Eskaro Oy (28.9.2007 saakka TRK-Maalit Oy) Vanha Porintie 1890 03400 Vihti

Etelä-Suomi Päätös Nro 43/2011/1 Dnro ESAVI/145/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.6.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Eskaro Oy:n Vihdissä sijaitsevan maalitehtaan olemassa olevaa toimintaa. LUVAN HAKIJA Eskaro Oy (28.9.2007 saakka TRK-Maalit Oy) Vanha Porintie 1890 03400 Vihti LAITOS JA SEN SIJAINTI Eskaro Oy Vanha Porintie 1890 03400 Vihti Toimialatunnus: 20300 Yritys- ja yhteisötunnus: 0670037-4 Kiinteistörekisteritunnus: 927-412-0001-0079 Kiinteistön omistaja: Eskaro Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu 2.12.2005 Uudenmaan ympäristökeskukseen. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 4 d) perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n perusteella toimintaan tuli hakea ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa 31.12.2004 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskus on 9.2.2005 kirjeellään No YS 150 velvoittanut TRK-Maalit Oy:n hakemaan Vihdin maalitehtaan toiminnalle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa 31.10.2005 mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 4 d) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat ja päätökset Vihdin terveyslautakunnan RK-Maalit Oy:lle myöntämä terveydenhoitolain (469/1965) 26 :n mukainen sijoituspaikkalupa 4.11.1981 325 liuotinpohjaisten maalien valmistamiseen. Vihdin vesilautakunnan vesilain (264/1961) 10 luvun 3 :n ja 4 :n mukainen RK-Maalit Oy:n jätevesien käsittelyä ja johtamista koskeva ratkaisu 29.5.1986 16. Alueen kaavoitustilanne Laitoksen kemikaalilain mukainen valvontaviranomainen on Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos. Yrityksellä on ympäristövahinkovakuutus Aktia Vahinkovakuutus Oy:ssä, vakuutuksen numero on 70-128-01. Eskaro Oy sijaitsee Vihdissä Kauppilan kylässä Mäkelän teollisuusalue - nimisellä kiinteistöllä. Tehdas sijaitsee Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006 ja saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä taltionumero 1995) ns. valkoisella alueella, jota eivät koske erityiset maankäyttömääräykset. Vihdin kunnan yleiskaavassa 1986, joka on oikeusvaikutukseton, laitos sijaitsee teollisuus- ja varastoalueella (T). Laitoksen viereiset alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi (MT) ja maantien 120 pohjoispuoli pientaloalueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa. Kunnalla ei ole vireillä kaavoitushankkeita tällä alueella. Kiinteistö sijaitsee valtatien 2 (Porintie) melualueella.

3 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Ilmanlaatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Laitos ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Olkkala 012708, I lk) sijaitsee laitoksesta luoteeseen n. 2 km:n etäisyydellä. Tontin maaperä on kalliota ja moreenia. Laitoksen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2009 -tutkimuksessa Vihdin kunnan alueella sijaitsi 45 havaintoalaa, joista 11 sijaitsi taajamassa ja loput olivat tausta-aloja. Keskimääräinen sormipaisukarpeen vaurioaste, ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälien lajilukumäärä ja ilmanpuhtausindeksi olivat Vihdin kunnan alueella samalla tasolla kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Vihdin kunnan suurimmat rikin, typen ja hiukkasten päästölähteet sijaitsevat Nummelassa ja Siippoossa. Sormipaisukarpeen vauriot ovat kasvaneet tasaisesti koko seurantajakson 2000 2009 ajan. Jäkälälajiston runsautta kuvaavat muuttujat olivat alhaisimmillaan vuonna 2004, mutta palasivat tässä tutkimuksessa vuoden 2000 paremmalle tasolle. Kaiken kaikkiaan ilman epäpuhtauksien kuormitusta voidaan jäkälälajiston muutosten perusteella pitää Vihdin kunnan alueella melko lievänä ja jäkälälajistoltaan köyhtyneimmät alueet rajoittuivat Vihdin taajaman, Nummelan ja Siippoon tehtaiden ja valtatien 25 läheisyyteen. Vuoteen 2004 verrattuna jäkälälajisto oli monipuolistunut, mutta sormipaisukarpeen vauriot olivat hieman kasvaneet. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 50 metriä laitosrakennuksista. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Eskaro Oy valmistaa pääasiassa vesiohenteisia maaleja ja lakkoja. Toiminta kiinteistöllä on alkanut vuonna 1981 RK-Maalit Oy:n nimellä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Tehdas toimii viitenä päivänä viikossa yhdessä vuorossa klo 8 16 välisenä aikana työllistäen 8 henkilöä. Keskimääräinen tuotanto on noin 500 t/a. Nykyisellä toiminta-ajalla maksimituotanto on noin 1 000 t/a (800 000 litraa/a). Tehtaan toteutunut vuosituotanto vuonna 2010 on esitetty seuraavassa taulukossa.

4 Tuoteryhmä Tuotantomäärä (t/a) Maalit 480 Lakat 36 Muut tuotteet (mm. liuottimet ja pesuaineet) 7 Jälleenmyytäviä tuotteita (maalit, puunsuoja-aineet, lakat, tasoitteet, muut tuotteet kuten liuottimet ja pesuaineet) varastoitiin laitoksella vuonna 2010 noin 130 t/a, joista liottimina myytiin tärpättiä ja valopetrolia noin 7 t/a. Tuotteiden valmistus tapahtuu panosprosesseina. Nestemäiset ja jauhemaiset aineet kaadetaan ja sekoitetaan sekoitusastiassa. Prosessissa ei ole putkistoja. Sekoitusastioita on useita ja niiden tilavuus on keskimäärin 1 000 litraa. Sideaineiden ja pigmenttien jauhaminen ja muiden aineiden sekoittaminen tapahtuu sähkökäyttöisillä dissolvereilla, joita on kolme kappaletta. Valmistuksen jälkeen maalit kaadetaan myyntiastioihin. Purkitus tapahtuu manuaalisesti, ilman erillisiä laitteita. Valmiit maalit varastoidaan erillisessä varastorakennuksessa. Tuotannosta syntyvät jätevedet hyödynnetään seuraavissa tuotantoerissä. Rakennukset lämmitetään 0,1 MW:n kattilalla, jossa käytetään polttoaineena bioöljyä (kevytpolttoöljy). Kattilan savukaasut johdetaan 13 m korkeaan piippuun. Raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi Seuraavassa taulukossa on esitetty tuotteiden valmistuksessa käytetyt kemikaalit vaaraluokittain jaoteltuna: Kemikaalin vaaraluokitus Varastointimäärät, (t/a) Käyttömäärä, (t/a) Syttyvät (F+, F) 0,002 0,018 Myrkylliset (T+, T) 0,30 3,0 Syövyttävät (C) 0,3 3 Haitalliset ja ärsyttävät (Xn, 2,0 18 Xi) Ympäristölle vaaralliset (N) 0,4 3,5 Luokittelemattomat (-) 52 520 Tuotannossa käytetään noin 25 t/a liuottimia, jotka sitoutuvat kaikki tuotteisiin. Raaka-aineet varastoidaan joko valmistustilassa tai varastorakennuksessa omalla paikalla. Tehtaalla ei ole erillisiä lastauslaitureita, vaan lastaus ja purku tapahtuvat tehdasrakennusten edustalla betonipäällysteisellä alueella. Nestemäinen raaka-aine saapuu astioissa, tynnyreissä tai konteissa, kiinteä raaka-aine säkeissä. Yksi sideaine laatu toimitetaan säiliöautolla ja tyhjennetään tehtaan edustalla. kontteihin Talvella kontteihin purku tapahtuu varastorakennuksessa. Varastorakennuksesta on erotettu erillinen palavien nesteiden varasto.

5 Veden käyttö Vuonna 2010 käytettiin 1 700 kg valopetrolia, jossa on vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) mainittua bentseeniä < 0,1 %. Rakennusten lämmitykseen käytettiin vuonna 2009 noin 17 t biopolttoöljyä. 3 m 3 :n öljysäiliö, jossa on ylitäytönestin ja pinnankorkeuden seuranta, sijaitsee betonibunkkerissa. Laitoksella on käytössä sähkötrukki ja varalla kaasulla toimiva trukki. Laitoksella on oma noin 110 m syvä kaivo, josta otetaan sekä talous- että prosessivesi. Vuosittainen vedenkulutus on noin 160 m 3. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Vesikaivon pumppu on uusittu vuoden 2010 tammikuussa. Öljylämmitysjärjestelmän piippu uusitaan tai korjataan vuoden 2011 kuluessa. Öljysäiliö uusitaan viimeistään syyskuun 2010 loppuun mennessä. Energiatehokkuus Tehtaan sähkönkulutus on noin 40 MWh/a. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Laitoksella ei ole käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Alueella ei ole kunnallista vesijohto- tai viemäriverkkoa. Saniteettivedet johdetaan omaan jätevesijärjestelmään, johon kuuluu kaksi saostuskaivoa ja sepelisuodatinkaivo, josta vedet johdetaan viemäriä pitkin varastopihan alitse pelto-ojaan ja 100 m:n päässä valtaojaan, joka laskee noin 600 m:n päässä Vihtijärveen. Maalinvalmistuksesta syntyvä jätevesi hyödynnetään seuraavissa tuotantoerissä. Hulevedet imeytyvät maahan, sillä laitoksen piha-alue on hiekkaa. Tehtaan toiminnasta ilmaan aiheutuvat päästöt koostuvat lähinnä öljylämmityksen vähäisistä rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöistä. Piipun korkeus on 13 m maan pinnasta.

6 Melu, liikenne ja tärinä Maalinvalmistuksen eri työvaiheista aiheutuu pölypäästöjä. Valmistusastioiden (3 kpl) päällä on huuvat, josta poistoilma johdetaan yhteisen suodattimen kautta ulkoilmaan. Laitoksen toiminnasta ei ole tullut hajuvalituksia. Toiminnasta aiheutuvasta liikenteestä ja itse tuotannosta ei aiheudu merkittäviä melu- tai tärinäpäästöjä. Tuotannossa noudatetaan 35 db:n melurajaa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tehtaalla syntyneet jätteet ja niiden määrät on esitetty seuraavassa taulukossa: Jätelaji Jätenimike Määrä (t) Vastaanottaja Energiajäte (sisältää paperi- ja pahvijätteen) 20 01 39 10 Lassila & Tikanoja Oyj Metallipakkaus 15 01 04 1,5 Tarvasjoen Metalli ja Teräsromu Oy Sekajäte 20 03 01 12 Lassila & Tikanoja Oyj Pellavaöljy- ja maalirätit säilytetään veteen varastoituna. Rätit, loisteputket ja vanhaa maalijätettä on varastoitu astioihin varastossa. Päästöt maaperään (estäminen) Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Tehtaalla käytettävät raaka-aineet ja valmiit tuotteet varastoidaan tehtaan tuotantotiloissa tai varastorakennuksessa. Tuotanto- ja varastorakennuksissa ei ole viemäreitä. Raaka-aineiden ja tuotteiden lastaus ja purku tapahtuu tehdasrakennusten edustalla betonipäällysteisellä alueella. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Prosessin päivittäinen tarkkailu tarkoittaa käytännössä tuotannon laadunvalvontaa. Jokaiselle tuote-erälle suoritetaan laboratoriossa tuotekohtainen testaus. Laitteita huolletaan ennakkohuolto-ohjelman mukaisesti.

7 Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Energian käytön ja kustannusten tarkkailu Energiankulutusta seurataan laskutuksen perusteella. Jätteiden tarkkailu Jätteiden määrää seurataan laskutuksen perusteella. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Laitoksen vaikutuksia ympäristöön ei tarkkailla. Laitos raportoi vuosittain mm. pakkausjätteet Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:lle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Pelastussuunnitelmassa laitoksen suurimmiksi riskeiksi on arvioitu tulipalo ja kemikaalivuoto. Pelastusviranomainen suorittaa tarkastuksen laitoksella säännöllisesti Toimet onnettomuuksien estämiseksi Laitoksella on pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma on laadittu vuonna 2005. Tulipalon varalta laitoksella on palohälyttimet. Laitos on paloosastoitu ja alkusammutuskalustona on käsisammuttimia. Sammutusvesiä varten ei ole erityistä hallintasuunnitelmaa. Kiinteistön vartioinnin hoitaa vartiointiliike. Piha-aluetta ei ole aidattu. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Toimet onnettomuustilanteissa on kuvattu pelastussuunnitelmassa. Tulipalon uhatessa pelastuslaitos ryhtyy suojelusuunnitelman edellyttämiin toimiin seuraamusten rajoittamiseksi.

8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 1.4.2010, 21.9.2010, 22.9.2010, 2.3.2011 ja 8.3.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla siitä ilmoitustaulullaan ja Vihdin kunnan ilmoitustaululla 1.10. 1.11.2010 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Vihdin Uutiset -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristösuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Vihdin kunnanvirastossa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristöluvan käsittelyyn liittyvä tarkastus on pidetty 7.2.2011 ja siitä on laadittu tarkastusmuistio, joka on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Vihdin kunnanhallitukselta sekä Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnastaan aiheutuvien päästöjen laadusta ja määrästä. Lupahakemuksen mukaan laitoksen lämmityskattilassa käytetään biopolttoöljyä, mutta hakemuksessa ei ole esitetty tarkempia tietoja kyseisen polttoaineen laadusta tai kulutuksesta. Hakemusta on täydennettävä näiltä osin sekä arviolla tehtaan toiminnoissa muodostuvien ilmaan johdettujen päästöjen määrästä VOC-päästöt (t/a) mukaan lukien. Lupahakemuksesta tehdyn kuulutuksen mukaan tehtaan saniteettivedet johdetaan laitoksen omaan umpikaivoon, mutta hakemuksessa ei ole esitetty tietoja kyseisen umpikaivon rakenteesta tai tyhjentämisestä. Toisaalla hakemuksessa todetaan, että tehtaalla on oma maapuhdistamo muodostuneille jätevesille. Lupahakemusta on täsmennettävä tiedoilla tehtaalla muodostuvien saniteettijätevesien käsittelystä, johtamisesta tai edelleen toimittamisesta. Eskaro Oy:n maalitehtaan toiminnoista aiheutuvat päästöt on raaka-aineita ja kemikaaleja käsiteltäessä ja varastoitaessa pidettävä mahdollisimman pieninä. Nestemäiset kemikaalit, polttoaineet ja ongelmajätteet mukaan lukien, on varastoitava tiivisrakenteisissa, reunakorokkeilla allastetuissa sisätiloissa tai suoja-altaissa olevissa säiliöissä niin, että kemikaalien pääsy

9 ympäristöön säiliöiden täytön ja kemikaalien siirron tai astioiden ja säiliöiden mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Kemikaalien pääsy ympäristöön on estettävä myös mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Mahdollisissa tulipalotilanteissa muodostuvat kemikaaleja sisältävät sammutusvedet on käsiteltävä ja johdettava niiden laadun edellyttämällä tavalla niin, ettei niistä aiheudu pinta- ja pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriötilanteista tai muista ympäristönsuojelun kannalta poikkeuksellisista tilanteista on viivytyksettä ilmoitettava ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Eskaro Oy:n on raportoitava vuosittain ympäristöluvan valvontaviranomaisille maalitehtaansa edellisen vuoden toiminnasta. Vuosiraportissa on esitettävä ainakin tiedot (laatu ja määrä) maalitehtaan tuotannosta, laitoksen veden- ja energiankäytöstä, toiminnassa käytetyistä kemikaaleista ja muista raaka-aineista sekä toiminnassa syntyvistä jätteistä. Lisäksi on esitettävä tiedot ilmaan, vesiin ja viemäriin johdettavista päästöistä. Raportointi on suoritettava sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään niiltä osin kuin se on mahdollista. Vihdin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, ettei hakemuksesta ilmene, mihin perustuu arvio, että käytetyt liuottimet sitoutuvat kokonaan tuotteisiin eikä laitokselta synny ollenkaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä. Hakijan tulisi olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lupapäätöksessä tulisi velvoittaa hakija laatimaan kertaluontoinen selvitys haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen määrästä. Selvityksen tulosten perusteella tulisi arvioida päästöjen hallinta- ja tarkkailutoimenpiteiden tarve. Lastauspaikkojen alustan tulee olla tiivis, jotta mahdollisen vuodon sattuessa maaperään ei pääse imeytymään kemikaaleja. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit tulee kerätä välittömästi talteen. Laitoksella tulee olla riittävästi asianmukaisia varusteita estämään onnettomuustilanteissa kemikaalien ja polttonesteiden pääsy maaperään, pintavesiin, sadevesiviemäriin tai haihtumaan ilmaan. Häiriötilanteista on viipymättä ilmoitettava Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemuksessa on esitetty, että prosessijätevesiä ei synny, vaan pesuvedet hyödynnetään seuraavissa tuotantoerissä. Mikäli tulee tarve johtaa prosessijätevesiä häiriötilanteessa laitoksen umpikaivoon, jäteveden tavanomaisesta poikkeavasta koostumuksesta tulisi tiedottaa jätevedet vastaanottavalle vesihuoltolaitokselle. Laitoksella syntyvät pellavaöljyrätit voivat syttyä itsestään palamaan. Lupapäätöksessä tulee huomioida, että kemikaalit ja raaka-aineet tulee käsitellä aineiden käyttöturvallisuustiedotteiden mukaisesti. Ongelmajätteet ja

10 kemikaalit tulee varastoida lukittavissa tiloissa, jotka ovat katettuja, tiivispohjaisia, viemäröimättömiä ja reunakorokkeilla varustettuja. Ne tulee säilyttää suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä tarkoitukseen soveltuvissa astioissa. Hakemuksen mukaan laitoksen öljysäiliö uusitaan tai päällystetään lasikuidulla syyskuun 2010 loppuun mennessä. Öljysäiliön osalta tulee noudattaa mitä Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetään. Maalitehdas sijaitsee Uudenmaan maakuntakaavassa ns. valkoisella alueella, jota eivät koske erityiset maankäyttömääräykset. Vihdin kunnan yleiskaavassa 1986, joka on oikeusvaikutukseton, hanke sijaitsee teollisuus- ja varastoalueella (T). Laitoksen viereiset alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi (MT) ja maantie 120:n pohjoispuoli pientaloalueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa. Kunnalla ei ole vireillä kaavoitushankkeita tällä alueella. Alueelle laaditaan tulevaisuudessa osayleiskaava. Vanha Porintie on valtion maantie (mt 120), jolle kiinteistöltä on ajoneuvoliittymä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu sähköpostitse 22.3.2011. Eskaro Oy on esittänyt vastineessaan 28.3.2011 seuraavaa: Tankkiautosta suoritettava nestemäisten raaka-aineiden (sideaineet) purku tullaan suorittamaan tulevaisuudessa varastorakennuksen sisällä betonilattialla, jotta mahdollisen vuodon sattuessa kemikaaleja ei pääse imeytymään maaperään. Tuotantoon sekä öljysäiliön ja lastauspaikkojen läheisyyteen on hankittu imeytysaineita, jotta mahdollinen vuoto saadaan nopeasti imeytettyä. Öljysäiliö on uusittu vuoden 2010 syyskuussa. Öljylämmitysjärjestelmän savupiippu on uusittu vuoden 2011 maalliskuussa. Laitoksen saniteettivedet johdetaan omaan jätevesijärjestelmään, johon kuuluu kaksi saostuskaivoa ja sepelisuodatinkaivo. Saostuskaivojen tyhjennys suoritettiin vuoden 2011 helmikuussa. Ongelmajätteiden poistoon liittyen järjestettiin tapaaminen Ekokem Oy Ab:n kanssa Eskaro Oy:n tehtaalla maalliskuussa 2011. Ongelmajätteitä on tarkoitus toimittaa käsiteltäväksi Ekokem Oy Ab:lle huhtikuun 2011 aikana sekä tämän jälkeen säännöllisesti vähintään kerran vuodessa.

11 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Eskaro Oy:n olemassa olevalle maalitehtaalle. Tehtaan maksimikapasiteetti on 1 000 t/a pinnoitteita. Raaka-aineet ja kemikaalit 1. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Tuotannossa käytettäviksi kemikaaleiksi on valittava muut edellytykset huomioiden ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomia kemikaaleja. Prosessimuutoksista, kemikaalien vaihdoista ja muista toimenpiteistä, jotka voivat aiheuttaa muutoksia laitoksen päästöissä, on ennalta ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 2. Rakennusten lämmityksessä käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Päästöt vesiin ja viemäreihin 3. Laitoksen saniteettivedet on viimeistään 1.1.2013 lähtien johdettava umpikaivoon ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi tai käsiteltävä muulla tavalla, joka vastaa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) 3 :n vaatimuksia. Nykyisen jätevesijärjestelmän sakokaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. 4. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava tehdasalueelta siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten vesien pääsy viemäriin tai pinta- tai pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella. Melu ja tärinä 5. Eskaro Oy:n toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo 22.00 7.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohtee-

12 seen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa ko. jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tai jätteet, joiden hyötykäytön järjestäminen on teknisesti tai taloudellisesti saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 7. Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan, ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Varastointia ja maaperää koskevat määräykset 8. Raaka-aineet, polttoaineet ja ongelmajätteet on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä säiliössä tai astiassa. Säiliöt ja astiat on varastoitava suoja-altaalla tai reunakorokkein varustetussa tilassa siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa vähintään suurimman säiliön tilavuutta Kemikaalien käsittely (kuormien purku ja lastaus) on tehtävä reunoin tai kallistuksin varustetulla tiiviillä alustalla, joka ei läpäise käsiteltäviä kemikaaleja ja josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä hallitusti asianmukaiseen käsittelyyn. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, sadevesiviemäriin tai viemäriin, maaperään tai pohjaveteen on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi ja päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan elin-

13 keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on tehdasalueella oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita, kuten imeytysmateriaalia, aina helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 11. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavantasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 12. Tarkkailua voidaan tarkentaa ja muuttaa toiminnanharjoittajan esityksestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Kirjanpito ja raportointi Kirjanpito 13. Maalitehtaan toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä lupamääräyksessä 14. esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot (kuten tiedot poikkeuksellisista tilanteista). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi 14. Eskaro Oy:n toiminnasta on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: vuotuinen tuotantomäärä (t/a), tuotannon toiminta-ajat (h/a) sekä toiminnassa käytettävien raaka-aineiden laatutiedot ja kulutusmäärät (t/a) jälleenmyytyjen tuotteiden laatutiedot ja määrät (t/a) ilmaan aiheutuneet arvioidut ja/tai mitatut savukaasujen (hiukkaset, SO 2 ja NO x ) päästöt (t/a) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispäästöt sekä niiden laskenta veden kulutus (m 3 /a) ja energian kulutus (GWh) jätteiden, ongelmajätteiden ja hyötykäyttöön soveltuvien jätteiden jätelajit, jätenimikkeet, määrät, edelleen toimittaminen, kuljettajat ja toimituskohteet

14 yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja käyttöhäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) selvitys vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista esim. kemikaalien varastointiin ja käyttöön ja jätteiden luokitteluperusteisiin liittyvistä muutoksista. Raportointi voidaan tehdä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän raportointilomakkeiden välityksellä niiltä osin kuin se on mahdollista. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Eskaro Oy:n maalitehtaan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Toimiessaan tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön

15 kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :ssä on lueteltu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä, joita ovat mm. Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Maalitehdas ei ole toimialana mukana BAT BREF -asiakirjoissa, mutta toimintaa voidaan kuitenkin verrata kemianteollisuuden bulkkitavaran ja vaarallisten aineiden varastointia koskevaan BAT BREF -asiakirjaan, joka on valmistunut vuoden 2005 alussa. Eskaro Oy:n toiminta on kuitenkin vähäisempää kuin BREFasiakirjojen soveltamisalaan kuuluvissa laitoksissa, joten BREFasiakirjojen vertailu sellaisenaan ei ole tarkoituksenmukaista. Eskaro Oy:n toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ympäristöön. Eskaro Oy:n Vihdin maalitehtaan toimintaan ei sovelleta orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (435/2001) vaatimuksia, koska kyseisessä toiminnassa käytettyjen em. asetuksessa tarkoitettujen orgaanisten liuottimien käyttö jää alle asetuksen liitteen taulukon 12 alemman kategorian >100 1 000 t/a. Toimiessaan tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1. 10. Ympäristösuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Määräys 1. Kemikaalien käytöstä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyen toiminnanharjoittajan oltava selvillä mahdollisten vaihtoehtoisten kemikaalien tai prosessiteknisten ratkaisujen olemassaolosta. Jos vaihtoehtoinen ratkaisu osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi eikä johda kohtuuttomiin kustannuksiin, on päätöksessä edellytetty valittavaksi ympäristön kannalta paras vaihtoehto. (YSL 43, YSA 37 ) Määräys 2. Polttoöljyjen rikkipitoisuutta koskevat määräykset on annettu valtioneuvoston asetuksen raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meri-

16 liikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) noudattamiseksi. Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus 0,10 p-%. (VNA 689/2006) Määräykset 3. Saniteettivesien käsittelyä koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla noudattamiseksi. Sakokaivon tyhjennystä koskeva määräys on annettu Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisena. (YSL 7, 8, 43, VNA 209/2011) Määräys 4. Laitosalueen pintavesien johtaminen ja käsittely on edellytetty hoidettavaksi siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai pilaantumisen vaaraa maaperälle eikä pohja- ja pintavesille. Määräys sallii vain puhtaiden sadevesien ja vastaavien vesien johtamisen. Hakemuksen mukaan laitoksen prosessivedet kierrätetään ja niitä ei johdeta prosessin ulkopuolelle. (YSL 7, 8, 43 ) Määräys 5. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (n:o 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväajan (klo 7 22) ohjearvoa 55 db eikä yöajan (klo 22 7) ohjearvoa 50 db. Laitoksen toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Määräys 6. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava mahdollisuuksien mukaan siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Kaatopaikoista annetun valtionneuvoston päätöksen (861/1997) 6 :n mukaan kaatopaikalle tuotavasta teollisuusjätteestä on kaatopaikan pitäjällä oltava tiedot jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. (YSL 43, 45, JL 6, JA 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) Määräys 7. Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä on annettava ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös

17 on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 43, 45, JL 6, 15, 19, JA 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) Määräys 8. Eskaro Oy:n toiminnassa käytettävien ja varastoitavien kemikaalien tai ongelmajätteiden joutuminen maaperään tai viemäreihin voi aiheuttaa haittaa ympäristölle esimerkiksi maaperän tai pohjaveden pilaantumisena. Käytettävät ympäristölle tai terveydelle vaaralliset aineet ja kemikaalit eivät vuototilanteissakaan saa päästä kulkeutumaan viemäriin tai sadevesiviemäreihin, maaperään tai pohjaveteen tai muualle ympäristöön. (YSL 7, 8, 43, YSA 30, NaapL 17, JL 6, 19 ) Määräykset 9. ja 10. Ympäristön kannalta merkittäviä päästöjä voi aiheutua onnettomuus- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 5, 7, 8, 43, 62, YSA 30, JL 6 ) Määräykset 11. 14. toiminnan päästöjen tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. Vuosiraportointi voidaan soveltuvin osin suorittaa sähköistä tiedonsiirtoa hyväksi käyttäen. (YSL 43, 46, 108, JL 51, 52, JA 22, VNA 435/2001) Määräys 15. Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön, soveltuminen tulevaan käyttötarkoitukseen sekä pitkäaikaisten haittojen ehkäiseminen. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarvittaessa tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman mukaisesti. (YSL 43, 90, JL 6 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä toimivaltaiselle viranomaiselle ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2019. Lupahakemukseen on liitettävä mm. arvio toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehityksestä sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. (YSL 55 )

18 Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Asetuksen noudattaminen Korvattavat päätökset Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Tämä päätös korvaa seuraavat Eskaro Oy:n Vihdin maalitehtaan toimintaa koskevat päätökset: Vihdin terveyslautakunnan RK-Maalit Oy:lle myöntämä terveydenhoitolain (469/1965) 26 :n mukainen sijoituspaikkalupa 4.11.1981 325 liuotinpohjaisten maalien valmistamiseen. Vihdin vesilautakunnan vesilain (264/1961) 10 luvun 3 :n ja 4 :n mukainen RK-Maalit Oy:n jätevesien käsittelyä ja johtamista koskeva ratkaisu 29.5.1986 16. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä lupapäätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 42, 43, 45, 46, 53, 54, 55, 56, 90, 100, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 15, 18, 19, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 6, 22 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Laki valtionhallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4

19 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista (1145/2009) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvankäsittelystä perittävä maksu on 6 194,50 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1237/2003), jonka liitteen maksutaulukon mukaan maalitehtaan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 9 530 euroa. Tämän luvan käsittelyyn käytetty aika on ollut taulukossa mainittua työmäärää (25 43 htp) pienempi, joten maksu on peritty em. asetuksen (1237/2003) mukaisesti 35 % alennettuna. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Eskaro Oy Vanha Porintie 1890 03400 Vihti Jäljennös päätöksestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Vihdin kunnanhallitus Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vihdin kunnan terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

20 Ilmoitus päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi- 145-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Vihdin kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Vihdin Uutiset -nimisissä lehdissä. (YSL 54 )

21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksessä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Tiina Riikkilä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöinsinööri Tiina Riikkilä. Tri/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 1.8.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.