4/2010 Lounais-Suomen Partiopiiri
Pitkä paraatitaival Paraatipäivä saattaa kestää jopa 12 tuntia, jos lähtee marssimatkalle Parkanosta. Rankan päivän aikana sudari ehtii kuitenkin vierailla Aboa Vetus -museossa, paraatijuhlallisuuksissa ja hampurilaisravintolassa. Hyvällä partiomielellä jaksaa vähän pitemmänkin päivän. Parkanolaisten paraatimatkasta voi lukea sivuilta 10 11. B-P:tä huiputtamassa Onko partiolaisilla pahat mielissä, kun B-P:tä ollaan huiputtamassa? Ei suinkaan, vaan ryhmä vaeltajia kävi Nepalissa kokeilemassa henkisiä ja fyysisiä rajojaan monin eri tavoin. He kiipesivät Baden-Powell Peakin huipulle ja viettivät aikaa Bhaktapurissa sekä Katmandussa. Lue lisää extreme-seikkailusta sivuilta 24 25. Vesille, ohoi Kevät on osalle partiolaisista vuoden kiireisintä ja työteliäintä aikaa. Meripartiolaiset nimittäin kunnostavat tarkasti ja kovalla innolla upeita paattejaan. Paljon työtä on tehtävä ennen ja jälkeen vesillelaskun. Lue sivuilta 32 33, kuinka partioveneiden vesillelasku sujui Heinänokassa. Repostelu Partiolainen kyykkii metsässä, väkertää solmuja ja kantaa rinnassaan tuhansia ansiomerkkejä. Lisäksi partio on keskustalainen ja puolisotilaallinen harrastus. Näinkö se todella on? Yleisiä ennakkoluuloja partiosta repostellaan sivulla 43. Kansi Partioparaati marssiittiin tänä vuonna Turussa jo jo huhtikuussa, partioviikon sunnuntaina 25.4.2010. Paraati keräsi Turun tuomiokirkolle kaikkiaan 4 113 partiolaista 102 lippukunnasta. Kuva: Niko Vähäsarja, Tornikotkat. Repolainen 4/2010 (13.) 28.5.2010 Lounais-Suomen Partiopiirin jäsen lehti ISSN 1797-9390 Päätoimittaja Maija-Liisa Laukkanen Toimitussihteeri ja taittaja Olli Raimo Toimitus Petri Hakosalo Jaana Ketola Ville Laasonen Sari Mantere Saara Paatero Laura Rantanen Tuuli Seppälä Minna Toriseva Johannes Vahtoranta Niko Vähäsarja Painettu Forssan Kirjapainossa Toimituksen yhteystiedot Repolainen Lounais-Suomen Partiopiiri ry Läntinen Pitkäkatu 13 20100 Turku puh. 050 312 9428 repolainen@partio.fi www.lounaissuomenpartiopiiri.fi 2
Pääskysestä ei päivääkään Repolainen Kirjoittaja on Repolaisen pää toimittaja. Kuva: Johannes Vahtoranta. Maikki Laukkanen, Raision KilliNallit Kevät on ihmeellistä aikaa. Ilma lämpenee ja luonnossa tapahtuu muutoksia päivittäin. Yhtenä päivänä onkin ihan vihreää, linnut aloittavat sirkutuksensa ja aurinko ei meinaa laskea ollenkaan. Parasta keväässä on ehkä kuitenkin se, että ihmisetkin muuttuvat. Tänä vuonna erityisesti pitkän talven ja kylmän alkukevään jälkeen valo ja lämpö tekevät ihmeitä, kaikki hymyilevät ja näyttävät entistä kauniimmilta. Ihmiset ovat hyvällä tuulella ja parveilevat yhdessä ulkona. Tätä kirjoittaessani partioparaati ja muutama ihanan lämmin päivä ovat jo takana. Lehden ilmestyessä taas yksi, erityisen juhlallinen toimintakausi on päättymässä. Kesä partiolaisen paras aika on alkamassa. Partiopaatit on laskettu juuri vesille, ne ovat koko talven odottaneet lempeitä tuulia ja uusia purjehtijoita. Kesäleirien ja retkien suunnittelijat tekevät viime hetken valmisteluja, jotta taas kerran partiolaiset voisivat olla yhdessä, harjoittaa taitojaan ja kokea jotain uutta. Uusi viestintäministerimme Maija kirjoittaa alla, että jo partion arki on täynnä elämyksiä. Kesässä on jotain taianomaista, se saa arkisimmatkin asiat tuntumaan jotenkin juhlallisilta ja jännittäviltä. Kaikki omat parhaat partiomuistoni ovat kesäleireiltä ja monet rakkaat partioystävätkin olen tavannut juuri kesällä. Toivottavasti kaikille lukijoillemme tämä kesä, Kilke, Välke, purjehdukset ja muut tapahtumat tuovat tuhansia elämyksiä, muistoja ja kavereita. Tässä Repolaisen numerossa muistellaan vielä kevään parhaita hetkiä, kuten paraatia, mutta ajatukset ovat jo kesässä. Antoisia lukuhetkiä. Ja nyt arvoisat partiotoverit: katse oikealle, kaunista kesää ja suuria elämyksiä kohti! Partion br ändi Kirjoittaja on partio piirin viestintä ministeri. Kuva: Petri Hakosalo. Maria Lahtinen, RajakivenKiertäjät Partio on ottanut lähivuosien tavoitteekseen partion brändin hiomisen toiveena se, että jokainen partiolainen voi olla ylpeä harrastuksestaan. Partiolla on jo ennestään vahva brändi, sillä lähes kaikilla on joku mielikuva partiolaisista ja partiotoiminnasta. Nyt tärkeätä olisikin pystyä muokkaamaan tätä mielikuvaa sellaiseksi, että ulkopuolisillekin avautuisi, mitä kaikkea partio oikeasti osallistujilleen tarjoaa. Jotta partiolaiset voisivat olla ylpeitä harrastuksestaan, pitää meidän osata viestiä siitä, että partion pääsisältö ei ole solmut tai kadun yli talutettavat mummot. Pitäisi tuoda esille niitä positiivisia tunteita ja toiminnallisia hyötyjä, joita partiosta saa. Koska partioarki on täynnä elämyksiä, pitää visuaalisessa viestinnässä käyttää toiminnallisia kuvia retkiltä ja purjehduksilta On myös tärkeää viestiä oikeita asioita oikealle kohderyhmälle: sudenpennulle tärkeää on, että partiossa voi kokea seikkailuja kavereiden kanssa, kun taas vanhemmille on tärkeää, että toiminta on turvallista ja kasvattaa sosiaalisia taitoja. Tänä vuonna on koulutettu ensimmäiset partion medialähettiläät (young spoke people), jotka ovat seikkailija- ja vaeltajaikäisiä partiolaisia, jotka osaavat kertoa partiosta ja sen annista kiinnostavasti omia kokemuksiaan hyödyntäen. Parasta mainosta partiolle olemmekin me kaikki partiolaiset, jotka osaamme kertoa partion parhaita paloja, kun koulussa, työpaikalla tai muissa harrastuksissa tulee puhetta partiosta. Brändi on mielikuvia, brändi on lupaus, brändi olemme me! 3
Reportit Partiopiiri sai uudet ansiomerkit Teksti: Maikki Laukkanen Raision KilliNallit Partioparaatin yhteydessä 25.4. nähtiin ensimmäistä kertaa piiriimme upouudet ansiomerkit. Aivan täysin kommelluksitta ei ansiomitalien luovuttaminen tänä vuonna sujunut. L-SP:n ansiomerkkiprosessi aloitettiin syksyllä 2009 hopeajoutsen Pirjo Lehden johdolla. Uudet ansiomitalit ja ansioplaketit on suunnitellut tamperelainen heraldikko, heraldinen taiteilija Harri Rantanen. Hän on suunnitellut mm. presidentti Ahtisaaren ja tasavallan presidentti Tarja Halosen vaakunat. Partiopiirillämme on nyt pronssinen, hopeinen ja kultainen ansiomitali nauhoineen sekä näiden nauhalaatat. Hopeisen ja kultaisen ansiomitalin nauhalaatan päällikemerkkinä on mitalin värinen heraldinen lilja. Lisäksi piirillämme on nyt hopeinen ja kultainen ansioplaketti. L-SP:n lippu ja sen kolme elementtiä, heraldinen lilja, lilja-apilakoro ja ketun pää ovat toimineet ansiomerkkien suunnittelun heraldisena lähtökohtana. Myös mitalinauhojen värit tulevat partiopiirin lipusta. Nauhan pohjaväri on sininen ja siinä on kaksi keltaista sekä yksi punainen raita. Itse ansiomitali on kulmallaan seisova neliö. Islannin tuhkapilvi aiheutti hieman päänvaivaa myös ansiomerkkien jaossa. Tuhkapilven takia ansiomitalien nauhat jäivät jumiin matkansa varrelle, eivätkä ehtineet partioparaatiksi Suomeen. Ansioituneille luovutettiin paraatin yhteydessä pelkät mitalit, mutta samalla ilmoitettiin, että partiopiirin jokainen luovutettu ansiomitali vaihdetaan vielä tämän kevään aikana uuteen ansiomitaliin valmiine nauhoineen, nauhalaattoineen, päällikemerkkeineen ja kunniakirjoineen. Partioviikon ja paraatin yhteydessä ansiomerkkejä luovutettiin partiotyötä ansiokkaasti tehneille. Piirimme hopeisia ansiomitaleja luovutettiin 12, pronssisia ansiomitaleja 59 ja ansioplaketteja 12. Tiedot Jyrki Tuominen, Turun Metsänkävijät. 4
Ainutlaatuiset B-P-seminaarit: Partion historiaa Suomessa ja maailmalla Turun partiolaiset järjestää syskuussa kaksi mielenkintoista B-P-seminaaria, Helsingissä ja Turussa. Seminaarin puhujina on kaksi eloisaa ja innostavaa tarinankertojaa, Colin Walker ja Marko Paavilainen. Colin Walker on brittiläinen kirjailija ja partiohistorian tutkija, joka on perehtynyt erityisesti partion syntyyn ja esihistoriaan, ja hän on seurannut B-P:n jalanjälkiä Euroopassa ja Afrikassa. Walker julkaisee kirjoituksiaan myös netissä Scouting Milestones -sivustolla. (www.scouting.milestones. btinternet.co.uk) Dosentti Marko Paavilainen on tutkinut pitkään suomalaista partiohistoriaa ja kirjoittanut Suomen Partiolaisten 100-vuotishistorian. Tilaisuudet ovat osin englanninkielisiä. Paikalla peritään 5 euron kahvitusmaksu. Ilmoittautuminen Turun partiotoimistoon viimeistään pe 10.9., partiotoimisto.turku@partio.fi, p. 050 312 9420. B-P-seminaarit: la 18.9. klo 11 17 Turun tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa, Eerikinkatu 3, Turku; su 19.9. klo 11 17 Mikael Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23, Helsinki, yhteistyössä Koukkaaja-killan kanssa. Seminaarin puhuja Colin Walker kädessään B-P:lle aikanaan lahjoitetun Rolls-Roycen pienoismalli. Kenellä olikaan kainalossaan kettu? Repolaisen lukijakilpailu Ketunhäntä kainalossa on taas kisattu. Kilpailussa etsitään jollekin lehden sivulle kätkettyä ketunhäntää ja vastataan esitettyyn kysymykseen. Kolmoslehden kilpailun palkinnon voitti Jenna Tarvainen Luvian Loukkesta. Paljon onnea voittajalle! Ketunhäntä oli tällä kertaa Satapeuran kainalossa sivulla 6. Tämän Repolaisen lukijakilpailun ohjeen voit lukea ilmoitussivuilta lehden loppuosasta. Kilkkeen vierailupäivien lipunmyynti käynnissä Kilke-suurleirin vierailupäiväliput voi ostaa Tiketti-lippupalvelun kautta. Vierailupäivinä odotetaan noin 20 000 vierailijan tutustuvan Evon leirialueeseen. Lounaissuomalaisten lippukuntien Raffu-alaleirin vierailupäivä on sunnuntai 1.8. Vierailupäiviin järjestetään yhteiskuljetuksia. Lounais-Suomen alueella lähtöpaikat ovat Turku, Salo, Rauma ja Pori. Myös yhteiskuljetuksien liput ostetaan Tiketin kautta. Yhteiskuljetuksen hinta on 15 euroa. Lisää tietoa on ilmoituksessa sivulla 48. Reportoi uutisista ja tapahtumista Reportit on ajankohtaisten tai alueellisten pikkuraporttien palsta. Lähetä omat partiouutisesi osoitteeseen repolainen@partio.fi. 5
6
Medialähettiläs muokkaa mielikuvia Teksti: Jaana Ketola; Euran Peurat Kuvat: Minna Ertimo Yleisössä televisio-ohjelmassa, YSP-medialähettiläänä, paraatin juhlapuhujana, tätä kaikkea ja paljon muuta voi partio parhaimmillaan nuorelle tarjota. Porilainen Tytti-Emilia on yksi partion nuorista medialähettiläistä. Tytti-Emilia Mäkipää on 19-vuotias partiojohtaja Käppäräpartiosta, Porista. Tytti viettää välivuotta opiskelusta työn merkeissä ja asuu tällä hetkellä Tampereella. Juuri nyt Tytin partioharrastukseen kuuluu lähinnä Suomen partiolaisten medialähettiläsjuttuja, mikä sopiikin tämänhetkiseen elämäntilanteeseen hyvin, sillä toimiminen medialähettiläänä ei ole paikkaan sidottua. Lippukunnassaan Tytti on aiemmin ollut laumanjohtajana, vartionjohtajana sekä hallituksen jäsenenä. Piiritasolla hän on toiminut sudenpentujaostossa ja koulutusryhmässä. Jotkut saattavat muistaa Tytin laumanjohtajakurssin kouluttajanakin. Tytti pitää kouluttamisesta, mutta pohtii, että uuden koulutusjärjestelmän myötä hänen ikäisensä nuoren ei ole enää niin helppoa päästä kouluttamaan aikaisempaan verrattuna. Partiossa parasta Tytin mielestä ovat haasteet, kaverit sekä yhdessä tekeminen. Pääasia on hauskanpito sekä uusi ja erilainen tekeminen. Tulevaisuudessa opintojen jälkeen Tytti kertoo haluavansa olla taas enemmän mukana viikoittaisessa toiminnassa, esimerkiksi laumanjohtajana. Keskusjärjestössä toimiminen kiinnostaa häntä myös projektiluontoisina pesteinä. Tytti uskoo, että partiosta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa esimerkiksi työelämässä. Partiolainen saa suunsa auki ja tekee Tärkeintä on kuitenkin, että ulospäin näkyisi partion olevan ennen kaikkea nuorisoliike. Me teemme partion tulevaisuudesta, niistä suurista suunnitelmista, totta yhdessä, inosti Tytti-Emilia juhlapuheessaan partioparaatissa Turussa. Kuva: Niko Vähäsarja. aloittamansa projektit loppuun sekä osaa työskennellä ryhmässä ja osaa myös johtaa porukkaa, Tytti kuvailee. Lisähyötyä tuo myös kokemus YSP-medialähettiläänä kun oppii ymmärtämään mediaa ja sen tapoja hiukan paremmin. Kynnys nostaa partiota esiin ja olla siitä ylpeä madaltuu, Tytti pohtii. Mikä ihmeen YSP? YSP eli Young Spokespeople on partiomarkkinoinnin metodi, jonka avulla nuorilla on mahdollisuus päästä partioviestinnän ytimeen. YSP:ssä ideana on kouluttaa medialähettiläitä, jotka osaavat kommunikoida erilaisten medioiden kanssa, esimerkiksi televisiohaastatteluissa ja aikakausilehdis- 7
Medialähettiläiden porukka, joka on kerätty ympäri Suomea eri piireistä, hitsautui todella nopeasti yhteen, Tytti (toinen oik.) kertoo. 8 sä. Haastattelujen antamisen lisäksi medialähettiläät voivat päästä myös erilaisille messuille esittelemään partiotoimintaa ja -tapahtumia sekä VIP-vastaaviksi suuriin partiotapahtumiin. YSP-metodi on kehitetty Isossa-Britanniassa, ja se lanseerattiin siellä partion 100-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä muutama vuosi sitten. Tytti kertoo laittaneensa viime syksynä hakemuksen medialähettiläskoulutukseen ja saaneensa jonkin ajan kuluttua sähköpostiviestin, jossa kerrottiin hänen pääsevän koulutukseen. Koulutus oli heti tammikuun alussa 2010, ja porukka, joka oli kerätty ympäri Suomea eri piireistä, hitsautui todella nopeasti yhteen, Tytti kertoo. Tähänkin koulutusviikonloppuun, kuten yleensä partiotapahtumiin, kuului mahtavaa ruokaa. Lisäksi koulutus sisälsi harjoituksia televisio-, lehti- ja radiohaastatteluja varten. Koulutuksen tarkoituksena oli tuoda esiin ne seikat, joita Suomen Partiolaiset haluaa järjestöstä viestittävän ulospäin ja joista halutaan päästä eroon. Toiveena on saada esille enemmän nuoria tekemässä partiomaisia juttuja. Muun muassa lipunnostokuvia halutaan medioissa vähentää. Tärkeintä on kuitenkin se, että ulospäin näkyisi partion olevan ennen kaikkea nuorisoliike, Tytti korostaa. Juhlapuhujana paraatissa Vaatimaton Tytti-Emilia kertoo olleensa aivan puulla päähän lyöty, kun Lounais-Suomen partiopiirin varajohtajalta Mari Kousalta tuli yhtenä iltana tekstiviesti, jossa hän pyysi Tytti-Emiliaa paraatin juhlapuhujaksi. Puheeseen valmistautumisen Tytti kertoo sujuneen suhteellisen rennoissa merkeissä, vaikka paineet tuntuivatkin aika kovilta. Aikaisempaa kokemusta piirimme paraatista hänellä ei ollut, ja mielikuvat rumpujen pärinästä ja suuresta joukosta partiolaisia osoittautuivat oikeiksi. Turkuun sunnuntaiaamuna saapuessani oli maha täynnä ökkömönkiäisiä, eikä se oikeastaan helpottanut ennen kuin kaksi ensimmäistä lausetta olin puhunut mikrofoniin, Tytti kuvaa tunnelmiaan ennen puhetta. Medialähettiläät televisiossa Historiantutkija Marko Paavilainen kertoo partion 100-vuotishistoriassa, että kautta aikojen vanha ja nuori sukupolvi ovat olleet törmäyskurssilla. Tämä on aistittavissa myös medialähettiläiden keskuudessa. Medialähettiläsporukalla olemme jutelleet monista asioista liittyen partion nykytilaan. Tahtoisin että nämä keskustelut voitaisiin nauhoittaa ja antaa sokkihoitoa partiopäättäjille, Tytti kertoo. Koulutusviikonlopun lisäksi meidän medialähettiläiden isompi yhteinen juttu on ollut Maria!-televisioshown yleisönä hurraaminen, mikä oli aivan mahtavaa, Tytti hehkuttaa. Tytti toivoo, että seuraavaan medialähettiläskoulutukseen hakisi suuri joukko innokkaita samoaja- ja vaeltajaikäisiä. Tee se, jos olet kiinnostunut median kanssa toimimisesta sekä partion tulevaisuudesta, hän kannustaa. Nimenomaan YSP on tällä hetkellä se juttu mikä pitää minut kiinni partiossa. Mahtava projekti, toteaa Tytti lopuksi.
Pennut Kuinka ovelaa kettua huijattiin Kansantarinaa mukaillen kirjoittanut ja kuvittanut Tuuli Seppälä, Luvian Loukke Kettu oli laajalti tunnettu metsän viekkaimpana eläimenä. Se oli huijannut monia, mutta kukaan ei ollut onnistunut huijaamaan kettua. Lopulta kettu alkoi itsekin uskoa, ettei kukaan onnistuisi huiputtamaan sitä. Eräänä päivänä isäntä oli hakemassa metsästä puuta hevosensa kanssa, kun hän kohtasi nälkäisen karhun. Näyttääpä hevosesi makoisalta, virkkoi karhu. Taidanpa syödä sen suihini. Mies kauhistui uhkauksesta ja aneli karhua säästämään hevosen. Jos nyt syöt hevoseni, niin millä minä saan vietyä puun kotiin? Kun syksy ja kylmät koittavat, perheeni paleltuu ilman puita! Karhu näytti empivältä, koska sillä oli kova nälkä. kaataja, sanoi mies äänen suuntaan pautti sen köysistä. Jos annat minun nyt viedä tämän puun kotiin, niin tuon hevo- Hoi mies! huhuili kettu, joka oli otona mies kertoi, mitä metsäs- tähyillen. K seni sinulle huomenna syötäväksi, tekeytynyt karhunkaatajaksi. Onko sä oli sattunut. Vaimo oli tyytyväinen, mies lupasi. Tämän karhu hyväksyi, sillä se ei toivonut kenenkään paleltuvan. siellä yhtään kontiota näkynyt? Tästä karhu kauhistui kovasti ja heittäytyi makuulle maahan. että hevonen oli säästynyt, mutta vuohen luovuttamista ketulle hän ei tahtonut hyväksyä. Olihan Sano sille, ettet ole nähnyt karhua, se pyysi mieheltä. nojaan. Niinpä vaimo neuvoikin kettu jo kauan ryöstänyt heidän ka- Kotiin saavuttuaan, mies valitteli asiaa vaimolleen. Myös pihapiirissä Mies toisti karhun sanat ketulle. miestä laittamaan säkkiin vuohen kuljeksiva kettu kuuli miehen valitukset ja tarjosi apuaan. Jos saan pelastettua hevosesi karhun kynsistä, saanko vuohesi? kettu kyseli. Mies lupasi vuohensa ketulle. No mikäs se hevosesi vieressä sitten on? uteli kettu. Pelkkä tukki vain, vastasi mies. Sitten se varmaan pitäisi sitoa, että saat sen mukaasi, vihjaisi kettu. Mies sitoi karhun. sijaan talon koirat. Seuraavana päivänä mies meni säkin kanssa metsään. Toitko vuoheni? kettu kysäisi. Kaksikin, sanoi mies ovela ilme naamallaan ja avasi säkit. Tavallisesti kirves lyödään tukkiin kiinni, että se pysyy matkassa, tämän luikkiessa pakoon häntä koi- Koirat ampaisivat ketun perään, Seuraavana päivänä mies meni hevosineen metsään. Mäen kettu jatkoi. pien välissä. Katsottuaan, että kettu päällä se kohtasi karhun, joka lähestyi hevosta kieltään lipoen. Samaan aikaan mäen takaa alkoi kuulua kovaa meteliä. Mikäs se tuolla noin metelöi? kummasteli karhu. Näkyy olevan Kaarle Karhun- Tätä ei karhu enää kestänyt kuulla, vaan se loi pyytävän silmäyksen mieheen ja sanoi: Älä tee sitä, hyvä mies. Vastapalvelukseksi jätän sinut ja karjasi rauhaan. Mies säästi karhun hengen ja va- oli saanut riittävän opetuksen, mies kutsui koiransa takaisin. Kettu jäi puolestaan koloonsa miettimään tapahtunutta, eikä se pitkiin aikoihin huiputtanut ketään metsän eläimistä, sillä niin ikävää oli ketusta joutua huijatuksi. 9
Kipinäpartio-lippukunta tuli Turkuun partioparaatiin Parkanosta asti 26 marssijan joukolla. Kipinäpartio ja Kankaanpään Korpiveikot marssivat paraatissa yhteisenä osastona. Parkanolaisten paraatipäivä Teksti: Mauri Kuivanen, Kipinäpartio Kuvat: Juhani Haapakoski, Kipinäpartio Peiton alta peiton alle paraatin tähden. Aurinkoisessa säässä aurinkoisella mielellä. Sälekaihtimet auki, murolautasen kautta Kololle. Heräsin kello 6.30 herätyskellon soittoon. Kahvinkeitin päälle, naps ja aamutoimien jälkeen kaukosäädin käteen, katsomaan Turun säätä. Hyvältä näytti, aurinkoa ja heikkoa tuulta. Vaihtovaatteita oli kuitenkin pakattava, sillä partiolainen varautuu kaikkeen. Miika, 10, ja Markus, 7, olivat lähdössä ensi kertaa partioparaatiin. Miika on jo partioinnissa kokeneempi, seikkailijaksi ensi syksynä siirtyvä sudenpentu, kun taas Markus vasta viime syksynä aloitteli partiotaivaltaan. Pojilla oli tänä aamuna taas sama hyvä asenne, kuin muinakin aamuina: ei aikaisesta ylösnoususta kannata valittaa, kun kerran kumminkin on noustava. Miikan huoneen sälekaihtimet paukahtivat auki kello 7.05 ylösnousun merkiksi, Markuksen huoneen kello 7.06. Partiomaista täsmällisyyttä. 10 Aamu. Hammaspesujen, murojen, kahvien ja muun sellaisen jälkeen olimme valmiita lähtöön. Sinisiä miehiä luikahti ovesta pihalle herättämättä kotiin jäänyttä porukkaa. Lpkj oli antanut minulle ohjeet koota porukka kololla, josta vielä löytyi lisäohjeita, ylimääräisiä huiveja ja partiopaitoja, jos vaikka joltakin ne olisi kotiin unohtunut. Kotipihasta starttasimme kello 7.39 ja kololta lähtö 7.45. Kiirettä pitää. Kohti Historiallista Turkua Kello 7.55 bussi starttasi Parkanosta kohti Turkua. Matka kulki Kankaanpään kautta, missä tiivistimme tunnelmaa ryhmällä Korpiveikkoja. Vielä pysähdys Kiikoisissa ja Taru, lpkj, ja Juhani, konkarijohtaja, tulivat kyytiin. Matkalla saimme tiedon myös mukavasta yllätyksestä, että Tukki, pitkäaikainen tarinankertojamme, oli myös tulossa paraatiin. Kaiken kaikkiaan paraatissa mukana oli 26 kipinäpartiolaista, mikä on erittäin hieno saavutus lippukunnan kokoon ja kuljettavaan matkaan nähden. Sää oli aurinkoinen ja mieli korkealla. Yksikään sudari ei nukkunut matkalla. Kello 11.20 Tutustuimme mielenkiintoiseen Aboa Vetukseen, jossa pienen järjestäytymisen jälkeen saimme tutustua Turun historiaan. Sudarit painelivat, toiset vauhdikkaammin kuin toiset, läpi maanalaisen Turun. Lohduttavaa oli huomata, että tila oli helposti hallittavissa, koska ulos pääsi vain samasta paikasta kuin sisään: sudaritkin pysyisivät tallessa. Sudenpennut pitivät erityisesti tietokonepelistä, jossa oli taitavasti kätketty historianopetusta talonrakennuspeliin. Tällainen peli kuulemma pitäisi saada myös pleikkarille. Tässä terveisiä sinne Sonylle. Ruisleivän ja pillimehun voimalla järjestäytymään Historiapaketin jälkeen suuntasimme vielä takaisin bussille syömään eväitä ja tekemään ryhtiliikettä ennen paraatia. Eväät kelpasivat hyvin Miikalle ja Markukselle, olihan jo sopivasti sunnuntai edennyt. Bussin edessä vielä riveihin muodostuminen ja siirtyminen kirkolle voi alkaa.
Olimmekin aikalailla ensimmäisen tuhannen joukossa, joka pääsi odottelemaan juhlallisuuksien alkamista. Odottelu kävi voimille. Täytyy olla ylpeä sudarilaumastaan, sillä erittäin pienillä levottomuuden hetkillä päästiin, vaikka aikainen nousu, pitkä matka ja odottelu eivät kuulu sudarin vahvimpiin ominaisuuksiin. Vettä oli tankattava, kyllä Foreca tietää. Juhlallisuuksien jälkeen odotimme paraatikulkueeseen siirtymistä. Monta kertaa viereinen rivistö liikahti ja toivo oman lippukunnan lähdöstä nousi. Mutta odottavan aika on pitkä, lähtölupaa ei vain herunut. Sudenpennut kiehnasivat seikkailijoita. Epätoivo alkoi hiipiä, tähänkö hienosti sujunut odotus nyt kaatuu? Mukulakivi kopisi jalkojen tahtiin. Hei! Seuratkaa edelläolevaa! kajahti vierestäni tutulla tehokkuudella. Kun Make, alpkj, käskyttää, jääkarhutkin alkavat kulkea kohti Saharaa. Nanosekunnissa rivit olivat kunnossa ja tahtia haettiin monista eri rumpulähteistä. Olimme liikkeessä. Kädet pois taskuista! ja Hei, oikaskaa vähän! taisivat olla ainoat puheenvuorot mitä käytin paraatin aikana. Olin jo syönyt askin sisua, että ääni olisi kirkas, jos rivit eivät meinaa pysyä sudarien poukkoillessa sinne tänne. Mutta ei. Ei tarvinnut. Olimme kaikki johtajat erittäin ylpeitä lippukuntamme toiminnasta paraatissa. Suorastaan myhäilytti. Ja aurinko jaksoi paistaa. Odotusta, Hese maistuu jo kielellä. Väsyneet, hampurilaisateriaa odottavat partiolaiset pakattiin taas bussiin. Kun kaikki, myös luottamustehtävistä ja sankarihaudoilla käyneet, saatiin kyytiin olikin kello jo 16.30. Matka kotiin hampurilaisravintolan kautta voi alkaa. Hampurilaisateria ja päivän touhut tekivät tehtävänsä. Aivan kaamea väsymys tuli, kun bussi lähti takaisin kotia kohti. Käänteinen reitti kuin tullessa. Pari sudaria simahtivat heti, seikkailijoissa ja muissa sudareissa oli väsymyksen mukanaan tuomaa naureskelua ja levottomuutta. Johtajat vaikenivat, taisi siinä joku yrittää nukkuakin. Väsynyt mutta onnellinen kotiinpaluu Tipautimme Korpiveikot pois kyytistä Kankaanpäässä kello 20.00 josta vielä puolituntia matkantekoa Parkanoon. Sudarien herättely tapahtui 20.15 ja loppumatka olikin heidän pitämistään hereillä. Kolon pihalla meitä oli vastassa kyydit, joilla kaikki pääsisivät koteihinsa. Kävimme vielä kololla palauttamassa lainatut tavarat ja ensi viikon kokoontumista tarkistelemassa. Lopulta ovi kiinni ja kotiin. Miika ja Markus raahautuivat sisälle, kengät lensivät ensimmäisenä pois, koska jaloissa painoi. Lyhyt raportti päivän tapahtumista kotiväelle ja iltatoimien kautta nukkumaan ja koulupäivää kohti. Yritin kysellä, mikä meni hyvin ja mikä oli tylsää, mutta eipä sitä oikein vastauksia herunut. Taisivat sudarit olla aika väsyksissä. Olihan siinä päivällä mittaa. Mutta sää oli vielä kello 21.30 yhtä hieno, kuin aamulla lähtiessä. Pitkältä matkalta paraatiin? Ehkä kerran vuodessa, sen verran rankkaa se on. 11
Tornipääskyt saivat paraatin parhaat ryhtipisteet. Palkittujen lippukuntien edustajat tuulettavat VPK:n talon lavalla. Paraatikilpailujen tulokset 2010 Partiopiirin lippuvartiolippukunta Tornipääskyt Partiohuutokilpailu Ahertajat Ryhtikilpailu Isot poikalippukunnat 1. Kaarinan Ristiritarit 62,17 2. Turun Sinikotkat 60,86 3. Turun Metsänkävijät 55,84 4. Sauvojapojat 55,73 5. Auran Tähti Pojat 53,35 6. Kupittaan Henrikinpojat 49,33 Isot tyttölippukunnat 1. RajakivenKiertäjät 62,24 2. Hakkistytöt 62,19 3. Nuotiotytöt 61,55 4. Raision KilliNallit 60,31 5. Littoisten Pirtapiiat 59,78 6. Auran Tytöt 59,25 Isot yhteislippukunnat 1. Piikkiön Tammipartio 60,79 2. Loimaan Nuotioloimut 57,46 3. Maskun Hemmingin TP 56,07 4. Kairankiertäjät 54,72 5. Kolkankävijät 54,11 6. Liedon Eränkävijät 52,06 Keskikokoiset yhteislippukunnat 1. Ruskon Maunun-Partio 59,80 2. Mellilän Menninkäiset 58,07 3. Alastaron Jyväset 56,50 4. Pyhän Laurin Ritarit 56,45 5. Ilpoisten Vuorenkävijät 53,77 6. Tavastin Liljat 53,13 Pienet poikalippukunnat 1. Turun Mikaelin Siniset 61,71 2. Puhurin Pojat 55,76 3. Tornikotkat 53,65 4. Turun Eränkävijät 53,50 5. Mustavuoren Sissit 52,47 6. Hirvensalon Eräpojat 50,63 Pienet tyttölippukunnat 1. Tornipääskyt 63,67 2. Mikaelin Sinikellot 63,14 3. Toivon Erätytöt 60,39 4. Louhen-Tytöt 59,60 5. Koroisten Sarpiot 55,17 6. Laitilan Lumikit 54,71 Pienet yhteislippukunnat 1. Turun Versot 56,17 2. Rymättylän Märssyvahdit 54,40 3. Mietoisten Kolopuutintit 54,19 4. Ahertajat 53,06 5. Marttilan Martit 52,36 6. Ahlaisten Ankkurit 52,18 Karelia-malja Arvostelutuomaristona Lions Club Turku, Hirvensalo Tyttölippukunnat 1. Mikaelin Sinikellot 71,43 2. Toivon Erätytöt 63,89 3. Raision KilliNallit 63,13 4. Auran Tytöt 62,50 5. Hakkistytöt 61,90 6. Laitilan Lumikit 57,14 Poikalippukunnat 1. Turun Metsänkävijät 68,35 2. Kaarinan Ristiritarit 61,65 3. Sauvojapojat 57,29 4. Turun Mikaelin Siniset 57,14 5. Hirvensalon Eräpojat 56,25 6. Turun Eränkävijät 55,00 Yhteislippukunnat 1. Turun Versot 71,74 2. Ahertajat 70,59 3. Partio-Puhurit 63,95 4. Mietoisten Kolopuutintit 61,90 5. Mellilän Menninkäiset 60,71 6. Tuulihaukat 58,18 12
Miltä paraati näyttää? Teksti: Anna Meronen, Maarian Kämmekät Kuvat: Olli Raimo Me partiolaiset harvoin pääsemme itse kokemaan miltä paraati näyttää ja kuulostaa reitin varrella. Kysyimme sitä katsojilta Tuomiokirkkosillan kupeessa. Reitin varrella kuultua Ei se mittään nää. Noi ruskeet paidat on hienot. Saaren Kiertäjät... Mis on Saari? Tos on aikuisii noin paljon... ja yks tuleva. Ihan päätön järjestö! Marju Okko-Toivonen ja Ilpo Toivonen olivat tulleet katsomaan lastensa paraatia. Tyttärellä oli jo neljäs ja pojalla ensimmäinen kerta Piikkiön Tammipartion riveissä. Upealta näyttää. Paraati on meille kevään merkki, kevät tulee tämän myötä. Serkukset Mira Poikkimäki (vas.) ja Mari Tammela olivat osuneet sunnuntaikävelyllään sattumalta sekä pyöräilykilpailun että partioparaatin reitin varrelle. Paraati on tullut samalla tavalla vastaan sattumalta ennenkin, ei haittaa lainkaan. Hyvältä näyttää, totesivat molemmat hymyillen. Esikoisensa ensimmäistä paraatia oli tullut seuraamaan Mari Saario. Itsellään hänellä on paraatikokemusta Tampereelta. Muistan itsekin todella pitkältä tuntuneen odottelun ennen kuin pääsi liikkeelle. Tässä kadun varrella olen jo ehtinyt bongata kaikenlaista. Näkyy, miten monenlaiset ihmiset partiota harrastavat, ja näin tässä jo koirankin huiveineen. Turun Versoja ja kahta vanhinta lastaan olivat tulleet seuraamaan Piia, Pasi ja Elli Valtonen. Kumpikaan ei näyttänyt jännittävän, innoissaan olivat. Tuttuja on myös muissa porukoissa, ja heitä koe tamme löytää. Perheelle päivä oli ensimmäinen paraatikokemus, ja tapahtuma sai kehuja. Kerttu ja Heimo Puntala nauttivat auringonpaisteesta ja odottivat tyttärentytärtään. Raision Killi Nallit eivät olleet vielä Tuomiokirkkosillalle tulleet. Upea tapahtuma, en tiennyt että tämä on näin hieno ja suuri juttu. Lisäksi sää todella suosii. Tulen toistekin, kertoi Kerttu. 13
Paraatikuvat: Niko Vähäsarja, Tornikotkat, Kai Koskinen, Turun Sinikotkat, ja Olli Raimo Lounais-Suomen Partiopiirissä kevään 2010 aikana myönnetyt ansiomerkit I luokan Mannerheim-solki Lammela Miikka, Koroisten Ritarit Lehtiranta Saara, Leirisiskot Jalonen Noora, Nousiaisten Henrikin Lpk Välimäki Sarita, Henrikin Tapulitytöt II luokan Mannerheim-solki Aaltonen Kaisa, Maskun Hemmingin TP Aaltonen Leo, Merimaskun Reimarit Akkola Mikko, Turun Sinikotkat Alho Aleksi, Turun Sinikotkat Alppi Essi, RajakivenKiertäjät Dauksch Janica, Piikkiön Tammipartio Helin Johanna, RajakivenKiertäjät Hellbom Saku, Kairankiertäjät Hietala Josefina, Pyhän Laurin Ritarit Hirvonen Eveliina, Littoisten Pirtapiiat Huotilainen Heidi, Käppäräpartio Ilvessalo Eero, Turun Sinikotkat Jalonen Meri, Alastaron Jyväset Kaaja Katri, Liedon Eränkävijät Kakko Jenni, Hakkistytöt Kaski Karoliina, Leirisiskot Kiiski Tomi, Maarian Tähkät Kivekäs Siiri, Auran Tytöt Kivelä Camilla, Alastaron Jyväset Kivimäki Sanna, Karimo Koiranen Tomi, Turun Partio-Sissit 14 Kostiainen Sami, Turun Partio-Sissit Kujansuu Sonja, Pöytyän Pöllöt Kunttu Eveliina, Littoisten Pirtapiiat Kuosmanen Vili, Tornikotkat Kutila Riikka, Uudenkaupungin Merihait Kuusisto Joni, Turun Mikaelin Siniset Laine Valtteri, Sauvojapojat Lappalainen Lauri, Naantalin Siniset Leino Eveliina, Maskun Hemmingin TP Leino Saara, Piikkiön Tammipartio Lindberg Lasse, Kairankiertäjät Lindström Joona, Turun Mikaelin Siniset Litokorpi Julia, Raision KilliNallit Mäkilä Riikka, Auran Eräkurjet Nuutinen Anni, Tavastin Liljat Pajamo Aura, Raision KilliNallit Parkkunen Vilja, Nuotiotytöt Raiko Ville, Ruskon Maunun-Partio Rajala Anton, Auran Tähti Pojat Rantanen Satu, RajakivenKiertäjät Renvall Arttu, Kankaanpään Korpiveikot Rissanen Jenni, Hakkistytöt Sairanen Elina, Liedon Eränkävijät Salmi Roope, Mustavuoren Sissit Santapere Johanna, Jokilaakson Ravut Siivonen Edvina, Maarian Kämmekät Sinisalo Crista, Puhurin Pojat Söderlund Markus, Maskun Hemmingin TP Takkinen Juho, Piikkiön Tammipartio Tomberg Eveliina, Nuotiotytöt Tuononen Otto, Jokikylän Pojat Turunen Emma, Karimo Vahekoski Laura, Naantalin Siniset Vainio Juho, Jokikylän Pojat Viherlaakso Jenna, Ilpoisten Vuorenkävijät Virtanen Essi, Kyrön Kiurut ja Kokot Vuori Laura, Teljän Tuikkeet Vuorinen Miia, Porin Tulitikut Vuorinen Santeri, Liedon Eränkävijät Ylinen Paula, Partio-Puhurit Öhman Annika, Teljän Tuikkeet Suomen Partiolaisten hopeinen ansioristi Laaksonen Seppo, Tavastin Liljat / Suomen Partiomuseoyhdistys Lunden Hannu, Kaarinan Ristiritarit Suomen Partiolaisten hopeinen ansiomitali Harju Lauri, Kupittaan Henrikinpojat Vainio Timo, Turun Metsänkävijät Lounais-Suomen Partiopiirin hopeinen ansiomitali Aalto Sakari, Kullaan Kuusipeurat
Harju Harri, Kupittaan Henrikinpojat Laine Mikko, Turun Mikaelin Siniset Jussila Susanna, Kankaanpään Korpiveikot Korhonen Mari, Maarian Kämmekät Näse Hilkka, Lätynkääntäjät Pekkarinen Elina, Kuusenkävyt Ruohonen Kaisa, Lätynkääntäjät Sainio Mari, Pyhärannan Korpiankkurit Sirén Timo, Tavastin Liljat Skarp Tuija, Pyhän Laurin Ritarit Takala Jenni, Turun Sinikotkat Suomen Partiolaisten pronssinen ansiomitali Ceder Lotta, Nuotiotytöt Erkkilä Sirpa, Saaren Kiertäjät Heikkinen Maarit, RajakivenKiertäjät Hovi-Hairisto Pirjo, Ilpoisten Vuorenkävijät Hyssälä Antti, Kupittaan Henrikinpojat Karanka-Haunia Minna, Honkahukat Kuisma Tauno, Marjatat ja Mikon Pojat Laine Marika, Hakkistytöt Laurila Kristiina, Salon Leiriveikot Lehmusto Heidi, Partio-Puhurit Lehtinen Mari, Pyhärannan Korpiankkurit Luoma Nana, Tornikotkat Lähteenmäki Inka, Raision KilliNallit Malmi Eva, Nuotiotytöt Pekanheimo Olli, Turun Partio-Sissit Pyykönen Markus, Saaren Kiertäjät Salminen Niko-Juhani, Turun Partio-Sissit Salokannel Kalle, Salon Leiriveikot Stjärnstedt Stefan, Turun Metsänkävijät Ståhlberg Laura, Littoisten Pirtapiiat Summanen Katja, Kairankiertäjät Telkola Monica, Nuotiotytöt Toivola Juho, Kaarinan Ristiritarit Lounais-Suomen Partiopiirin pronssinen ansiomitali Ahtiainen Anne, Hakkistytöt Alanko Pauliina, Kankaanpään Korpiveikot Birling Olli, Turun Partio-Sissit Elo Jussi, Turun Metsänkävijät Erkkola Jutta, Kaarinan Sädetytöt Granith Sonja, Mikaelin Sinikellot Harju Eetu, Turun Eränkävijät Heino Riikka, Pyhärannan Korpiankkurit Hella Marika, Partio-Puhurit Hjort Mikael, Turun Partio-Sissit Huhtamaa Hanna, Pöytyän Pöllöt Hätönen Viljami, Turun Mikaelin Siniset Itälä Eero, Puhurin Pojat Jaakkola Noora, Nousiaisten Henrikin Lpk Jokiranta Veera, Auran Tytöt Juuti Pekka, Turun Mikaelin Siniset Kaija Paavo, Harjavallan Pirkat Kajanen Suvi, Kaarinan Korpiklaani Kalliomäki Leena, Kankaanpään Korpiveikot Kankaanpää Elina, Teljän Partio Kastman Arto, Turun Eränkävijät Kosonen Essi, Kaarinan Korpiklaani Kostiainen Silva, Henrikin Tapulitytöt Kousa Mikko, Porin Versot Kyllijoki Verna, Kaarinan Sädetytöt Laine Kimmo, Sauvojapojat Lamminen Timo, Käppäräpartio Lehti Harri, Pyhän Laurin Ritarit Liinoja Heidi, Lähteen Tytöt ja Pojat Luoma Niko Valtteri, Tornikotkat Lähdeniemi Sari, Raision KilliNallit Lähteenmäki Elina, Liedon Eränkävijät Maikola Riikka, Pyhärannan Korpiankkurit Manner Markus, Puhurin Pojat Metsä-Tokila Marika, Laitilan Lumikit Mustonen Teemu, Kaarinan Ristiritarit Mäkinen Laura, Lätynkääntäjät Palmunen Kerttu, Nuotiotytöt Perämäki Leena, Auran Eräkurjet Pohjanen Lauri, Jokikylän Pojat Pukkila Kirsi, Ilpoisten Vuorenkävijät Puustinen Lauri, Turun Sinikotkat Päivänsäde Eerika, Auran Eräkurjet Rantala Anna, Turun Mikaelin Siniset Ruuskanen Ville, Kupittaan Henrikinpojat Saario-Lomppi Jaana, Pyhärannan Korpiankkurit Saarni Sebastian, Kupittaan Henrikinpojat Salmi Anna, Porin Tulitikut Sandell Mari, Lätynkääntäjät Toivonen Laura, Säkylän Partio Tuuna Mari, Laitilan Lumikit Uusi-Uola Teppo, Myrskypojat Vahtera Heidi, Leirisiskot Vainio Jyrki, Rymättylän Märssyvahdit Vehmainen Ville, Kairankiertäjät Viiri Tapio, Turun Mikaelin Siniset Viitanen Tuija, Kaarinan Sädetytöt Vähä-Vahe Kaija, Partio-Puhurit 15
Wihlman Samu, Saaren Kiertäjät Östervik Heidi, Saaren Kiertäjät Pyhän Yrjön solki Arki Vesa, Turun Metsänkävijät Arojoki Janina, Pöytyän Pöllöt Hurme Mikko, Turun Metsänkävijät Kronlund Outi, Rantakaarinat Laaksonen Sanna, Turun Tähti-tytöt Lehtonen Sami, Tornikotkat Lindgren Erika, Toivon Erätytöt Lindgren Jessica, Toivon Erätytöt Malkaniemi Marianne, Kaarinan Sädetytöt Pilpola Petri, KairanKiertäjät Rawlins Pia, Littoisten Pirtapiiat Ruohola Maria, Mikaelin Sinikellot Saarinen Essi, Raision KilliNallit Salmi Jani, Paraisten Merikotkat Salonen Jasmin, RajakivenKiertäjät Silmunen Veera, Piikkiön Tammipartio Uusihonko Jussi, Honkahukat Vähäsarja Niko, Tornikotkat Collanin solki Harju Tommi, Porin Versot Isomaa Tuomo, Tornikotkat Jaakkola Siiri, Nousiaisten Henrikin Lpk Kangas Elina, Kankaanpään Korpiveikot Keto Päivi, Partio-Puhurit Knaapi-Lehtonen Jaana, Salon Leiriveikot Koistinen Lauri, Auran Tähti Pojat Kulla Inna, Henrikin Tapulitytöt Kuopila Satu-Mari, Hakkistytöt 16 Lehto Katri, Piikkiön Tammipartio Lindgren Jenniina, Pöytyän Pöllöt Pansio Krista, Kaarinan Sädetytöt Suojanen Eveliina, Maarian Kämmekät Valenius Edita, Turun Tähti-tytöt Vanhatalo Aino, Kuusenkävyt Vihermäki Sari, Koroisten Ritarit Virta Karoliina, Porin Versot Vuorilehto Hanna, Nuotiotytöt Louhisuden solki Ainasoja Ida, Kaarinan Korpiklaani Engblom Pauli, Kupittaan Henrikinpojat Erälinna Maria, Kairankiertäjät Glad Tanja, Hakkistytöt Glader Otto, Puhurin Pojat Haikio Lilli, Kuusenkävyt Helin Tuulia, Auran Tytöt Hiekkaranta Noora, RajakivenKiertäjät Jakonen Jenna, Littoisten Pirtapiiat Järä Reetta, Maskun Hemmingin TP Kallajoki Milla, Auran Tytöt Kallio Hanna, Honkahukat Kaukonen Mia, Kaarinan Korpiklaani Koistinen Valtteri, Kupittaan Henrikinpojat Komonen Hanna, RajakivenKiertäjät Kompuinen Kristiina, Luvian Loukke Koski-Tuuri Miko, Turun Metsänkävijät Koskinen Eetu, Auran Tähti Pojat Leino Liisa, Mikaelin Sinikellot Luoma Loviisa, Leirisiskot Malmivaara Netta, Honkahukat Myllyoja Aleksi, Koroisten Ritarit Nurmi Katri, Raision KilliNallit Pernaja Petteri, Puhurin Pojat Saarinen Saana, Maarian Kämmekät Sarmiala Arvi, Salon Leiriveikot Silfver Akseli, Kupittaan Henrikinpojat Silvola Ilona, Pöytyän Pöllöt Sirkiä Elina, Nuotiotytöt Sjöblom Max, Auran Tähti Pojat Soittila Minna-Maija, Maskun Hemmingin TPt Tähkäpää Sanna, Maarian Kämmekät Uotinen Sanni, Perttelin Piketit Vahteristo Stella, Luvian Loukke Lounais-Suomen Partiopiirin kultainen ansioplaketti Elo Kirsti, Rantakaarinat Forsman Eeva, Hakkistytöt ja Sauvojapojat Kajala Kaija, Rantakaarinat Kanninen Tuulikki, Rantakaarinat Lounais-Suomen Partiopiirin hopeinen ansioplaketti Hurme Maija, Turun Metsänkävijät Junkola Iivo, Pyhärannan Korpiankkurit Lehtonen Rainer, Nuotiotytöt Lindström Aila ja Timo, Turun Mikaelin Siniset Luukanen Anja, Littoisten Pirtapiiat Martin Esa, Puhurin Pojat Turunen Janette, Rantakaarinat Valtanen Tuija, Rantakaarinat
Partiomyllyssä on tunnelmaa Teksti: Sari Mantere, Karimo Kuvat: Satu Salla, Karimo Piirimme oma kurssikeskus sijaitsee Euran Kiukaisissa. Tämä vanha koulu käsittää kolme rakennusta, ison pihan ja jätekatoksen. Mylly majoittaa niin piirin kurssin, lippukunnan leirin kuin viikonloppuretkenkin. Myllyyn kannattaa ehdottomasti tutustua. Satakunnan Partiosäätiö hankki käytöstä poistetun koulun vuonna 1991 ja antoi sen heti partiolaisten käyttöön. Ensimmäinen kurssi järjestettiin Alhonkulmantiellä jo seuraavana vuonna. Vuosien varrella Partiomylly on ollut ahkerassa käytössä ja saanut todistaa niin piirin vuosikokouksia kuin alueen asukkaille järjestettyjä joulujuhliakin. Myllyä on remontoitu jonkin verran vuosien varrella, mutta tilojen säilyminen käyttökunnossa vaatii erityisesti käyttäjiensä huolenpitoa. Piharakennuksessa sijaitseva sauna korjattiin 1992 ja muita isompia remontteja on tehty 2000-luvulla, mm. mittava keittiön uudistus. Kerrossängyissä kaverin kanssa Majoitusrakennuksessa on kaksi puolta, kurssilaisten ja kouluttajien tilat, omine sisäänkäynteineen. Kurssilaisten tiloissa on kaksi makuusalia, joissa nukutaan nostalgisissa kerrossängyissä. Isommassa makuusalissa on muistona vielä koulun ajoilta liikuntasalin lattiamaalaukset ja koripalloteline. Majoittumaan näihin kahteen huoneeseen mahtuu noin 30 henkeä. Kurssilaisten makuutilojen vieressä ovat wc ja suihkuhuone. Rakennuksen toisessa päädyssä olevissa kouluttajien tiloissa on yhteensä kolme makuuhuonetta. Tiloissa on myös pieni keittiö, suihku ja wc. Nukkua voi lisäksi päärakennuksessa, jossa on kolme sänkyä. Monia mahdollisuuksia sisällä ja ulkona Repolainen Päärakennukseksi kutsutaan pihan oikeaan reunaan levittäytyvää taloa, jossa sijaitsee keittiö, ruokailuhuone, toimisto, pieni makuuhuone, wc:t, kaksi luokkatilaa ja ullakko. Päärakennus on omiaan niin luennoille kuin illanistujaisiin, sillä kalusteet ovat helposti siirrettävissä ja tilat muokattavissa. Oman nostalgiansa tuovat luokissa olevat urkuharmonit. Vuonna 2003 tehdyn keittiöremontin jälkeen muonittajan tehtävää on ollut ilo hoitaa Myllyssä, koska käytössä on niin suurtaloustiskikone kuin -liesikin. Kylmäsäilytys- ja kuivamuonatilaa on riittävästi ja astioita riittää isommankin ruokailijajoukon tarpeisiin. Ullakko kätkee retkeily- ja leiritarvikkeita, ja lisää löytyy piharakennuksen varastosta. Partiotoimistolta kannattaa kysellä Myllyn varusteista. Piharakennuksen päädyssä on puulämmitteinen sauna, varasto ja puuvaja. Myllyssä ei tarvitse tyytyä pelkästään sisällä nukkumiseen, sillä piha-alueelle mahtuu hyvin pystyttämään useampia telttoja. Työkaluja tähän puuhaan löytyy varastosta. Nuotiopaikalle voi virittää perinteisen iltanuotion ja pihalla on tilaa myös peleille. Jos haluaa lähteä kauemmaksi Partiomyllystä, on lähistöllä hyvät maastot retkeilyyn ja suunnistamiseen. Karttoja ei tarvitse erikseen hommata, sillä ne ovat valmiina Myllyssä. Ehdottomia lisäplussia ovat pari nuotiokotaa, joita partiolaiset voivat lähimetsissä käyttää. Pidä huolta Partiomyllystämme Kaikkien Partiomyllyn käyttäjien kannattaa varata ohjelmaan tarpeeksi aikaa tilojen lämmittämiseen ja loppusiivoukseen. Myllyssä on sähköllä toimiva peruslämpö, mutta erityisesti kylmällä ilmalla täytyy varautua käyttämään puulämmitteisiä tulisijoja pää- ja majoitusrakennuksessa. Tämä on toki samalla kiva ohjelmanumero, kun täytyy sekä pilkkoa että kantaa puita. Lähtöpäivänä siivotaan kaikki kolme rakennusta niin siistiksi, että seuraavan käyttäjän on kiva tulla Partiomyllyyn. Partiotoimistoista saat tarkemmat tiedot Partiomyllyn varauksesta ja käytöstä. Partiomyllyä voivat varata käyttöönsä myös muutkin kuin partiolaiset. Lippukunnille tiloja vuokrataan päivätaksalla. Etenkin kesäaikaan Myllyn varauskalenterissa on tilaa, kun piirin kursseja ei tiloissa järjestetä. 17
Piirissä myytiin 47 300 adventtikalenteria Teksti ja kuvat: Johannes Vahtoranta, Myrskypojat Maaliskuun kolmas päivä oli adventtikalenterien mestarimyyjien juhlaa Tittelin saavuttamiseen vaadittiin vähintään neljäkymmentä myytyä kalenteria. Partiomuseossa tarjotuilla kakkukahveilla talousministeri Milka Nousiainen korosti palkituille pitämässään kiitospuheessa kalenterimyynnin merkitystä varainhankinnassa. Miltä sitten myyjistä tuntui myyntiurakan jäätyä taakse? Johannes Siltanen Puhurin Pojista on kokenut myyjä: Myin kalentereita kolmannen kerran, nyt yhteensä 51 kappaletta. Osan myin sukulaisille ja osan ovelta ovelle. Johannes lupaa myydä kalentereita jälleen ensi vuonna. Myös kaverit ovat myyneet innokkaasti ja kalenterikettukin saa kehuja. Johanneksen äiti kertoi olevansa itsekin vanha partiolainen: Kalenterien myyminen on mielekäs tapa kerätä rahaa partiotoimintaan verrattuna vaikkapa pinssien myyntiin, hän toteaa. Meri Kantola Auran Tytöistä kunnostautui heti ensimmäisellä myyntikerrallaan kauppaamalla peräti 70 kalenteria. Myin tosi paljon hissittömiin kerrostaloihin, kun kukaan muu ei viitsinyt käydä niissä. Siinä vinkki muillekin ensi jouluksi. Meri oli myös asettanut itselleen selvän tavoitteen, joka oli yli kymmenen kalenterin myyminen Mestarimyyjien hymy oli herkässä, ahkeruus on palkittu. 18
Elena Ulmanen. Heidi Silvanto. Johannes Siltanen. Meri Kantola. päivässä. Elena Ulmanen Liedon Eränkävijöistä myi viisikymmentä kalenteria. Hänkin luotti ovelta ovelle myyntiin. Eikä turhaan: Yhdessä talossa valiteltiin kun jäljellä oli vain kaksi kalenteria. Olisivat halunneet seitsemän. Hain seuraavana aamuna lisää ja kävin myymässä puuttuneet. Elena aikoo luonnollisesti jatkaa myyntiyötä myös ensi jouluna. Paikalla ollut Elenan äiti on itsekin myynyt nuorena partiolaisena kalentereita. Hänellä on antaa muutama lisävinkki: Pitää lähteä myymään heti kun saa kalenterit eikä vasta viimeisenä päivänä. Lippukunnan olisi myös hyvä pitää huoli siitä, että kaikilla mahdollisilla alueilla myydään. Hän kehuu kalenterimyynnin kaiken muun hyvän lisäksi kasvattavan myyjien itseluottamusta ja opettavan rahan käsittelyä. Ulvilan Erätyttöjen Heidi Silvanto oli myynyt 54 adventtikalenteria perinteisesti ovelta ovelle kiertämällä. Kielitaidostakin oli ollut hänen mukaansa hyötyä. Maarian Kämmeköitä edustivat Henna Einola ja Jenna Tulonen. Henna myi kalentereita tonttumerkin edestä ja kantoi kortensa kekoon myös lippukuntansa Kalenterikettuna. Hauska nimi hahmolla ja muutenkin hieno homma, mutta kova roudaaminen. Jenna myi viisikymmentä kalenteria ja ansaitsi mestarimyyjän tunnustuksen jo toista kertaa peräkkäin. Kaikki on sujunut myydessä hyvin ja aion myydä ensi vuonnakin, hän kertoo. Tänä vuonna lippukunnasta löytyi 130 myyjää! Tonttumerkki oli innostanut kämmeköitä, mutta myös lippukunta huomioi omiaan palkitsemalla itse parhaan myyjälauman sekä muista ikäryhmistä parhaiten myyneen. Henna Einola ja Jenna Tulonen. Partiopiirissä otettiin käyttöön tonttumerkki, jonka sai hihaansa myymällä 10 kalenteria. 19
Kurnunkierros juhli merkkivuosia Teksti ja kuvat: Sanna Santala, Henrikin Tapulitytöt Henrikin Tapulityttöjen järjestämä 25. Kurnunkierros, partio taitokilpailu sisupartiolaisille, pidettiin Rymättylän Kunstenniemessä 10. 11.4. Tapahtuma järjestettiin kaksi päiväisenä, koska kyseessä oli juhlakilpailu. Yön yli tapahtuma oli haluttu järjestää, koska sisupartiolaisilla ei ole muutamaan vuoteen ollut yhteistä yöretkeä. Erikoista tässä kisassa oli tänä vuonna myös se, että järjestäjälippukunnan oma sisuvartio Sammakot, oli rasteilla rastipäälliköinä. Hienoihin heijastinliiveihin pukeutuneina rastipäälliköt ottivat vastaan kilpailuvartiot rasteil- Rastipäällikkö Susanna Jokinen esittelee hienoa Kurnunkierroksen 25-vuotisjuhlakakkua. 20 la. Tätä vastuutehtävää varten oli kokouk sissa harjoiteltu miten rastipäälliköiden tulee käyttäytyä ja lisäksi oli pohdittu muita kilpailun järjestämiseen liittyviä asioita ja ohjelmaa iltaa varten. Rastipäälliköillä oli apunaan rasteilla muuta rastihenkilöstöä pitämässä kirjaa ja laskemassa pisteitä. Kilpailu alkoi lounaan merkeissä lauantaina, ja kaikki viisi kilpailuvartiota olivat saapuneet paikalle Somerolta, Mietoisista ja Turusta hyvissä ajoin. Kaikkiaan odotettiin osallistujia olevan kymmenen vartiota, mutta vain puolet pääsi paikalle yhtäaikaisten partiotapahtumien ja muiden päällekkäisten menojen vuoksi. Se ei toki menoa haitannut, vaan kuten sisutapahtumissa on tapana, kaikki otettiin irti pienemmälläkin porukalla. Rasteja ympäri Kunstenniemeä Vartiot kiersivät yhdeksän rastia hajautetussa järjestyksessä, joten jonotuksilta rasteilla vältyttiin. Rastit oli sijoitettu ympäri Kunstenniemen leirikeskusta, ja osa sijaitsi kolmessa tapahtumaa varten varatussa mökissä. Välimatkat oli laadittu sisuvartioita silmälläpitäen helpoiksi ja sopivan lyhyiksi. Rastit sijaitsivat kaikki paikoissa, joihin oli esteetön pääsy. Kilpailussa oli tänä vuonna mukana myös näkövammaisia, ja tämä oli myös yritetty ottaa huomioon rasteja suunnitellessa. Monet tehtävistä olivat käsin kosketeltavissa tai perustuivat muihin aisteihin. Kaatopaikkarastilla mietittiin pelin muodossa, mihin roskat kuuluvat, ja juostiin mahdollisimman nopeasti oikean roskapöntön luo. Turvallisuutta pohdittiin Eräkämpän saunamökissä vaaroilla sisustetussa kammarissa, josta nämä riskitekijät tuli löytää. Seuraavaksi arvioitiin hevosaitauksen vieressä heppojen juttuja korkeutta ja heinien kulutusta jne. Heppa tosin itse oli joutunut muualle muihin tehtäviin juuri parahiksi kilpailupäiväksi, mutta aitaus ja sen tuoksut olivat vielä läsnä. Aitauksen vieressä maakellarin hämyssä tunnusteltiin pussukoissa olevia tavaroita ja purkeissa olevia eri hajuja. Kunstenpäässä oli vastassa kilpapurjehdustehtävä, jossa tosin pysyteltiin kuivalla maalla koko ajan. Vartiot rakensivat itse pienen kilpapurren, joka piti uittaa noin kolmemetrisen, pienen, kapean kanavan läpi. Tuulta purjeisiin sai puhaltamalla. Kunstenpään mökissä oli suurta suosiota saanut Singstar-rasti, jossa vartioiden tehtävänä oli heläyttää ilmoille sulosävelmiä. Tehtävä innosti vartioita upeisiin suorituksiin, ja rastilla nähtiinkin melkoisia lavashow-esityksiä ja tulkintoja kaikkine tunteineen. Henrikin Tapulityttöjen vireä vanhempainyhdistys Tapulikilta oli myös paikalla järjestämässä Partio 100 vuotta -rastia, jossa tunnistettiin B-P:tä joulupukin ja muiden merkkihenkilöiden joukosta ja haettiin oikeanlaista partiohattua tonttulakkien ja kaikenlaisten muiden päähineiden joukosta. Lisäksi rastien joukossa oli vielä luontovisa sekä lippukuntien tunnistamistehtävä.