1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3

OHJE YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 Ydinjätteiden loppusijoitus 1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 3 Säteilytur vallisuus 3 3.1 Loppusijoituslaitoksen käyttö 3 3.2 Pitkäaikaisturvallisuus 4 4 Loppusijoitus menetelmän suunnittelu 6 4.1 Vaiheittainen toteutus 6 4.2 Vapautumisesteet ja turvallisuustoiminnot 6 4.3 Loppusijoituspaikka ja -tilat 7 5 Loppusijoituslaitoksen ja -toimintojen suunnittelu 7 5.1 Säteilysuojelullinen suunnittelu 7 5.2 Rakenteiden, järjestelmien ja toimintojen suunnittelu 8 5.3 Häiriöiden ja onnettomuuksien estäminen 9 5.4 Ydinmateriaalivalvonta 10 6 Loppusijoituslaitoksen käyttö 10 7 Turvallisuusvaatimusten täyttymisen osoittaminen 11 7.1 Turvallisuuden todentamisperiaatteet 11 7.2 Turvallisuusselosteet liiteasiakirjoineen 12 7.3 Määräaikainen turvallisuusarviointi 12 8 Vi r a n o m a is va l vo n t a 13 8.1 Jätehuoltovelvollisuuteen perustuva valvonta 13 8.2 Periaatepäätös- ja lupakäsittelyt 13 8.3 Loppusijoituslaitoksen rakentamisen, käytön ja sulkemisen valvonta 13 Liite A Turvallisuusperustelu 15 Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa X.X.2011 alkaen toistaiseksi. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä. Ohje kumoaa ohjeet YVL 8.X... Ensimmäinen painos Helsinki 2011 ISBN 978-952-478-XXX-X (nid.) Edita Prima Oy 2011 ISBN 978-952-478-XXX-X (pdf) ISBN 978-952-478-XXX-X (html) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, 00880 Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN-00881 Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) 759 881, +358 9 759 881 Fax (09) 759 88 500, +358 9 759 88 500 www.stuk.fi

Valtuutusperusteet Ydinenergialain (990/1987) 7r mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. Soveltamissäännöt YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7r kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä.

Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 1 Johdanto 101. Ydinvoimalaitoksista kertyy käytettyä ydinpolttoainetta sekä matala- ja keskiaktiivista jätettä laitoksen käytön aikana ja sitä käytöstä poistettaessa. Suomen ydinvoimalaitosten käytetty ydinpolttoaine on tarkoitus kapseloida ja sijoittaa syvälle kallioperään rakennettaviin tiloihin. Ydinvoimalaitosten käytössä kertyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet käsitellään ja loppusijoitetaan laitosalueiden kallioperään keskisyvyyteen rakennettuihin tiloihin. Ydinvoimalaitoksia aikanaan käytöstä poistettaessa kertyvät jätteet aiotaan loppusijoittaa myös laitosalueille keskisyvyyteen rakennettaviin tiloihin. 102. Ydinjätteiden loppusijoituksen valmistelutyöt käsittävät loppusijoituspaikan valinnan ja karakterisoinnin, loppusijoitusmenetelmän ja -tekniikan kehittämisen sekä laitosten käyttöturvallisuuden ja pitkäaikaisturvallisuuden arviointiin tarvittavien menetelmien kehittämisen ja tietojen hankkimisen. Loppusijoituksen toteutukseen sisältyy kalliotilojen louhinta ja muut rakennustyöt, jätepakkausten siirrot loppusijoitustiloihin, muiden mahdollisten teknisten vapautumisesteiden asentaminen sekä avoimien kalliotilojen täyttö ja sulkeminen. 103. Tässä ohjeessa käsitellään edellä tarkoitettuja laitoksia ja toimintoja. Ohjeen luvut 3 7 sisältävät ydinjätteiden loppusijoituslaitosta ja loppusijoitusmenetelmää koskevia vaatimuksia sekä luvanhakijaa tai -haltijaa ja jätehuoltovelvollisia koskevia velvoitteita. Luvussa 8 kuvataan Säteilyturvakeskuksen suorittamaa valvontaa ja muuta viranomaisvalvontaa. Säännöstö ja muut STUKin turvallisuusohjeet 104. Ydinenergialaissa (990/1987) esitetään ydinenergian käytön turvallisuutta koskevat perusvaatimukset. Säteilylaissa (592/1991) esitetään säteilysuojelun yleiset periaatteet ja säteilytyötä koskevat määräykset. 105. Ydinenergialain 7h :n mukaan ydinjätteistä on huolehdittava siten, ettei loppusijoituksen jälkeen aiheudu sellaista säteilyaltistusta, joka ylittäisi loppusijoituksen toteutusajankohtana S T U K hyväksyttävänä pidetyn tason. Ydinjätteiden sijoitus pysyväksi tarkoitetulla tavalla on suunniteltava turvallisuuden kannalta edullisesti ja siten, ettei pitkäaikaisturvallisuuden varmistaminen edellytä loppusijoituspaikan valvontaa. 106. Ydinjätteiden loppusijoitukseen sovelletaan valtioneuvoston asetusta ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (VNA 736/2008). Valtioneuvoston asetus ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (VNA 734/2008) koskee soveltuvin osin ydinjätteiden loppusijoitusta. 107. Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointia loppusijoitusta varten koskee ohje YVL D.3 ja muun ydinjätteen käsittelyä ja pakkaamista loppusijoitusta varten koskee ohje YVL D.4. Ydinjätteiden loppusijoitusta koskevat myös useat muut STUKin ydinturvallisuusohjeet. Tässä ohjeessa esitetään viittauksia sovellettaviin ohjeisiin ja soveltuvat ohjeiden kohdat eritellään mahdollisuuksien mukaan. 2 Soveltamisala 201. Tämä ohje koskee ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta kallioperään rakennettaviin tiloihin. Ohjeen soveltamisalaan sisältyviä ydinjätteitä ovat käytetty ydinpolttoaine, ydinlaitoksen käytössä kertyvät radioaktiiviset jätteet, ydinlaitosta purettaessa kertyvät radioaktiiviset jätteet sekä muut radioaktiiviset jätteet, jotka sijoitetaan ydinjätteille suunniteltuihin loppusijoitustiloihin. Ohje kattaa loppusijoituslaitosten koko elinkaaren (sijoituspaikkatutkimukset, suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja sulkeminen), ja se koskee sekä loppusijoituslaitosten käytön turvallisuutta että loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta. 3 Säteilyturvallisuus 3.1 Loppusijoituslaitoksen käyttö 301. Ydinjätelaitos ja sen käyttö tulee suunnitella siten, että laitoksen käytön ollessa häiriötöntä radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön jäävät merkityksettömän pieniksi (VNA 736/2008). 302. Kun otetaan huomioon edellä esitetty vaatimus ja säteilylain 2 :n optimointiperiaate on 3

STUK Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 suunnittelutavoitteeksi asetettava, ettei loppusijoituslaitoksen häiriöttömästä käytöstä väestön eniten altistuville yksilöille keskimäärin aiheutuva vuosiannos ylitä arvoa 0,01 msv. Radioaktiivisten ympäristöpäästöjen leviämisanalyyseissä ja niistä aiheutuvien säteilyannosten analyyseissä on noudatettava soveltuvin osin ohjetta YVL C.4. 303. Ydinjätelaitos ja sen käyttö tulee suunnitella siten, että eniten altistuville väestön yksilöille aiheutuva vuosiannos jää alle arvon 0,1 msv odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden seurauksena 1 msv luokan 1 oletetun onnettomuuden sattuessa 5 msv luokan 2 oletetun onnettomuuden sattuessa (VNA 736/2008). Radioaktiivisten aineiden ympäristöpäästöjen leviämisanalyyseissä ja päästöistä aiheutuvien säteilyannosten analyyseissä on noudatettava soveltuvin osin ohjetta YVL C.4. 304. Tarkasteltavat odotettavissa olevat käyttöhäiriöt on määriteltävä tapahtumina, joiden sattuminen laitoksen käyttöaikana on varsin todennäköistä (keskimäärin vähintään kerran sadan käyttövuoden aikana). Käyttöhäiriöitä ovat tyypillisesti jätepakkausten käsittelyjärjestelmän tai siihen liittyvän turvallisuusjärjestelmän tehonmenetys laitevika tai virhetoiminto ja sen aiheuttama varmistamattoman järjestelmän toimimattomuus tulipalo turvallisuuden kannalta merkityksellisessä kohteessa suuri vesivuoto tai tulva loppusijoituslaitoksessa. 305. Tarkasteltavat oletetut onnettomuudet on määriteltävä ja luokiteltava arvioidun todennäköisyyden perusteella niin, että luokan 1 onnettomuus voi sattua useammin ja luokan 2 onnettomuus harvemmin kuin kerran tuhannessa vuodessa. Oletettuja onnettomuuksia ovat tyypillisesti käytettyä polttoainetta sisältävän loppusijoituskapselin ryöstäytyminen hallinnasta siirtohissin tai -vaunun jarrujärjestelmän pettäessä jätepakkauksia vahingoittava räjähdys tai tunnelisortuma loppusijoitustiloissa ohjeen YVL B.7 mukainen suunnittelumaanjäristys. 3.2 Pitkäaikaisturvallisuus Säteilyannosrajoitukset 306. Ydinjätteen loppusijoitus tulee suunnitella siten, että todennäköisenä pidettävien kehityskulkujen seurauksena eniten altistuville ihmisille aiheutuva vuosiannos jää alle arvon 0,1 msv muille ihmisille aiheutuvien keskimääräiset vuosiannokset jäävät merkityksettömän pieniksi. Näitä rajoituksia sovelletaan tarkasteluajanjaksolle, jona ihmisille aiheutuva säteilyaltistus voidaan riittävän luotettavasti arvioida mutta jonka on oltava vähintään usean tuhannen vuoden mittainen (VNA 736/2008). 307. Annosrajoitusten soveltamisessa on otettava huomioon elinympäristön muutokset, jotka aiheutuvat maan ja meren korkeuseromuutoksista. Ilmastotyyppi samoin kuin ihmisten elintavat, ravintotarpeet ja aineenvaihduntaominaisuudet voidaan olettaa muuttumattomiksi. 308. Annosrajoituksia sovellettaessa altistumisen on oletettava aiheutuvan loppusijoitustiloista vapautuneista, maanpinnan läheisiin pohjavesiin ja edelleen pintavesistöihin kulkeutuneista radioaktiivisista aineista, kun mahdollisina altistumisreitteinä otetaan huomioon ainakin kontaminoituneen veden käyttö talousvetenä, kasteluvetenä ja eläimien juottovetenä vesi- tai maaympäristöstä peräisin olevien kontaminoituneiden luonnontuotteiden ja maanviljelystuotteiden käyttö. 309. Eniten altistuvien ihmisten annosrajoitus, 0,1 msv vuodessa, tarkoittaa keskimääräistä yksilöannosta esim. loppusijoituspaikan lähiympäristössä asuvassa omavaraisessa perhe- tai pienkyläyhteisössä, johon kohdistuu suurin säteilyaltistus eri reittien kautta. Tämän yhtei- 4

Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 S T U K sön elinympäristössä oletetaan olevan mm. pieni järvi ja pinnanläheisiä pohjavesiä hyödyntävä kaivo. 310. Tämän lisäksi on tarkasteltava niiden laajempien ihmisjoukkojen saamia keskimääräisiä vuosiannoksia, jotka asuvat suuren järven tai merenrannikon ympäristössä ja altistuvat näihin vesistöihin kulkeutuneista radioaktiivisista aineista. Näiden annosten hyväksyttävyyteen vaikuttaa altistuvan ihmisjoukon koko, mutta enimmillään ne voivat olla sadasosasta kymmenesosaan edellä annetusta eniten altistuvien ihmisten annosrajoituksesta. Radioaktiivisten aineiden päästörajoitukset 311. Ydinjätteen loppusijoitus tulee suunnitella siten, että todennäköisenä pidettävien kehityskulkujen seurauksena loppusijoitetuista ydinjätteistä peräisin olevien elinympäristöön vapautuvien radioaktiivisten aineiden määrien pitkän ajan keskiarvot alittavat enimmäisarvot, jotka STUK asettaa kunkin radionuklidin osalta erikseen. Raja-arvot tulee asettaa siten, että loppusijoituksesta aiheutuvat säteilyvaikutukset voivat olla enimmillään vastaavansuuruisia kuin maankamarassa olevista luonnon radioaktiivisista aineista aiheutuvat laaja-alaiset säteilyvaikutukset jäävät merkityksettömän pieniksi (VNA 736/2008). Näitä rajoituksia sovelletaan kohdassa 306 tarkoitetun tarkasteluajanjakson jälkeisten säteilyvaikutusten rajoittamiseen. 312. Edellä tarkoitetut nuklidikohtaiset enimmäisarvot aktiivisuuspäästöille (radioaktiivisten aineiden keskimääräisille päästömäärille vuotta kohden) elinympäristöön ovat seuraavat: 0,03 GBq/a pitkäikäisille, alfasäteilyä lähettäville radium-, torium-, protaktinium-, plutonium-, amerikium- ja curiumisotoopeille 0,1 GBq/a nuklideille Se-79, Nb-94, I-129 ja Np-237 0,3 GBq/a nuklideille C-14, Cl-36 ja Cs-135 sekä pitkäikäisille uraani-isotoopeille 1 GBq/a nuklidille Sn-126 3 GBq/a nuklidille Tc-99 10 GBq/a nuklidille Zr-93 30 GBq/a nuklidille Ni-59 100 GBq/a nuklidille Pd-107. 313. Näitä enimmäisarvoja sovelletaan niille aktiivisuuspäästöille, jotka aiheutuvat todennäköisinä pidettävistä kehityskuluista ja jotka voivat kulkeutua elinympäristöön vasta useiden tuhansien vuosien päästä. Aktiivisuuspäästöt voidaan laskea enintään 1 000 vuoden keskiarvoina. Nuklidikohtaisten aktiivisuuspäästöjen ja niiden edellä annettujen enimmäisarvojen suhdelukujen summan tulee olla pienempi kuin yksi. Epätodennäköiset tapahtumat 314. Pitkäaikaisturvallisuutta heikentävien epätodennäköisten tapahtumien merkitys on selvitettävä tarkastelemalla kunkin tapahtuman realistisuutta, todennäköisyyttä ja mahdollisia seurauksia. Silloin kun mahdollista, tällaisen tapahtuman säteilyvaikutukset on arvioitava numeerisesti (VNA 736/2008). 315. Luonnonilmiön aiheuttamana epätodennäköisenä tapahtumana on tarkasteltava ainakin loppusijoituskapselien eheyttä uhkaavia kallioliikuntoja. Ihmisen toiminnasta aiheutuvina epätodennäköisinä tapahtumina on tarkasteltava ainakin keskisyvän porakaivon tekemistä loppusijoituspaikalle ja loppusijoitettuun jätepakkaukseen osuvaa kairausta tai porausta. Tällöin oletetaan, ettei loppusijoitetusta jätteestä ole tietoa ja että tapahtuma voi sattua aikaisintaan 200 vuoden kuluttua loppusijoituslaitoksen sulkemisen jälkeen. 316. Tällaisen satunnaisen tapahtuman turvallisuusmerkitys on arvioitava ja mahdollisuuksien mukaan on laskettava siitä aiheutuva vuotuinen säteilyannos tai aktiivisuuspäästö, joka kerrotaan sen aiheutumisen arvioidulla todennäköisyydellä. Näin saadun odotusarvon on oltava pienempi kuin kohdassa 306 annettu säteilyannosrajoitus tai kohdassa 312 annettu aktiivisuuspäästörajoitus. Sellaisen säteilyaltistuksen todennäköisyyden, josta voisi seurata välittömiä terveyshaittoja (annos vähintään noin 0,5 Sv), on oltava hyvin pieni. 5

STUK Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 Muun elollisen luonnon suojelu 317. Loppusijoituksella ei saa olla haitallisia säteilyvaikutuksia kasvi- tai eläinlajeihin. Tämän osoittamiseksi on arvioitava tyypillisiä säteilyannoksia loppusijoituspaikan ympäristön maa- ja vesialueiden eliöstöissä, kun oletetaan eliöstön säilyvän nykyisenkaltaisena. Arvioidun säteilyaltistuksen on jäätävä selvästi pienemmäksi kuin niiden annosten, joista parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon mukaan voisi aiheutua merkittävää haittaa jollekin eliöpopulaatiolle. 4 Loppusijoitusmenetelmän suunnittelu 4.1 Vaiheittainen toteutus 401. Loppusijoitus on toteutettava vaiheittain ottaen erityisesti huomioon pitkäaikaisturvallisuuteen vaikuttavat seikat. Loppusijoituslaitoksen rakentamisen, käytön ja sulkemisen suunnittelussa on otettava huomioon ydinjätteen aktiivisuuden vähentäminen välivarastoinnilla, korkeatasoisen tekniikan ja tieteellisen tiedon hyväksikäyttö sekä tarve varmistaa pitkäaikaisturvallisuus tutkimuksilla ja seurantamittauksilla. Loppusijoituksen eri vaiheiden toimeenpanoa ei kuitenkaan saa tarpeettomasti siirtää (VNA 736/2008). 402. Ydinjätteen loppusijoituksen eri toteutusvaiheita ovat loppusijoituksen periaateratkaisun valinta loppusijoituspaikan valinta ja karakterisointi, johon saattaa sisältyä maanalaisen tutkimustilan rakentaminen sijoituspaikalle loppusijoituslaitoksen suunnittelu ja siihen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö loppusijoituslaitoksen rakentaminen loppusijoitustoimet ja muu loppusijoituslaitoksen käyttötoiminta loppusijoitustilojen ja muiden maanalaisten tilojen täyttö ja sulkeminen mahdolliset loppusijoituslaitoksen käytön jälkeiset valvontatoimet. Nämä vaiheet voivat olla osittain päällekkäisiä. 403. Loppusijoituksen eri vaiheet on ajoitettava ja toteutettava turvallisuuden kannalta edullisesti. Valmiutta seuraavaan vaiheeseen siirtymiseksi on arvioitava kokonaisuutena niin, että otetaan huomioon loppusijoitusratkaisun ja sijoituspaikan soveltuvuus, tekninen toteutettavuus sekä erityisesti pitkäaikaisturvallisuutta koskevien analyysien tulokset ja luotettavuus. 4.2 Vapautumisesteet ja turvallisuustoiminnot 404. Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden tulee perustua toisiaan täydentävien vapautumisesteiden aikaansaamiin turvallisuustoimintoihin siten, että yksittäisen toiminnon vajavuus tai ennustettavissa oleva geologinen muutos ei vaaranna pitkäaikaisturvallisuutta (VNA 736/2008). 405. Teknisiä vapautumisesteitä ja niiden turvallisuustoimintoja voivat olla jätematriisi, joka sitoo radioaktiivisia aineita tiivis, korroosiota ja mekaanista rasitusta kestävä astia, johon jätteet suljetaan radioaktiivisten aineiden liukenemista ja kulkeutumista rajoittavat kemialliset olosuhteet jätepakkausten ympäristössä jätepakkauksia ympäröivä eristävä ja vähäisiä kallioliikuntoja myötäävä väliaine (puskurimateriaali) muut loppusijoitustilassa olevat eristysrakenteet täyteaineet ja sulkurakenteet, jotka rajoittavat radioaktiivisten aineiden kulkeutumista louhittujen tilojen kautta. 406. Luonnollisia vapautumisesteitä ja niiden turvallisuustoimintoja voivat olla loppusijoituskapselia ympäröivä vakaa ja tiivis kallioperä, jossa pohjaveden virtaama on vähäinen loppusijoitustiloja ympäröivä kallioperä, jossa vähäinen pohjaveden virtaus, pelkistävä ja muutoinkin suotuisa pohjavesikemia sekä pidättyminen kiven pinnoille ja huokosiin rajoittavat radioaktiivisten aineiden liikkuvuutta kallioperän tarjoama suoja luonnonilmiöitä ja ihmisen toimia vastaan. 407. Kullekin turvallisuustoiminnolle on asetettava korkeatasoiseen tutkimustietoon ja asiantuntijaharkintaan perustuvat toimintakykytavoitteet. Näin tehtäessä on otettava huomioon eri tarkasteluajanjaksoina mahdollisesti esiintyvät, 6

Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 S T U K loppusijoitusolosuhteisiin vaikuttavat muutokset ja tapahtumat. Useaan tuhanteen vuoteen asti ulottuvana tarkasteluajanjaksona voidaan sijoituspaikan kallioperän ominaisuuksien olettaa säilyvän nykyisenkaltaisina, paitsi että ennustettavissa olevista prosesseista, kuten maankohoamisesta sekä louhinnoista ja loppusijoitetusta jätteestä aiheutuvat muutokset otetaan huomioon. 408. Tavoitteet teknisten vapautumisesteiden turvallisuustoiminnoille on asetettava niin, että otetaan huomioon jätteen aktiivisuustaso ja hallitsevien radioaktiivisten aineiden puoliintumisaika. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa lähtökohtana on oltava, että teknisiin vapautumisesteisiin liittyvät turvallisuustoiminnot rajoittavat tehokkaasti radioaktiivisten aineiden vapautumista kallioperään vähintään noin 10 000 vuoden ajan. Vastaavasti kallioperään loppusijoitettavat lyhytikäiset jätteet on eristettävä tehokkaasti teknisin vapautumisestein vähintään noin 500 vuoden ajaksi. 409. Turvallisuustoimintojen suunnittelun tavoitteena on oltava loppusijoitusratkaisu, johon kallioperässä tapahtuvat muutokset eivät vaikuta herkästi. Tavoitteena on oltava myös, etteivät jätepakkausten ominaisuudet tai olosuhteet loppusijoitustiloissa muutu ajan mittaan tavalla, joka voi vaikuttaa haitallisesti turvallisuustoimintoihin. 4.3 Loppusijoituspaikka ja -tilat 410. Loppusijoituspaikan kallioperällä on oltava riittävästi kohdan 406 mukaisia luonnollisen vapautumisesteen ominaisuuksia. Loppusijoituspaikaksi soveltumattomuutta osoittavia seikkoja voivat olla ainakin hyödyntämiskelpoisten luonnonvarojen läheisyys kallion lujuuteen nähden epätavallisen suuret kalliojännitykset ennustettavissa oleva poikkeuksellisen suuri seisminen tai tektoninen aktiivisuus pohjaveden poikkeuksellisen haitalliset ominaisuudet, kuten pelkistyskyvyn puute sekä sellaisten ainesten suuret pitoisuudet, jotka voivat heikentää turvallisuustoimintoja. 411. Kallioperän ominaisuuksien on oltava suotuisat teknisten vapautumisesteiden pitkäaikaisen toimintakyvyn kannalta. Pitkä aikaisturvallisuudelle merkityksellisten kallioperän olo suhteiden on oltava vakaat tai ennustettavat vähintään usean tuhannen vuoden päähän. Tämän jälkeen tapahtuvien, erityisesti suurista ilmaston muutoksista aiheutuvien geologisten muutosten vaihtelualueen on oltava arvioitavissa, ja ne on otettava huomioon asetettaessa tavoitteita turvallisuustoiminnoille. 412. Loppusijoitustilojen sijainnin on oltava suotuisa alueella esiintyviin pohjaveden virtauksiin nähden. Loppusijoitussyvyys on valittava pitkäaikaisturvallisuuden kannalta edullisesti niin, että otetaan huomioon kallioperän geologiset rakenteet sekä vedenjohtavuuksien, pohjavesikemian ja kallion jännitys-lujuussuhteen muutokset syvyyden myötä. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilat on sijoitettava usean sadan metrin syvyyteen, jotta maanpäällisten luonnonilmiöiden, kuten jäätiköitymisen, ja ihmisen toiminnan vaikutukset vaimenevat riittävästi. Muiden pitkäikäisten jätteiden ja lyhytikäisten jätteiden loppusijoitustilojen on sijaittava vähintään usean kymmenen metrin syvyydessä. 5 Loppusijoituslaitoksen ja -toimintojen suunnittelu 5.1 Säteilysuojelullinen suunnittelu 501. Ydinjätteen loppusijoituslaitoksessa on oltava ohjeen YVL C.2 mukainen säteilysuojelullinen alue- ja vyöhykejako. Tilasuunnittelussa on noudatettava ohjeen YVL C.1 luvun 4 sekä järjestelmien ja laitteiden suunnittelussa saman ohjeen luvun 5 vaatimuksia soveltuvin osin niin, että otetaan huomioon maanalaisten tilojen ja niissä tehtävien töiden erityispiirteet. 502. Loppusijoitettavien jätepakkausten siirrot on tehtävä niin, että työntekijöiden altistuminen ulkoiselle säteilylle jää vähäiseksi. Tarvittaessa on käytettävä hyväksi säteilysuojia tai kaukoohjausta. 503. Säteilyvalvontaa varten laitoksella on oltava käytettävissä henkilökohtaiseen annos- 7

STUK Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 valvontaan tarvittava laitteisto sekä ulkoisen annosnopeuden ja pintakontaminaation mittauslaitteita mahdollisten säteilytilanteiden mukaisesti. Säteilyvalvonnassa on käytettävä hälytystoiminnoilla varustettuja mittalaitteita siten, ettei kukaan altistu tietämättään merkittäville säteilyannoksille. Säteilyvalvontajärjestelmiä ja -laitteita koskee soveltuvin osin ohje YVL C.2. 504. Loppusijoituslaitokselta ympäristöön pääsevien radioaktiivisten aineiden määriä on tarkkailtava tekemällä edustavia mittauksia radioaktiivisten aineiden mahdollisilla päästöreiteillä. Päästömittausten suunnittelussa on noudatettava soveltuvin osin ohjetta YVL C.3. 505. Ennen loppusijoituslaitoksen käyttöönottoa laitoksen ympäristön säteilytilanteesta on oltava ohjeen YVL C.4 mukainen perustilaselvitys. Laitoksen ympäristössä on toimeenpantava säteilyntarkkailuohjelma, jonka laajuus määräytyy mahdollisina pidettävien radioaktiivisten aineiden päästöjen perusteella. Ympäristön säteilytarkkailua koskee soveltuvin osin ohje YVL C.4. 506. Loppusijoituslaitoksella on oltava valmiusjärjestelyt sen henkilöstön ja muiden laitosalueella olevien ihmisten suojaamiseksi säteilyvaaraa tai muuta vaaraa aiheuttavassa onnettomuudessa. Valmiusjärjestelyt on suhteutettava mahdollisiksi katsottaviin onnettomuuksiin ja niiden suunnittelun on perustuttava soveltuvin osin ohjeeseen YVL C.5. 5.2 Rakenteiden, järjestelmien ja toimintojen suunnittelu Luokitukset 507. Loppusijoituslaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet on luokiteltava niiden toiminnallisen ja rakenteellisen turvallisuusmerkityksen perusteella. Luokitusperusteena on laitoksen käyttöturvallisuuden lisäksi loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus. Turvallisuusluokka on otettava huomioon asetettaessa vaatimuksia järjestelmän, rakenteen tai laitteen suunnittelulle, valmistukselle, asennukselle, testaukselle ja tarkastukselle. Rakenteet ja laitteet on luokiteltava myös ympäristöolosuhdekeston perusteella. Loppusijoituslaitoksen käyttöön liittyviä luokituksia koskee soveltuvin osin ohje YVL B.2. 508. Loppusijoituslaitoksen käyttöturvallisuuden kannalta luokittelun perustaksi on otettava rakenteet ja toiminnot, joilla on suuri merkitys laitoksen henkilöstön säteilyturvallisuudelle tai radioaktiivisten aineiden päästöjen estämisessä. Merkityksellisiä toimintoja voivat olla erityisesti jätepakkausten siirrot, säteilymittaukset sekä tulipalon torjunta radioaktiivisia aineita sisältävissä osastoissa. 509. Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden kannalta luokittelun perustaksi on otettava rakenteet ja toiminnot, joilla on suuri vaikutus kohtien 405 tai 406 mukaisiin turvallisuustoimintoihin tai joilla voi olla merkittäviä kohdassa 512 tarkoitettuja haitallisia vaikutuksia pitkäaikaisturvallisuuteen. Merkityksellisiä rakenteita tai toimintoja voivat olla erityisesti jätepakkaukset ja niitä ympäröivät puskurimateriaalit ja eristysrakenteet sekä loppusijoituslaitoksen maanalaisten tilojen asemointi, louhinta ja tiivistys. Loppusijoitustilojen rakentaminen, käyttö ja sulkeminen 510. Loppusijoituslaitoksen rakentamisen ja käytön aikana on toteutettava tutkimus-, testaus- ja valvontaohjelma, jolla varmistetaan louhittavan kallion soveltuvuus loppusijoitukseen, määritetään turvallisuuden kannalta tärkeitä kallioperän ominaisuuksia ja varmistetaan vapautumisesteiden pitkäaikaista toimintakykyä. Tähän ohjelmaan on sisällyttävä ainakin louhittaviksi suunniteltujen kalliolohkojen ominaisuuksien selvittämistä sijoitustiloja ympäröivän kallioperän jännitysten, liikuntojen ja muodonmuutosten seurantaa sijoitustiloja ympäröivän kallioperän hydrogeologista seurantaa pohjavesikemian seurantaa sijoituspaikalla teknisten vapautumisesteiden käyttäytymisen seurantaa. 511. Loppusijoitustiloja rakennettaessa on määritettävä ja luokitettava niitä ympäröivän kallion sellaiset rakenteet ja muut ominaisuudet, joilla voi olla merkitystä pohjaveden virtauk- 8

Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 S T U K sen, kallioliikuntojen tai muiden pitkäaikaisturvallisuuteen vaikuttavien seikkojen kannalta. Maanalaisten tilojen sijoittelua on varauduttava muuttamaan, mikäli suunniteltuja tiloja ympäröivän kallion laatu osoittautuu merkittävästi suunnitteluperusteita epäedullisemmaksi. 512. Loppusijoitustilojen ja muiden maanalaisten tilojen rakentamisessa, käytössä ja sulkemisessa tavoitteena on oltava pitkäaikaisturvallisuuden kannalta edullisten kallioperän ominaisuuksien säilyttäminen. Tätä varten varsinkin käytetyn polttoaineen loppusijoituksen toteutuksessa on käytettävä kalliorakentamismenetelmiä, joilla rajoitetaan louhintahäiriöitä loppusijoitustiloja ympäröivässä kalliossa kallioperä on lujitettava ja tiivistettävä siten, ettei loppusijoitustiloihin kulkeudu merkittävästi vapautumisesteiden toimintakyvyn kannalta haitallisia aineksia orgaanisten, hapettavien ja muiden mahdollisesti haitallisten ainesten kulkeutuminen loppusijoitustiloihin on minimoitava loppusijoitustilat on täytettävä ja suljettava heti kun se on tarkoituksenmukaista loppusijoitustoimien ja niihin liittyvien valvontatoimien kannalta. 513. Loppusijoituslaitoksen tilaratkaisut on suunniteltava siten, että loppusijoitustoiminta sekä louheen, täyteaineiden ja suurten laitteiden siirrot on riittävästi erotettu toisistaan. Louhintatöistä aiheutuvat kallion sortumat tai siirrokset niissä tiloissa, joihin on sijoitettu tai ollaan sijoittamassa loppusijoituskapseleita, on estettävä varovaisella louhinnalla, lujituksella sekä pitämällä nämä tilat riittävän etäällä louhintatöistä. 514. Käytettyä polttoainetta sisältävän loppusijoituskapselin tai muun jätepakkauksen, jolta edellytetään hyvää pitkäaikaiskestävyyttä, siirto loppusijoituspaikkaan sekä puskuri- tai täytemateriaalin asennus on tehtävä siten, etteivät tekniset vapautumisesteet vahingoitu niiden pitkäaikaisen toimintakyvyn vaarantavalla tavalla. Rakenne- ja prosessitekninen suunnittelu 515. Loppusijoituslaitoksen rakenteiden ja järjestelmien suunnittelussa on otettava huomioon niiden todennäköinen käyttöikä ja ympäristöolosuhteet. Kulumiselle tai vaurioitumiselle alttiit rakenteet ja laitteet on voitava korjata tai vaihtaa. Rakenteiden ja järjestelmien mitoituksessa on otettava huomioon käyttöhäiriöt ja oletetut onnettomuustilanteet. 516. Loppusijoituslaitoksen rakenteiden suunnittelussa on noudatettava soveltuvin osin ohjeessa YVL E.6 esitettyjä vaatimuksia. Järjestelmien suunnittelussa on noudatettava ohjeeseen YVL B.1) sisältyviä yleisvaatimuksia sekä soveltuvin osin vaatimuksia, jotka sisältyvät sähkö- ja automaatiojärjestelmiä koskevaan ohjeeseen YVL E.7 ilmastointijärjestelmiä koskevan ohjeen YVL B.1 liitteeseen E 5.3 Häiriöiden ja onnettomuuksien estäminen Varmistettavat toiminnot 517. Loppusijoituslaitoksessa on varmistettava toiminnot, joiden vikaantuminen voisi aiheuttaa merkittävään radioaktiivisten aineiden päästöön tai laitoksen henkilöstön säteilylle altistumiseen johtavan onnettomuuden. Varmistamisessa on sovellettava mahdollisuuksien mukaan erotteluja erilaisuusperiaatteita. Yksittäisvikaantumisen varalta varmistettavat toiminnot määräytyvät turvallisuusluokituksen perusteella ja niitä ovat tyypillisesti käytetyn polttoaineen loppusijoituskapselin siirtohissin tai -ajoneuvon jarrutus säteilymittaukset tiloissa, joissa on mahdollista altistua merkittäville säteilyannoksille tulipalon ilmoitus ja sammutus alueilla, joissa tulipalo voisi aiheuttaa merkittävää säteilyvaaraa tai muuta vaaraa laitoksen käyttöturvallisuuden kannalta merkittävät sähkönsyötöt. Tulipalot ja räjähdykset 518. Tulipalojen ja räjähdysten ehkäisemisen on perustuttava ensisijaisesti tilasuunnitteluun ja palotekniseen osastointiin. Turvallisuuden kannalta tärkeisiin paloteknisiin osastoihin tai niiden välittömään läheisyyteen ei tule sijoittaa tarpeettomasti materiaaleja tai laitteita, jotka lisäisivät palokuormaa tai aiheuttaisivat syttymis- ja räjähdysvaaraa. Näissä osastoissa käy- 9

STUK Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 tettävien materiaalien on oltava pääsääntöisesti palamattomia ja kuumuutta kestäviä. 519. Loppusijoituslaitos on varustettava automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä, jolla palo voidaan paikantaa. Laitoksen tilat, joissa tulipalo voisi aiheuttaa säteilyvaaraa tai muuta merkittävää vaaraa, on varustettava kohteeseen soveltuvalla sammutusjärjestelmällä ja operatiiviseen palontorjuntaan soveltuvalla alkusammutuskalustolla. Paloturvallisuusjärjestelyjen suunnittelussa on noudatettava ohjetta YVL B.8 soveltuvin osin ja ottaen huomioon erityisolosuhteet maanalaisissa tiloissa. Ulkoisten tapahtumien huomioonotto 520. Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa huomioon otettavia luonnonilmiöitä ovat ainakin salamanisku, maanjäristys ja tulva. Mahdollisista sisäisistä tapahtumista on otettava huomioon edellä mainittujen (käsittelyvahinko, tulipalo ja räjähdys) lisäksi ainakin tunnelisortuma ja vuotovesien pumppaamishäiriöstä aiheutuva tulviminen. 521. Ydinjätteen loppusijoituksen turvaamiseksi lainvastaiselta toiminnalta on oltava turvajärjestelyt, joiden laajuus vastaa lainvastaisesta toiminnasta aiheutuvaa uhkaa. Turvajärjestelyjen suunnittelussa on noudatettava soveltuvin osin vaatimuksia, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (VNA 734/2008). 5.4 Ydinmateriaalivalvonta 522. Käytetyn ydinpolttoaineen tai muun ydinaineen loppusijoitukseen tarkoitetun laitoksen suunnittelussa on otettava huomioon ydinmateriaalivalvonnan järjestäminen ohjeessa YVL D.1 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Laitoksella on oltava tähän tarvittavat tilat ja laitteistot. Kulkureitit, varastot ja käsittelyprosessit on suunniteltava siten, että materiaalivirtojen valvonta maanalaisiin tiloihin ja niistä ulos on mahdollista ja että ydinainetiedon jatkuvuus säilyy. Laitoksessa ei saa olla suunnittelutietoihin sisältymättömiä tiloja, materiaaleja tai toimintoja. Loppusijoitettujen ydinaineiden on säilyttävä ilmoitetuissa paikoissa laitoksen käytön aikana ja sen sulkemisen jälkeen. 6 Loppusijoituslaitoksen käyttö 601. Loppusijoituslaitoksen käyttöluvan haltijalla on oltava STUKin hyväksymät asiakirjat, jotka sisältyvät ydinenergia-asetuksen 36 :ään ja valtioneuvoston asetuksen VNA 736/2008 18 :ään. Nämä asiakirjat on päivitettävä säännöllisesti niin, että ne vastaavat laitoksen kulloistakin rakennetta ja tilaa. 602. Loppusijoituslaitoksen käyttöluvan haltijalla on oltava käyttökokemusten seurantaohjelma. Luvanhaltijalla on oltava kohdassa 510 tarkoitettu tutkimus-, testaus ja valvontaohjelma. Myös turvallisuustutkimuksia on seurattava jatkuvasti. Seurantaohjelmien perusteella on harkittava mahdollisuuksia turvallisuuden parantamiseen ja toteutettava aiheellisiksi katsottavat parannukset. 603. Loppusijoitettavien jätepakkausten ominaisuudet on kuvattava yksityiskohtaisesti lopullisessa turvallisuusselosteessa. Loppu sijoituslaitoksen käyttöluvan haltijan on ylläpidettävä loppusijoitetuista jätteistä tallenteita, joista ilmenee jätepakkauskohtaisesti ainakin seuraavat tiedot jätelaji, sen käsittely- ja pakkaustapa sekä turvallisuuden kannalta merkittävät rakenne- ja materiaaliominaisuudet pakkauksen tunniste ja sijainti loppusijoitustilassa merkittävimpien nuklidien aktiivisuudet yläraja-arvioina, käytetyn polttoaineen tapauksessa loppusijoituskapselikohtaisesti ja muiden jätteiden tapauksessa sijoitustilakohtaisesti käytetyn polttoaineen loppusijoituskapseleille myös laskettu efektiivinen kasvutekijä ja lämmönkehitys. Tallenteista on toimitettava vuosiyhteenveto STUKille. 604. Mikäli luvanhaltija aikoo loppusijoituslaitoksen käyttöönoton jälkeen muuttaa STUKin aiemmin hyväksymää laitoksen järjestelmää, rakennetta, laitetta tai käyttötapaa, on muutossuunnitelmalle hankittava ydinenergia-asetuksen 10

Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 112 :n mukainen STUKin hyväksyntä ennen sen toteutusta. Laitosmuutoksessa on noudatettava ohjeessa YVL A.1 esitettyjä vaatimuksia. 605. Luvan haltijan on valvottava riittävässä laajuudessa sellaisten loppusijoituslaitoksen käytössä tarvittavien komponenttien valmistusta (esimerkiksi puskuri- ja täyteainelohkot, loppusijoitusastiat), jotka tehdään ulkopuolisessa valmistuslaitoksessa. Jos tällaisen komponentin turvallisuusluokka on vähintään 3, luvanhaltijan on pätevöitettävä komponentin valmistusmenetelmä ja sitä valmistava organisaatio. 606. Loppusijoituslaitoksen käyttöluvan haltijan on kunkin käytettyä polttoainetta sisältävän loppusijoituskapselin sijoittamisen yhteydessä tarkastettava laadunvalvonnan tulosaineistot sen varmistamiseksi, että kapselin sijoitus ja sen ympärillä olevan puskurimateriaalin asennus on tehty hyväksyttävästi. Loppusijoituskapseli on yksilöitävä ennen kuin se sijoitetaan puskurimateriaalin sisään niin, että voidaan varmistaa sen radioaktiivisuus- ja ydinaineinventaari. 607. Ydinenergialain 7k :n mukaisesti luvanhaltijan on nimettävä ydinlaitoksen vastuullinen johtaja ja tämän varahenkilö. Loppusijoituslaitoksen käyttöluvan hakijan on nimettävä myös muut turvallisuuden kannalta merkittävät tehtävät ja määriteltävä niissä tarvittavat pätevyydet. Käyttöluvan haltijan on varmistettava näissä tehtävissä toimivien henkilöiden pätevyys ennen laitoksen käyttöönottoa ja laadittava koulutusohjelmat henkilöstön ammattitaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Turvallisuuden kannalta merkittäviä tehtäviä ovat erityisesti laitoksen käytöstä vastaava henkilö laitoksen säteilyturvallisuudesta vastaava henkilö laitoksen kunnossapidosta vastaava henkilö ydinmateriaalivalvonnasta vastaava henkilö turvajärjestelyistä vastaava henkilö valmiusjärjestelyistä vastaava henkilö eräistä käytetyn polttoaineen loppusijoitustoiminnoista vastaavat henkilöt (loppusijoitustilojen louhinta, loppusijoituskapselin käsittely, puskurimateriaalin asennus, tunnelien täyttö, kohdan 510 mukaiset toiminnot). S T U K 7 Turvallisuusvaatimusten täyttymisen osoittaminen 7.1 Turvallisuuden todentamisperiaatteet Käyttöturvallisuus 701. Ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen suunniteltua käyttöä koskevien turvallisuusvaatimusten täyttyminen on todennettava laitoksen koekäytön yhteydessä. Myös käyttöhäiriöiden ja onnettomuuksien varalle suunniteltujen turvajärjestelmien toimivuus on mahdollisuuksien mukaan todennettava koekäytön yhteydessä. 702. Mikäli odotettavissa olevan käyttöhäiriön tai oletetun onnettomuuden todennäköisyyttä tai seurauksia ei voi suunnitteluperusteiden ja turvallisuusjärjestelmien perusteella osoittaa merkityksettömiksi, turvallisuusmääräysten täyttyminen on osoitettava laskennallisin analyysein. Analyysien edustavuus on varmistettava tarkastelemalla erityyppisiä ja turvallisuuteen eniten vaikuttavia häiriöitä ja onnettomuuksia, joita voi esiintyä kyseisenlaisen ydinjätteen loppusijoituksen yhteydessä. 703. Laitoksen työntekijöiden ja sen ympäristön väestön säteilyturvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen osoitetaan ensisijaisesti deterministisellä turvallisuusanalyysillä. Lisäksi jos onnettomuuden seuraukset voivat determinististen analyysien perusteella olla merkittävät, sitä on tarkasteltava todennäköisyysperusteisella riskianalyysillä, jossa arvioidaan onnettomuuksien todennäköisyyksiä sekä niistä mahdollisesti aiheutuvia radioaktiivisten aineiden päästöjä. Pitkäaikaisturvallisuus 704. Pitkäaikaisturvallisuutta koskevien säteilyturvallisuusvaatimusten täyttyminen sekä loppusijoitusmenetelmän ja loppusijoituspaikan soveltuvuus on osoitettava turvallisuusperustelulla, johon on sisällyttävä ainakin loppusijoitusjärjestelmän kuvaus sekä vapautumisesteiden ja turvallisuustoimintojen määrittely tavoitteiden määrittäminen turvallisuustoiminnoille 11

STUK Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 loppusijoitusjärjestelmän mahdollista tulevaa käyttäytymistä kuvaavien kehityskulkujen määrittely (skenaarioanalyysi) loppusijoitusjärjestelmän toiminnan kuvaus konseptuaalisten ja matemaattisten mallien avulla ja niissä tarvittavien lähtötietojen määrittäminen loppusijoitettavasta jätteestä vapautumisesteiden läpi elinympäristöön vapautuvien radioaktiivisten aineiden määrien ja niistä aiheutuvien säteilyannosten määrittäminen silloin kun käytännössä mahdollista, pitkäaikaisturvallisuutta heikentävistä epätodennäköisistä tapahtumista aiheutuvien aktiivisuuspäästöjen ja säteilyannosten todennäköisyyksien arviointi epävarmuus- ja herkkyysanalyysit sekä kvalitatiiviset lisätarkastelut analyysien tulosten vertaaminen turvallisuusvaatimuksiin. Liitteeseen A sisältyvät yksityiskohtaiset vaatimukset turvallisuusperustelun sisällölle. 7.2 Turvallisuusselosteet liiteasiakirjoineen 705. Loppusijoituslaitosta koskevassa alustavassa ja lopullisessa turvallisuusselosteessa on esitettävä ainakin selvitys turvallisuusperiaatteista sekä suunnitteluperusteista ja muista kriteereistä, joihin loppusijoituslaitoksen suunnittelu on perustunut yksityiskohtainen kuvaus loppusijoituspaikasta ja kuvaus sen kallioperästä siihen mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella kuvaus loppusijoitettavista jätteistä, niiden käsittely- ja pakkausmenetelmästä sekä loppusijoitettavien jätepakkausten ympärille mahdollisesti asennettavista materiaaleista kuvaus loppusijoituslaitoksesta (louhitut tilat, tekniset rakenteet ja järjestelmät) ja loppusijoituksen toteutustavasta (rakentaminen, käyttö ja sulkeminen); yksityiskohtainen kuvaus toteutetusta laitososasta ja suunnitelma myöhemmin rakennettavista osista kuvaus loppusijoitustoiminnoista; alustavassa turvallisuusselosteessa pääpiirteinen selvitys ja lopullisessa selosteessa yksityiskohtainen selvitys selvitys loppusijoituslaitoksen henkilöstöstä ja turvallisuuden kannalta merkittävissä tehtävissä toimivien henkilöiden pätevyyden varmistamisesta; alustavassa turvallisuusselosteessa pääpiirteinen selvitys ja lopullisessa selosteessa yksityiskohtainen selvitys selvitys loppusijoituslaitoksessa toteutettavista tutkimus- seuranta- ja valvontaohjelmista (kohdassa 510 tarkoitetut ohjelmat, ikääntymisen valvontaohjelma, käyttökokemusten seurantaohjelma); alustavassa turvallisuusselosteessa pääpiirteinen selvitys ja lopullisessa selosteessa yksityiskohtainen selvitys yhteenveto loppusijoituslaitoksen käyttöturvallisuutta koskevista analyyseistä, joissa tarkastellaan työntekijöiden säteilyaltistusta sekä mahdollisia radioaktiivisten aineiden päästöjä ja niistä aiheutuvia säteilyannoksia normaalikäytön, häiriötilanteiden ja onnettomuuksien seurauksena yhteenveto pitkäaikaisturvallisuutta koskevasta turvallisuusperustelusta. 706. Turvallisuusselosteita on täydennettävä kohdassa 704 tarkoitetulla turvallisuusperustelulla. Lisäksi niitä on täydennettävä aihekohtaisilla raporteilla, joiden tarkoituksena on selventää, millaisiin kokeellisiin tutkimuksiin ja teoreettisiin analyyseihin loppusijoituslaitoksen ja -toimintojen suunnittelu perustuu. 7.3 Määräaikainen turvallisuusarviointi 707. Luvanhaltijan on tehtävä ydinjätteiden loppusijoituksen määräaikainen turvallisuusarvio on tehtävä vähintään kerran 15 vuodessa, elleivät käyttöluvan ehdot toisin määrää. Määräaikaiseen turvallisuusarvioon on sisällyttävä arviot loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuudesta ja loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuudesta sekä mahdollisista kehityskohteista turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi niin, että otetaan huomioon mm. kohdan 602 mukaisten seurantaohjelmien tulokset. Turvallisuusseloste ja turvallisuusperustelu on päivitettävä määräaikaisen turvallisuusarvion tulosten perusteella. Määräaikaisen turvallisuusarvion tekemisessä on noudatettava soveltuvin osin ohjeen YVL A.1 vaatimuksia. 12

Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 8 Viranomaisvalvonta 8.1 Jätehuoltovelvollisuuteen perustuva valvonta 801. Luvanhaltijan, jonka toiminnan seurauksena syntyy tai on syntynyt ydinjätettä (jätehuoltovelvollinen), on huolehdittava kaikista näiden jätteiden ydinjätehuoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista (huolehtimisvelvollisuus) (YEL 9 ). Jätehuoltovelvollisen on toimitettava kolmen vuoden välein työ- ja elinkeinoministeriölle kattavat suunnitelmat ja selvitykset siitä, miten se aikoo toteuttaa ydinjätehuollon toimenpiteet ja niiden valmistelun. STUK arvioi nämä suunnitelmat ja selvitykset (YEL 28 sekä YEA 74 ja 78 ). 802. STUK valvoo, että ydinjätehuoltoon kuuluvat toimenpiteet ja niiden valmistelu suoritetaan annettujen säännösten ja määräysten sekä ydinenergialain 28 :n nojalla annettujen päätösten mukaisesti (YEA 116 ). STUK tekee ydinjätehuoltoa koskevista suunnitelmista ja selvityksistä yksityiskohtaisia arvioita ja toimittaa niistä kannanottonsa asianomaiselle organisaatiolle. Jos kannanotolla voi olla merkittävä vaikutus ydinjätehuollon toteutukseen, se saatetaan myös työ- ja elinkeinoministeriön tietoon. 803. Ydinenergia-asetuksen 84 :n mukaisesti jätehuoltovelvollisen on haettava määräystä huolehtimisvelvollisuutensa päättymisestä, kun loppusijoituslaitoksen kaikki sulkemistoimenpiteet on tehty. Ydinenergialain 33 :n mukaisesti huolehtimisvelvollisuuden päättymisen edellytyksenä on, että STUK on todennut ydinjätteet sijoitetuksi pysyväksi hyväksymällään tavalla ja että muut ydinenergialain 32 :ssä mainitut toimenpiteet on suoritettu. 8.2 Periaatepäätös- ja lupakäsittelyt 804. Ydinjätteiden loppusijoituslaitos on yleiseltä merkitykseltä huomattava ydinlaitos (YEL 11, YEA 6 ), jonka rakentaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä, ellei lain siirtymäsäännöksissä (YEL 84 ) toisin säädetä. Ydinenergia-asetuksen 24 :n mukaisesti suunnitellusta laitoksesta on toimitettava periaatepäätös hakemuksen liitteenä ainakin seuraavat S T U K turvallisuuden kannalta merkittävät asiakirjat: pääpiirteinen kuvaus suunnitellun ydinlaitoksen teknisistä toimintaperiaatteista selvitys noudatettavista turvallisuusperiaatteista sekä suunnitteluperiaatteista ympäristövaikutusten välttämiseksi tai rajoittamiseksi arvio suunnitellun sijoituspaikan sopivuudesta tarkoitukseensa. Asiakirjojen liiteaineistoineen on oltava niin yksityiskohtaiset, että STUK voi tehdä niiden perusteella ydinenergialain 12 :ssä tarkoitetun alustavan turvallisuusarvion. 805. Ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen rakentamislupaa haettaessa on STUKin hyväksyttäväksi toimitettava ohjeen YVL A.1 mukaiset asiakirjat soveltuvin osin. STUK tarkastaa ja hyväksyy täydennykset vastaaviin asiakirjoihin, mikäli loppusijoituslaitosta aiotaan laajentaa olemassa olevan käyttöluvan ehtojen nojalla. Lisäksi STUKin hyväksyttäväksi on toimitettava selvitys siitä, mitä vaikutuksia laajennustöillä on olemassa olevien ydinlaitosten turvallisuuteen. 806. Ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen käyttölupaa haettaessa on STUKin hyväksyttäväksi toimitettava ohjeen YVL A.1 mukaiset asiakirjat soveltuvin osin. STUK tarkastaa ja hyväksyy täydennykset vastaaviin asiakirjoihin, mikäli loppusijoituslaitoksen laajennus aiotaan ottaa käyttöön olemassa olevan käyttöluvan ehtojen nojalla. Tällöin tilojen käyttöönotolle on saatava YEL 20 :n mukainen STUKin hyväksyntä. 8.3 Loppusijoituslaitoksen rakentamisen, käytön ja sulkemisen valvonta 807. STUK valvoo ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen rakentamista ja käyttöönottoa ohjeen YVL 1.1 luvun 7 (YVL A.1) mukaisesti soveltuvin osin ja laitoksen käyttöä saman ohjeen luvun 8 mukaisesti soveltuvin osin. 808. Mikäli loppusijoituspaikalle rakennetaan ennen rakentamisluvan myöntämistä maanalainen 13

STUK Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 tutkimustila, joka on tarkoitettu loppusijoituslaitoksen osaksi, STUK valvoo tutkimustilan rakentamista vastaavasti kuin loppusijoituslaitoksen rakentamista. Tutkimustilan rakentamisen aloittamisen edellytyksenä on, että STUK on hyväksynyt seuraavat asiakirjat: yksityiskohtainen kuvaus tutkimustilasta sekä sen rakentamisaikataulusta ja rakentamisessa käytettävistä menetelmistä selvitys tutkimustilan rakentamisen mahdollisista vaikutuksista sijoituspaikan kallioperän ominaisuuksiin erityisesti pitkäaikaisturvallisuuden kannalta ehdotus turvallisuusluokitusasiakirjaksi selvitys rakentamisen laadunhallinnasta suunnitelma ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisen valvonnan järjestämisestä, mikäli loppusijoitustilaan on tarkoitus sijoittaa ydinaineita selvitys STUKin valvontamahdollisuuksien järjestämisestä. Asiakirjat on pidettävä ajan tasalla tutkimustilan rakentamisen aikana. 809. Loppusijoituslaitoksen eri osien rakentaminen on toteutettava vaiheittain siten, että louhittavaksi suunnitellun kalliolohkon soveltuvuutta koskevat tutkimukset ja kohdan 511 mukainen luokittelu on tehty ennen kunkin rakentamisvaiheen aloittamista. Rakentamisen aloittamisen edellytyksenä on myös, että STUK on hyväksynyt muutetun tai tarkennetun suunnitelman kohdassa 604 kuvatulla menettelyllä. 810. STUK valvoo sellaisten pitkäaikaisturvallisuuden kannalta tärkeiden loppusijoitusjärjestelmän komponenttien (esim. loppusijoitusastiat, puskuri- tai täyteainelohkot) valmistusta, jotka tehdään ulkopuolisessa valmistuslaitoksessa. Valvontaan voi sisältyä komponentin tyypin ja turvallisuusluokan mukaan rakennesuunnitelman ja valmistusorganisaation hyväksyminen, valmistuksen valvontaa sekä rakenne- ja vastaanottotarkastuksia. 811. Kunkin käytettyä polttoainetta sisältävän loppusijoituskapselin siirto loppusijoituspaikkaansa voidaan tehdä, kun STUK on todennut, että kapselin sijoituspaikkaa ympäröivän kallion ominaisuudet ovat hyväksyttävät. STUK osallistuu kohdassa 606 tarkoitettuun tarkastukseen voidakseen todeta, onko kunkin loppusijoituskapselin sijoittaminen ja puskurin asennus tehty hyväksyttävästi. 812. Jos osa loppusijoitustiloista täytetään ja suljetaan laitoksen käytön aikana, noudatetaan kohdassa 604 kuvattua hyväksymismenettelyä. 813. Loppusijoituslaitoksen lopullisen sulkemisen edellytyksenä on, että STUK on hyväksynyt sulkemissuunnitelman, johon on sisällyttävä kuvaus tilojen sulkemisen teknisestä toteutustavasta turvallisuusperustelun päivitys niin, että otetaan huomioon muun muassa kohdassa 510 tarkoitettujen tutkimus-, testaus ja valvontaohjelmien tulokset suunnitelma mahdollisiksi jälkivalvontatoimenpiteiksi ja ehdotus ydinenergia-asetuksen 85 :ssä tarkoitetuksi suoja-alueeksi toimenpidekieltoineen. 14

Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 S T U K Liite A Turvallisuusperustelu A01. Pitkäaikaisturvallisuutta koskevien säteilyturvallisuusvaatimusten täyttyminen sekä loppusijoitusmenetelmän ja loppusijoituspaikan soveltuvuus on osoitettava turvallisuusperustelulla, jossa on tarkasteltava sekä todennäköisinä pidettäviä kehityskulkuja että pitkäaikaisturvallisuutta heikentäviä epätodennäköisiä tapahtumia. Turvallisuusperustelu muodostuu kokeellisiin tutkimuksiin pohjautuvasta numeerisesta analyysista sekä täydentävistä tarkasteluista siltä osin kuin kvantitatiiviset analyysit eivät ole mahdollisia tai niihin sisältyy huomattavia epävarmuuksia (VNA 736/2008). A02. Turvallisuusperusteluun on sisällyttävä kuvaus loppusijoitusjärjestelmästä: radioaktiivisten aineiden määrät, jätepakkaukset, puskurimateriaalit, täyteaineet, eristys- ja sulkurakenteet, louhitut tilat, ympäröivän kallioperän geologiset, hydrogeologiset, hydrokemialliset, termiset ja kalliomekaaniset ominaisuudet sekä loppusijoituspaikan luonnonympäristö. A03. Turvallisuusperustelussa on määriteltävä turvallisuuskonsepti, vapautumisesteet ja turvallisuustoiminnot toimintakykytavoitteineen. Niitä asetettaessa on otettava huomioon ajalliset ja satunnaiset muutokset, jotka aiheutuvat mm. geologisista ja ilmastollisista prosesseista. A04. Turvallisuusperusteluun on sisällyttävä skenaarioanalyysi, joka kattaa sekä todennäköisinä pidettävät kehityskulut että pitkäaikaisturvallisuutta heikentävät epätodennäköiset tapahtumat. Skenaariot on koostettava niin, että ne kattavat ilmiöt, tapahtumat ja prosessit, joilla voi olla merkitystä pitkäaikaisturvallisuudelle ja jotka voivat aiheutua loppusijoitusjärjestelmän sisäisistä radiologisten, mekaanisten, termisten, hydrologisten, kemiallisten, biologisten ja säteilyyn liittyvien ilmiöiden aiheuttamista vuorovaikutuksista ulkoisista seikoista, kuten ilmastonmuutoksista, geologisista prosesseista tai ihmisen toiminnasta. A05. Perusskenaarion on pohjauduttava turvallisuustoiminnoille määriteltyihin tavoitteisiin niin, että otetaan huomioon satunnaiset poikkeamat tavoitearvoista. Yhden turvallisuustoiminnon olennaisen heikkenemisen vaikutusta tai, mikäli turvallisuustoimintojen välillä on kytkentää, yhtä useamman turvallisuustoiminnon heikkenemisen yhteisvaikutusta on analysoitava muunnelmaskenaarioiden avulla. Pitkäaikaisturvallisuutta heikentävien epätodennäköisten tapahtumien vaikutusten analysointia varten on muodostettava häiriöskenaarioita. A06. Loppusijoitettujen radioaktiivisten aineiden vapautumisen ja kulkeutumisen laskennallista arviointia varten on muodostettava konseptuaalisia malleja, joilla kuvataan turvallisuustoimintoja säätelevät ilmiöt ja prosessit. Näiden vapautumista ja kulkeutumista varsinaisesti kuvaavien mallien lisäksi tarvitaan turvallisuustoimintoihin vaikuttavia olosuhteita kuvaavia malleja. Konseptuaalisista malleista johdetaan, yleensä yksinkertaistaen, vastaavat laskennalliset mallit. Malleja yksinkertaistettaessa samoin kuin niiden tarvitsemia lähtötietoja määritettäessä periaatteena on oltava, että turvallisuustoiminnon tehokkuutta ei yliarvioida, mutta samalla vältetään myös sen liiallista aliarviointia. A07. Mallinnuksen ja lähtötietojen määrittämisen on perustuttava korkeatasoiseen tutkimustietoon ja asiantuntijakäsitykseen, jotka on saatu kokeellisten tutkimusten, kuten laboratoriotutkimusten, sijoituspaikkatutkimusten ja luonnonanalogioiden tutkimisen kautta. Mallien ja lähtötietojen on sovelluttava kyseessä olevaan skenaarioon, tarkasteluajanjaksoon ja loppusi- 15

STUK Ohje YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 joitusjärjestelmään. Silloin kun mallien käyttämissä lähtötiedoissa on satunnaisvaihtelua esim. kallioperän heterogeenisuuden vuoksi, voidaan soveltaa stokastisia malleja. A08. Käytettäviä laskennallisia menetelmiä, toimintakykytavoitteita ja lähtötietoja valittaessa lähtökohtana on pidettävä, että todellisen säteilyaltistuksen ja vapautuvien radioaktiivisten aineiden todellisten määrien on hyvällä varmuudella oltava pienempiä kuin turvallisuusanalyysien antamat tulokset. Turvallisuusanalyysiin sisältyvien epävarmuuksien merkitys on arvioitava tarkoitukseen soveltuvilla menetelmillä, esim. herkkyysanalyyseillä tai todennäköisyyspohjaisilla menetelmillä. Turvallisuusperusteluun on sisällyttävä arvio, miten luotettavasti turvallisuusvaatimukset täyttyvät ja mitkä ovat merkittävimmät luotettavuuteen vaikuttavat epävarmuudet. A09. Jos skenaariota ei voida kattavasti ja perustellusti kuvata numeerisella turvallisuusanalyysillä, sen merkitys on selvitettävä täydentävin tarkasteluin. Ne voivat käsittää esim. yksinkertaistetuin menetelmin tehtyjä laskelmia, vertailuja luonnonanalogioihin tai sijoituspaikan geologista historiaa koskevia havaintoja. Tällaisten tarkastelujen merkitys on sitä suurempi, mitä pitempi tarkasteluajanjakso on kyseessä, ja yli miljoonan vuoden päähän ulottuva turvallisuuden arviointi voidaan pääasiassa perustaa tällaisiin täydentäviin menetelmiin. Täydentäviä menetelmiä on sovellettava myös varsinaisen turvallisuusanalyysin rinnalla lisäämään luottamusta analyysin tai sen osan tuloksiin. A10. Turvallisuusperustelu on dokumentoitava huolellisesti. Turvallisuusperustelun kunkin osan lähtökohtien, käytettyjen menetelmien, tulosten ja kytkennän kokonaisuuteen on käytävä helposti selville (selkeys) ja dokumentaatiosta on helposti löydyttävä perustelut käytetyille olettamuksille, lähtötiedoille ja malleille (jäljitettävyys). A11. Turvallisuusperustelun laatu on varmistettava loppusijoituslaitoksen suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön liittyvällä johtamisjärjestelmällä. Hankkeen toteuttajalla on oltava tarkoitukseen soveltuva organisaatio, riittävä asiantuntemus ja tarkoituksenmukainen tiedonhallintajärjestelmä. Turvallisuusperustelun valmistelun eri osavaiheet on suunniteltava järjestelmällisesti ja tärkeiden tutkimusten ja analyysien tulosten luotettavuus on varmistettava esim. riippumattomien asiantuntijoiden tai analyysien. 16