TAPAHTUMAKALENTERI 25.10. Sauvakävely-päivä Ruissalossa kts. sivu 21. 1.11. Perinteinen koulutusristeily, katso ilmoitus sivulta 6. 12.11. Syyskokous Avain-tuotteen tiloissa os. Ruissalontie 17. Katso ilmoitus sivulta 10. Juttua pelastusliiveistä Veijo Kujalasta Vuoden Veneilijä Tarinaa Märketistä Iltapäivä Alfågelnilla 2/2008
Airiston Veneilijät ry. Perustettu 1993 Os. C/O Jorma Aho Honkaistentie 40 20900 TURKU http://www.airistonveneilijat.fi Jalostajanranta sähköposti: info@airistonveneilijat.fi puh. 02-240 4458 JOHTOKUNTA 2008: Aho Jorma puheenjohtaja 2580474 050-5707190 Nummelin Jorma taloudenhoitaja/vpj 2304761 0400-164534 Nurmi Jari Sihteeri 0400-719352 Rimpinen Kristiina naistoimikunta 044-5945019 Forsström Lassi Ruoriviesti-lehti 040-7425601 Hulkko Timo jäsenasiat 4886500 040-8627365 Levón Esa purjehduskilpailu 0400-787097 Kujala Veijo WEB-sivujen ylläpito 040-5456880 Sjöroos Rami Kilpailutmk:n jäsen 0400-726120 Kauppinen Jyrki Klubi-mestari 040-7705670 MUUT TOIMIHENKILÖT: Katsastusmiehet: Virtanen Jouni (katsastusvastaava) 040-5886654 Haapaniemi Seppo 0400-528540 Heinonen Matti 0400-993353 Levon Esa 0400-787097 Pietilä Kari 040-5952224 Paakkinen Rauno 040-5535784 Keto Jari 050-3560013 Leppiniemi Ville 050-5427161 SAARI-ISÄNNÄT: Björkhol. saari-isäntä Timo Rannikko ark. 262 4650 0400-128750 Nötön saari-isäntä: Esko Sainiola 0400-823028 TILINTARKASTAJAT: Ulla Piippo Anu Nolvi 050-3859974 JÄSENMAKSUT 2008: Liittymismaksu 250 Jäsenmaksu 17 Puolisojäsen 12 Puolioson liit. maksu 10 Juniorijäsen 5 ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivu 80 1/2 sivu 50 1/3 sivu 33 RUORIVIESTI 2/2008 TOIMITUS JA SIVUTAITTO Forsström Lassi 040-7425601 lassi.forsstrom@turunsanomat.fi 2 Puheenjohtajan palsta Mennyt kesä ei veneilyn kannalta ollut paras mahdollinen, liikaa sateisia päiviä. Omat purjehdussaavutukset jäivät kovin vaatimattomiksi. Tosin niihin mahtui yksi uusi kokemus, eli viikon keikka Viron puolelle, nyt kun ei enään tullimuodollisuuksistakaan ole enemmälti harmia. Tosin yllätys Haapsalossa oli kuitenkin se, että paikallisten riitelystä johtuen varsinainen vierasvenesatama oli puomitettuna suljettu. Mutta tämä ei pahemmin kuitentaan päässyt haittaamaan retkeämme, kun kuitenkin saimme veneelle turvallisen kylkipaikan varusteluaiturista, rannalla sijaitsevan ravintolan edestä. Iloinen uutinen saavutti meidät paluumatkalla, kun saimme tiedon, että kerhomme jäsen Veijo Kujala oli nimetty TUL:n vuoden veneilijäksi ja jopa selvällä pisteerolla muihin ehdokkaisiin nähden. Onnittelut vielä Veijolle. Tällä nimityksellä on luonnollisestikin mainosarvoa kerhollemmekin ja uskon sen kannustavan myös muita jäseniämme aktiiviseen veneilyyn ja muuhunkin toimintaan. Aktiviteettia tarvitaan etenkin saaritukikohtiemme jatkorakentamisessa ja ylläpidossa. Toivottavaa olisi myöskin saada uusia innokkaita jäseniä johtokuntaan ja toimihenkilökentälle, jottei vuodesta toiseen tarvitsisi rasittaa samoja henkilöitä. Edellisessä Ruoriviestissä esitin kainon toivomuksen uuden puheenjohtajan löytämiseksi, uusine tuoreine ideoineen toiminnan monipuolistamiseksi. Syyskokouksessa nähdään sitten, miten jäsenistö on tähän toivomukseeni reagoinut. Muihin ajankohtaisiin asioihin kuuluvat edelleenkin saaritukikohtiemme jatkovuokraukset, joista kerroin edellisellä palstallani. Tässä suhteessa ei paljon uutta ole kerrottavissa, sen verran kuitenkin, että olen käynyt keskusteluja kaupungin kiinteistöosaston virkamiesten kanssa ja esittänyt molemmille tukikohdillemme pitempiaikaisia jatkovuokrausaikoja nykyisten kymmenen vuoden sijasta. Tämä tekisi mielekkäämmiksi tukikohtien kehittämisen, mm lisälaitureiden rakentamisen Björkholmaan. Ajateltu lisälaituri tulisi sijaitsemaan yhteisellä vesialueella, jolla on useita omistajia ja joilta ensin tulee saada lupa ruoppaukseen. Tarkoituksena on läjittää ruoppausmassat rantakaistalle ja tähän on jo saatu suullinen lupaus, joten eivätköhän tukikohtien jatkovuokrauksetkin toteudu kunnallisvaalien jälkeen, kuten meille on luvattu. Toivotan jäsenistölle hyvää syksyn jatkoa, kevään ja uuden veneilykauden odotuksen merkeissä. Kai olette muistaneet rekisteröidä veneenne uusien määräysten mukaisesti maistraatissa. Jorma Aho, puheenjohtaja 3
BM TARVIKEMYYNTI Veneilijän rautakauppa - ankkurit ja köydet - pelastus- ja paukkuliivit - maalit ja pesuaineet - työkalut ja suojaimet - ruuvit ja sakkelit - tiivisteaineet ym. www.balticmarine.com www.marinestore.fi Muista tarkastaa, joka viikko vaihtuva viikkotarjous. Rautatehtaankatu 2, 20200 Turku Puh. 02-5101300 Turvallisuusalan osaamista jo 50-vuotta! BJÖRKHOLMA-CUPIN -08 TULOKSET Sija Veneen nimi kippari vene lys puhjehdus aika 1. Moneyhole Tapper Siesta 32 1,15 2:16:16 2. Doris Sjöroos Guyline 95 1,14 2:23:23 3. Niiskuneiti Salminen Targa 101 1,08 2:33:15 4. AtledNibla Niskanen Albin Delta 1,11 2:29:12 5. Kuppis Levo n Sveakryssare 1,14 2:31:06 6. Zippy Kovalainen Avance 245 1,02 2:52:07 7. Irmeli 3 Koponen Colin Archer 1,00 2:56:10 8. Liza Isotalo Albin Vega 1,00 3:13:15 9. Veslemor Koskinen 0,98 3:39:20 Kipparikokous oli kello 11 ja silloin valittiin porukalla sopiva reitti. Lähtö tapahtui klo 12. Kilpailussa oli mukana yhdeksän venettä, joka oli hyvä juttu. Ensi vuonna toivottavasti vielä enemmän. Alkumatkalla ilma suosi; ei satanut ja tuuli oli hyvä. Loppumatkasta alkoi sataa ja tuuli loppui, joten viimeiset tulijat saivat oikein kunnolla vettä niskaan. Mutta hyvä fi ilis näytti silti kaikilla olevan. Voiton vei Mika Tapper, joka voitti myös viime vuonna. Onnittelut vielä kerran! 4 Mika Tapper MENOSSA MUKANA PARHAAT TUOTEMERKIT. RAYMARINE, GEONAV, NORTHSTAR, EAGLE, GARMIN WALLAS, SAFIRE, WEBASTO WAECO INTERNATIONAL STARBRITE MOBITRONIC LIROS JEANTEX 5 KYSY MYÖS ASENNUSPALVELUA. Rykmentintie 2, Turku Puh. (02) 274 1700, 274 1733 Avoinna: ma-pe 8-17 (1.4.-19.6. ma-pe 8-18)
Perinteinen Airiston Veneilijöiden koulutusristeily on la 1.11.2008 Tämän vuoden risteilyn voi tehdä joko PIKNIK-risteilynä Turku-Maarianhamina-Turku tai MINI-risteilynä Turku-Tukholma-Turku Viking Linen M/S Amorella lähtee Turun satamasta lauantaina 1.11. klo 8.45 ja saapuu Maarianhaminaan klo 14.10. Maarianhaminassa. Piknikmatkustajat vaihtavat laivan M/S Isabellaan, joka lähtee klo 14.25. Takaisin kotisatamaan se saapuu samana iltana klo 19.50. Miniristeilijät jatkavat Amorellalla Tukholmaan ja Turkuun se saapuu sunnuntai-aamuna klo 7.35 PIKNIK-RISTEILYN hinta 43 e/hlö ja se sisältää meno-paluulipun, ruokailun Viking Bufessa takaisintulomatkalla, sekä yhteisen hytin paluumatkalla tuliaisten säilytystä varten. MINIRISTEILYN hinta on 53 e/hlö ja se sisältää B2 hytin, ruokailun Viking Bufessa ja aamiaisen. Menomatkalla Pidä Saaristosiistinä ry:n Esko Sorakunnas luennoi PSS:n toiminnasta. Jätehuollosta, septityhjennyksistä ym. Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittaudu pikaisesti! Seuran jäsenet ovat etusijalla, mutta jos tilaa jää voit ottaa mukaan myös seuraan kuulumattoman ystäväsi. Seuraan kuulumattoman hinnat ovat PIKNIK 45 e, MINIRISTEILY 55 e ISABELLAN TÄHTI-ARTISTI PAULA KOIVUNIEMI Ilmoittaudu LASSILLE TAI KRISSELLE 15.10. 2008 mennessä puh. 040 7425 601 044 5945 019 (ei teksti-viesti ilmoittautumisia) Maksa matkasi 20.10. mennessä tili:no 800019-70191004 Laskun viitteenä MINIRISTEILY tai PIKNIK-RISTEILY V Hyvät veneilyn ystävät Muutama lause yleisesti veneilyssä käytettävistä pelastuspukineista esiliikenneasetuksessa määritellään minimivarustus moottoriveneille sekä yli viisi metriä pitkille purjeveneille. Asetuksessa määrätään mm. että vesikulkuneuvossa on oltava pelastusliivi/kelluntapukine jokaiselle henkilölle. Pelastusliivin, kelluntavälineen tai pelastuspuvun tulee kokoluokaltaan ja kantavuudeltaan vastata henkilön kokoa sekä painoa. Hyvä näin. Saaristossa katsellessani tulee usein mieleen kuinka hukkumattomia me aikuiset olemme. Lapsille, jopa lemmikkieläimille on laitettu oikeaoppisesti pelastuspukine ylle mutta isä tai äiti, heidän pitäisi hätätilanteessa kyetä auttamaan venekunnan pienimpiä ovat vailla päällä olevaa pelastuspukinetta. Hätätilanteessa jostain penkin alta kaivettuna pelastusliivi voi olla jo auttamattoman myöhäistä. Ehdoton mielipiteeni on, että etenkin avove- 6 7
neessä on pelastusliivit oltava päällä aina veneen ollessa liikkeellä. Entä sopivat pelastusliivit. Mukana olevat, oikeankokoiset pelastusliivit ovat kaiken perusta. Tärkeä raja kulkee pelastusliivin ja kelluntapukineen välillä. Kelluntapukineet auttavat pysymään pinnalla, mutta niillä ei ole kääntöominaisuutta. Pelastusliivit sen sijaan kääntävät henkilön kellunta-asentoon ja kelluntakaulus varmistaa, että pää pysyy veden pinnalla. Seuraavana olosuhteet missä purjehditaan. Pysytäänkö rannan läheisyydessä normaaleissa sääolosuhteissa, myrskyssä vai purjehditaanko kauempana ulapalla aina avomerelle asti, jolloin kovakin myrsky voi yllättää. Pelastusliivejä sekä kelluntapukineita voi ostaa lähes jokaisesta marketista tai lähikaupasta. Tällöin tulee huomioida, että pelastusvälineessä on CE merkintä, jolloin tuote on testattu ja täyttää eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset. Pelastuspukineista löytyy myös merkintä sen kelluntavoimasta. Kelluntaliivit 50N ovat tarkoitetut uimataitoisille ja lähellä rantaa liikuttaessa. Sopivat käyttää vain hyvän sään vallitessa. Kelluntaliivit eivät käännä vedessä olijaa eikä niissä ole kelluntakaulusta. Erilaiset melonta- ja veneilyliivit sekä kelluntahaalarit kuuluvat tähän luokkaan. Pelastusliivit 100N ovat perusliivit jotka kääntävät kellunta-asentoon ja kannattavat päätä. Eivät kuitenkaan riitä kovaan merenkäyntiin. Pelastusliivit 150N ja 275N soveltuvat myös kovaan merenkäyntiin. tähän kokoluokkaan kuuluvat ilmatäytteiset ns. paukkuliivit. Kelluntahaalarit, jotka kuuluvat ryhmään kelluntaliivit 50N tulee käytössä olla kriittinen ja tiedostettava olosuhteet joissa niitä käytetään. Syynä tähän on se, että niiden vettyminen ja taskujen täyttyminen vedellä on vaikuttanut kellunta-asentoon sekä vaikeuttanut pelastuslautalle tai tikkaille nousemista, jossain tapauksessa tehnyt sen myös mahdottomaksi, samoin jäälle takaisiin nouseminen on vaikeutunut. Kun pelastuspukine on valittu ja hankittu on myös muistettava niiden huolto. Ratkenneet saumat tai repeämät tulee korjata. Likaantuneet liivit tulee puhdistaa niiden pesuohjeen mukaan. Pelastuspukineiden puhdistuksessa ei tule käyttää kemikaaleja kuten bensiiniä. Mäntysuopaliuos on yleensä paras ja tarkoituksenmukaisin. Pelastuspukineiden säilytyksestä on myös huolehdittava. Kuiva, ilmava sekä auringonvalolta suojattu tila on pelastuspukineiden kunnon ja käyttöiän kannalta paras. Homejäljet kertovat pukineiden virheellisestä säilytyksestä. Lauhoja tuulia ja turvallista veneilykautta. Seppo Nousiainen Puheenjohtaja Turunmaan meripelastusyhdistys Merenkuluntarkastaja Raision Venehuolto Oy Hahdenniementie 3 21120 Raisio info@raisionvene.fi P. 020 75 98 555 HARRI 0400 639 888 harri@raisionvene.fi SEPPO 0500 525 181 seppo@raisionvene.fi 8 9
TULE Airiston Veneilijät ry:n Mercury- ja Mercruiser-moottorit, sekä laadukkaat Uttern-,Linder- ja QuickSilver-kumiveneet aina sopivaan hintaan ja takuulla. SYYSKOKOUKSEEN Keskiviikkona 12. marraskuuta klo 18.00 Avain-Tuotteen tiloihin os. Ruissalontie 17. toinen kerros. (Autohuolto Hurmetta vinosti vastapäätä) Talon pihalla parkkitilaa runsaasti. Bussien 32, 42 pysäkki lähellä. Valitaan vuoden 2009 johtokunta ja muut toimihenkilöt. Jäsenkortit mukaan. Kahvitarjoilu Tervetuloa MERCURY 3,5 hv 4T nyt 790,- Mercury- ja Mercruiser-moottorit, MERCURY 5 hv 4T nyt 990,- sekä laadukkaaat Uttern-, Linder- ja QuickSilver-veneet aina sopivaan hintaan ja takuulla! KUMIVENEET ALUM I IN I V E N EET HUOLTO MYYNTI VARAOSAPALVELU Nuppulantie 11, p. (02) 239 0811 fax (02) 239 1097 www.botski.fi 10 11
Veijo Kujalalasta Vuoden Veneilijä Osana TUL veneilypäiviä 2008 eri veneseurojen edustajista koostunut kokous on valinnut 6.7.2008 vuoden veneilijäksi 2008 Veijo Kujalan. Kujalan sääntöjen mukainen pistekertymä oli 2752 pistettä. Pistemäärään vaikuttivat liikkeelläolopäivät, kertyneet mailit ja osallistuminen 12 meripelastustehtävään. Yllättyneenä sekä kiitollisin ja hieman nöyrinkin mielin otan mieluusti tämän huomionosoituksen vastaan. On hienoa, että kiertopalkintopytty saadaan välillä meidänkin seuran haltuun. Samalla haluan kiittää miehistöä, jota myös aluksella aina tarvitaan. Ja kuten tunnettua, nykyään on kovin vaikeaa saada hyvää henkilökuntaa... kertoo Kujala pilke silmäkulmassa... Airiston Veneilijät ry onnittelee Veijoa upeasta suorituksesta. Johtokunta SUOSITHAN RUORIVIESTIN MAINOSTAJIA MYÖS TALVIAIKANA Kankaat Keinonahat Seinä- ja koriverhoilumateriaalit Äänieristeet Honkalankatu 8 Raisio Ma 9-18 ti-pe 9-17 la 10-14 Iltapäivä Alfågelnilla Joskus keskellä lomaa, kun menohalut ovat omalla veneellä hukassa tai huono sää tekee arveluttavaksi jatkaa matkaa, niin yhteysalukset voivat olla oiva vaihtoehto liikkua saaristossa, jopa ilmaiseksi. Pötkön väki laski jälleen kerran elokuun puolessa välissä ankkurinsa Brändön Torsholman laiturin edustalle. Hyvä satama, palveluja ei juurikaan ole, mutta rauhallinen ja hyvä laituri on kutsunut meidät niin monta kertaa viettämään kiiretöntä aikaa tänne Ahvenanmaan Brändöhön. Kaupasta, joka on lyhyen kävelymatkan päässä laiturilta löytyy yhteysaluksien aikataulu. Siitä selvisi, 13 että M/S Alfågeln ajaa noin kaksi kertaa vuorokaudessa välin Torsholma- Hummelvik-Torsholma. Hummelvik on mannerahvenanmaan päätesatama Norra Linjenillä, mitä Alfågeln ajaa ympäri vuoden. Tennarit jalkaan ja menoksi. Kävelymatkaa tulee Torsholman laiturilta noin pari kilometriä lauttasatamaan. Upeat pengerrykset matkan varrella saavat mielikuvituksen lentämään. Melkein kuin kävelisi keskellä merta. Muutaman talon hyvin hoidetut pihat näyttävät myös tosi kauniilta. Aikaisemmin Alfågeln lähti matkaan Torsholman laiturin edustalta, mutta noin kymmenen vuotta sitten lautta-
www.juramet.fi anhaminaan. Kahvio sulkee ovensa ajaksi, kun ollaan satamassa. Paatti tyhjenee, samoin autokansi. Uudet matkustajat saapuvat laivaan. Muutama turistibussi odottaa vuoroaan ajaakseen Alfågelnin autokannelle. Uskomaton määrä autoja mahtuu laivaan, vaikka sen autokannen tilat näyttävät jotenkin rajallisilta. Toki rannassa olevat mestarit ohjaavat autot juuri oikeassa järjestyksessä paattiin. Näin välisatamissa poistutaan lautalta juuri oikeassa järjestyksessä ja Alfågeln pysyy aikataulussa. Matka Torsholman Lilla Hummelholmiin jatkuu takaisin noin tunnin pysähdyksen jälkeen ja perillä ollaan illan suussa noin 21.00. Sama parin kilometrin kävelymatka takaisin venelaiturille. Uskollinen oma paatti on odottanut laiturilla sekä sen kipparia ja kipparitarta. Tämä on hyvä piristys venereissulla. Jos lähtee matkaan aamun ensimmäisellä vuorolla Torsholmasta, niin Maarianhaminassa ehtii olemaan perillä noin seitsemän tuntia. Aikaa jää reilusti vaateostoksiin tai vaikkapa ruokailuun. Bussikuljetus välillä Hummelvik-Maarianhamina- Hummelvik toimii tosi hyvin. Lassi Pengerrys. satama siirtyi Lilla Hummelholmin saarelle, mihin juuri äsken mainitut pengerrykset johtavat. Noin puoli kolmen aikaan iltapäivällä lauttasataman edustalla on odotteleva tunnelma. Lauttapaikan varanneet autoilijat tai karavaanarit tietävät pääsevänsä lautalle. Muut eli obokade linjaa ajavat saavat jännittää mahtuuko lautalle. Pyöräilijät ja satunnaiset matkailijat kävelyvarusteissa pääsevät aina mukaan. Kello 15.10 Alfågelnin ramppi nousee ylös merkiksi, että matka alkaa. Matkustava väki löytää pian paikkansa laivan kahviosta, josta voi ostaa virvokkeita tai jotain pikku-lämpimää. Joku vähän väsynyt matkailija oikaisee itsensä pitkälle penkille torkkumaan. Tunnelma laivalla on rento ja välitön. Alfågelnin keulassa liehuu Post Vägen lippu merkiksi vanhasta postitiestä, jota paatin reitti osittain sivuaa. Alfågelnin reitti Lappoon satamaan tullaan tosi nopeasti, se on ensimmäinen pysähdyspaikka. Muutama paikallinen jää paatista pois tullakseen kotisaareensa. Matka jatkuu kohti Kumlingea ja edelleen Enklingeä, minkä jälkeen Alfågeln ylittää pitkän Teilin selän. Noin kolmen vartin päästä Enklingen jälkeen tullaan Hummelvikiin, Vårdön saareen. Siitä on bussiyhteys Maari- Lempeät löylyt kotisaunaan tai lahjaksi Kähärlänkuja3 20100 Turku puh. 0400-767880 SAARISTON SYKSYN VÄRIT KUTSUVAT! 14 15
TV-, AUDIO- ja KODINKONEHUOLTO NOPEASTI EDULLISESTI VAIVATTOMASTI MATOT JA MUUT KODINTEKSTIILIT lingot kuivaushuone kuivausrummut Sinua palvelee Kari Karppelin Turun KOTIPESULA P. 2387 799 Ruunikkokatu 3 e-mail: kari.karppelin@turunkotipesula.fi www.turunkotipesula.fi TORISUUTARI Kauppatori Suutarin työt parhaimmillaan! Myös avain- ja teroituspalvelu Ma 10.00-17.00 Ti-Pe 8.30-17.00 PUH. 050-5523 488 TURUN SÄHKÖTALOUSLIIKE OY Hämeentie 35, Turku (Turun Diesel) Puh. (02)2500661 ark. 8-17 HUOLLOT VARAOSAT TARVIKKEET Autohuolto Hurme HUOLLOT KORJAUKSET TESTAUKSET PAKOKAASUN MITTAUS EDULLISESTI! X-1R TULE JA OSTA! LISÄAINE DIESEL/BENSIINI -MOOTTOREIHIN vähentää polttoaineen kulutusta 5 10 % Estää moottorin kulumista 50 % Ruissalontie 6, puh. 230 4920 16 17
BRÄNDÖ - Oolannin itäinen helmi Brändö on Ahvenanmaan maakunnan itäisin kunta. Pinta-alasta on 103 neliökilometriä maata ja 978 neliökilometriä vettä, kunta muodostuu 1180 saaresta. Niistä vain kymmenen on ympäri vuoden asuttuja. Maakuntalain pykälät säätävät, että kesämökkitontin Brändöstä voi ostaa vain henkilö, joka on asunut vähintään kolme vuotta maakunnassa. Kesämökkejä on harvassa, mikä lienee osasyynä vesien kalaisuuteen. Brändöläisten äidinkieli on ruotsi, 18 02-230 5577 www.erkoispatjat.fi joten alueelle matkaavan on hyvä verestää vanhaa kouluruotsiaan. Kalat Urheilukalastajan tärkeimmät saaliskalalajit Brändön vesillä ovat hauki, ahven ja taimen. Hauki on kookasta, mutta yli kymppikiloisten saaminen on harvinaista. Taimenkanta on hyvä, ja saaliskalan keskikoko on hieman järeämpi kuin Turun saaristossa. Brändön vesiä kansoittavat myös raitapaitaisten ahventen parvet. Abboret ovat omaa kokoluokkaansa verrattuna sisävesien vastaaviin. Normaalipaino on varttikilosta puo- leen kiloon. Suurahvenen kokona pidetään yleensä kilon painoa, mikä raja Brändössä ylittyy taitavalta kalastajalta helposti. Brändössä on monta kaupallista kirjolohen kasvattamoa. Kassirikkoja sattuu usein, koska altaat kelluvat myrskyisillä vesillä. Kevät Alkukevät saattaa olla jopa koko vuoden paras jakso urheilukalastajalle. Tällöin rantautuvat sekä suuret hauet että täpläkylkiset taimenet. Helpoimmin yli viisikiloiset hauet löytyvät ennen kutujaksoa. Rannalta kalastus on kielletty 15.4.-15.6. välisenä aikana. Rauhoitus koskee koko Ahvenanmaan maakuntaa. Sen tarkoitus on turvata vesilintujen pesimärauha saarilla ja luodoilla. Rauhoitusta valvotaan tarkasti. Kesä Sporttikalastajan kannalta kausi jatkuu kiivaana juhannukseen asti. Keskikesä on aika, jolloin voi yrittää parantaa ahvenen tilastomerkintöjä kalapäiväkirjassa. Auringon nousun ja laskun aikoihin ahvenet intoutuvat pintaruokailuun. Syksy Elokuun puolivälistä alkaen palaavat silakkahauet syönnösvaelluksiltaan sisemmälle saariryhmään. Yhteistyökumppanimme 19 Syyskuun loppupuolelta aina marraskuulle saalishauen keskipaino on lähes tupla kesäiseen verrattuna. Elokuun puolivälistä lokakuun loppuun on ahvenen jigikalastuksen korkeasesonki. Vesien kylmeneminen alle +12 asteen tuo meritaimenet rantavesiin. Lupajärjestelmä Ahvenanmaalla ei tarvita valtion kalakorttia, vaan lupa on aina hankittava kalastusoikeuden haltijalta. Brändön lupa-alueet ovat: Björnholma, Brändöby, Korsö, Lappo-Asterholma, Torsholma ja Åva. Lisäksi yksityisillä mökki-isännillä voi olla omia vesialueita. Lupia myyvät kaupat, hotelli, mökkikylät ja kalastusalueiden puheenjohtajat. Torsholman laiturin lähellä oleva Stora Brunnsö ja sen lähivedet ovat mukavasti lähellä kylälaituria. Jollan kanssa on kätevää siirtyä aamutuimaan narraamaan hyväuskoisia mereneläviä. Saalistakin on saatu ja nautittu hyvällä ruokahalulla. Mikäli on kiinnostusta kalastukseen oman veneilykauden ulkopuolella, niin rannalla on kolme mökkiä, joita paikallinen kauppias vuokraa ympäri vuoden. Myös veneitä kera moottorin on vuokralla. Krisse/tietoja netistä kustansi tämänkin Ruoriviestin postituksen
Kysy syystarjousta! JUHA LAHTONEN OY Rautatehtaankatu 6,Turku, p.02-2512700 Turkulainen rakennusmestari Wilhelm Eriksson luuli vuonna 1884 tekevänsä elämänsä kaupat, kun hänet valittiin rakentamaan majakka Märketin kallioluodolle, Ahvenanmerelle. Paikalla oli 11 metrin korkuinen rautainen merimerkki, ei muuta. Eriksson vei luodolle rakennustarpeet. Järeät graniittiset sokkelikivet, 11 000 tiiltä, hiekkaa, sementtiä ja puutavaraa. 23 miestä aloitti rakennustyöt 12. toukokuuta 1885. Neljän päivän kuluttua nousi pohjoismyrsky. Kuljetuksista huolehtineen höyrylaiva VALMISTAMME ISTUIMIA, PATJOJA SEKÄ VENEEN KUOMUJA. Myös vanhojen kuomujen pesut ja korjaukset. Nyt erä II laatusia veneen istuimia 150 /kpl Märketin majakka teki länsirajasta rusetin Ahkeran ankkuri irtosi ja sen oli siirryttävä rannikon suojaan. Rantaan vedetty vene kiinnitettiin lujan rautatankomerimerkin huippuun, ja kaikki miehet suojautuivat veneeseen, joka pomppi vaahtopäiden harjalla, kun meri vyöryi luodon yli. Likomärkinä värjöttelevät miehet seurasivat avuttomina, kuinka meri huuhtoi pois sokkelikivet, tiilipinot, puutavaran, sementtitynnyrit, työkalut, sepän pajan ja molemmat kallioon pultatut parakkirakennukset. Vasta kolmantena päivänä myrsky laantui ja Ahkera pääsi hakemaan nääntyneet rakentajat turvaan. Eriksson luopui urakasta. Rakennushallituksen töiden valvojaksi määräämä nuori arkkitehti Georg Schreck kääri hihat ja ryhtyi töihin. Rakentajille riitti vaikeuksia myöhemminkin, mutta Schreck piti vauhtia. Hän raatoi työmiesten rinnalla ja näki heidän kanssaan nälkää, kun huoltoalus ei päässyt tulemaan kovassa merenkäynnissä. Kyseinen Schreck tunnetaan myöhemmin mm. Tampereen kaupungintalon ja Finnlaysonin tehdasrakennuksien suunnittelijana. Rakennusmiesten suoritus oli ainutlaatuinen. Märketin majakkavalo sytytettiin 10. marraskuuta 1885. Suomen Majakkaseura käynnisti majakan pelastamishankkeen samana päivänä 121 vuotta myöhemmin. Tyhjillään 30 vuotta ollut majakka on sijainniltaan harvinainen, kaikkien tietokilpailujen suosikkikompa. Kun kysytään Suomen läntisintä maarajaa, vastaajat eksyvät Tornionjoelle ja Käsivarteen, vaikka raja sijaitsee Märketin kallioluodolla. Erikoista on sekin, että valtiollinen raja merkittiin kallioon vasta kun majakka oli seissyt paikoillaan sata vuotta. Venäjän keisari antoi autonomisen Suomen rakentaa majakan, mutta edes sen ajan pikkumaisuuksiin asti ulottuva byrokratia ei maininnut sanallakaan, että puolet Märketin luodosta kuuluikin Ruotsille, viholliselle. Legendoja riittää Märketin kahtiajako antoi olettaa, että myös majakka on jaettu kahtia. Näin majakanvartijoiden elämästä kehiteltiin jatkuvaa legendaa. Jos esimerkiksi asukkaan sänky oli makuukamarissa Suomen puolella, lapsista tuli suomalaisia. Jos taas sisustus muuttui ja sänky siirrettiin Ruotsin puoleiselle seinälle, alettiin lasten kanssa varmuuden vuoksi puhua ruotsia. Kieltolain aikaan majakan lainkuuliaiset vartijat kävivät ottamassa huikat Ruotsissa siirtymällä keittiöstä kamarin puolelle. Välillä saatettiin vähän lipsua lain pykälistä, joten myös Suomenkin puolella saattoi kuulla korkin narahduksen. Lassi AIRISTON VENEILIJÖIDEN SAUVAKÄVELY-PÄIVÄ la 25.10. Lähtö Ruissalon Tammenterhon edustalta klo 11.00, kävellään Honkapirtille, johon poiketaan kahville. Takaisin Tammenterholle. Vaatetus sään mukainen, sauvat mukaan (mieluummin) Kysy lisää Pentti Hynniseltä 044-351 2330 20 21
ÄLÄ KULJETTELE SAMMUTTIMIASI SUOTTA. Suoritamme tarkastukset tilaamassasi kohteessa PRESTOvaahtosammutin Puh. 2535081 Huoltoauto Marko Vuorio 0400-227928 - Presto sammuttimet - TARKASTUKSET - HUOLTO - KOEPONNISTUKSET - TÄYTÖT YM. YM. LÄNNEN SAMMUTINHUOLTO Korjasmäenkatu 9 (Runosmäki), avoinna 7.30 16.00 KATTORISTIKOT Kattoristikkorakenteita 30 vuoden kokemuksella. Kaikki ristikkotyypit, pituudet 3 29 m. Käytämme koneellisesti lujuuslajiteltua puutavaraa. OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Turun Rakennustuote 0y Tuulissuontie 16, 21420 Lieto. Puh. (02) 4878 381, telefax (02) 4878 344 myynti@turunrakennustuote.fi http://www.turunrakennustuote.fi TULE SYYSKOKOUKSEEN 12.11. VAIKUTAT SEURASI ASIOIHIN. 22 23