Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset
1. Taustaa Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat voivat olla joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä. Valtioneuvosto on määrittänyt kuntien nykyiset kielisuhteet vuosiksi 2003 2012. Kunta voidaan muuttaa kaksikieliseksi, mikäli vähintään 8 % vähemmistö puhuu suomea tai ruotsia äidinkielenään. Väestötilastoissa äidinkieleksi katsotaan se kieli, jonka asianomainen on ilmoittanut omakseen tai vanhemmat ovat ilmoittaneet lapsensa äidinkieleksi. Mikäli vähemmistökieltä puhuvien osuus laskee alle 6 % ja 3000 asukkaan, kunnasta tulee yksikielinen. Kunta, joka ei täytä kaksikielisyyden vähimmäisvaatimuksia voi kunnanvaltuuston esityksestä hakea kaksikielisen kunnan asemaa. Tällä hetkellä Manner-Suomessa on 320 kuntaa, joista 287 on yksikielisesti suomenkielisiä. Kaksikielisiä kuntia on 30. Ruotsinkielisiä kuntia on 3. Ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 1 671 518 henkilöä. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä suomalaisia oli Manner-Suomessa 276 482 eli noin 5 % väestöstä. 2. Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset Kuntauudistustyöryhmän esitys laajentaisi virallisesti kaksikielisten kuntien määrää, väkilukua ja maantieteellistä aluetta huomattavasti. Esitetyn kuntauudistuksen jälkeen kaksikielisissä ja ruotsinkielisissä kunnissa eläisi eri malleista riippuen 1 848 241 1 925 283 kansalaista. Tähän on laskettu mukaan Kotkan seutu, johon palataan tekstissä myöhemmin. Alla on eritelty kuntauudistuksen keskeisimpiä kielivaikutuksia aluekohtaisesti. 2.1. Pohjanmaa Vaasan seudun yhdistettäväksi ehdotetuista kunnista Laihia ja Vähäkyrö ovat yksinkielisiä suomenkielisiä kuntia, Korsnäs yksikielinen ruotsinkielinen kunta, Vaasa kaksikielinen, enemmistökielenä suomi ja Vöyri, Maalahti ja Mustasaari kaksikielisiä, enemmistökielenä ruotsi. Uusi kunta olisi kaksikielinen, enemmistökielenä suomi. Ruotsinkielisiä olisi noin 38 %. Laihian yli 98-prosenttisesti suomenkielinen kunta muuttuisi kaksikieliseksi liittyessään Vaasaan. Kuntaliitosselvitystyöryhmä esittää, että muutos voi heikentää ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista. Tämän vuoksi heidän mukaansa olisi syytä harkita kielellisten oikeuksien vahvistamista lainsäädäntömuutoksin. Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Luoto muodostavat selvitysalueen (yht. 42 823 asukasta). Nykyisistä kunnista Pietarsaari, Pedersören kunta ja Uusikaarlepyy ovat kaksikielisiä, ruotsienemmistöisiä kuntia ja Luoto yksikielinen ruotsinkielinen alue. Uusi kunta olisi kaksikielinen ja sen enemmistökieli olisi ruotsi. Suomenkielisten osuus olisi noin 25 %. Kuntaliitosselvitystyöryhmä esittää, että suomenkielisten osuus on riittävän suuri turvaamaan kielellisten oikeuksien toteutumisen.
Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Närpiö muodostavat selvitysalueen (yht. 18021 asukasta). Kaskinen on kaksikielinen kunta, jossa suomi enemmistökielenä, Kristiinankaupunki on kaksikielinen kunta, jossa ruotsi on enemmistökielenä ja Närpiö on yksikielinen ruotsinkielinen kunta. Uusi kunta olisi kaksikielinen kunta, jossa ruotsi olisi enemmistökieli. Suomenkielisten osuus olisi noin 30 % kunnan asukkaista. Suomenkielisten osuutta kuntaliitosselvitystyöryhmä pitää riittävän suurena turvaamaan kielellisten oikeuksien toteutumisen myös uudessa kunnassa. Kokkola, Kannus, Kaustinen, Halsua, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli ja Kruunupyy muodostavat selvitysalueen (yht. 75 052 asukasta). Nykyisten kuntien kielisuhteet eroavat toisistaan. Kokkola on kaksikielinen suomi enemmistönä, Kruunupyy on kaksikielinen ruotsi enemmistönä ja muut ovat yksikielisiä suomenkielisiä kuntia. Uusi kunta olisi kaksikielinen. 2.2. Kotka-Hamina Noin 87000 asukkaan uudessa Kotkassa olisi vain 1114 ruotsinkielistä (1,3 %), mutta työryhmä esittää, että uusi kunta muutetaan kaksikieliseksi poikkeuslailla. Erityiskysymyksenä kuntaliitoksen toteuttamisessa kuntaliitosselvitystyöryhmä katsoo olevan Pyhtään kunnan kielellinen asema. Pyhtää on kaksikielinen kunta, jossa enemmistön kieli on suomi. Asukkaita Pyhtäällä on 5 355. Näistä ruotsinkielisiä on 472, eli 9 %. Uudesta Kotkasta tulisi kielilain 5 :n väestörajojen mukaan yksikielinen suomenkielinen kunta. Kuntaselvitystyöryhmä esittää, että muutos tarkoittaisi merkittäviä muutoksia Pyhtään ruotsinkielisten asukkaiden kielellisiin oikeuksiin sekä lain tasolla että käytännössä. Perustuslain turvaamien kielellisten oikeuksien näkökulmasta kuntauudistuksessa tulisi välttää kaksikielisten kuntien muuttumista yksikieliseksi. Tämän vuoksi kuntaliitos olisi työryhmän näkemyksen mukaan mahdollinen vain, jos ruotsinkielisen palvelun järjestäminen turvataan erityisjärjestelyin. Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan kielilain muuttamista siten, että uudesta kunnasta tulisi kaksikielinen kunta tai ainakin keskeiset palvelut olisi järjestettävä myös ruotsiksi. Toinen ratkaisu olisi Pyhtään jättäminen uuden Kotkan ulkopuolelle. Jos ensisijaisesti pyritään kielellisesti yhtenäisiin alueisiin, tulisi Pyhtään suhteen etsiä yhteistyötä ennemmin Loviisan kanssa. 2.3. Uusimaa Mahdollinen Suur-Helsingin alue (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo) olisi kaksikielinen kunta. Porvoon, Loviisan, Lapinjärven ja Myrskylän osalta kielisuhteet eivät muuttuisi, mutta Askolan osalta (ruotsinkielisiä 2,9 % väestöstä) liitos merkitsisi muutosta yksikielisestä suomenkielisestä kunnasta kaksikieliseksi kunnaksi. Keski-Uudenmaan neljä kuntaa ovat yksikielisiä kuntia, joiden enemmistökieli on suomi. Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Nurmijärven ruotsinkielisten yhteenlaskettu määrä on tällä hetkellä noin 1800 asukasta ja todennäköisesti määrä jäisi Sipoon ruotsinkielisetkin asukkaat mukaan lukien tässä uudessa kunnassa kokonaisväkilukuun suhteutettuna niin alhaiseksi, että kaksikielisyyteen siirtyminen vaatisi täälläkin poikkeuslakia, jota työryhmä ei tässä tapauksessa ehdota.
Kirkkonummi, Siuntion eteläosat ja Inkoo muodostaisivat kaksikielisen alueen, jossa suomi olisi enemmistökieli. Inkoon enemmistökieli muuttuisi ruotsista suomeksi. Raaseporiin liitettävän Hangon enemmistökieli muuttuisi ruotsiksi. 2.4. Varsinais-Suomi Uusi Turku olisi kaksikielinen kunta ruotsinkielisten asukasmäärän ollessa noin 11 000 asukasta. Ruotsinkielisten osuus jää pieneksi (3,7 %). Ruotsinkielisten määrä Turun ympäristökunnissa on vähäinen tai lähes olematon. Ruotsinkielisten asutus on keskittynyt Paraisten kaupungin alueelle. Työryhmän esityksen mukaisesti Turun seutu muuttuisi kaksikieliseksi. Näitä Turun yksikielisiä ympäryskuntia ovat Naantali, Raisio, Kaarina, Masku, Rusko, Lieto, Aura, Nousiainen, Mynämäki, Tarvasjoki, Marttila, Paimio ja Sauvo. Parainen ja Kemiönsaari muodostavat selvitysalueen (yht. 22 692 asukasta) Uusi kunta muodostuisi kahdesta saaristokunnasta eli Paraisesta ja Kemiönsaaresta. Vaikka Parainen kuuluu Turun työssäkäyntialueeseen ja molemmat sen asiointialueeseen, uuden kunnan kuntaliitosselvitystyöryhmä katsoo muodostavan alueellisten eritystekijöiden sekä kielellisten oikeuksien perusteella oman kokonaisuutensa. Uudesta kunnasta muodostuu kaksikielinen saaristokunta, jonka enemmistökielenä on ruotsi. Tältä osin alueen kielisuhteet eivät muutu ja ruotsin kielen asema virkakielenäkin säilyy. 3. Yhteenveto ja päätelmät Tällä hetkellä yksikielisesti suomenkielisistä kunnista jopa 34 muuttuisi kuntauudistuksen myötä kaksikielisiksi. Verrattuna nykyiseen 30:en kaksikieliseen kuntaan muutos olisi valtava, kun muodollisesti kaksikielinen alue nykykunnissa laskettuna siis enemmän kuin kaksinkertaistuisi. Manner-Suomen nykyisistä yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaikki kolme muuttuisivat niin ikään kaksikielisiksi. Yhtäkään kaksikielistä kuntaa ei sen sijaan muuttuisi yksikieliseksi, mikäli Kotkan seudulla turvauduttaisiin Pyhtään kohdalla uuteen lainsäädäntöön. Kaksikielisissä kunnissa asuvien kansalaisten määrä kasvaisi uudistuksen myötä eri toteutusmalleista riippuen noin 200 000 henkilöllä. Tämä johtaisi monenlaisiin kaksikielisyyden edellyttämiin kustannuksiin, vaikka mitään todellista palveluntarpeen kasvua ei tapahtuisi, koska väestön määrä sinällään ei tietenkään muuttuisi. Kielikustannuksia ei kuntauudistusselvityksessä kuitenkaan ole eritelty lainkaan, vaikka muita kustannuseriä on selvitetty hyvinkin tarkkaan. Suomalaisuuden Liitto esittää laskelman pikaista tekemistä. Voimassa olevalla kielilainsäädännöllä jouduttaisiin kuntauudistuksen myötä monen nykykunnan alueella merkillisiin tilanteisiin. Virallisesti kaksikielisiksi muuttuisivat mm. Tarvasjoki, jossa asuu 8 ruotsinkielistä, Marttila (15 ruotsinkielistä), Miehikkälä (3), Virolahti (16), Halsua (7) ja Perho (7). Luettelo huipentuisi Lestijärven ja Toholammen kuntiin, joissa molemmissa oli tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 vain yksi ainoa ruotsinkielinen asukas. Tätä tuskin voidaan vielä kutsua eläväksi kaksikielisyydeksi saattamatta koko käsitettä naurettavaksi. Onko
tarkoituksenmukaista yhden asukkaan takia esimerkiksi asentaa kokonaisen kunnan alueelle ruotsinkieliset tienviitat? Raportissa kuntauudistustyöryhmä toi johdonmukaisesti esille huolensa vain ruotsinkielisten asemasta. On ristiriitaista, että työryhmän mielestä Pietarsaaren alueelle suunnitellussa suurkunnassa 25:en prosentin suomenkielinen väestö riittää turvaamaan vähemmistön kielelliset oikeudet, mutta 100 kilometrin päässä uudessa Vaasassa 38:an prosentin väestöosuus ei riitä turvaamaan ruotsinkielisten asemaa. Uusia kaksikielisiä kuntia, joissa suomi on vähemmistökielenä, syntyisi uudistuksen toteutuessa esimerkiksi Paraisten ja Kemiönsaaren liitoksessa, Kristiinankaupungin, Kaskisen ja Närpiön liitoksessa, sekä Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uusikaarlepyyn liitoksessa. Suomalaisuuden Liitto muistuttaa, että myös näillä alueilla tulee aktiivisesti pyrkiä turvaamaan vähemmistökielisten oikeudet. Suomalaisuuden Liitto esittää omana kehitysajatuksenaan, että suurkuntien muodostumisen myötä kielilaki olisi kaksikielisyydestä määräävien väestöosuuksien suhteen muutettava takaisin vuoden 1922 alkuperäiseen muotoonsa. Näin ollen Liitto esittää, että valtioneuvosto määrittelee uudeksi kuntien kaksikieliseksi muuttumisen rajaksi 12 % kielivähemmistön, ja yksikieliseksi muuttumisen rajaksi 8 % vähemmistön. Myös nykyinen kaksikielisen kunnan 3000 asukkaan vähimmäisraja tulisi palauttaa takaisin 12 000 asukkaan kielivähemmistöksi. Ehdotus olisi järkevästi linjassa kuntien huomattavasti kasvavan koon kanssa, jolloin entinen 3000 asukkaan raja käy suhteettoman pieneksi. Mikäli rajaa ei nosteta ja muitakin tarkistuksia kielilainsäädäntöön tehdä, uhkaa kuntauudistuksen perusajatus säästöjen luomisesta jäädä monin paikoin toteutumatta.
LIITE 1: Kunnat joiden kielioloihin kuntauudistus vaikuttaa. Ehdotetut suurkunnat koottu kokonaisuuksiksi. Lähde: Tilastokeskus (luvut vuodelta 2010) Uusimaa Helsinki 489615 83,2 35459 6,0 55 63420 10,8 588549 Espoo 204387 82,4 20334 8,2 11 23238 9,4 247970 Vantaa 174435 87,2 5798 2,9 13 19809 9,9 200055 Kauniainen 5058 58,2 3265 37,6 1 365 4,2 8689 Sipoo 11013 60,3 6819 37,4 421 2,3 18253 Kirkkonummi 28709 77,7 6659 18,0 5 1569 4,2 36942 Yhteensä 913217 83,0 78334 7,1 85 108822 9,9 1100458 Kerava** 32147 93,8 387 1,1 1748 5,1 34282 Tuusula** 35788 96,2 619 1,7 3 804 2,2 37214 Järvenpää** 37132 96,0 346 0,9 1202 3,1 38680 Nurmijärvi** 38582 96,6 500 1,3 1 854 2,1 39937 Yhteensä 143649 95,7 1852 1,2 4 4608 3,1 150113 Hyvinkää 43434 95,5 362 0,8 1693 3,7 45489 Riihimäki 27824 96,6 119 0,4 860 3,0 28803 Loppi 8122 98,2 42 0,5 109 1,3 8273 Hausjärvi 8627 97,9 43 0,5 145 1,6 8815 Yhteensä 88007 96,3 566 0,6 0 2807 3,1 91380 Porvoo 31627 64,9 15148 31,1 1 1992 4,1 48768 Askola * 4634 95,3 141 2,9 89 1,8 4864 Myrskylä 1759 87,7 205 10,2 42 2,1 2006 Loviisa 8550 54,8 6630 42,5 415 2,7 15595 Lapinjärvi 1860 64,8 939 32,7 73 2,5 2872 Yhteensä 48430 65,4 23063 31,1 1 2611 3,5 74105 Inkoo 2302 41,5 3102 55,9 142 2,6 5546 Kirkkonummi 28709 77,7 6659 18,0 5 1569 4,2 36942 Siuntio 4045 66,3 1857 30,4 202 3,3 6104 Yhteensä 35056 72,1 11618 23,9 5 1913 3,9 48592 Hanko 5085 53,7 4084 43,2 1 292 3,1 9462 Raasepori 9026 31,1 19065 65,6 974 3,4 29065 Inkoo 2302 41,5 3102 55,9 142 2,6 5546 Yhteensä 16413 37,2 26251 59,6 1 1408 3,2 44073 Lohja 37061 93,3 1585 4,0 2 1066 2,7 39714 Nummipusula * 5913 96,4 84 1,4 2 135 2,2 6134
Karjalohja * 1422 95,2 27 1,8 44 2,9 1493 Siuntio 4045 66,3 1857 30,4 202 3,3 6104 Yhteensä 48441 90,6 3553 6,6 4 1447 2,7 53445 Karkkila 8795 95,5 79 0,9 335 3,6 9209 Vihti 27067 95,6 483 1,7 1 760 2,7 28311 Yhteensä 35862 95,6 562 1,5 1 1095 2,9 37520 Mäntsälä 19482 97,5 169 0,8 1 323 1,6 19975 Pornainen 4928 96,5 116 2,3 63 1,2 5107 Pukkila 1975 97,6 17 0,8 32 1,6 2024 Yhteensä 26385 97,3 302 1,1 1 418 1,5 27106 YHTEENSÄ 1322706 83,5 137585 8,7 97 123358 7,8 1583746 * merkitty kunta muuttuu kaksikieliseksi **mahdollinen kaksikielinen kunta Varsinais- Suomi Turku 154505 87,1 9374 5,3 3 13444 7,6 177326 Raisio * 22976 94,1 331 1,4 1120 4,6 24427 Kaarina * 28882 93,4 1194 3,9 835 2,7 30911 Naantali * 18296 97,3 258 1,4 2 251 1,3 18807 Masku * 9277 98,1 91 1,0 87 0,9 9455 Rusko * 5688 97,8 77 1,3 51 0,9 5816 Lieto * 15747 96,8 196 1,2 317 1,9 16260 Aura * 3819 97,6 26 0,7 66 1,7 3911 Nousiainen * 4782 98,3 40 0,8 1 42 0,9 4865 Mynämäki * 7915 98,4 52 0,6 74 0,9 8041 Tarvasjoki * 1920 98,7 8 0,4 17 0,9 1945 Yhteensä 273807 90,7 11647 3,9 6 16304 5,4 301764 Marttila* 1960 98,3 15 0,8 19 1,0 1994 Paimio* 10203 98,1 81 0,8 118 1,1 10402 Sauvo* 2909 95,5 75 2,5 61 2,0 3045 Yhteensä 15072 97,6 171 1,1 0 198 1,3 15441 Kemiönsaari 1980 27,5 5098 70,9 113 1,6 7191 Parainen 6355 41,0 8990 58,0 155 1,0 15500
Yhteensä 8335 36,7 14088 62,1 0 268 1,2 22691 YHTEENSÄ 297214 87,4 25906 7,6 6 16770 4,9 339896 * merkitty kunta muuttuu kaksikieliseksi (Marttila, Paimio ja Sauvo jos liitetään Turkuun) Kymenlaakso Kouvola 85218 96,76 311 0,4 2 2541 2,9 88072 Iitti 6901 98,52 25 0,4 1 78 1,1 7005 Yhteensä 92119 96,89 336 0,4 3 2619 2,8 95077 Hamina * 20466 95,64 72 0,3 862 4,0 21400 Kotka * 51026 93,07 551 1,0 1 3246 5,9 54824 Miehikkälä * 2123 96,06 3 0,1 84 3,8 2210 Pyhtää 4770 89,08 472 8,8 113 2,1 5355 Virolahti * 3331 94,74 16 0,5 169 4,8 3516 Yhteensä 81716 93,6 1114 1,3 1 4474 5,1 87305 YHTEENSÄ 173835 95,31 1450 0,8 4 7093 3,9 182382 * merkitty kunta muuttuu kaksikieliseksi Keski- Pohjanmaa Kokkola 38967 84,23 6325 13,7 968 2,093 46260 Halsua* 1274 98,84 7 0,54 8 0,621 1289 Kannus* 5673 98,88 20 0,35 44 0,767 5737 Kausitinen* 4181 97,21 80 1,86 1 40 0,93 4301 Lestijärvi* 838 98,24 1 0,12 14 1,641 853 Perho* 2911 99,22 7 0,24 16 0,545 2934 Toholampi* 3463 99,51 1 0,03 16 0,46 3480 Veteli* 3362 97,0 55 1,59 1 48 1,385 3466 Yhteensä 60669 88,8 6496 9,51 2 1154 1,689 68320 Mahdollisesti:
Kryynypyy 1078 16,0 5560 82,6 93 1,382 6731 YHTEENSÄ 61747 82,3 12056 16,1 2 1247 1,662 75051 * merkitty kunta muuttuu kaksikieliseksi Pohjanmaa Vaasa 41184 69,1 14669 24,6 4 3730 6,3 59587 Korsnäs 83 3,7 2004 88,7 173 7,7 2260 Laihia * 7734 98,3 81 1,0 55 0,7 7870 Maalahti 515 9,2 4895 87,3 195 3,5 5605 Mustasaari 5425 29,1 12975 69,6 1 236 1,3 18637 Vöyri 845 12,6 5550 83,0 294 4,4 6689 Vähäkyrö * 4634 97,4 80 1,7 44 0,9 4758 Yhteensä 60420 57,3 40254 38,2 5 4727 4,5 105406 Kistiinankaupunki 3012 42,1 4016 56,1 129 1,8 7157 Kaskinen * (*) 957 67,0 393 27,5 79 5,5 1429 Närpiö 530 5,6 8235 87,3 670 7,1 9435 Yhteensä 4499 25,0 12644 70,2 0 878 4,9 18021 Pietarsaari 7679 39,1 11092 56,4 2 883 4,5 19656 Luoto 309 6,4 4433 92,0 74 1,5 4816 Pedersöre 975 9,0 9787 89,8 131 1,2 10893 Uusikaarlepyy 582 7,8 6605 88,6 271 3,6 7458 Yhteensä 9545 22,3 31917 74,5 2 1359 3,2 42823 YHTEENSÄ 74464 44,8 84815 51,0 7 6964 4,2 166250 Isokyrö */*** 4892 98,5 30 0,6 43 0,9 4965 Kruunupyy **** 1078 16,0 5560 82,6 93 1,4 6731 Yhteensä 5970 51,0 5590 47,8 136 1,2 11696 YHTEENSÄ 80434 45,2 90405 50,8 7 7100 4,0 177946 *Merkitty kunta muuttuu kaksikieliseksi ***Mahdollisesti Seinäjokeen ****Mahdollisesti Kokkolan *(*) Kaskinen muuttuu enemmistöltään ruotsinkieliseksi