70 42 731 18415 1 100 2 127 205 426 Maantieto 93 10 11 491 73 2 633 939 76 138 Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka 0 0 160 10 0 33 9 0 0 Fysiikka 0 0 105 6 0 90 57 0 0 Kemia 130 11 0 370 42 0 33 36 2 6 Biologia 03 20 390 50 1 86 146 10 6 Maantieto 0 0 250 27 0 40 51 10 18 Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) 93 100 713 518 176 259 13 9 15

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Kuviossa 7 esitetään vuonna 1999 ja 2000 lukion oppimäärän suorittaneiden laajojen luonnontieteiden oppimäärien valinnat koko maan lukioissa. LUMA-lukioissa vuonna 2000 päättötodistuksen saaneiden valinnat ovat kuvioissa 8 ja 9. Tyttöjen ja poikien osuudet valinnoista sekä LUMA-lukioissa että koko maan lukioissa nähdään taulukoissa 10 13. Laaja oppimäärä tarkoittaa, että opiskelija on suorittanut fysiikassa vähintään 6 syventävää kurssia, kemiassa vähintään 3 syventävää kurssia sekä biologiassa ja maantiedossa vähintään 2 syventävää kurssia. Opiskelijaa 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Pojat Tytöt 38,4 % 34,2 % 27,5 % 26,8 % 23,5 % 20,7 % 19,1 % 17,3% 1999 2000 1999 2000 1999 2000 1999 2000 Fysiikka Kemia Biologia Maantieto KUVIO 6. Lukion päättötodistuksen vuosina 1999 ja 2000 saaneiden suorittamat luonnontieteiden laajat oppimäärät koko maan lukioissa. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuuden päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä Opiskelijat 1 400 1 200 1 000 800 600 400 26,7 % 22,9 % 20,9 % 18,1 % 38,2 % 31,5 % Pojat 22,4 % Tytöt 23,6 % 200 0 1999 2000 1999 2000 1999 2000 1999 2000 Fysiikka Kemia Biologia Maantieto KUVIO 7. Vuodesta 1996 mukana olleista LUMA-lukioista päättötodistuksen vuosina 1999 ja 2000 saaneiden suorittamat laajat oppimäärät luonnontieteissä. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä. 16

1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa Opiskelijat 3500 3000 2500 2000 1500 1000 21,5% 19,7% 36,2% Pojat 28,9% Tytöt 500 0 Fysiikka Kemia Biologia Maantieto KUVIO 8. Nykyisistä LUMA-lukioista päättötodistuksen vuonna 2000 saaneiden suorittamat laajat oppimäärät luonnontieteissä. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä TAULUKKO 10. Nykyisistä LUMA-lukioista päättötodistuksen saaneiden vuonna 2000 suorittamat laajat oppimäärät luonnontieteissä. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä sekä tytöistä ja pojista. ( 8 620 opiskelijaa, joista tyttöjä 4 987) Pojat % Tytöt % % Fysiikka 1 338 36,8 512 10,3 1 850 21,5 Kemia 1 002 27,6 694 13,9 1 696 19,7 Biologia 1 077 29,6 2 046 41,0 3 123 36,2 Maantieto 999 27,5 1 489 29,9 2 488 28,9 TAULUKKO 11. Vuodesta 1996 mukana olleista LUMA-lukioista päättötodistuksen vuonna 2000 saaneiden suorittamat laajat oppimäärät luonnontieteissä. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä sekä tytöistä ja pojista. ( 3698 opiskelijaa, joista tyttöjä 2191). Pojat % Tytöt % % Fysiikka 595 39,5 252 11,5 847 22,9 Kemia 398 26,4 272 12,4 670 18,1 Biologia 383 25,4 783 35,7 1166 31,5 Maantieto 307 20,4 565 25,8 872 23,6 17

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 TAULUKKO 12. Vuodesta 1996 mukana olleista LUMA-lukioista päättötodistuksen vuonna 1999 saaneiden suorittamat laajat oppimäärät luonnontieteissä. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä sekä tytöistä ja pojista. ( 3 698 opiskelijaa, joista tyttöjä 2 191) Pojat % Tytöt % % Fysiikka 607 41,9 274 14,9 847 22,9 Kemia 392 26,7 299 16,3 670 18,1 Biologia 393 26,8 870 47,4 1 166 31,5 Maantieto 249 17,0 491 26,7 872 23,6 TAULUKKO 13. Lukion päättötodistuksen vuonna 2000 saaneiden suorittamat luonnontieteiden laajat oppimäärät koko maan lukioissa. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä sekä tytöistä ja pojista. ( 34 744 opiskelijaa, joista tyttöjä 20 608) Pojat % Tytöt % % Fysiikka 5 168 36,5 2 014 9,8 7 182 20,7 Kemia 3 509 24,8 2 501 12,1 6 010 17,3 Biologia 3 862 27,3 8 026 38,9 11 888 34,2 Maantieto 3 650 25,8 5 659 27,5 9 309 26,8 TAULUKKO 14. Lukion päättötodistuksen vuonna 1999 saaneiden suorittamat luonnontieteiden laajat oppimäärät koko maan lukioissa. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä sekä tytöistä ja pojista. ( 31 783 opiskelijaa, joista tyttöjä 18 676). Luvuissa ei ole mukana aikuislukioita eikä lukioiden iltalinjoja Pojat % Tytöt % % Fysiikka 5 355 40,9 2 106 11,3 7 461 23,5 Kemia 3 580 27,3 2 491 12,1 6 071 19,1 Biologia 4 053 30,9 8 146 39,5 12 199 38,4 Maantieto 3 539 27,0 5 217 27,9 8 756 27,5 Koko maata koskevien lukujen vertailussa on otettava huomioon se, että tilastointitapa on muuttunut vuonna 2000. Aiemmin indikaattoreissa tarkasteltiin vain päivälukion päättötodistuksen saaneita, uudessa tilastoinnissa ovat mukana kaikki lukiot oppilaitosmuodosta riippumatta. LUMA-lukioissa näyttäisi siltä, että luonnontieteiden laajojen oppimäärien suoritusten kokonaismäärä on pysynyt samana, vaikkakin valinnat eri luonnontieteissä vaihtelevat vuosittain (vuonna 1999 suorituksia 3 575, vuonna 2000 suorituksia 3 555). Vuonna 2000 maantiedon oppimäärän suorittaneita on enemmän kuin edellisvuonna. 18

2 Matematiikka ylioppilastutkinnossa 2 MATEMATIIKKA YLIOPPILASTUTKINNOSSA Lukuvuosi 2000 2001 oli ensimmäinen, jona ylioppilastutkinnossa järjestettiin vain uusimuotoista matematiikan koetta. Tarkastelen tässä lähemmin eräitä piirteitä näistä kokeista. Syksyllä 2000 ja keväällä 2001 matematiikan kokeisiin osallistuneiden määrät kasvoivat hivenen viime lukuvuodesta (vrt. taulukko 15). Lukuvuonna 2000 2001 osallistui pitkän matematiikan kokeeseen kaikkiaan 14 574 opiskelijaa (lv. 1999 2000 osallistujia 14 213) ja lyhyen matematiikan kokeeseen 18 961 opiskelijaa (lv. 1999 2000 osallistujia 18 682) eli yhteensä 33 571 opiskelijaa (lv. 1999 2000 osallistujia 32 895). TAULUKKO 15. Lukumäärätiedot, syksy 2000 ja kevät 2001 Tutkinto Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Pak. Ylim. Yht. Pak. Ylim. Yht. Pak. Ylim. Yht. Syksy 2000 Vars.opisk. 330 180 510 1 726 1 578 3 304 2 056 1 758 3 814 Kaikki kok. 973 771 1 708 2 579 2 357 4 936 3 552 3 128 6 680 Kevät 2001 Vars.opisk. 5 655 6 267 11 922 4 301 7 142 11 443 9 956 13 409 23 365 Kaikki kok. 6 228 6 638 12 866 5 950 8 075 14 025 12 178 14 713 26 891 Luvuissa on mukana aiemman kokeen uusijat, joten ne antavat hieman liian optimistisen kuvan matematiikan suosiosta. Näinkin laskettuna pitkän matematiikan kirjoittajien lukumäärä ei kuitenkaan vielä yllä lähellekään LUMA-tavoitetta 17 000 kirjoittajaa vuodessa. Edelleen noin neljäsosa lukiolaisista jättää matematiikan kokonaan kirjoittamatta. Heistä valtaosa on lyhyen oppimäärän lukijoita. Tässä on se potentiaali, josta matematiikan lisäkirjoittajat on ammennettava. Entistä valinnaisempi matematiikan koe on eräs käypä houkutin näissä talkoissa. On huomattava, että myös tutkintoon osallistuvien kokonaismäärä kasvoi edellisestä lukuvuodesta. Syksyn 2000 tutkintoon ilmoittautui kaikkiaan 34 206 ja kevään 2001 tutkintoon 44 767 opiskelijaa. Syksyn ylioppilastutkinto oli ennen lähes yksinomaan kokeiden uusijoiden tutkintokerta. Asiantila muuttui tutkinnon hajautusmahdollisuuden myötä. Valtaosa ylioppilaskokelaista kirjoittaa nyk yään kolmannen lukiovuoden syksyllä yhden tai kaksi ainetta "alta pois". Erityisesti tämä pätee kieliin. Matematiikan ennenaikainen suorittaminen on ollut vähäistä, joskin kasvavaa. Syksyllä 1999 oli pitkässä matematiikassa 1 633 kirjoittajaa ja lyhyessä 4 690. Syksyn 2000 vastaavat luvut olivat 1 708 pitkän ja 4 936 lyhyen matematiikan kirjoittajaa, joten kasvua on todella tapahtunut. Pitkään matematiikkaan osallistumisen nousu on ollut vähäistä. Sen sijaan lyhyessä matematiikassa on syksyn kirjoittajamäärän selvä kasvu jatkunut koko hajautetun tutkinnon elinajan. Tämä ei sinänsä ole yllättävää. Lyhyessä matematiikassa on vain kuusi pakollista kurssia. Näitä ei ole tavattoman vaikeaa saada suoritetuksi kolmannen vuoden syksyyn mennessä. Sen sijaan pitkän matematiikan kymmenen pakollisen kurssin suorittaminen samassa ajassa on jo huomattavasti haastavampi tehtävä. 19

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Pitkässä matematiikassa vanha syksyn kokeen leima näkyy edelleen muun muassa koetulosten heikkotasoisuutena (vrt. taulukko 16). Pitkän matematiikan kokeen arvosanojen keskiarvo oli syksyllä 2000 vain 2,59, kun se keväällä 2001 oli 3,89. Eroa oli yhden arvosanan verran. Lyhyessä kokeessa erot olivat, ainakin tällä kerralla, pienempiä. Siinä arvosanojen keskiarvo syksyllä 2000 oli 3,58 ja keväällä 2001 vain vähän parempi, 3,84. Pienempää eroa selittää hyvin varsinaisten kokelaiden osuus, joka on syksyn lyhyessä kokeessa noin 67 % ja pitkässä noin 30 % kokeeseen osallistujista. TAULUKKO 16. Arvosanajakaumat, syksu 2000 Arvosana I A B C M E L % % % % % % % lkm ka haj Pitkä Miehet 28,66 18,34 21,69 15,08 9,08 4,59 2,56 1134 2,53 1,97 23,34 18,29 23,17 18,82 9,58 5,05 1,74 574 2,72 1,87 26,87 18,33 22,19 16,33 9,25 4,74 2,28 1708 2,59 1,94 Lyhyt Miehet 13,04 15,18 21,21 20,92 18,25 8,69 2,72 1726 3,40 1,82 11,12 12,93 19,28 20,40 19,60 12,02 4,64 3210 3,68 1,87 11,79 13,72 19,96 20,58 19,12 10,86 3,97 4936 3,58 1,86 Huolimatta lyhyen matematiikan suosion kasvusta syksyllä voidaan edelleen sanoa, että matematiikan ylioppilaskokeessa kevät dominoi selvästi. Näin ollen kevään ylioppilastutkinnon matematiikan kokeiden tulokset antavat edelleen hyvän kuvan kyseisen vuosiluokan matematiikan taidoista. Uusittu matematiikan koe antaa opiskelijoille mahdollisuuden antaa kaunisteltu kuva osaamisestaan. Koska on suoritettava vain 10 tehtävää 15 annetusta, voi kokelas aivan laillisesti jättää suorittamatta ne viisi tehtävää, jotka hän osaa huonoimmin, ja tällä tavalla kätkeä osaamattomuuttaan. Asian merkitystä ei pidä kuitenkaan yliarvioida. Ensinnäkin, matematiikan kumulatiivisen luonteen vuoksi jokaisen tehtävän ratkaisemiseen tarvitaan yleensä usean kurssin tietoja. Näin yhdenkin matematiikan ydinalueeseen kuuluvan asian osaamattomuus voi sulkea kokelaalta pois monta sinänsä helppoa tehtävää. Toiseksi, keskeinen testattava asia kokeessa on matemaattisen ajattelun osaaminen. Tämä tai sen puute tulee kyllä näkyviin, valitsipa kokelas laskemansa tehtävät annetuista, miten tahansa. Kevät 2001 oli hajautetun ylioppilastutkinnon kuudes. Vaikka hajautus tarjoaa mahdollisuuden valmentautua kokeisiin entistä paremmin, ei se ole nostanut suoritusten yleistasoa missään aineessa, ei myöskään matematiikassa. Uuden koemuodon myötä näyttäisi kevään 2001 tulosten tilastojen valossa matematiikan kokeen suosio hieman nousseen. Erot ovat kuitenkin pieniä. Kevään 2001 ylioppilaskokelaista 68 % kirjoitti joko pitkän tai lyhyen matematiikan kokeen. Kirjoittajista kaksi kolmasosaa oli tutkinnon hajauttajia. Keväällä 2001 pitkän matematiikan kirjoittajia oli 12 861, mikä oli hieman enemmän kuin edelliskeväänä. Pitkän matematiikan kokeen kirjoittajista 48 % valitsi sen pakolliseksi (46 % keväällä 2000). Lyhyeen kokeeseen loikanneiden pitkän matematiikan lukijoiden määrä kasvoi edelleen. Heitä oli jo yli 8 % lyhyeen kokeeseen osallistuneiden määrästä. Nämä 1 343 loikkaria saivat keskimäärin yhden arvosanan verran paremman tuloksen kuin lyhyen lukeneet (vrt. taulukko 17). Toisaalta lähes neljä prosenttia loikkareista ei läpäissyt edes lyhyttä koetta. 20

2 Matematiikka ylioppilastutkinnossa TAULUKKO 17. Oppimäärän merkitys arvosanajakaumaan lyhyen matematiikan kokeessa, kevät 2001 Oppimäärä I A B C M E L % % % % % % % lkm ka haj Pitkä 3,62 6,06 9,76 19,26 22,96 26,9 11,44 1 343 4,75 1,64 Lyhyt 11,16 12,99 14,95 21,45 18,74 15,4 5,31 12 676 3,80 1,92 Pitkässä matematiikassa pakollisena ja ylimääräisenä kirjoittaneiden osaamistason välinen kuilu tuntuu jähmettyneen nykyiseen leveyteensä. Pakolliseksi kokeen valinneet olivat tällä kertaa keskimäärin 1,37 arvosanayksikköä parempia kuin ylimääräisenä kirjoittaneet. Keskimääräisesti kokeen pakolliseksi valinnut sai kirkkaasti cum lauden, kun ylimääräiseksi valinnut tyytyi lubenteriin. Laudaturin saaneista noin 90 % ja reputtaneista noin 22 % oli pakollisena kirjoittavia. Pitkän matematiikan pakollisena kirjoittavien keskimääräinen pistemäärä vaikeissa tehtävissä oli jopa kaksinkertainen ylimääräisenä kirjoittavien keskimääräiseen pistemäärään verrattuna. Naisten osuus pitkän matematiikan kirjoittajista pysyi oleellisesti ennallaan. Keväällä 2001 heitä oli 41 %. Heistä 32 % valitsi kokeen pakolliseksi, kun taas miehistä pakollisuuden valitsi 60 %. Molemmat osuudet ovat hieman viime kevättä suurempia. Ylimääräisen pitkän kirjoittajissa naiset ovat edelleen enemmistönä. Valinnaisuuden lisääntyminen kokeessa ei ole houkutellut naisia mukaan odotusten mukaisesti. Pienenä valopilkkuna on, että naisilla oli jälleen miehiä parempi arvosanojen keskiarvo sekä pakollisessa että ylimääräisessä pitkässä matematiikassa. Tosin yhteenlasketussa aineistossa miehet ovat edelleen parempia (vrt. taulukko 18)! TAULUKKO 18. Arvosanajakauma, kevät 2001 Arvosana I A B C M E L % % % % % % % lkm ka haj Pitkä Miehet 8,50 11,7 15,88 20,58 18,7 17,28 7,32 7 611 4,02 1,88 10,5 13 18,55 21,26 19 14,32 3,39 5 250 3,71 1,84 9,31 12,2 16,97 20,85 18,9 16,07 5,71 12 861 3,89 1,87 Lyhyt Miehet 9,47 13,89 16,23 23,24 18,51 14,47 4,19 5 564 3,78 1,82 11,77 12,03 13,63 20,20 18,50 16,95 6,93 8 455 3,88 1,99 10,86 12,77 14,66 21,41 18,50 15,96 5,84 14 019 3,84 1,93 Lyhyen matematiikan kirjoittajien suhteellinen osuus matematiikan kirjoittajista (52,5 %) oli sama kuin keväällä 2000. Absoluuttinen määrä, 14 019, oli hitusen suurempi. Lisäksi syksyn kirjoituksissa lyhyen matematiikan suosio lisääntyy edelleen. Pakollisena kirjoittavien osuus (42,4 %) nousi myös edelliskeväästä. Naisten paremmuus lyhyessä matematiikassa jatkui tänäkin vuonna. Lyhyen pakollisena ja ylimääräisenä kirjoittavien arvosanojen ero (0,74) on edelleen selvästi pienempi kuin pitkässä kokeessa. Mitä sitten voi sanoa uuden koemuodon vaikutuksesta? Tilastoista ei ilmene merkittäviä muutoksia. Lisäksi kahden kevään ja yhden syksyn perusteella on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Jotain voi kuitenkin arvella. Kevään 2001 sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeen osallistujamäärät kasvoivat jo toisena peräkkäisenä vuotena, ei paljon mutta kuitenkin. Lisäksi pitkän matematiikan kokeen keskiarvo (29,70) oli noin 4,5 pistettä ja lyhyen matematiikan kokeen keskiarvo (27,19) noin 3 pistettä korkeampi kuin vanhan kokeen viimeisenä keväänä 1999. Keväiden 2001 ja 1999 tulosten ero näkyy selvimpänä pakollisen pitkän matematiikan kokeen pistejakaumassa. 21

LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Ylimpiä pistemääriä on runsaammin kuin koskaan aiemmin. Myös ylimääräisen pitkän matematiikan kokeen jakaumassa yläpisteitä oli aiempaa runsaammin. Kaikkiaan pitkässä matematiikassa sai täydet pisteet ennätykselliset 121 kokelasta. Tämä löi edellisen, vuoden vanhan ennätyksen reilusti. Itse asiassa tuntuu luonnolliselta, että keskitasoa paremmat matematiikan taitajat hyötyvät valinnaisuuden kasvusta. He voivat sarjan loppupään vaikeista tehtävistä valita itselleen parhaiten sopivat ja näin maksimoida pistemääränsä. Jakauman alapäässä muutokset olivat pienempiä. Toki pitkän matematiikan kokeen hyväksymisraja nousi viime keväästä yhdellä pisteellä. Hyväksymiseen vaadittiin nyt tasan kahden laskun verran osaamista. Tuntuu oudolta, että kaikki eivät yllä edes tälle tasolle. Ilmeisesti huonosti opiskelleelle saattavat lähes kaikki tehtävät olla vaikeita, jolloin valinnaisuuden hyöty jää pieneksi. Tähänastiset kokemukset voisi tiivistää toteamalla, että valinnaisuuden kasvu saattaa kasvattaa matematiikan kirjoittajien määrää. Valinnaisuudesta näyttävät hyötyvän lähinnä keskitasoa paremmat opiskelijat. Lisäksi vaikuttaa siltä, että valinnaisuuden kasvu lisää kokelaan suoritusten määrää. Sen sijaan, vastoin viime kevään luuloa, se ei näytä vähentävän toivottomien yritysten määrää. Lisääntynyt valinnaisuus avaa opiskelijoille mahdollisuuksia antaa positiivinen kuva osaamisestaan. Tätä etua ei kannata turmella tarttumalla tehtävään, jota ei osaa. Vähän kärjistäen voisi sanoa, että jokainen nolla tehtävän perässä ilmaisee väärän valinnan. Etenkin viimeisissä valinnoissa on usein edullisempaa valita jo laskettujen tehtävien tarkastaminen kuin aukeamattoman loppupään tehtävän repostelu. Esimerkiksi kevään 2001 pitkän matematiikan kokeen tehtävän 9, jossa tarkasteltiin itseisarvofunktion integraalia, valitsi puolet kokelaista. Heistä vain 1/7 sai positiivisen pistemäärän. Toisin sanoen, 6/7 teki ilmeisesti väärän valinnan. En lähde tässä ihmettelemään sitä, miksi kyseinen integraali oli useimmille niin vaikea. Vastaavasti kevään 2001 lyhyen matematiikan kokeessa 60 % kokelaista uskoi osaavansa tehtävän 8, joka käsitteli eksponentiaalista vähenemistä. Silti heistä 2/3 jäi pisteittä yleisimmän virheen ollessa muutoksen käsitteleminen lineaarisena! Tätä tietämättömyyttä voisi jo enemmänkin ihmetellä. Vielä enemmän voi kummastella sitä, miten huonosti tavallista prosenttilaskua osataan. Samaisen lyhyen matematiikan prosenttilaskutehtävässä (tehtävä 5) yli kolmannes valitsijoista jäi ilman pisteitä. Peruskoulutiedot olisivat riittäneet! Itse asiassa valinnaisuus antaa uuden mahdollisuuden tarkastella valintojen ja valintojen onnistumisten kautta sekä kokelaiden käsityksiä osaamisestaan että todellista osaamista. Eräiden tehtävien pistemääräjakaumien korkeat nollapylväät saattavat lisäksi ilmaista lisävalaistusta kaipaavia oppimäärän kohtia. Edellä esiteltyjen pettymysten vastapainoksi voidaan tässä vielä mainita pitkän matematiikan kokeen tehtävä 5, joka käsitteli avaruusgeometriaa. Lähes kaikki uskalsivat valita tehtävän ja heistä vain 3 % jäi nollaan pisteeseen. Suoritusten keskiarvo oli kunnioitettava 5,0. Lopuksi pari yleistä huomiota kokeiden tiimoilta. Matematiikan lyhyen oppimäärän pitäisi antaa valmiuksia "arkipäivän matematiikan" hallitsemiseen. Koetuloksista päätellen pääpaino on ilmeisesti sanalla arkipäivä; matematiikka on jäänyt kovin vähälle huomioon ottamiselle. Lyhyen matematiikan kirjoittajilla on usein suuria vaikeuksia käyttää matematiikan tarjoamia mahdollisuuksia yksinkertaistenkin ongelmien ratkomisessa. Enemmän tai vähemmän umpimähkäisillä kokeiluilla pyritään ratkaisemaan tehtäviä, joista selviäisi paljon helpommin täsmällisillä matemaattisilla työkaluilla. Asiaan pitäisi kiinnittää huomiota myös opetussuunnitelman perusteiden uudistuksessa. 22