Juha Remes- monipuolinen seuratoimija (24.1.1958 19.9.1998) Kun tarkastelee Oulunsalon Vasaman historiaa löytyy sieltä muutamien oulunsalolaisten sukujen henkilöitä koko sen 90-vuotisen toimintakauden aikana. Yksi oulunsalolainen suku on Remekset, jotka monipuolisella toiminnallaan ovat olleet yhteistuumin kehittämässä ja viemässä eteenpäin paikkakuntamme liikunta-, urheilu- ja nuorisotyötä. Remeksen suvusta veljekset Pekka ja Matti nuoruusvuosinaan olivat mukana seuratoiminnassa johtokunnan ja jaostojen luottamustehtävissä. Olikin luonnollista, että heidän lapsensa jatkoivat isien perintöä ja nuoruusvuosien urheilu-uran jälkeen toimivat ohjaus- ja valmennustehtävissä. Yksi Remeksen edustajista oli Pekan poika Juha, joka lyhyen elämänsä aikana ehti tehdä seuramme eteen mitä monimuotoisimman uran valmentajana ja etenkin nuorisourheilun puolestapuhujana. Juha Remeksen muistoksi Jorma Pasanen kirjoitti Oulunsalo lehteen muistosanat, jotka ilmentävät hyvin Juhan elämänasennetta sekä työtä seuramme ja urheilun hyväksi. Jorma Pasanen: Juha Remes Im memoriam Sunnuntaiaamuna 20.09.98 kuulimme suru-uutisen Juha Remeksen äkillisestä poismenosta. Olimme oppineet tuntemaan Juhan optimistisena ja valoisana ihmisenä. Hän uskalsi elää ja toteuttaa itseään. Voimakastahtoisena ihmisenä hän sai parannuksia aikaan niin työelämässä kuin harrastuksiensa parissa. Työnsä Oulun Puhelimessa Juha aloitti valmistuttuaan ammattikoulusta. Työ oli hänelle hyvin tärkeä, joten hän viihtyi siinä kuolemaansa asti. Lapsuus- ja nuoruusvuosinaan hän oli innokas urheilija, joten oli aivan luonnollista, että hänen harrastuksensa myöhemmässä iässä suuntautui myös sinne. Jääkiekko ja pesäpallo olivat hänen lempilajejaan. Valmentajauransa hän aloitti Oulun Kärpissä vuonna
1979. Vuonna 1982 perustettiin alueelle oma jääkiekkoseura Kiekko-ketut. Juha Remes oli heti alusta asti innolla mukana seuran toiminnassa, niin valmentajana kuin seuran johdossa. Hänen aikanaan Kiekko-Ketut pelasivat jopa IIdivisionassa. Voimakkaana nuorisotyön kannattajan hän oli kehittämässä seuran toimintaa, pyrkien vaikuttamaan panoksellaan sen, että nuoret saisivat parhaat mahdolliset olosuhteet harrastukselleen. Kiekko-Kettujen hallituksen lisäksi hän toimi Suomen Jääkiekkoliiton Pohjoisen alueen aluehallituksessa. Täältä käsin hänellä oli mahdollisuus vaikuttaa myös ylemmän sarjatason pelaamiseen. Hänen välityksellään maakunta sai viestitettyä ylemmälle portaalle ideoitaan, joita myös monesti toteutettiinkin. Myös valmentajana ollessaan, taitavana taktikkona, hän sai monta peliä käännettyä voitoksi ja samalla antoi nuorille onnistumisen ilon. Juha Remes oli vuonna 1982 perustamassa Oulunsalon Vasaman pesäpallojaostoa kehittämään ennen niin voimakasta pesäpallotoimintaa Oulunsalossa. Innostamalla ja näyttämällä esimerkkiä sai hän toimintaan mukaan paljon nuoria. Tässä rakkaassa harrastuksessaan hän toimi sekä valmentajana että tuomarina. Nuorisovalmennuksen lisäksi hän valmensi myös menestyksellä naisten sarjoja: Kempeleen naisjoukkuetta vuosina 1994 1995 ja Oulunsalon naisjoukkuetta suomensarjassa vuosina 1996 1997. Samalla hän itse pelasi Oulunsalon Vasaman perussarja- joukkueessa. Kehittämällä itseään kurssittamalla valmennus- ja tuomaritehtävien lisäksi Juha pystyi toimimaan monissa vastuunalaisissa tehtävissä mm. alueen Tsemppileirin toiminnassa vetäjänä. Tuntien vastuuta nuorista hän käytti paljon lomiaan ja vapaa-aikaansa heidän eteensä, mutta unohtamatta perhettään, jonka mukana hän eli täydellä sydämellään. Perhe oli hänelle kaikista tärkein. Monilla pelireissuillaan hän kertoili perheestään, tuntien iloa ja ylpeyttä heistä, tietäen Ulla-vaimonsa pitävän heistä huolen hänen poissa ollessaan. Nuorisotyö menetti paljon hänen poismenonsa johdosta, mutta hän antoi valmiutta jatkaa aloittamaansa työtä. Hän uskoi itseensä, hän uskoi nuoriin. Palkintona
työstään hänelle riitti se, että nuorista tulee kunnollisia yhteiskuntakelpoisia ihmisiä, jotka aikanaan ottavat vastuun yhteiskunnasta ja sen nuorista. Oulunsalon Vasaman pesäpalloilijat halusivat osoittaa kiitosta Juha Remeksen muistolle ja heti Juhan kuoleman jälkeen järjestämällä jo syksyllä 1998 Jussin turnauksena naisten pesisturnauksen. Nyt tämä turnaus pelataan keväisin toukokuussa ennen varsinaisen sarjakauden alkua Jussin kisan nimellä. --- Harri Pesis-Oskari Helin (s.1949) Oulunsalolaisille ja erityisesti pesäpalloilijoille on varma kevään alkamisen merkki se, kun Harri Helinin auto ilmestyy keväällä kirkonkylän kentän laidalle ja Harri ryhtyy sulattelemaan ja kuivattelemaan kenttää tulevaa pesäpallokautta varten. Kesän ja pelikauden alkamisen merkki on puolestaan se, kun Harri vähentää työhaalarin alta paidan pois. Näin on tapahtunut jo vuodesta 1983, jolloin Harri Helin tuli mukaan Oulunsalon Vasaman pesäpallotoimintaan. Mikään eilisen teeren poika Harri ei pesäpalloilijana tuolloin ollut, vaan takana oli jo pesäpallouraa monelta eri alueelta. Harri on syntynyt Kempeleessä vuonna 1949 pesäpallokentän reunalla Sampolan mutkassa sijainneessa Sampo-kahvilan peräkamarissa. Jo 6-7 vuotiaana pojan vesselinä hän aloitti Kempeleen Kirin juniorisarjoissa pesäpallon harrastamisen. Tähän mennessä noin 45 pesisvuoteen on sisältynyt lukuisia pesisleirejä leiriläisenä ja ohjaajana, nuorempana pelaamista Kempeleen Kirin eri ikäisissä joukkueissa aina aikuisikään vuoteen 1977 saakka. Silloin pienten lasten isä katsoi tarpeelliseksi keskittyä perheen isän velvollisuuksiin ja jättäytyi pois rakastamansa harrastuksen parista. Kauaa ei Harri kuitenkaan malttanut olla pois pesäpalloilun parista, vaan omien poikien vartuttua juniorikäisiksi hän ohjasi heidät
pesäpallokentälle ja vei pojat vuonna 1979 Kempeleen Kirin toimintaan mukaan, koska Oulunsalossa ei silloin harrastettu tätä kansallispeliämme. Kempeleen Kirin riveissä vierähti kolme-neljä vuotta ja kun pesäpallo tuli vuonna 1983 myös Oulunsalon Vasaman toimintaan mukaan oli itsestään selvää, että Harrin pojat Timo ja Olli tulivat juniorijoukkueisiin pelaamaan. Näin pääsi myös Harri mukaan Oulunsalon Vasaman pesäpallojaoston toimintaan. Kun Oulunsalon Vasamaan perustettiin miesten joukkue, oli Harri ensimmäisessä joukkueessa mukana pelaajana. Sittemmin joukkueen tason kohotesssa Harri katsoi paremmaksi antaa tilaa nuoremmille pelaajille ja lähti mukaan 2-joukkueeseen. Niin kova on peli-into edelleenkin, että joka kesä pitää päästä pelaamaan vähintään 1 2 peliä. Jos ei muuten niin ainakin valmentamansa naisjoukkueen harjoituspeleihin. Pelimies ottaa myös nämä harjoituspelit tosissaan ja taistelee voitosta täysillä, jopa vammautumisenkin uhalla. Tällä hetkellä Harri Helin toimii Oulunsalon Vasaman naisten 1-joukkueen joukkueenjohtajana. Hän on joukkuestaan ylpeä, sillä joukkueen kokoonpano on suurelta osin sama, joka aloitti pelaamisen Oulunsalon Vasaman nuorten sarjoissa 1980-luvulla ensin Jouko Pennasen ja myöhemmin Kari Salakan johdolla. Joukkueen kehitystä Harri Helin on saanut seurata hyvin läheltä huoltajana ja nyt joukkueenjohtajana. Harri Helin on kokenut monenlaisia asioita olleessaan mukana Oulunsalon Vasaman toiminnassa. Kaksi tapahtumaa on kuitenkin ylitse kaiken. Toinen on se, kun vuonna 1991 Oulussa pelatussa pesäpallon Itä-Länsi ottelussa mukana olleesta 10 nuorisotuomarista kahdeksan oli Oulunsalon Vasaman kasvatteja. Tuomarivalinnan teki SVUL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin pesäpallojaosto ja se oli merkittävä tunnustus Oulunsalossa tehdylle pesäpallon nuorisotyölle. Toinen huippuhetki oli vuonna 1996, jolloin Oulunsalon Vasaman miesten 1-joukkue nousi vaiherikkaan Vetelin Urheilijoita vastaan pelatun ottelun jälkeen pesäpallon 1-sarjaan. Vieläkin tämä ottelu on
yksityiskohdittain Harri Helinin mielessä niin tarkoin, että ottelun tunnelma hänen siitä kertoessaan välittyy vähemmänkin pesäpalloa ymmärtävän kuulijan mielikuviin. Pesäpalloharrastuksensa tueksi Harri Helin on kouluttautunut jo vuonna 1968 tuomariksi ja uusinut tuomarikortin vuosittain. Pitkäaikainen tuomarointikokemus on vienyt hänet mitä erilaisimpiin tehtäviin, joista mieliinpainuvin oli em. Oulussa vuonna 1991 pelatut ottelut ja Oulunsalon Vasaman kasvattien tuomaroimat pelit. Myös valmentajakoulutus on kuulunut jatkuvine täydennyskoulutuksineen Harrin ohjelmaan. Omista tekemisistään Harri ei tee suurtakaan numeroa, vaan sanoo viihtyvänsä sellaisissa seuratoimintatehtävissä, joissa ei tarvita järkeä eikä kynää. Tällä hän tarkoittaa niitä erilaisia talkootöitä, joissa saa näkyvää aikaan. Hän on vuodesta 1983 lähtien piirtänyt Oulunsalossa pesäpallokentän rajat joka peliin ja harjoitukseen ja kokee olevansa siinä parhaimmillaan. Paras palkkio tästä työstä on se, kun vedetyt viivat ovat niin suorat ettei niistä löydy parantamisen varaa. Oman järjen käyttöä Harri Helin toki tarvitsee, vaikka ei itse siitä numeroa teekään, sillä pesäpalloahan pidetään älypelinä ja pelin luonteeseen kuuluu myös taktikointi. Valmentajana ja joukkueenjohtajana hän on myös saanut käyttää järkeään, mistä kertoo eri joukkueiden vuosien aikana saavuttamat menestykset ja myös tällä hetkelläkin pelaavan naisten 1-joukkueen menestys. Sanonta nomen est omen - nimi on enne pitää Harri Helinin kohdalla sanan mukaisesti paikkansa. Tuskin hän koulupoikana osasi arvata, että hänen silloin häpeämänsä toinen etunimi Oskari koitui hänelle vielä kunniaksi. Kävi nimittäin niin, että hänen tekemänsä pitkäaikainen työ pesiskentillä huomioitiin myös pelikenttien ulkopuolella. Vuonna 1986 hänet palkittiin yhtenä piirin lipunkantajana ja vuonna 1991 hän sai vastaanottaa arvostetun ja jokseenkin harvinaisen Pesis-Oskarin ansiomitalin. Em. huomionosoitukset ovat Harrille tärkeitä ja arvokkaita, koska hänen periaatteenaan on tehdä työtä pesäpallon eteen niin monipuolisesti ja hyvin kuin vain voi. Tätä sydäntä lähellä olevaa harrastustoimintaansa hän sanoo jatkavansa niin kauan kuin henki pihisee, koska se on hänen mielestään palkitsevaa ja arvokasta nuorison eteen tehtyä työtä.
Harri Helinin kohdalla on vaikea sanoa, onko hänen elämäntapanaan pitämäänsä pesäpalloharrastukseen vaikuttaneet perintö- vai ympäristötekijät. Perintötekijät ovat antaneet ainakin suosiollisen lähtökohdan, sillä Helinin suvun miehet ovat pelanneet pesäpalloa jo 1920-luvulta eli sen alkuvaiheista alkaen. 1930-luvulla Harri Helinin isä pelasi maineikkaassa Viipurin Urheilijoiden pesäpallojoukkueessa. Perheen muuttaessa Kempeleeseen oli luonnollista, että pesäpallon pelaaminen jatkui Kempeleen Kirin joukkueessa, jonne hän myös Harri- poikansa vei mukanaan. Ympäristötekijöiden vaikutusta ei voi poissulkea, koska Harri on lapsuutensa ja nuoruutensa asunut pesäpallokentän laidalla. Liekö sattumaa vai tarkoin harkittua se, että avioiduttuaan vuonna 1969 Kaisu Päätalon kanssa ja muutettuaan Oulunsaloon asumaan hän rakensi talonsa pesäpallokentän lähettyville. Pesäpallokentän läheisyydestä on helppo piipahtaa kentälle katsomaan harjoituksia, pelejä tai tekemään erilaisia talkootöitä, joita pelikautena saattaa kertyä paljon. Pesäpallokentän laidalta on ollut myös helppo ohjata omat lapset itselle mieluisan harrastuksen pariin. Nyt Helinin perheestä Suvi ja Maija pelaavat Oulunsalon Vasaman naisjoukkueessa. Timo on muuttanut perheineen asumaan Tyrnävän Murtoon ja pelaa Tyrnävän Tempauksen joukkueessa. Myös hänen lapsensa ovat Tempauksen juniorijoukkueissa. Näyttää siltä, että pesäpallon pelaaminen jatkuu katkeamatta Helinin suvussa. Omaa tarinaansa kertoessa Harri Helin toi esiin monta kertaa sen, että pitkäaikainen harrastus pesäpallon eri tehtävissä on tuonut hänelle ja hänen perheelleen sisältöä ja yhteisiä tavoitteita. Se, että koko perhe on mukana lajin harrastuksessa; isän lisäksi lapset ja lastenlapset pelaamassa ja tuomaroimassa sekä äiti Kaisu moninaisissa huoltotehtävissä, kioskin pidossa ja peliasujen pesijänä on mahdollistanut näinkin pitkään kestäneen pesäpallouran. Tällä hetkellä Harri sanoo olevansa onnellinen mies. Onnellisuus koostuu hänen mielestään siitä, että on mielenkiintoinen ja mukava työ, perheyhteisö on toimiva ja ennenkaikkea siitä, että pesikaudella saa noin 100 päivää vuodesssa tehdä työtä pesäpallokentällä
sydämensä kyllyydestä pesiksen eteen. Pesäpallokauden jälkeen syksyllä pidetään kuukauden mittainen tauko, jota seuraa seuraavan sarjakauden suunnittelu ja monipuoliset lajikohtaiset harjoitukset. Kun tähän lisää vielä mitä moninaisemmat läpi vuoden tapahtuvat varainhankintaan liittyvät talkoot yhdessä pelaajien ja taustajoukkojen kanssa, voi vain todeta, että pesis on Harrin elämäntapa. Maija Pelkonen: Juhlakirja 2000, Oulunsalon Vasama ry., 2000.