Moodle-palvelimen asennus Janne Karjanlahti & Olli Ruohomäki Länsi-Suomen kesäyliopisto // Petäjä-opisto // Porin kaupungin työväenopisto
Alkusanat Moodle on verkkopohjainen oppimisympäristö, jota voi käyttää millä tahansa nettiin kytketyllä tietokoneella, pelkällä selainohjelmasta. Palvelinta tarvitaan vasta, jos haluaa pystyttää itsenäisen järjestelmänsä, jota voi itse hallinnoida. Tämä asiakirja on laadittu tekniseksi dokumentiksi kuvaamaan oman Moodle-palvelimen asentamisen eri vaiheet. Moodlen käyttöön on saatavissa runsaasti yksityiskohtaisia asennus- ja käyttöohjeita, mutta toistaiseksi yhtenäistä suomenkielistä esitystä käyttöön valituista ohjelmaversioista ei ole ollut saatavilla. Toivon, että käsillä oleva julkaisu paikkaa tätä aukkoa. Tämä aineisto on tuotettu Moodle-on-Demand hankkeessa. Se on Kansalaisopistojen liiton (KoL) alullepanema kansalaisopistojen oppimisympäristöjen kehittämishanke, jota rahoittaa Opetushallitus. Hanke toteutettiin vuosina 2008-2009 kolmen satakuntalaisen oppilaitoksen, Länsi-Suomen kesäyliopiston, Petäjä-opiston ja Porin kaupungin työväenopiston verkostona. Tämän asennusohjeen lisäksi hankkeessa on tuotettu erilaisia koulutus- ja tukiaineistoja, jotka löytyvät hankkeen nettisivulta petaja.lpkky.fi > Projektit. Aineistot on julkaistu vapaasti käytettäviksi. Toivon näin voivani levittää hankkeessa koottua tietämystä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Asennuksessa on useita työvaiheita ja tämä ohje on jaettu niiden mukaisesti: 1. Linux-asennuslevyn luominen 2. Linuxin asentaminen palvelimella 3. Asennuksen jatkaminen päätteellä 4. Tietokantamoottorin asentaminen päätteellä 5. Moodlen asentaminen päätteellä 6. Moodlen konfiguroiminen selaimella 12.1.2010 Olli Ruohomäki Moodle-palvelimen toiminta Moodlen teknisen rakenteen ymmärtämisen helpottamiseksi on seuraavaan laadittu käytön vaihekuvaus. Järjestelmä toimii asiakas-palvelin -periaatteella, samalla tavalla kuin tietokantapohjaiset verkkopalvelut yleensäkin. 1. Käyttäjä kirjoittaa oman koneensa selainohjelmaan Moodle-palvelimeen osoitteen. 2. Käyttöjärjestelmän (esim. Windows) protokollat ja palvelut välittävät sivun latauspyynnön netin kautta. 3. Moodle-palvelinkoneessa toimiva www-palvelinohjelma (esim. Apache) ottaa vastaan sivun latauspyynnön ja käsittelee moodle-hakemiston HTML-koodin 4. PHP-kielinen koodi käsitellään PHP-ajurissa, joka välittää viittaukset Moodlen tietosisältöön tietokantamoottorille (esim. MySQL). 5. Tietokantamoottori hakee tietokannasta kulloisellakin sivulla näkyvät tiedot. 6. Tiedot palautetaan www-palvelimelle joka muodostaa Moodle-näkymän koodin ja välittää sen netin kautta käyttäjälle. 7. Käyttäjän selainohjelmassa näkyy Moodle-palvelu (esim. teksti tai aktiviteetti). Asiakaskone Palvelinkone www-selainohjelma Windows-käyttöjärjestelmä www-palvelinohjelma HTML-koodi PHP-koodi PHP-ajuri Tietokantamoottori Sisällöt SQL-tietokannassa Linux-käyttöjärjestelmä 2
Asennustyöhön tarvitaan kaksi nettiyhteydellä varustettua tietokonetta, toinen palvelimeksi ja toinen työkoneeksi. Työkonetta tarvitaan asennuslevyn luomiseen, palvelimen testaamiseen ja konfiguroimiseen, muistiinpanojen tekemiseen sekä tiedonhakuun ongelmatilanteissa. Lisäksi tarvitaan yksi 700 megatavun tyhjä CD-R -levyaihio. Ohjeet on laadittu käyttäen Ubuntu Server 8.04.3 LTS -käyttöjärjestelmää, MySQL 5.2.4 -tietokantaa ja Moodle 1.9.6 -oppimisalustaa. Työasemassa on käytetty Firefox 3.5.5. selainohjelmaa sekä PuTTY 0.60 -pääteohjelmaa. Palvelinkoneen mitoittamisessa laitteiston tärkein ominaisuus on sen keskusmuistin määrä. Keskusmuistia on hyvä varata yksi gigatavu jokaista viittäkymmentä yhtäaikaista käyttäjää kohti. Tämä helpottaa käyttöönottokokeiluja, sillä testipalvelimeksi voidaan valjastaa nykyaikainen PC-työasema. Maltillinen keskusmuistin kulutus selittyy osittain sillä, että palvelimeen ei asenneta graafista käyttöliittymää, vaan sitä käytetään komentoriviltä. Toisaalta kovin vanhaa tietokonetta ei kannata käyttää, sillä kiintolevyn rikkoutumisen riski on vanhoissa koneissa suurempi. Käyttövalmis Moodle-palvelin tarvitsee kiintolevytilaa noin 1,2 gigatavua. Tämän lisäksi tallennustilaa tarvitaan käyttäjien tiedoille, jotka tallennetaan keskitetysti Moodlen taustalla toimivaan tietokantaan. Käytännössä kiintolevy pitäisi olla vähintään kaksi gigatavua. Tärkeää: Asennusprosessissa syntyy tietoa, joka on välttämätöntä kirjoittaa muistiin ja säilyttää. Näitä ovat palvelinkäyttöjärjestelmän, tietokannan sekä Moodle-järjestelmän pääkäyttäjätunnukset ja salasanat. 1. Linux-asennuslevyn luominen Palvelimen asennus alkaa sen asennuspaketin lataamisella. Siirry työkoneellasi osoitteeseen www.ubuntu.com ja valitse Download Ubuntu Server Edition. Valitse latauspaikaksi Finland ja Alternative download options. Ohjelmistoversioista kannattaa valita LTS-versio 32-bittisenä. Vaikka koneen prosessori olisikin 64-bittinen, on sen tuoma tehoero marginaalinen ja yhteensopivuusongelmien välttämiseksi kannattaa toistaiseksi valita 32-bittisillä versio. Ubuntun politiikkana on julkaista uusi versio puolen vuoden välein. Sitä tuetaan puolitoista vuotta turvapäivityksin ja muin parannuksin. Kahden vuoden välein julkaistaan ns LTS-versio (Long Term Support), jota tuetaan viisi vuotta. Etenkin palvelimissa on järkevää suosia näitä pidempään tuettuja versioita, mikä helpottaa ylläpitoa. Lisätietoa: Ubuntun versionumerointi on erikoislaatuinen, sillä versionumeroon on koodattu sekä julkaisuajankohta että päivitykset. Versionumeron ensimmäinen osa (X.x.x) tarkoittaa vuotta, toinen osa (x.x.x) kuukautta ja kolmas osa päivitysversiota (x.x.x). Esimerkiksi versio 8.04.3 on huhtikuussa 2008 julkaistun version kolmas päivitys. Seuraava LTS-vesio julkaistaan siis keväällä 2010. 3
Kun asennusoptiot on valittu, valitaan Download Ubuntu ja tallennetaan asennuspaketti omalle tietokoneelle. Ubuntun asennuspaketti on kooltaan noin 600 megatavua ja funetin tiedostopalvelimelta 1 megabitin yhteysnopeudella lataus kesti noin puolitoista tuntia. Asennuspaketti on ISO-image, eli polttovalmis CD-levykuva. Kun se on ladattu, siitä poltetaan asennuslevy. Tiedostoja on siksi paljon, että asennuslevyksi tarvitaan 700 megatavun CD-aihio. Mikäli käytät Firefox-selainta, napsauta Lataukset-ikkunan asennuspakettia hiiren oikealla painikkeella, valitse Avaa latauskansio. Mikäli käytät Windows 7 käyttöjärjestelmää, napsauta asennuspakettia uudelleen hiiren oikealla painikkeella ja valita Polta levykuva. Mikäli koneellasi on poltto-ohjelma (esim. Nero Burning Rom), napsauta asennuspakettia hiiren oikealla painikkeella ja valitse Avaa sovelluksessa > Nero Burning ROM. Laita tyhjä levyaihio asemaan ja valitse Seuraava. Levy luodaan muutamassa minuutissa, minkä jälkeen voit kuitata Valmis ja lopettaa ohjelman. Lisätietoja asennuslevyn polttamisesta löydät osoitteesta: help.ubuntu.com/community/burningisohowto. 2. Linuxin asentaminen palvelimella Tarkista ennen asennuksen aloittamista, ettei palvelinkoneen kiintolevyllä ole mitään säilytettävää ja että se on kytketty verkkoon. Linuxin asennus aloitetaan laittamalla edellisessä vaiheessa luotu asennuslevy palvelinkoneen romppuasemaan ja käynnistämällä kone uudelleen. Asennusohjelma käynnistyy automaattisesti. Operaatio on siinä määrin suoraviivainen ja automaattinen, että se voidaan tehdä lähestulkoon oletusasetuksilla. Asennuksessa on seuraavat vaiheet: Kielen valinta (valitse vaihtoehto Suomi) Verkkoasetusten tekeminen DHCP:n avulla 4
Kysytään konenimi (anna palvelimellesi nimi) Aika-asetusten hakeminen verkosta aikapalvelimelta Levyosioiden tekeminen (valitse Ohjattu käytä koko levyä) Mikäli levy on jo osioitu, pyydetään käyttäjältä lupaa niiden poistamiseen kuvan mukaisella hieman kryptisellä kysymyksellä. Tiedostojärjestelmän luominen levyosioille Tietoturvapäivitysten varastoalueen tutkiminen Palvelinten asennusvalikko (älä valitse näistä mitään) Koneen kellon asettaminen Tiedostojärjestelmien perustaminen Vaihtotiedoston aktivoiminen Levytilan tarkistaminen Verkkokortin asetusten tekeminen Konsolin asetusten tekeminen Lokipalveluiden käynnistäminen Turvapäivitysten ajastaminen Ajastettujen toimintojen palvelun käynnistäminen Käynnistysskriptien ajaminen Näiden vaiheiden jälkeen tulee komentokehote, jossa kirjaudutaan sisään: Ubuntu 8.04.1 moodletest tty1 moodletest login: password: Kun asennus on valmis, tulee komentokehote, jolla konfigurointia jatketaan. Ubuntussa ideana on, että palvelimelle ei koskaan kirjauduta pääkäyttäjänä. Kun pääkäyttäjän oikeuksia tarvitaan, annetaan sudo-komento (ja syötetään käyttöjärjestelmän asennuksessa määritelty pääkäyttäjän salasana). 5
Aluksi päivitetään saatavilla olevien päivityspakettien luettelo. Kirjoita komento: Tämän jälkeen suoritetaan päivitystoiminto komennolla: sudo apt-get update sudo apt-get dist-upgrade Tämän jälkeen poistetaan näppäinyhdistelmän Ctrl+Alt+Delete toiminta muokkamalla tiettyä tiedostoa. Annetaan komento: sudo nano -w /etc/event.d/control-alt-delete Muutetaan tiedoston viimeinen rivi kommentiksi lisäämällä sen alkuun #-merkki. # control-alt-delete - emergency keypress handling # # This task is run whenever the Control-Alt-Delete key combination is # pressed. Usually used to shut down the machine. start on control-alt-delete #exec /sbin/shutdown -r now "Control-Alt-Delete pressed" Poistutaan editorista näppäilyllä Käynnistetään palvelinkone uudelleen komennolla: Ctrl+X, Y ja Enter. sudo reboot Kun palvelin on käynnistynyt asenna SSH-palvelin komennolla: sudo apt-get install openssh-server Tarkistetaan tämän jälkeen palvelimen IP-osoite komennolla: ifconfig 3. Asennuksen jatkaminen päätteellä SSH-palvelimen asentamisen jälkeen palvelimelle päästään kiinni tavallisella Windows-koneella, mikä paitsi helpottaa konfigurointia, auttaa myös testaamaan, että palvelin toimii, niin kuin pitää. Siirry tässä vaiheessa siis Windows-koneelle jatkamaan operaatiota. Mikäli koneessasi ei ole SSH-pääteohjelmaa, voit ladata senkin verkosta. Siirry selaimella osoitteeseen www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/download.html ja lataa PuTTY-pääteohjelman Windows-versio (putty.exe-tiedosto) ja tallenna se omalle koneellesi. Se on käyttövalmis ohjelma, jota ei siis tarvitse erikseen asentaa. Käynnistä PuTTY ja syötä Host name or IP address kenttään edellisessä vaiheessa selvittämäsi palvelimen IPosoite ja paina Open-painiketta. 6
4. Tietokantamoottorin asentaminen päätteellä Asennetaan palvelimelle MySQL-tietokantamoottori ja Moodlen siihen tarvitsemat lisäosat: sudo apt-get install mysql-server php5-mysql php5-curl php5-xmlrpc php5-gd Luodaan mysql-tietokannan pääkäyttäjän tunnus ja salasana. Aluksi käynnistetään mysql-komentotulkki: mysql -u root p Luodaan moodle-niminen tietokanta, annetaan siihen kaikki oikeudet moodleuser-nimiselle käyttäjälle ja pienemmät oikeudet moodlebackup-nimiselle käyttäjälle. Lopuksi otetaan muutetut käyttöoikeudet käyttöön. Tämä tapahtuu antamalla alla olevan kuvan mukaiset lihavoituna näytetyt komennot: Enter password: Welcome to the MySQL monitor. Commands end with ; or \g. Your MySQL connection id is 1 Server version: 5.0.51a-3ubuntu5.4 (Ubuntu) Type 'help;' or '\h' for help. Type '\c' to clear the buffer. mysql> CREATE DATABASE moodle DEFAULT CHARACTER SET utf8 COLLATE utf8_unicode_ci; Query OK, 1 row affected (0.00 sec) mysql> GRANT ALL PRIVILEGES ON moodle.* TO moodleuser@localhost IDENTIFIED BY 'salasana'; Query OK, 0 rows affected (0.00 sec) mysql> GRANT SELECT,LOCK TABLES on moodle.* TO moodlebackup@localhost IDENTIFIED BY 'salasana'; Query OK, 0 rows affected (0.00 sec) mysql> FLUSH PRIVILEGES; Query OK, 0 rows affected (0.00 sec) mysql> quit Siirrytään www-palvelimen juurihakemistoon komennolla: cd /var/www Uudelleenkäynnistetään www-palvelin antamalla komento: sudo /etc/init.d/apache2 restart 7
5. Moodlen asentaminen päätteellä Käynnistä selain ja siirry osoitteeseen download.moodle.org. Napsauta hiiren oikealla painikkeella uudelle palvelimelle suositeltavan version tgz-versiota ja valitse Kopioi linkin osoite. Vaihda takaisin päätteeseen ja lataa Moodlen asennuspaketti komennolla: sudo wget http://download.moodle.org/download.php/direct/stable19/moodle-weekly-19.tgz Moodle koostuu lähes pelkästään php-skripteistä ja html-tiedostoista. Asennuspaketti on kooltaan vain noin 13 megatavua, eikä sen lataaminen kestä kauaa. Huomaa: Moodlea päivitetään jatkuvasti ja uusia versioita tulee viikoittain. Tästä syystä sitä ei kannata tallentaa itselleen arkistoon, vaan tuorein tuotantoversio (stable release) kannattaa aina ladata verkosta. Puretaan Moodlen asennuspaketti Moodle-kansioon komennolla: Muutetaan moodle-kansion omistajaksi www-palvelin. sudo tar xvzf moodle-weekly-19.tgz sudo chown -R www-data:www-data moodle / Tarkistetaan hakemiston sisältö komennolla: ls l Luodaan kansio moodledata komennolla: sudo mkdir /var/moodledata /luodaan kansio moodledata Muutetaan moodledata-kansion omistajaksi www-palvelin antamalla komento: sudo chown -R www-data:www-data /var/moodledata 8
Käynnistetään www-palvelin uudelleen komennolla: sudo /etc/init.d/apache2 restart Lisätietoa: Monet Moodlen toiminnot edellyttävät säännöllisin välein tapahtuvaa tarkistamista. Kuitenkaan Moodle ei ole aktiivinen ohjelma, joka saisi tahdistuksensa tietokoneen prosessorilta, vaan passiivinen phpskriptien kokoelma. Skriptien ongelmana on, että ne eivät voi käynnistää itseään, vaan siihen tarvitaan erillinen mekanismi. Linuxissa tällaista ajastetun ajon mekanismia kutsutaan cron-paveluksi. Huomaa, että myös Moodlen päivitysskriptin nimi on nimeltään cron, mikä erilaisia dokumentteja lukiessa saattaa tuntua sekavalta. Periaatteena kuitenkin on, että Linux-käyttöjärjestelmän cron-palvelun avulla suoritetaan Moodlen cron-skripti. Muokataan nano-editorilla ajastettujen toimintojen listaa antamalla komento: sudo nano -w /etc/crontab Lisätään listaan alla olevassa kuvassa lihavoituna näkyvä rivi. Se suorittaa Moodlessa cron-skriptin, jonka avulla esimerkiksi keskustelualueiden viestejä toimitetaan sähköpostiin. # m h dom mon dow user command 17 * * * * root cd / && run-parts --report /etc/cron.hourly 25 6 * * * root test -x /usr/sbin/anacron ( cd / && run-parts --report /etc/cron.daily ) 47 6 * * 7 root test -x /usr/sbin/anacron ( cd / && run-parts --report /etc/cron.weekly ) 52 6 1 * * root test -x /usr/sbin/anacron ( cd / && run-parts --report /etc/cron.monthly ) */10 * * * * root wget -q -O /dev/null http://localhost/moodle/admin/cron.php # Poistutaan editorista näppäilyllä: Ctrl-X, Y ja Enter Lisätietoa: Ajastus asetetaan rivien alussa olevien numerosarakkeiden avulla. Sarakkeet ovat m=minuutit, h=tunnit, dom=kuukaudenpäivät, mon=kuukaudet ja dow=viikonpäivät. Pelkkä tähti tarkoittaa jokaista, 17 joka tunnin seitsemättätoista minuuttia ja */10 joka kymmenettä minuuttia. Linkki: Tarkempi kuvaus Cron-skriptin olemuksesta ja toiminnasta löytyy Moodlen englanninkielisiestä dokumentaatiosta osoitteesta docs.moodle.org/en/cron. 6. Moodlen konfiguroiminen selaimella Asentamisen jälkeen konfiguroidaan Moodle, eli tehdään sille perusasetukset. Se tehdään työkoneen selaimella. Ota selaimella yhteys moodle-palvelimeen (syötä osoitekenttään IP-osoite-kauttaviiva-moodle (esim. 10.1.100.53/moodle). Ensimmäisessä vaiheessa valitaan kieleksi Suomi ja painetaan Next-painiketta Seuraavaksi tarkistetaan palvelimen asetuksia ja ominaisuuksia. Valitse Seuraava-painike. 9
Seuraavaksi vahvistetaan verkko-osoite ja datahakemisto Tietokannan ja käyttäjien määrityksissä valitaan Seuraava. Valintojen jälkeen tehdään palvelimen ja tietokannan tarkistukset. Valitse Seuraava. 10
Lataa suomen kielipaketti. Valitse kielipaketin lataamisen jälkeen Seuraava. Kun asetukset on tehty, valitaan Jatka. 11
Seuraavaksi tulee käyttöoikeussopimus ja kysymys, johon vastataan Kyllä. Seuraavaksi luodaan lisäosien tietokannat. Lisää valintamerkki kohtaan Unattended operation ja valitse Jatka. Valitse Jatka-painike. 12
Seuraavaksi luodaan järjestelmän ylläpitäjä, eli pääkäyttäjä, jolla on kaikki oikeudet: Seuraavaksi tehdään etusivun asetukset: 13
14
Kun etusivun asetukset on tallennettu, tulee näkyviin järjestelmän pääkäyttäjän aloitussivu: Tärkeää: Tämä ohje on laadittu palvelimen asennusohjeeksi. Testikäytössä ja suljetussa verkossa ohjeen avulla pääsee hyvin liikkeelle. Avoimeen verkkoon sijoitettavan tai tuotantokäyttöön tulevan palvelimen hallintaan tässä neuvotut toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä. Säännöllinen tietoturvapäivitysten asentaminen sekä varmuuskopiointi ovat niitä käytännön ylläpitotehtäviä, joita palvelimen käyttöönotto väistämättä synnyttää. Lisätietoa: Moodlen koko tietokanta voidaan varmuuskopioida yhdeksi tiedostoksi komennolla mysqldump -u moodlebackup -p moodle > moodlebackup.sql Linkkejä Ubuntu-Linuxin pääsivu: www.ubuntu.com Moodlen lataussivu: download.moodle.org PuTTY-pääteohjelma: www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/download.html Moodle-dokumentaatio: docs.moodle.org Englanninkielinen asennusohje: docs.moodle.org/en/installing_moodle 15