Koulutus, työllistyminen ja yritysten tilanne ICT -alalla Agora ICT -foorumi Dekaani,,professori Pekka Neittaanmäki IT-tiedekunta, tietotekniikan laitos 21.1.21 klo 15.15-16, Ag Alfa Sisältö 1. ICT toimialana 2. ICT -alan koulutus Suomessa ja eri maakuntien koulutusprofiili 3. ICT -alan työttömyys 25 21: Suomi ja Keski-Suomi 4. ICT -alan liikevaihto, työpaikkakehitys ja henkilöstömäärät 2 28: Suomi ja vertailuna Keski-Suomi 5. ICT -alan kehitys Suomessa maakunnittain: kuuden maakunnan ICT -profiilit 6. Jyväskylän yliopistosta 21. vuosisadan johtava ICTyliopisto Suomessa Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinotoimisto Kiitokset: TEM, ELY-keskus, Eija Heinonen, Tarja Sotaniemi, Vuokko Marttila, Risto Juliun Jyväskylän yliopisto: Päivi Kinnunen, Tuomas Manninen, Liisa Neittaanmäki, Kati Valpe 1
Informaatioteknologia ICT = Information and Communication Technology Nopeimmin maailmassa kasvava toimiala Suomi kehityksen kärjessä, erityisesti mobiiliteknologiassa Toimiala n. 7 mrd. euroa, Suomen BKT n. 18 mrd. euroa Alalla n. 15 työntekijää, Keski-Suomessa n. 6 + 2 opiskelijaa Jyväskylässä maamme kolmanneksi suurin yliopistopohjainen koulutuskeskittymä pääkaupunkiseudun (HY, Aalto) ja Tampereen (TaY, TTY) jälkeen Jyväskylä opiskelukaupunkina Suomen halutuin paikkakunta Kaunis, vireä, kustannuksiltaan edullinen 3 opiskelijaa: Jyväskylän yliopisto 15, JAMK 8, JAO + muut 7 ICT toimialana ICT -toimiala on erittäin laaja ja käsittää oikeastaan kaiken tietokoneisiin ja tietoliikenteeseen liittyvän toiminnan tietokoneisiin ja tietoliikenteeseen liittyvän toiminnan Tietotekniikka vaikuttaa laajalti ja läpäisevästi ihmisten ja erilaisten yhteisöjen työhön ja arkeen, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan Tutkiminen ja kehittäminen on laajentunut puhtaasta tekniikasta myös muille alueille, jolloin tietotekniikan sijaan tarkastelun kohteena on tietoyhteiskunta Uudet ICT -palvelut; 6,9 mrd. potentiaalista asiakasta Teollisuus ja palveluliiketoiminta: toiminnan tehostus (kymmeniä prosentteja); työn teon tehostus muutamia prosentteja 2
ICT -alan koulutus Suomessa ja eri maakuntien koulutusprofiili ICT -tutkinnon 2 27 suorittaneiden suoritusmaakunta 2 Suoritettujen ICT -tutkintojen määrä 2 27 (Yht. 53 814) 18 16 14 12 lkm 1 8 6 4 2 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Muut maakunnat Lähde: Tilastokeskus Yhteensä Ammatillinen AMK-tutkinto YO-tutkinto 3
ICT -tutkinnon suorittaneiden osuudet maakunnittain kaikista valmistuneista 2 27 45 Suoritettujen ICT -tutkintojen (yht. 53 814) osuudet kaikista tutkinnoista 4 35 3 25 % 2 15 1 5 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Muut maakunnat Lähde: Tilastokeskus Yhteensä Ammatillinen AMK-tutkinto YO-tutkinto ICT -tutkinnon 2 27 suorittaneet Työllisten toimialat (% -osuus) 27 6 % 5 % 8 % 4 % 1% 2 % 2 % 2 % 1 % 2 % 3 % 8 % 1 % 27 % 19 % Informaatio ja viestintä (27) Teollisuus (19) Tukku- ja vähittäiskauppa (1) Ammat., tiet. ja tekn. toiminta (8) Koulutus (8) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (6) Julkinen hallinto ja maanpuolustus (5) Kuljetus ja varastointi (logistiikka) (4) Rakentaminen (3) Terveys- ja sosiaalipalvelut (2) Taiteet, viihde ja virkistys (2) Muu palvelutoiminta (2) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (1) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (1) Muu* (2) Lähde: Tilastokeskus * Toimialat, joiden %-osuus,5 tai vähemmän 4
ICT -tutkinnon 2 27 suorittaneet Työllisten ammattiryhmät (% -osuus) 27 1 % 1 % 1 % 4 % 3 % 6 % 7 % 5 % 4 % 44 % Erityisasiantuntijat (44) Asiantuntijat (24) Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät (7) Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät (6) Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät (5,5) Prosessi - ja kuljetustyöntekijät (4) Muut työntekijät t (4) Johtajat ja ylimmät virkamiehet (3) Ammatti tuntematon (1,5) Sotilaat (,5) Maanviljelijät, metsätyöntekijät (,5) 24 % ICT -alan työttömät koulutusaloittain ja -asteittain 25 21: Suomi ja Keski-Suomi Työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukauden lopussa tammihuhtikuussa vuosina 25 21 5
12 Keski-Suomen ICT -alan työttömät koulutusasteittain 1 8 6 4 2 18 25 26 27 28 29 6/21 8/21 Koko Suomen ICT -alan työttömät koulutusasteittain Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ex-Nokialaiset työllistyneet työmarkkinoille, Uudet Urat - rakennemuutosohjelma onnistunut 1 % 16 14 12 1 8 6 Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 4 2 25 26 27 28 29 6/21 Lähde: Työ- ja elinkeinotoimisto ICT -alan liikevaihto, työpaikkakehitys ja henkilöstömäärät 2 28 Suomi ja vertailuna Keski-Suomi Liikevaihto/henkilö indeksoitu muutos ICT-alalla ind deksi 18, 17, 16, 15, 14, 13, 12, 11, 1, 9, Suomi Keski-Suomi Lähde: Tilastokeskus 6
Koko maa Suomen liikevaihdon kehitys ICT-alalla 2-28 7 6 liikev aihto x1 5 4 3 2 1 Keski-Suomen liikevaihdon kehitys ICT-alalla 2-28 1 2 1 liikevaihto x1 8 6 4 2 7
ICT-alan henkilöstömäärien kehitys Suomessa 2-28 lkm 16 158 156 154 152 15 148 146 144 142 ICT-alan henkilöstömäärien kehitys Keski-Suomessa 2-28 5 6 5 4 5 2 5 lkm 4 8 4 6 4 4 4 2 4 ICT-alan toimipaikkamäärien kehitys Suomessa 2-28 25 2 15 lkm 1 5 ICT-alan toimipaikkamäärien kehitys Keski-Suomessa 2-28 1 9 8 7 6 lkm 5 4 3 2 1 8
ICT-alan liikevaihdon kehitys suhteessa henkilöstömäärään Suomessa vuosina 2-28 liikeva aihto x1 7 6 5 4 3 2 1 2 26 25 23 24 27 28 22 21 146 148 15 152 154 156 158 henkilöstömäärä ICT-alan liikevaihdon kehitys suhteessa henkilöstömäärään Keski-Suomessa vuosina 2-28 liikevaihto x1 1 2 1 8 6 4 25 24 23 26 27 22 28 21 2 2 4 5 4 6 4 7 4 8 4 9 5 5 1 5 2 5 3 5 4 henkilöstömäärä Indeksoidut muutokset ICT-alalla Suomessa (v.2=1) 15, 14, 13, indeksi 12, 11, 1, 9, liikevaihto henkilöstömäärä toimipaikkamäärä Indeksoidut muutokset ICT-alalla Keski-Suomessa (v.2=1) 15, 14, 13, indeksi 12, 11, 1, 9, 8, liikevaihto henkilöstömäärä toimipaikkamäärä 9
% Eri alojen osuudet ICT-alan liikevaihdosta Suomessa 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Tavaratuotanto Palvelutuotanto Sisältötuotanto Eri alojen osuudet ICT-alan liikevaihdosta Keski-Suomessa % 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Tavaratuotanto Palvelutuotanto Sisältötuotanto % Eri alojen osuudet ICT-alan henkilöstömäärästä Suomessa 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Tavaratuotanto Palvelutuotanto Sisältötuotanto Eri alojen osuudet ICT-alan henkilöstömäärästä Keski-Suomessa % 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Tavaratuotanto Palvelutuotanto Sisältötuotanto 1
Eri alojen osuudet ICT-alan toimipaikkamäärästä Suomessa % 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Tavaratuotanto Palvelutuotanto Sisältötuotanto % 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Eri alojen osuudet ICT-alan toimipaikkamäärästä Keski-Suomessa Tavaratuotanto Palvelutuotanto Sisältötuotanto ICT -alan kehitys Suomessa maakunnittain - kuuden maakunnan ICT -profiilit 1 Henkilöstömäärän kehitys koko ICT-alalla 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Muut maakunnat Lähde: Tilastokeskus 11
liikevaihto x1 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Liikevaihdon kehitys koko ICT-alalla Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Muut maakunnat 25, Liikevaihdon indeksoitu muutos (2=1) 2, indeksi 15, 1, 5,, Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Muut maakunnat 12
Maakuntien paremmuusjärjestys kehityksessä ICT -alalla 28, (1 = kehitystä eniten) Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Keski- Suomi Pohjois- Savo Muut maakunnat Ammatillinen 1 2 3 4 5 6 7 AMK 1 2 3 4 5 7 6 YO 1 4 5 2 3 6 7 Liikevaihto 1 6 7 4 3 5 2 Henkilöstömäärä 3 7 4 1 5 6 2 Toimipaikkamäärä 4 1 5 3 2 7 6 Lähde: Tilastokeskus Jyväskylän yliopistosta 21. vuosisadan johtava ICT -yliopisto Suomeen ICT on kaikkialla Liiketoimintamallit muuttuneet Koko maailma markkina-alueena 6,9 mrd. potentiaalista asiakasta Tieteen teko muuttuu: laskennalliset tieteet Tavoite: Jyväskylän yliopistossa ICT -alalla 1 opiskelijaa vuonna 215 2 pääaineopiskelijaa 8 sivuaineopiskelijaa (vähintään perusopintotaso, gradussa ICT -näkökulma) Nykytilanne: 1 5 pääaineopiskelijaa, n. 8 sivuaineopiskelijaa 13
Sivuaine Pääaine 1 IT n Harjoittelu Gradu 2 N Pääaine Sivuaine 1 X Informaatioteknologia Harjoittelu Gradu 8 N - 1 Yhteensä 1 Isot trendit Human Tech ja ICT Uusi tapa tehdä tutkimusta ja T&K -työtä (laskennalliset tieteet, -T&K -prosessit, asiakkuudenhallinta, tiedonhallinta) Julkishallinnon ja teollisuuden ohjelmistot perustuvat 19-luvun tieteellisiin keksintöihin ja tekniikoihin. Lisenssimaksut ulkomaille, lähinnä USA:n, satoja miljoonia / vuosi Julkishallinnon sovellutukset räätälöity yrityksille tarkoitetuista tuotannonohjausohjelmistoista Organisaation toiminta mukautuu ohjelmistoon 14
Teknologia Hyvinvointi Koulutus ICT Elektroniikka Liikenne Rakennus Ympäristö Palvelut Koulutus Hyvinvointi Kuluttajapalvelut Yrityspalvelut Vapaa-aika Human Tech & ICT Ihminen Lapset Nuoret Aikuiset Seniorit Yritykset C2C, B2B B2C, C2B Julkiset organisaatiot G2C, G2B Tarpeet Koulutus Tö Työ Hyvinvointi Vapaa-aika Sosiaaliset verkostot A B D C 15
Julkishallinto ICT kehityksen veturiksi Suomeen 216 alkaen 21-luvun teknologiaan perustuvat t käyttäjäystävälliset tä älli t ja luotettavat tt t ICT - palvelut Systemaattinen kansallinen ICT -hanke: maailman parhaat ICT -palvelut Uusi vientituote 218- Panostus 2 milj./vuosi 212- (Kunta IT säästöpotentiaali 1-2 mrd./vuosi) 16
URBACT esimerkkitapaus: Jyväskylän selviytymisstrategia 2.1.21: URBACT (European exchange and learning programme: promoting sustainable urban development) kertoo uusimmassa uutiskirjeessään Jyväskylän kaupungista esimerkkitapauksena talouskriisistä selviytymisessä. URBACT -ohjelma edistää kestävää kaupunkikehitystä, auttaa kaupunkeja toimimaan yhteistyössä, sekä jakaa hyviä menetelmätapoja. Tällä hetkellä URBACTissa on mukana 255 kaupunkia eri puolilta Eurooppaa. Jyväskylän esimerkkitapaus "Jyväskylä: successfully rebuilding an economic model, with severe economic crisis as the starting point" liittyy URBACT -hankkeeseen,jossa on valittu 1 ohjelman kaupunkia syvälliseen analyysiin kaupunkien valmiuksista talouskriisin kohtaamisessa. Raportti kuvaa 199-luvun talouslaman jälkeistä aikaa sekä muun muassa tieto- ja viestintäteknologia-alan merkitystä kriisistä toipumisessa. URBACTin esimerkkitapauksissa on osaltaan tavoitteena nostaa pinnalle paikallisen tason innovatiivisia politiikkaratkaisuja sekä käytännön menettelytapoja, joista voisi olla hyötyä muille ohjelmassa mukana oleville samantyyppisissä tilanteissa ole! 17