Ligniini luonnonkuitukomposiittien luontaisena matriisina



Samankaltaiset tiedostot
Uudet funktionaaliset ligniinit Uusiutuva kemianteollisuus Sivu (1/34) Luonnonkuitukomposiittien ja ligniinin teollinen hyödyntäminen

Luonnonkomposiittien tutkimus

Luonnonkuidusta lujitteeksi. Kumi-instituutin ja TTY:n Luomaprojektin kevätseminaari Päivi Lehtiniemi,TTY

Materiaaliryhmien taksonomia

Biotalouden uudet tuotteet

Rakennesuunnittelu. Materiaali. Kudotut rakenteet. Komposiitit ALM. Functionally graded. Vaahdot

Paineistetun kuumavesiuuton käyttö, kun biomassoista halutaan eristää erilaisia kemikaaleja ja muita tuotteita. Hannu Ilvesniemi

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA

LIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT

KUIDUN UUDET MUODOT. Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista

Uutta Liiketoimintaa Biomassasta. Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

Maailma tarvitsee Metsää

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Lieriöekstruuderi: Uusi mahdollisuus hankalille materiaaleille ja kiertotaloudelle: Lehdistötilaisuus VTT, Tampere

BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA. Jana Holm

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen?

Materiaaliryhmien taksonomia

TEKNOLOGIASELVITYS. Ligniini teollisessa valmistuksessa ja sen kaupalliset mahdollisuudet. Juri Volama. Julkaisu 3 /

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Puun kuitujen hyödyntäminen

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Biotuoteteollisuuden uudet tuotteet ja biojalostamo osana teollisuuspuistoa

Biomolekyylit ja biomeerit

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA Pentti Ilmasti

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Tulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit?

Konkretiaa puuhun perustuvilla ratkaisuilla PÄÄTTÄJIEN 43. METSÄAKATEMIA EVELIINA POKELA

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

TEXJÄTE-hanke kartoittaa tekstiilien hyödyntämisen mahdollisuuksia. Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus, SYKE

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa

ANNE RUUPUNEN LUONNONMATERIAALISEOSTETTUJEN KESTOMUOVIEN REO- LOGISET OMINAISUUDET. Diplomityö

Loctite -pikaliimat Tutustu koko valikoimaamme mukaan lukien viimeiset innovaatiot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD. Puusta pöytään. Nutritech seminaari Terhi Hakala VTT Technical Research Centre of Finland

Greenline 2012 kierrätettävien ja ympäristöystävällisten materiaalien mahdollisuuksia veneenvalmistuksessa

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Kaukokuljetustilasto 2005

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

LUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa

Puuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta. Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala.

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Metsäteollisuus. Nyt. Anne Brunila Innovaatioseminaari

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Kaicell Fibers Tulevaisuuden biojalostamo Paltamoon Vesa Mikkonen Metsätalouspäivät Rovaniemi

Muovikomposiittien tulevaisuudennäkymiä

Hirsitaloteollisuus r.y.

Mitä uutta biotalous voi tuoda yrityksille?

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Biodieselin (RME) pientuotanto

Transkriptio:

Ligniini luonnonkuitukomposiittien luontaisena matriisina 1 Kari Kolppo Scandinavian Colloids y Tel. +358-40-520 3139 Email kari.kolppo@taloverkot.fi www.tut.fi/plastics Lujitepäivät Miktech 11-12.11.2010 Special Car from Lignophenols-Cellulosic Fibers TYTA AUT BDY C.,LTD. Kari Kolppo Sivu (1/32) 7.11.2010

Ligniini, luonnon hiilihydraattikuitujen luontainen matriisimateriaali 2 Taustaa ja ~sisältö: Liika riippuvuus öljystä energiapula Kerskakulutus, biohajoavuus materiaalipula Hiilen materiaalikierron rikkoutuminen Kasvihuoneilmiö Tarve uusiutuvien funktionaalisten luonnonmateriaalien hyödyntämiseen Puun ja ligniinin kestävä täsmäkäyttö ja kierrätys Hiilihydraattien hyödyntäminen jo osataan - uudet kehitystarpeet? Ligniini on hiilihydraattien jälkeen toiseksi yleisin luonnonpolymeeri (>10 11 tonnia, kasvu 10 10 tonnia/a) Ligniini on luonnonkuitujen luontainen suoja-, matriisi- ja liima-aine Puupohjainen kemianteollisuus Kari Kolppo Sivu (2/32) 7.11.2010

Kaasukehä Ilmakehä Suuri konsentraatio Earth Kasvien ilmaantuminen Kaasumuoto Kiertävä hiili Matala konsentraatio Kiinteä muoto Sitoutunut hiili Hiili Öljy Fotosynteesi sitoo kaasumaista hiiltä Kari Kolppo Sivu (3/32)

Nykyhetki Sitoutuneen hiilen nopea vapautuminen C 2 Laaja biomassaa hyödyntävä teollisuus Paluu menneen ajan ilmastoon Korkea C 2 konsentraatio Sitoutuneen hiilen nopea vapautuminen C 2 Valtavan laaja kemianteollisuus Käänteinen hiilen virtaus Häiriytynyt ekobalanssi Hiili Öljy Sitoutuneen hiilen kuluminen / loppuminen Maan aineenvaihdunnan häiriytyminen Kari Kolppo Sivu (4/32)

Potentiaalienergia Puun potentiaalienergiatasot Kestävä materiaalivirta Nanotekniikka Faasi II Faasi II plus 育 成 Phase II 保 全 Phase II 複 合 系 Luonnonsuojelu ylläpito Puun käyttö Faasi III Öljyn potentiaalienergiataso Lyhytaikainen Hiilihydraatit Aika Kari Kolppo Sivu (5/32) Pitkäaikainen Ligniini

Luonnon uusiutuvan raaka-aineen, Puun, kestävä käyttö 6 Puun käyttö sellaisenaan Puun ominaisuuksien ja vaihtelun tehostettu hyödyntäminen Jalostus ja molekyylibiologia Puun ohjaus oikeaan käyttökohteeseen RFID (www.indisputablekey.com) Parannetut puutuotteet Puun fysikaalinen ja kemiallinen muokkaus puukomposiitit Uudet puupohjaiset materiaalit ja tuotteet Parannetut molekyylit, rakenteet ja tuotteet Ko Raaka-aineena ruoho, puu, puujäte, sanomalehtipaperi, Ligniinin teollinen hyödyntäminen Funktionaaliset lujitemateriaalit Kari Kolppo Sivu (6/32) 7.11.2010

Luonnonkuitujen Matriisimuovit Polyolefiinit; PP, PE Poolittomia Suuri pintaenergia Huono tartunta Vaatii adheesionedistäjän Polyamidi, PVC Biohajoavat Kompostoituvat muovit (Polylaktidi) Kertamuovit; Epoksi, polyesteri, fenolimuovi Ligniini? Kasvikuitujen luontainen matriisimateriaali Kari Kolppo Sivu (7/32) 29.3.2008

Sulasekoitus Dispersio = kuitujen jakaantuminen Adheesio = tartunta kuidun ja matriisin välillä - Hydrofiilisyys vs. hydrofobisuus Viskositeetti vaikuttaa kostutukseen Helposti virtaava matriisimateriaali - 3-ulotteisuus vs. lineaarisuus Sekoitusparametrit vaikuttavat dispersioon Laitteisto Ruuvin geometria Liian suuri lämpötila aiheuttaa luonnonkuidun palamisen Kari Kolppo Sivu (8/32) 29.3.2008

Adheesio Kahden erilaisen aineen välisten vetovoimien yhteisvaikutus Rajapinta siirtää kuormituksen matriisista kuidulle kuitujen kostuminen luja sidos kuidun ja matriisin välillä Polyolefiinit poolittomia ja hydrofobisia, luonnonkuidut polaarisia ja hydrofiilisiä huono adheesio Tarve käyttää kytkentäaineita ja pinnoitteita Kari Kolppo Sivu (9/32) 29.3.2008

Kytkentäaineet Kemikaali, joka mahdollistaa kemiallisen sidoksen kuidun ja matriisin välille Yleisimmin käytettyjä: Maleiinihappo anhydridimodifioitu polypropeeni (MAPP), maleiinihapon anhydridi (MA tai MAH) Silaanit Ligniini Toiminta ilman kytkentäaineita? Rakenteen monimutkaisuus tehnyt teollisen käytön vaikeaksi Prosessoituva ligniini? Rakenteen yksinkertaistaminen Reaktiivisuuden säilyttäminen Kiesel, H., Richer, E.,Licomont AR 504: Adhesion promoter and Compatibilizer, Clariantin tuote-esite, 2003, 27 s. Kari Kolppo Sivu (10/32) 7.11.2010

Erilaiset ligniinit - luonnonligniini 11 Erilaiset ligniinit Luonnonligniini Puun reaktiivinen komponentti Havupuu-, lehtipuu-, ja ruoholigniini Monimutkainen 3D rakenne eristäminen ja hyödyntäminen vaikeaa Käyttö sellaisenaan, osana luonnonmateriaalia (Puu, kasvit) Ligniinin eristys- ja analyysimenetelmiä Klason ligniini -määrä, Björkman ligniini (MWL) rakenne, myös monia muita eristysmenetelmiä lähinnä rakenteen analysointia varten Alkaline Nitrobenzene xidation, Nucleus Exchange Funaoka prosessi Kari Kolppo Sivu (11/32) 7.11.2010

Havupuun Ligniini ja monolignolit eli ligniinin esiasteet Ligniinin esiasteiden biosynteesi www.genome.jp/kegg/pathway/map/map00940.html Ligniini-instituutti www.lignin.org LI M A K ari K ol pp o Lignin precursors or monolignols 16 Phenylpropane units (Adler 1977) 12 Kari Kolppo Sivu (12/32) 9.6.2000

Erilaiset ligniinit - teolliset ligniinit 13 Teollinen ligniini Helposti saatavilla, mutta rakenne ja reaktiivisuus sellunkeiton pilaamaa Sulfiitti (Si) ligniini» Sisältää sulfonihapporyhmän eli hydrofiilisyyttä ja reaktiivisuutta» Käyttö 0,5-1 miljoonaa tn per vuosi (Borregaard Lignotech) Sulfaatti (Sa) ligniini» Stabiili ja kondensoitunut fenolinen polymeeri» Teollinen kemiallinen hyödyntäminen polymeerinä olematonta» Hyödyntäminen edellyttää reaktiivisuuden rakentamista uudelleen Technaro (www.tecnaro.de) palkittu Arboform-keinopuumateriaalin tuottaja LigniVal projekti eri ligniinien rakenteen uudelleenaktivoimiseksi Kari Kolppo Sivu (13/32) 7.11.2010

Sulfiittiligniinin (lignosulfonaattien) hyödyntäminen Dispergointiaineena Akut Betoni Keramiikka / tiilet ja levyt Väriaineet Kipsilevyt Nahkan parkitus Öljynporaus Pigmentit, kimrööki Kasviensuojelu Proteiinien erotus Vesien käsittely ja puhdistus Lignosulfonaatti Kari Kolppo Sivu (14/32) Sideaineena Briketointi Keramiikka / tiilet ja levyt Pölynsidonta Paperi ja kartonki Lastulevyt Rehun pelletointi Maanparannus 14

BioRefine Lignin Valorisation, LigniVal Tarja Tamminen, VTT Kristiina Poppius-Levlin, KCL Markku Leskelä, HY Stefan Willför, ÅA Kari Kolppo, TTY Alan Fernyhough, Scion Lucian Lucia, NCSU NC STATE UNIVERSITY BioRefine Uudet biomassatuotteet 2007-2012 DM xxxxxx 01-2008 Copyright Tekes

BioRefin e Tavoitteet Projektin tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla voidaan muokata ligniiniä ja muita aromaattisia prosessien sivuvirtakomponentteja materiaaleiksi, jotka soveltuvat komposiitteihin, päällysteiden sideaineisiin ja suojakerroksiin. Projektin partnerit - VTT, HY, ÅA, TTY, Scion, NCSU (VTT/yliopisto -konsortio) - KCL Projektin rahoittajat Projektin perustiedot - VTT/yliopisto -konsortio: Stora Enso yj, Roal y, y Metsä Botnia Ab, Metso Power, VTT, Tekes - KCL: Metsäliitto Group, Myllykoski yj, Stora Enso yj, UPM-Kymmene yj, Tekes Projektin kokonaisrahoitus - VTT/yliopisto -konsortio: 1 035 k, josta Tekesin osuus 800 k - KCL: 365 k, josta Tekesin osuus 255 k Projektin kesto 1.10.2008 30.09.2011

Projektin yleiskuva BioRefin e WP5 WP4 WP3 WP2 WP1 Yksivuotiset kasvit Puut Suojakerrosmateriaalit Päällystesideaineet Pehmitys / yhteensovitus Entsymaattinen / kemiallinen muokkaus ja polymerointi VTT organosolv Catx Funaoka ligniini Sulfaattiligniini Lignaanit Aktivointi Komposiitit Hapettunut / hajonnut ligniini WP6 Kestävän kehityksen arviointi

BioRefin e Työpakettien kuvaus WP1: Sulfaattiligniinin esikäsittely Sulfaattiligniinien valmistus ja karakterointi sekä niiden muokkaus soveltuvaksi entsymaattiseen ja kemialliseen jatkokäsittelyyn. WP2: Rikittömien raaka-aineiden valmistus ja karakterointi Erityyppisten hyvin karakteroitujen rikittömien ligniinien ja lignaanien valmistus ja eristys valituista lähtömateriaaleista WP3: Entsymaattinen ja kemiallinen muokkaus ja polymerointi Ligniinin ja pienimolekyylisten aromaattien polymerointi sellaisenaan tai yhdistelminä, tavoitteena muokata niiden lämpömuokkautuvuutta tai aikaansaada kovettuminen tuotesovelluksissa. ksastusreaktioita tutkitaan esikäsittelynä kemialliselle polymeroinnille. WP4: Pehmitys, yhteensovitus ja reologiset ominaisuudet Alkuperäisten ja muokattujen ligniinien soveltuvuuden arviointi suunniteltuihin tavoitesovelluksiin, perustuen niiden reologisiin ominaisuuksiin, mukaanlukien tarvittavat pehmitys- ja yhteensovituskäsittelyt. WP5: Sovellukset Ligniinipohjaisten materiaalien soveltuvuuden arviointi tavoitesovelluksiin: komposiitteihin, päällystesideaineisiin ja suojakerrosmateriaaleihin. WP6: Kestävän kehityksen arviointi Ehdotettujen uusien ligniinimateriaalien arviointi kestävän kehityksen kannalta.

Erilaiset ligniinit - Funaoka ligniinit 19 Funaoka ligniinin eristäminen Ligniinin rakenteen yksinkertaistaminen Ligniinin reaktiivisuuden säilytys / rakentaminen käyttöön sopivaksi Luonnonkomposiittien valmistus jopa ilman kytkentäaineita Kari Kolppo Sivu (19/32) 7.11.2010

Lignofenolin eristys ja luonnonkuitukomposiittien valmistus laboratoriossa (1987 - -Kari, Mie yliopisto 2007 20 Hieman puujauhoa Solvatointi + happo + KVA sekoitus Puhdistuksia Metal plate Metal wire Lignophenol-Fiber Composites Lignophenol Puhdas lignophenoli, joka liukenee helposti (asetoni, etanoli) Kari Kolppo Sivu (20/32) Separation Composites 7.11.2010

Phase-separation system (1/2) Professor Funaoka, Mie University, JAPAN 1st Stage Solvation 2nd Stage Aqueous layer (acid) 3rd Control Separation For carbohydrates Hydrolysis and dissolution For Lignin Cleavage of benzyl ethers Phenol grafting Uudet funktionaaliset ligniinit Uusiutuva kemianteollisuus Kari Kolppo Sivu (21/32) 11/7/2010

Phase-separation system Professor Funaoka, Mie University, JAPAN Kari Kolppo Sivu (22/32) 22 7.11.2010

H 3C H 3C HC H 2C H C H 2C H H H 3C H 2C H HC 3 3 H 2C H H 3C HC 3 HC H 2C H 3H C H HC 3 H 2C HH 2C H 3C HC H 3C H H 2 C C H C H 3C H 2C H C H 3C H 2C H HC HC H 2C H H 2C H HC H 3 H 3C 3 H 2C H C 3 C H2 3H 3 3 H 2C H HC H 2C H HC HC 3 H H 2 C C 3 2 3 3 H 3C H 3C HC H H 2 C C H C H 3 H 3C H 2C HC HC 3 H 3C C H2 3 H 2C H HC HC 3 C H2 H HC C H2 H C 3 3 Polymer Type Network type Phase-separation system (2/2) Professor Funaoka, Mie University, JAPAN Native Lignin Building Unit R H Functionality: Reactivity controllable Structure controllable Molecular weight controllable Linear type * Hybridization Polymer type: Linear-type Unit: 1,1-Bis(aryl)propane Interunit linkage: Alkyl-aryl ether Molecular weight (Mw): Softwood type 3000-8000 Hardwood type 2000-5000 Solid-liquid transformation: Softwood type 170 Hardwood type 130 Activity: Phenolic (latent) Lignophenol 1,1-Bis(aryl)propane type polymer Kari Kolppo Sivu (23/32) 11/7/2010 (H) 3 H n

24 Kari Kolppo Sivu (24/32) 7.11.2010

Pulps Woody Composite preparation Professor Funaoka, Mie University, JAPAN Disintegration Forming Metal plate Metal wire Lignophenol Lignophenol-Fiber Composites Composites Separation Kari Kolppo Sivu (25/32) 11/7/2010

Kolmas tuotantolaitos jo toiminnassa, viides rakenteilla Malesiaan, kuudes Suomeen? 26 1. Pilotti (2001 - - Mie yliopisto, Japani - 30 kg per kuukausi 3. Tuotantolaitos?? - Toyotan oma tuotanto - Tuotantokapasiteetti?? - Kemikaalit ja komposiitit Autojen valmistus Autoja tehdään jo!! 2. Pilotti (2003 2007) Kitakyoshu, Japani - 2000 kg per kuukausi 5. Tuotantolaitos (2010- Malesia + Tehdas jo rakenteilla + Tuotantokapasiteetti?? + Palmuöljyn tuotanto Biopolttoaine Jätteen hyödyntäminen 6. Euroopan tuotantolaitos Suomi?? + Hyvä puuosaaminen + Raaka-aineen saatavuus + Japani Suomi yhteistyö - Suomi EI kiinnostunut?? Kari Kolppo Sivu (26/32) 4. Pilotti (2007 - Kioto, Japani + Jatkuva prosessi malli Suomelle? Helpompi näytteiden valmistus?? 7. Tuotantolaitos - USA - Kanada + Hyvä puuosaaminen + Raaka-aineen saatavuus + Isot kotimarkkinat + Mielenkiinto ja tarve uusiin innovaatioihin 7.11.2010

Puupohjainen kemianteollisuus - raaka-aineeksi sopii myös muut uusiutuvat luonnonmateriaalit (esim. Ruoho) 27 Puupohjainen kemianteollisuus kierrätykseen perustuva uusi tuotantoketju Öljy on luonnonmateriaalien hajoamistuote - 90 % petrokemian tuotteista voidaan tehdä puun kautta Hiilihydraatit Alifaattiset komponentit/raaka-aineet Ligniini Aromaattiset komponentit/raaka-aineet Molekyylien ja rakenteiden täsmärakentaminen molelyylitasolla ajateltuihin sovelluksiin sopiviksi (nanotekniikka) Ligniini (ja myös luonnonkuidut) kierrättävät hiiltä pidempään kiinteässä muodossa Kestävän kehityksen mukaiset materiaalit ja tuotteet Tuotantoketju, jonka vaikutukset ympäristöön ovat luonnon puun kaltaisia Hiilen materiaalikierron normalisoituminen Kari Kolppo Sivu (27/32) 7.11.2010

YHTEENVET 28 Tavoitteena uusiutuviin materiaaleihin pohjautuva tuotantoketju, jonka valmistamilla molekyyleillä, materiaaleilla ja tuotteilla korvataan öljyä ja öljypohjaisia tuotteita aina kun se on mahdollista Metsä ja puu on laaja orgaanisten uusiutuvien kemikaalien lähde Mitä pidempään ligniiniä (=hiiltä kiinteässä muodossa) kierrätämme, sitä luontaisempaa tai puumaisempaa toimintamme on Kari Kolppo Sivu (28/32) 7.11.2010

Uusiutuvia materiaaleja hyödyntävä kestävä tuotanto 29 Metsänhoito Potentiaali Puuteollisuus Faasierottelu Potentiaali Edistyksellinen puutuote-teollisuus Kemianteollisuus ~Yksisuuntainen kierto Kari Kolppo Sivu (29/32) 7.11.2010

30 Ekosysteemi C 2 C 2 C 2 Pitkäaikainen kierto 1. Taso: Puutuoteteollisuus Faasi-erottelu S iir t ym ä va ih e Ligniini Hemiselluloosa Selluloosa 2. Taso: Puuhun perustuva kemianteollisuus Kari Kolppo Sivu (30/32) 7.11.2010

Hiilen kaasu-kiinteä -tasapainon palautus Kiertävä hiili 21 Century 31 Puutuoteteollisuus Excess Ei liikaa C Terve ekosysteemi Puupohjainen kemianteollisuus Nanotekniikka Hiili Öljy Kemianteollisuus Sitoutunut hiili Biomassaa hyödyntävä teollisuus Epäsäännöllinen Heterogeeninen Monitoiminen Säännöllinen Homogeeninen Vain yksi toiminto Kemianteollisuus Kari Kolppo Sivu (31/32) 7.11.2010

Voisimmeko valmistaa Suomessa uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvia sähköautoja? CMS-BP By Toyota Kari Kolppo Sivu (32/32) 7.11.2010