Varsinaisen suorittimen jälkeen

MPC-TESTI TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN JA JARI TOMMINEN TESTIT: OSSI JÄÄSKELÄINEN KUVAT: MATTI SULANTO GRAAFIT: SARI LIHAVAINEN VERTAILUSSA (vertailukortti) Nvidia ja Ati hallitsevat näytönohjaintekniikkaa KAHDEN KAUPPAA Varsinaisen suorittimen jälkeen eniten intohimoja ja kiivaita väittelyjä herättävä tietokoneen osa lienee näytönohjain. Näytönohjaimeen kulminoituu pitkälti se vaikutelma, joka käyttäjälle koneesta syntyy. Suurelta osin pelitalojen ohjelmistokehityksen ja laitepuolen aggressiivisen markkinoinnin ansiosta näytönohjainkenttä on lähes kokonaan jäänyt kahden pääpelurin haltuun. Nvidiasta on muutamassa vuodessa kasvanut suurin laajennuskorttien grafiikkakiihdytinvalmistaja. Viimeiset pari vuotta grafiikkakiihdyttimien jättiläiset Nvidia ja Ati ovat laukanneet tehoissa ja ominaisuuksissa omia menojaan. Uusimpien piirien teho riittäisi jo työasemakäyttöönkin, mutta ajurit kompastelevat. Parhaat kortit kelpaavat pelien lisäksi hyötykäyttöön. Kanadalainen Ati Technologies pitää kakkospaikkaa. Korttivalikoimien runsaus on näennäistä, sillä todellisuudessa valtaosa käyttää jommankumman ohjainpiiriä. Testasimme joukon uusia näytönohjaimia Atilta, Club-3d:ltä, Creativelta, 42 MikroPC 7 / 2002 W W W. M I K R O P C. N E T

LÄHELTÄ KATSOEN Useimmissa uusissa näytönohjainkorteissa on vähintään yksi dvi-liitin. Joissakin korteissa perinteiset vga-liittimet on kokonaan korvattu dvi-töpseleillä. Tavallisen, analogisen näytön käyttämiseen tarvitaan silloin dvi-vga-sovitin, joka yleensä toimitetaan kortin mukana. > Gainwardilta, Herculekselta, Leadtekiltä ja PNY:ltä nähdäksemme, mihin markkinajohtajien huippupiirit kykenevät. Vertailun vuoksi tutkimme samalla ammattimaiseen työasemakäyttöön tarkoitetun -ohjaimen ja muutaman vanhempaa sukupolvea edustavan kortin. KULUTTAJATUOTTEISTA AMMATTIPUOLELLE Aiemmin teknisten ominaisuuksien kulkusuunta oli raskaista ammattipuolen cad-näytönohjaimista kuluttajatuotteisiin päin. Nykyään suunta on ainakin osittain kääntynyt vastakkaiseksi. Uudet, tehokkaammat geometria- ja valaistuksenlaskentatekniikat, näyttävämmät teksturoinnit ja paremmat reunanpehmennysmenetelmät näkevät päivänvalon ensimmäiseksi himopelaajille tarkoitetuissa kuluttajanäytönohjaimissa. Niistä valmistajat imeyttävät piirteet sopivasti turboahdettuina ammattikorttien rinnakkaispiirimalleihin. Esimerkkejä tällaisista rinnakkaismalleista ovat Nvidian GeForce- ja Quadropiirit sekä Atin Radeon- ja FireGL-piirit. Reaalimaailmassa ohjaimien uusille piirteille tulee käyttöä vasta useampia vuosia niiden esittelyn jälkeen. Vaikka tekninen kehitys mahdollistaakin entistä näyttävämmän ja realistisemman grafiikan luomisen, ohjelmistotaloilla on ristinään käytössä oleva vanhempi laitekanta ja yhteensopivuuden säilyttäminen siihen. UUDET LIITÄNNÄT YLEISTYVÄT Digitaalisten nestekidenäyttöjen yleistyminen näkyy myös ohjainpuolella. Yhä useammassa ohjainkortissa on sekä perinteinen, analoginen vga-liitin että digitaalinen dvi-liitin. Joistakin korteista vga-töpseli on jopa pudotettu kokonaan pois. Tilalle on tullut erillinen sovitin, jolla dvi-liittimen analogiset signaalinastat saadaan muunnettua vga-kaapelille sopiviksi. Jostain syystä joidenkin korttien mukana ei lainkaan toimiteta kyseistä sovitinpulikkaa, vaikka kortissa olisi pelkästään dvi-liitin. Kuitenkin suurin osa käytössä olevista ja myydyistä näytöistä on vielä analogisia kuvaputkinäyttöjä. Erityisen tärkeä sovitin on silloin, jos halutaan käyttää kahta näyttöä rinnakkain. Uusissa kahden liittimen ohjainkorteissa nimittäin ainakin toinen liitin on lähes poikkeuksetta dvi-tyyppinen. VANHA EI VIELÄ KÄYTTÖKELVOTONTA GeForce4-korttien ohella testissä oli vanhemman sukupolven GeForce2 Pro -kiihdytinpiiriä käyttävä Hercules 3D Prophet II GTS Pro. Pienemmillä tarkkuuksilla ja värimäärillä se oli samalla tasolla Ge- Force4 MX440 -korttien kanssa, mutta työmäärän kasvaessa kortin ikä tuli selvästi esille. Parin sukupolven takainen huippukortti on silti yhä aivan käyttökelpoinen. Kyro II -kiihdytinpiirillä varustettu Hercules 3d Prophet 4500 on tekniikaltaan jo vanhaa 3d-sukupolvea, mutta käytännön peliteholtaan edelleen mukiinmenevä, varsinkin 32-bittistä värisyvyyttä käytettäessä. Suorituskykyyn nähden mukavan alhainen hinta nostaa myös suupieliä ylöspäin. 3d-testeissä alhaiset pisteet johtuivat lähinnä t&l-raudan puutteesta. Myös ajureiden OpenGL-tuki on vajavainen. Myös Matroxin Millennium G550:ssä piiriarkkitehtuurin ikä alkaa jo näkyä. Ohjain on nykyisillekin 3d-peleille liian heiveröinen, pitkälti puuttuvan t&l-raudan vuoksi. G550:n valttina on kuitenkin mahtava 2d-suorituskyky, kortin hyötykäyttöominaisuudet ja etenkin loistava kuvanlaatu. Uudemmatkaan ohjaimet, Atin valmistamia Radeon-kortteja lukuun ottamatta, eivät pääse kuvanlaadultaan lähellekään G550:ä. NURKAN TAKANA VAANII YLLÄTTÄJÄ Kesä ja syksy tuovat tullessaan parikin mielenkiintoista piiriuutuutta, joille luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Jos puoletkin lupauksista pitävät paikkansa, Nvidia ja Ati voivat huomata olevansa kokonaan uuden kilpailutilanteen edessä. Pitkään hiljaiseloa viettänyt Matrox on majansa hämärissä hämmennellyt noitapatojaan ilmeisen ahkerasti ja saanut loihdituksi kokonaan uuden kiihdytinpiirin. Parhelia-512:ksi ristitty piiri tekee nimeään myöten selvän pesäeron vanhaan Millennium-sarjaan. Sisäisesti 512-bittinen Parhelia hyödyntää ddr-muistin täyttä 256 bitin väylänleveyttä, mikä Matroxin mukaan mahdollistaa jopa 20 Gt/s:n siirtonopeuden muistin ja grafiikkapiirin välillä. 3d-nopeutta haetaan muun muassa neljän rinnakkaisen verteksivarjostimen matriisilla ja useilla rinnakkaisilla teksturointi- ja pikselivarjostinliukuhihnoilla. Piiri toimii kautta linjan 10 bitin tarkkuudella osaväriä kohden. Ominaisuuslistalla on myös täysin symmetrinen kahden näytön tuki ja mahdollisuus kolmen monitorin laajennettuun panoraamakuvaan. Parhelian luvataan olevan laitetasolla yhteensopiva DirectX 8.1- ja OpenGL 1.3 - standardien kanssa. Toinen pitkän linjan piirivalmistaja, 3Dlabs, on tuomassa markkinoille P10:ksi nimettyä kiihdytintä. Mullistavinta P10:ssä on täydellinen ohjelmoitavuus. Ennakkotietojen mukaan piiri tukee suoraan DirectX 9 -määrittelyjä, joten sille on selvästi kaavailtu käyttöä myös kuluttajapuolen näyttökorteissa. Perinteisestihän 3Dlabs on loistanut raskaaseen käyttöön tarkoitetuissa, kalliissa ammattikorteissa. Herculeksen All-In-Wonderkortin mukana tulee liitinrasia, jonka avulla melkein minkä tahansa videolaitteen voi kytkeä näytönohjaimeen. Näin korttia voi käyttää apuna myös analogisen videon editoinnissa. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 7 / 2002 43

MPC-TESTI ARVIOT Ati Radeon kuvanlaatu ja nopeus yhdessä Ati Radeon on tämän hetken monikäyttöisin näytönohjain, jonka hinta-laatusuhde on myös kohdallaan. Huippumalli Radeon 8500 on raa'alta teholtaan lähellä Nvidian lippulaivoja. Pikkuveli 7500 on sekin riittävän nopea peleihin vielä lähitulevaisuudessakin. Radeon-näytönohjaimia on kahdenlaisia: Atin valmistamia sekä "Powered by Ati" -nimikkeellä myytäviä muiden valmistajien kortteja. Koska kiihdytinpiiri on täsmälleen sama, mahdolliset nopeuserot johtuvat ajureista. Atin referenssiajurit tai valmistajien omat viritelmät eivät toistaiseksi pääse aivan samalle tasolle Atin optimoitujen ajureiden kanssa, jotka toimivat vain Atin omilla korteilla. Suorituskyky ei kuitenkaan ole Radeonin vahvin lenkki, vaikka väkevä onkin. Näkyvin ero muihin näytönohjaimiin on kuvanlaadussa. Atin valmistamien korttien kuvanlaatu on vähintään samaa tasoa alan de facto - standardiksi nousseiden Matroxin näytönohjainten kanssa. Näin ollen ne sopivat huomattavasti GeForcekortteja paremmin työn tekoon. Pelkästä kiihdytinpiiristä ei voi vetää johtopäätöksiä kuvanlaadun suhteen. Atin valmistamat kortit ovat kalliimpia kuin muiden valmistajien "samat" tuotteet, mutta hintaero on helppo selittää muiden komponenttien ja oheismateriaalin laadulla. Testatuista Radeon-ohjaimista Atin kortilla oli selvästi paras kuvanlaatu. Radeon 8500 DV sisältää mansikoita ja hunajaa koko rahan edestä. Vaikka Nvidia GeForce4 3D-kuningas Nvidian kortit ovat pelipuolella jyränneet muut kortit jalkoihinsa. Tälläkin hetkellä Nvidian lippulaiva GeForce4 suorituskyky ei aivan yllä parhaimmalle mahdolliselle tasolle, laadukkaan oheismateriaalin runsas määrä hyvittää paljon. Tv-viritin, analogiset ja digitaaliset (firewire) sisäänmenot ja ulostulot, kaukosäädin ja muut herkut nostattavat suun väkisinkin messingille. Club3d:n Radeon 8500 on suorituskyvyltään jonkin verran Herculesta nopeampi, mutta kuvanlaadussa se jää jälkeen. Edullinen kortti on hyvä valinta pelikäyttöön, jossa 3d-suorituskyky ratkaisee enemmän kuin kuvanlaatu. Atin valmistama Radeon 7500 taas on suunnattu enemmän hyötykäyttöön, loistava kuvanlaatu ja erittäin nopea 2d-puoli ovat ylittämättömiä valtteja. Myös peleissä Radeon 7500 pärjää hyvin, joskaan se ei yllä aivan kärkituloksiin. Ti4600 oli pelitesteissä ylivoimainen. Parhaasta suorituskyvystä saa tosin myös maksaa. Sisarmalli Ti4400 oli lähes yhtä nopea ollen kuitenkin roimasti halvempi. GeForce4 Titaniumien pikkuserkut, MX420 ja 440, on tarkoitettu tavanomaiseen pelikäyttöön, volyymiltään massatuotteiksi. Hinnatkin ovat kovan kilpailun vuoksi edulliset; GeForce4 MX -kortteja Ati Radeon -pohjaiset Nvidia GeForce4 -pohjaiset Merkki Ati (vertailulaite) Ati Club3D Hercules Creative Malli FireGL 8800 Radeon 7500 Radeon 8500 All-In-Wonder 3D Blaster 4 Titanium 4600 Hinta n. 1 100 en. 180 e n. 270 e n. 500 e n. 500 e Kiihdytinpiiri FireGL 8800 Radeon 7500 Radeon 8500 Radeon 8500 GeForce4 Ti4600 Kellotaajuus (MHz) 250 290 275 275 300 Muisti (Mt) 128 ddr 64 ddr 128 ddr 64 ddr 128 Muistin kellot. (MHz) 290 230 275 275 325 RAMDAC (MHz) 1) 400 350 350 400 350 Maksimiresoluutio 2048x1536, 75 Hz 2048x1536, 75 Hz 2048x1536, 75 Hz 2048x1536, 75 Hz 2048x1536, 75Hz 1600x1200, 60 Hz Liittimet: vga / dvi / tv 1 / 1 / - 1 / 1 / 1 1 / 1 / 1 - / 1 / 1 1 / 1 / 1 Laitteistopohjainen t&l on on on on on Soveltuvuus: p / y / 3d p / y / 3d p / y / - p / y / - p / y / - p / - / - Muuta vga adapterin avulla; tv-viritin, DVI-liitin, ei dv in/out, svideo in/out, DVI/VGAkomposiitti in/out, adapteria spdif out (ääni) 1) Soveltuvuus: p = pelit, y = yleinen hyötykäyttö, 3d = 3d-hyötykäyttö. Tukkureita: Ati: GNT (03) 213 6100, Microtronica (09) 4132 9413, Tech Data (09) 887 331 / Club3D: GNT / Creative: GNT, Tech Data, Toptronics (02) 273 4000 / Gainward: GNT/ 44 MikroPC 7 / 2002 W W W. M I K R O P C. N E T

löytyy kymmeniltä eri valmistajilta. Suorituskyky samaan piiriin perustuvilla näytönohjaimilla on jokseenkin sama. Erot syntyvät lähinnä varustelusta, hinnasta ja kuvanlaadusta. Myös GeForce4:n kohdalla hinnasta voi päätellä jotain näytönohjaimen tuottaman kuvan laadusta. Halvempia komponentteja käyttämällä hinta laskee, mutta samalla kuvanlaadusta menetetään aimo siivu. Kova kilpailu on saanut hinnat hyvinkin alas, joten etenkin Ge- Force-korttien kanssa kannattaa olla tarkkana, minkä kymmenestä samanlaisesta valitsee. Halvin ei aina ole paras vaihtoehto. TV Golden Sample eroaa tavanomaisista MX440-näytönohjaimista suuremman kellotaajuutensa ja sen myötä paremman suorituskykynsä ansiosta. A250 toimii samalla kellotaajuudella kuin muutkin Ti4600-kortit. Testit osoittivat sen olevan suorituskyvyltään testin eliittiä yhdessä Creativen Ti4600- mallin kanssa. Valmistaja on varustellut Winfastin tehonkipeitä ylikellottajia varten. Kortti on suurelta osin molemmin puolin massiivisen jäähdytysrivan peitossa ja tuulettimia on kaksin kappalein. Mukana paketissa toimitetaan ylikellotusohjelma, joka hälyttää, jos tehoruuvia yritetään kiristää liikaa. -kortit olivat varsin identtisiä ominaisuuksiltaan. Kortit erottaa toisistaan lähinnä suorituskyvyn perusteella. Vertoissa oli muita heikompi kuvanlaatu, etenkin suurilla resoluutioilla kuva oli liian tuhnuinen. Hyötysovelluksissa Nvidian piiriä käyttävät kortit olivat lähes yhtä nopeita. Useimpien korttien hyötykäyttöä kuitenkin rajoittaa kuvanlaatu. Huomattavaa oli myös, ettei TV:n 25 MHz:n ylikellotus vaikuttanut suorituskykyyn hyötysovellusten puolella lainkaan. FireGL OpenGL-vääntöä työasemalle Vertailun vuoksi mukana ollut poikkeaa muusta joukosta käyttötarkoitukseltaan: ohjain on tarkoitettu ensisijaisesti työasemakäyttöön, ja hintakin on sen mukainen. Hintansa vastineeksi FireGL tarjoaa muikean OpenGL-suorituskyvyn, Vertailulaite loistavan kuvanlaadun ja mainion nopeuden niin peleissä kuin kuvankäsittelyssäkin. Samalla tavoin kuin Nvidian työasemiin tarkoitetut Quadro-piirit nojaavat GeForce-perheen tekniikkaan, FireGL 8800:kin ammentaa perintönsä Radeon 8500:n kiihdytintekniikasta. Tuhatkunta euroa maksavaa korttia ei missään nimessä kannata hankkia pelikoneeseen, sillä samalla rahalla saa markkinoiden nopeimman prosessorin, huippunopean pelinäytönohjaimen ja vielä kourallisen muistia. Niillä eväillä pelit nopeutuvat enemmän kuin FireGL-kortilla. Sen sijaan Ati FireGL 8800 on mainio valinta vakavampaan 3d-työskentelyyn. FireGL sijoittuu niin teholtaan kuin hinnaltaankin pelikäyttöön tarkoitettujen näytönohjainten ja raskaaseen ammattikäyttöön tarkoitettujen OpenGL-mammuttien välimaastoon. Jos käytössä on 3D Studio Max ja Quake, eikä kolmen tuhannen euron OpenGL-kiihdyttimen ostaminen tunnu järkevältä, FireGL on mukava kompromissi "3d-korttien" ja oikeiden 3d-korttien välillä. Tavanomaiseen käyttöön FireGL 8800 ei tarjoa oikeastaan mitään, mitä Radeon 8500 -piirillä varustetusta kortista ei löytyisi. Kortissa ei ole mitään huonoa, mutta se on varsinaisesti kannattava ostos vasta, kun on tarvetta vankkaan vääntöön OpenGL-puolella. Nvidia GeForce4 -pohjaiset Merkki Gainward Leadtek PNY PNY PNY Malli Pro/650 TV Winfast A250 Verto GeForce4 Verto GeForce4 Verto GeForce4 Golden Sample Ultra TD MX420 MX440 Ti 4400 Hinta n. 200 n. 600 n. 140 n. 160 n. 380 Kiihdytinpiiri GeForce4 Ti4600 Kellotaajuus (MHz) 300 300 250 270 275 Muisti (Mt) 64 ddr 128 ddr 64 sdr 64 ddr 128 ddr Muistin kellot. (MHz) 275325 166 200 275 RAMDAC (MHz) 350 350 350 350 350 Maksimiresoluutio 2048 x 1536, 75Hz 2048 x 1536, 75Hz 2048 x 1536, 75Hz 2048 x 1536, 75Hz 2048 x 1536, 75Hz Liittimet: vga / dvi / tv 1 / 1 / 1 1 / 1 / 1 1 / - / 1 1 / - / 1 1 / 1 / 1 Laitteistopohjainen t&l on on on on on Soveltuvuus: p / y / 3d 1) p / - / - p / - / - p / - / - p / - / - p / - / - Muuta Varustettu kahdella DVI-liitin, ei tuulettimella. Mukana DVI/VGA-adapteria ylikellotusohjelmisto. 1) Soveltuvuus: p = pelit, y = yleinen hyötykäyttö, 3d = 3d-hyötykäyttö. Tukkureita: Hercules: Eagle Data (05) 226 2300, GNT, Tech Data, Verkkokauppa.com (09) 6150 8741 / Leadtek: Amertronics (09) 6823 1020, Indeport (02) 277 1162 / PNY: GNT W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 7 / 2002 45

MPC-TESTI TESTITULOKSET 3Dmark 2001 SE 2 034 3 862 5 315 3 172 4 535 7 310 6 755 7 404 6 170 4 076 4 235 5 701 7 642 7 779 7 472 8 272 6 755 9 983 9 980 9 553 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 3DMARK -YKSIKKÖÄ 3Dmark 2001SE testaa lähinnä peleissä ja multimediassa tarvittavaa DirectX-suorituskykyä. Testeissä Athlon-pohjainen ratkaisu hyötyy P4:ää paremmasta liukulukuyksiköstään ja ajureiden optimoinneista. Tulokset testistä 1024 x 768 -resoluutiolla ja 32 bitin väreillä. Content Creation Winstone 2002 30,8 31,7 31,6 30,9 30,6 30,5 30,4 30,6 30,5 31,8 32,1 32,1 31,9 30,9 31,4 31,1 0 5 10 15 20 25 30 35 WINSTONE-YKSIKKÖÄ Content Creation Winstone 2002 mittaa laitteiston suorituskykyä videoeditoinnissa ja muussa multimediasisällöntuotannossa. Tuloksista näkee hyvin, että korttien 2d-suorituskyvyssä ei ole suuriakaan eroja. Tulokset testistä 1600 x 1200 -resoluutiolla ja 32 bitin väreillä. Quake III 59,2 67,2 93,5 120,1 115,9 101,1 142,6 141,0 140,0 139,0 160,5 132,5 165,9 153,7 177,9 166,0 179,3 215,3 213,2 208,8 0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 WINSTONE-YKSIKKÖÄ 3Dmark 2001 SE vertailu vanhempiin kortteihin Hercules 3D 861 Prophet 4500 (Kyro II) Hercules Prophet II GTS Pro (GeForce2 Pro) SPECviewperf 6.1.2 3 862 3 216 4 235 4 391 5 315 6 755 4 745 Matrox 706 1 437 Millennium G550 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 3DMARK-YKSIKKÖÄ 5 701 7 642 0 20 40 60 80 100 120 KUVAA / S adwadvs-04 light-04 procdrs-03 tummempi väri:, vaaleampi: SPECviewperf 6.1.2 mittaa suorituskykyä vaativassa cad- ja suunnittelukäytössä. Ammattikäyttöön tarkoitetun FireGL 8800:n muita parempi OpenGL-ajurirajapinta on selvästi havaittavissa esimerkiksi valaistuksenlaskennassa. Samoin ajureiden parempi P4-optimointi. Cpu-tehoa vaativissa testeissä Athlon-alusta on tehokkaampi. Testit 1600 x 1200 -resoluutiolla ja 32 bitin väreillä. 7 955 9 983 3Dmark-testi paljastaa armotta tehoedun, jonka uudemmat kortit saavat 3d-peleissä laitteisto-t&l:n ansiosta. Vanhan polven ohjaimet jäävät kuin nalli kalliolle. Toisaalta pääasiassa 2d-tehoa käyttävissä testeissä, kuten Content Creation Winstonessa, vanhemmat kortit ovat vielä samalla viivalla uusien kanssa. Quake III mittaa laitteiston suorituskykyä 3d-peleissä. Testissä näkyy hyvin laitteistopohjaisen t&l-laskennan tuoma etu sekä ajureiden optimoinnit. Tulokset testistä 1024 x 768 -resoluutiolla ja 32 bitin väreillä. 46 MikroPC 7 / 2002 W W W. M I K R O P C. N E T

NIMIKKEIDEN SEKAMELSKAA DualHead ja edualhead (Matrox) Matroxin itse nimeämä kahden monitorin tuki. Monien mielestä markkinoiden paras, itse nimitys ei kuitenkaan merkitse sen enempää. HeadCasting Engine (Matrox) Animoiduilla 3d-malleilla toteutettu etäkonferenssisovellus, ei varsinaisesti raudan ominaisuus. Päiden animoinnissa on käytetty Matroxin hyvin tukemaa vertex-blending -tekniikkaa. Hyper Z (Ati) Variaatio tekniikasta, joka tunnetaan tietokonegrafiikassa yleisemmin nimityksellä deferred shading. Tekniikan ansiosta grafiikka piirtyy peittotilanteissa nopeammin, koska rauta osaa hylätä turhaan piirrettävät pisteet. Markkinoilla on useita muunnelmia. Vaikuttaa käytännössä vain suorituskykyyn. TV-On-Demand (Ati) Tavallaan digitaalinen videonauhuritoiminto, mahdollistaa tauon elävään kuvaan tai ohjelmien tallentamisen kiintolevylle. Video Immersion (Ati) Atin oma nimitys kortin tarjoamille videokiihdytysominaisuuksille. Standardi tai nimitys itsessään on merkityksetön kortteja arvioitaessa, vertailu on suoritettava ominaisuuksien ja laadun välillä. Charisma Engine (Ati) Seuraillen Sonyn PS2 Emotion Engine -nimitystä, Charisma Engine on vain markkinointinimike 3d-prosessoriytimelle. Tieteiskirjallisuuden visioimista tunnekoneista ei vielä ole kyse. Pixel Tapestry (Ati) Kolmen tekstuurin samanaikainen tuki, mutta Atin omana tavaramerkkinä. Ei merkittävästi eroa esimerkiksi Nvidian vastaavaan piirteeseen. Smartshader (Ati) Atin hieman laajennettu näkemys DirectX-rajapinnan toteuttamista Pixel Shader -ominaisuuksista. Eroaa ominaisuuksiltaan hieman esimerkiksi Nvidian vastaavasta. Truform (Ati) Kulmikkaiden lankaverkkomallien pyöristäminen; koska kiihdytetty 3d-grafiikka koostuu yleisesti kolmioista, pyöreiden pintojen piirtäminen on aina kuluttanut grafiikkaraudalta paljon tehoa. Yleisesti käsite tunnetaan tessellaationa, kolmion pilkkomisena pienempiin. Tämä antaa kulmikkaalle pinnalle pyöreyttä ilman tehokustannuksia, mutta ei suoraan lisää yksityiskohtia grafiikkaan. Hydravision (Ati) Etenkin Atin käyttämä multimonitorituen standardi. Lähes jokainen laitevalmistaja seuraa omaa standardiaan, joten ominaisuuksia on vaikea vertailla vierekkäin. Smoothvision (Ati) Atin oma variaatio reunanpehmennystekniikasta. Korttien väliset laatukysymykset ovat jatkuvan kiistelyn ja arvioinnin alla. Kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että reunanpehmennys merkitsee kuvanlaadussa huomattavasti. Atin malli sisältää 10 erilaista tapaa reunanpehmennykseen, joten vertailu muihin kortteihin on yhä monimutkaisempaa. nfinitefx (Nvidia) Nvidian piirien sisältämät grafiikkaominaisuudet. Käytännössä Microsoft DirectX 8.0:n esittelemien Vertex Shader- ja Pixel Shader -tekniikkojen eräs toteutus. Suora vertailu esimerkiksi Atin vastaaviin tekniikoihin on mahdotonta. Yksikään merkittävä ohjelmisto ei hyödynnä täysin kummankaan tekniikkapaletin ominaisuuksia. Microsoftin Xbox-pelikonsolin visuaaliset ominaisuudet pohjautuvat tekniikaltaan samoihin Nvidian grafiikkasuoritinytimiin. Accuview Antialiasing (Nvidia) Reunanpehmennys, joka löytyy uusimmista Nvidia-korteista. Saman nimikkeen alta löytyy vielä Quinquxmoodi, joka on myös vain Nvidian itse käyttämä reunanpehmennysmenetelmä. Accuview-reunanpehmennyksen uusimpien versioiden luvataan vaikuttavan suorituskykyyn niin vähän, että sitä ei normaalissa käytössä huomaa. Lightspeed Memory Architecture / LMA (Nvidia) Markkinointinimike kortin sisäiselle muistiarkkitehtuurille. Vaikuttaa suorituskykyyn, ei näy loppukäyttäjälle millään tavalla. nview (Nvidia) Nvidian oma nimitys ja standardi useamman monitorin tuelle. JOUNI MANNONEN Kirjoittaja työskentelee näytönohjainten laiteläheiseen ohjelmointiin ja 3d-ohjelmointiin erikoistuneessa Hybrid Graphics Oy:ssä. NÄIN TESTATTIIN ASIAN YDIN Näytönohjainten 3d-suorityskykyä peleissä mitattiin Mad- Onion.comin 3DMark 2001 Second Editionilla (DirectX-suorituskyky) sekä id Softwaren Quake III Arenalla. Suorituskykyä hyötysovelluksissa mitattiin SPECviewperf 6.1.2:lla (OpenGL), Photoshop 6:lla sekä Ziff-Davis Content Creation Winstone 2002:lla. Photoshop- ja Winstone-testit mallintavat tehokkaasti näytönohjaimen nopeutta sisällöntuotannossa. SPECviewperf taas mittaa OpenGL-suorituskykyä 3d-hyötysovelluksissa ja -mallinnuksessa. Photoshop-testissä ajettiin kolme erilaista suodatinta 12 megatavun pakkaamattomalle täysvärikuvalle ja mitattiin niihin kulunut aika. Testilaitteistoja oli kaksi, AMD Athlon XP- ja Intel Pentium 4 -suorittimiin pohjautuvat, ominaisuuksiltaan suunnilleen vastaavat laitteistot. Molemmissa testilaitteistoissa oli 256 Mt ddr-muistia ja IBM:n 7200 rpm ide-kiintolevy. 1,67 GHz:n kellotaajuudella hyrräävän Athlon XP 2000+ -suorittimen emolevynä oli VIA KT266A -piirisarjaa käyttävä MSI K7T266 Pro2. Intelin 2,2 gigahertsin Pentium 4:n alustana oli Intel D845BG-emolevy. Molemmissa laitteistoissa käyttöjärjestelmänä oli Windows 2000 Pro SP 2. Testit ajettiin 1024 x 768 -tarkkuudella 16- ja 32-bittisellä värisyvyydellä sekä 1600 x 1200 -resoluutiolla 32 bitin väreillä. Testatuista resoluutioista pienempi on yleisesti käytössä sekä tft- että crt-näytöillä, joten se kertoo suorituskyvyn tavanomaisessa käytössä. Tarkempi resoluutio suurella värimäärällä taas mallintaa käyttöä vaativammissa olosuhteissa ja sovelluksissa. Rahalla saa, mutta ei kaikkea Näytönohjaintekniikka kehittyy vauhdilla ja valmistajat suoltavat markkinoille toinen toistaan tehokkaampia ja monipuolisempia ohjainpiirejä, minkä ehtivät. Piirien kehittäminen ei kuitenkaan ole halpaa puuhaa. Niinpä houkuttelevimmat ominaisuudet jätetäänkin useimmiten malliston lippulaivoihin, joilla sitten sumeilematta rahastetaan innokkaita ja tehonnälkäisiä peliharrastajia ja 3d-taiteilijoita. Nämä kun mieluimmin haluavat vain parasta. Tehokkaimmat, mallistojen kärkeä edustavat näyttökortit maksavat tällä hetkellä suunnilleen 500 600 euroa. Tuolla rahalla voi jo saada tehon lisäksi kohtalaisen laadukkaan kuvankin. Ensisijaisesti hyötykäyttöä varten huippukalliita 3d-kortteja ei kannata ostaa. Hyötykäytössä kuvanlaadulla on enemmän merkitystä, ja kuvaltaan hyvälaatuisen hieman vanhemman näytönohjaimen saa reilusti alle 200 eurolla. Ammattimaista 3d-mallinnusta tai vastaavaa tekevälle noin 1 000 euron kevyemmästä ammatti-3d-kortista on enemmän hyötyä. Niiden ajurit ja tekniikka on paremmin sovitettu OpenGL-ohjelmistoja varten. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 7 / 2002 47