TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO



Samankaltaiset tiedostot
6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa

-HYVÄ LAPSUUS- PERUSTIETOA PÄIVÄHOIDOSTA

SUPERIN SELVITYKSIÄ 2013 JOUSTAKAA, JOUSTAKAA KYLLÄ TE PÄRJÄÄTTE

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Sääntökirjan erityinen osa 1(11)

HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla

Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

PELASTUSARMEIJAN PÄIVÄKOTI. Pelastusarmeijan päiväkoti on yksityinen vuoropäiväkoti, jolla on ostopalvelusopimus Porin kaupungin kanssa.

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

- 1 - Lapsi on osallinen

opiskelijan arvioijana

LUVIAN KUNNAN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN ELI IIPAN TOIMINTASUUNNITELMA alkaen

KOULUN KONSTIT II. Oppilashuollon strategia ja toimintatavat VARKAUDEN. Esi- ja perusopetus / v > Oppijan polku Eskarista eteenpäin KAUPUNKI

Päiväkodin ja lastenneuvolan moniammatillinen yhteistyö Espoossa

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

PÄIVÄKOTILASTEN HYVÄ PÄIVÄ

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN

ILMAJOEN MONIAMMATILLISEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄN TOIMINNAN ALOITTAMINEN

VAISAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena

Euran kunnassa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla (Oppilashuollon ohjeistus, 2010)

TOIMINTASUUNNITELMA lukuvuodeksi Jyväskylän seudun koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintajälkkäri

Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki (417/2007) 12 Reisjärven kunta

Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi

Selkokielinen materiaali. Selkokielelle mukauttanut Ester Rokka SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 20. Mervi Uusimäki PERHETYÖTÄKÖ KAIKKI?

Hyvä kuntoutumiskäytäntö

Transkriptio:

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on mahdollisuus kiireettömään hoitopäivään - leikkiin ja perushoitoon. Perhepäivähoitajan ryhmässä voi samanaikaisesti olla hoidossa 4 alle kouluikäistä lasta hoitajan omat alle kouluikäiset mukaan lukien sekä mahdollisesti osapäiväisesti esiopetusikäinen lapsi. Kunnallinen perhepäivähoito on ohjattua ja valvottua varhaiskasvatuspalvelua, joka tapahtuu perhepäivähoitajan kodissa, lapsen kotona tai ns. kolmiperhepäivähoitona. Perhepäivähoidon ohjaajat vastaavat perhepäivähoidon ohjauksesta. Laukaan kunnassa oli 1.8.2012 yhteensä 74 perhepäivähoitajaa ja hoitolapsia 270. Perhepäivähoitajat ovat koulutettuja, ammatiltaan he ovat lastentarhanopettajia, lähihoitajia, perhepäivähoitajia, jos työhön valitaan hoitaja, jolla ei ole perhepäivähoitajan koulutusta, se suoritetaan oppisopimus koulutuksella työn ohessa. Työn kehittämisen ja asioiden informoinnin kannalta perhepäivähoitajat ovat jaettu tiimeihin. Tiimeissä on nimetty tiimivastaava. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAT (vasut) Varhaiskasvatussuunnitelmissa tasoja on neljä. 1. Valtakunnan tasolla tavoitteet on tehty valtakunnalliselle tasolle, 2. kunnan vasussa pitää näkyä kunnan ominaispiirteet, 3. yksikkövasussa konkretisoidaan asiat työn- ja työympäristön vaatimuksiin ja 4. lapsen vasussa varhaiskasvatuksen tavoitteet tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmat ovat lakisääteisiä ja ne on oltava jokaisella päivähoitoyksiköllä. Vuosittain tehtävä perhepäivähoitajan oma toimintasuunnitelma omalle lapsiryhmälleen perustuu näihin suunnitelmiin ja tavoitteisiin. 1. Valtakunnallinen vasu: valtakunnalliset tavoitteet määrittävät varhaiskasvatus suunnitelmien sisällöt ja niiden pitää näkyä myös kunnan- yksikön- ja lapsen vasussa 2. Kunnan vasua laadittaessa otetaan huomioon varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lisäksi kunnassa tehdyt lasta ja perhettä koskevat suunnitelmat, kunnan varhaiskasvatuksen linjaukset. Laukaan varhaiskasvatussuunnitelma Vasumme on päivähoidon varhaiskasvatuksen asiakirja, joka pohjautuu valtakunnallisiin ja Laukaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Vasu:n keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja kehittää laadukasta varhaiskasvatusta, jonka todentumiseen sitoutuu koko henkilökunta. Olennaisena lähtökohtana on lapsen hyvinvoinnin turvaaminen

3 Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma on kunnan suunnitelmaa täydentävä ja konkretisoiva ja siinä kuvataan toimintaympäristön ja yksikön erityispiirteitä ja painotuksia. Yksikön suunnitelma tarkentuu vähitellen, sillä sisältöjen valinnassa on otettava huomioon toiminnan tavoitteiden tilannesidonnaisuus eli lasten, lapsiryhmän, toimintaympäristön ja toimintaolosuhteiden tuntemus. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on toimia konkreettisena työvälineenä toiminnan kehittämiseksi, samoin koota yhteen henkilöstön ja asiakasperheiden näkemykset siitä, mitkä ovat parhaita tapoja toteuttaa varhaiskasvatusta tietyssä yksikössä juuri näiden lasten hyvinvointia edistävästi. Varhaiskasvatussuunnitelma toimii perustana hyvän ja toimivan, vanhempien ja henkilöstön yhdessä rakentaman kasvatuksellisen yhteisön luomisessa lapsen parhaaksi. LAUKAAN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu pohjautuu valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2005). Tämän perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman tarkoitus on toimia konkreettisena työvälineenä hoitajille, tukea varhaiskasvatuksen laatua ja kuvata vanhemmille, päättäjille ja muille asiasta kiinnostuneille, miten varhaiskasvatus Laukaan perhepäivähoidossa toteutuu. Perustehtävänä on lasten hoidosta, kasvatuksesta, opetuksesta, ravinnosta ja puhtaudesta vastaaminen Laukaan kunnan perhepäivähoidon vasun suunnittelu aloitettiin vuonna 2009. Perhepäivähoidon yksikkövasu on suunniteltu yhdessä ohjaajien, perhepäivähoitajien ja vanhempien kanssa. Vanhempia on kuultu mm. perhepäivähoidon vanhempainilloissa, joissa on käyty keskustelua hyvin vilkkaasti. Mielipiteistä ja toiveista käy vahvasti ilmi vanhempien tyytyväisyys perhepäivä hoitomuotoa kohtaan sekä toive perhepäivähoidon säilymisestä vastaisuudessakin kodinomaisena ja turvallisena kasvuympäristönä, jossa lapsi voi rauhassa kehittyä omaksi ainutlaatuiseksi persoonakseen. Hoitajat ovat pohtineet perhepäivähoidon yhteistä varhaiskasvatussuunnitelmaa omissa tiimikokouksissa ja kaikkia hoitajia käsittävissä yhteisissä kokouksissa. Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen on vaatinut kaikilta siihen osallistuneilta ylimääräisiä ponnisteluja, koska sitä on työstetty iltaisin ja viikonloppuisin. On huomioitavaa myös se että luomisprosessi on henkisestikin kuluttava ja tekijät kokevat eräälaisia synnytystuskia mitä syntyy koska syntyy uuden luomisessa on aina mukana epävarmuus, koska työn lopputulos määräytyy prosessin aikana ja se nähdään vasta valmistuttua. Perhepäivähoidon vasussa vanhempien ja hoitajien näkemykset ja toiveet on koottu yhteisiksi käytänteiksi, joita perhepäivähoidossa toteutetaan. Perhepäivähoidon yksikkövasussa kuvat kertovat. Vältimme pitkiä testiosuuksia tarkoituksella. Toivommekin teiltä vanhemmat kannanottoja luettuanne vasumme. Varhaiskasvatussuunnitelman lopussa on tyhjiä arkkeja, joihin toivon mukaan kirjaatte oman kokemuksenne ja mahdolliset toiveet jatkoa ajatellen. Tarkoituksemme on päivittää varhaiskasvatussuunnitelmaamme jatkossa.

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on perhepäivähoitajille työn suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeä työväline ja auttaa perhepäivähoitajaa laadun- ja työn kehittämisessä. Yksikkövasu myös raamittaa perhepäivähoidon yhteiset tavoitteet, toimintamuodot ja käytännöt perhepäivähoitajan työhön. Perhepäivähoidon yksikkövasun työstäminen on todentanut sen tosiseikan, että Laukaan perhepäivähoitajat tekevät työtään ammatillisesti ja he ovat motivoituneita uuden oppimisesta ja työnsä kehittämisestä. Yksikklvasussamme vältimme pitkiä tekstiosuuksia tarkoituksella. Tekstillä on vaikea kuvata sitä laajuutta mitä perhepäivähoidon kokonaisvaltaiseen toimintaan kuuluu, siispä vasussamme kuvat kertovat. Kuvituksen on tehnyt perhepäivähoitaja Sari Jurvanen- Tuomaala. Perhepäivähoidon yksikkövasumme perustuu Laukaan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman lopussa erillisiä liitteitä, joissa on vanhempien kirjaamia tavoitteita ja toiveita lapsen hyvästä hoidosta. Valmiissa yksikkövasussamme nämä toiveet pitäisi näkyä. Lisäksi vasun lopussa on tyhjiä arkkeja. Toivommekin teitä vanhemmat kirjaamaan sinne mielipiteitänne, toiveitanne ja kannanottojanne perhepäivähoidon toimintaa ja yksikkövasua koskien. Tarkoituksenamme on päivittää yksikkövasuamme matkan varrella, tulevien tilanteiden vaatimusten mukaan 4. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien ja henkilöstön kanssa lapsen yksilöllisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Se toimii kasvattajan työvälineenä, jolloin otetaan huomioon lapsen kokemukset, tarpeet, tulevaisuuden näkymät, mielenkiinnon kohteet sekä vahvuudet ja mahdollinen tuentarve. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus sovitetaan yhteen ja mitä muutoksia toiminnassa ja ympäristössä toteutetaan. Laukaan perhepäivähoidossa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on ollut käytössä jo kaksi vuotta. Vanhempien että hoitajien kokemukset ovat olleet puolesta ja vastaan. Tällä hetkellä perhepäivähoitajat ovat todentaneet lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tärkeyden omassa työssään. Kun vanhempien kanssa käydään keskusteluja lapsen luonteesta, tavoista, mieltymyksistä jne. hoitaja oppii tuntemaan lapsen kokonaisvaltaisemmin. Hoitajat ovat sanoneetkin, että varhaiskasvatussuunnitelma on heille tärkeä työvälinen päivittäisessä työssä, koska se auttaa perhepäivähoitajia toiminnan suunnittelussa ja päivittäisessä työssä. Toivommekin että vanhemmilta liikenisi aikaa keskustelutuokioihin lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekoon, näin voimme saavuttaa kasvatuskumppanuuden ja toimia YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI.