Tuomarikoulutus tiibetinmastiffit
Kuvamateriaali Paula Kangassalon arkistot ja Marja Talvitien Elena Suomelan sekä yhdistyksen arkistot Materiaalin tarkoitus on kertoa tärkeitä yksityiskohtia ja rodun yleiskuvaa. Rotumääritelmän jokainen voi lukea itse. Asiat, jotka eivät ole suoraan rotumääritelmästä, on kursivoitu
Tiibetinmastiffi Do-Khyi
Tiibetinmastiffi (do khyi) on Himalajan paimentolaisten ikivanha työkoira ja Tiibetin luostareiden perinteinen vahti. Antiikin ajoista lähtien rotu on ollut voimakkaasti myyttien ympäröimä. Aristoteleen (384 322 e.kr.) maininnasta Aasiaan vuonna 1271 matkanneen Marco Polon kuuluisiin kirjoituksiin saakka kaikki historialliset selonteot ylistävät tiibetinmastiffin niin fyysistä kuin psyykkistäkin luontaista vahvuutta ja vaikuttavuutta. Jopa sen haukkua on kuvattu ainutlaatuiseksi ja rodun tarkkaan vaalituksi erityispiirteeksi. Menneiden aikojen johtavat eurooppalaiset kynologit kuten Martin ja Youatt, Megnin, Beckmann ja Siber sekä Strebel ja Bylandt ovat tarkasti kuvailleet tiibetinmastiffirotua, sillä heitä on kiehtonut sen alkuperä ja osuus tiibetiläisessä kulttuurissa. Rotua on jopa pidetty kaikkien kookkaiden vuoristokoira- ja mastiffirotujen esi-isänä. Yksi ensimmäisistä tunnetuista länteen saapuneista tiibetinmastiffeista oli uros, jonka lordi Hardinge (Intian silloinen varakuningas) lähetti Länsi-Intiasta kuningatar Victorialle vuonna 1847. Myöhemmin, 1870-luvulla, Edward VII (silloinen Walesin prinssi) toi kaksi koiraa mukanaan Englantiin. Varhaisessa vaiheessa kirjattiin tiibetinmastiffipentue, joka syntyi Berliinin eläintarhassa vuonna 1898.
Tiibetinmastiffi Suomessa Suomen Tiibettiläiset ry on vuonna 1971 perustettu yhdistys, johon kuului siihen aikaan useita rotuja, kuten tiibetinspanielit, tiibetinterrierit ja lhasa apsot. Tiibetinmastiffit liittyivät mukaan toimintaan vuonna 1982. Vähitellen muut rodut lähtivät pois, ja Suomen Tiibettiläisiin kuului enää ainoastaan tiibetinmastiffit. Tällöin yhdistys päätti vaihtaa nimensä Suomen Tiibetinmastiffeiksi. Yhdistys on pieni, ja sillä on jäseniä vain reilu 200 kappaletta. Tämä johtuu siitä, että tiibetinmastiffi on länsimaissa vielä nuori rotu, ja ensimmäiset koirat saapuivat Suomeen 1984 (kennel Rajakan). Suomessa tiibetinmastiffin kasvatustyö on alkanut vasta vuonna 1986 (kennel Rajakan), ja vuoden 2009 loppuun mennessä oli rekisteröity 1301 koiraa. Yhdistyksen yksi tärkeimmistä asioista on harjoittaa valistus- ja tiedotustoimintaa rodun tunnetuksi tekemiseksi. Lisäksi yhdistys antaa opastusta jalostus- ja kasvatustoiminnassa, järjestää neuvonta- ja koulutustilaisuuksia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. Yhdistys järjestää myös näyttelyitä ja pitää yhteyttä eri rotujärjestöihin kotimaassa ja ulkomailla. Uutuutena on MH-testi, jonka yhdistys pyrkii järjestämään vuosittain rodulle. Rotujärjestö laatii terveyskyselyn kaikille tiibetinmastiffin omistajille joka toinen vuosi, seuratakseen rodun terveydentilan kehittymistä. "Pentujen vanhemmista tulee astutushetkellä olla lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Lonkkakuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18kk. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24kk vanhempi. Koiralle rekisteröityjen jälkeläisten määrä saa olla korkeintaan 30 pentua. Viimeinen rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan. Ohjelma on voimassa 01.01.2010-31.12.2014." Uuden PEVISA-ohjeen mukaisesti 01.07.2009 alkaen kaikkien PEVISA-ohjelmaan kuuluvien tutkimustulosten pitää olla voimassa jo astutushetkellä. Rotu: Tiibetinmastiffi Lonkkakuvaus pakko: kyllä Minimi ikä kuvaushetkellä: 18 kk HD raja-arvo: ei Kyynärkuvauspakko: ei Polvitutkimus pakko: ei Silmätarkastus pakko: kyllä Silmälausunto korkeintaan: 24 kk Jalostuksesta poissulkevat silmäsairaudet: ei ole Maksimi jälkeläismäärä: 30 Ohjelma voimassa: 31.12.2014 saakka
Rodussa esiintyviä sairauksia on lonkka-ja ristisideongelmat, silmäsairauksia ovat harmaakaihi, entropia, lisäripsisyys, PHTVL/PHPV, MPP ja PRA. Näitä kutakin on muutamia tapauksia. Myös epilepsiaa, autoimmuunisairautta, kilpirauhasen vajaatoimintaa ja sikaripunkkia esiintyy jokseenkin harvalukuisena. Rodun terveyden kannalta on tärkeää säilyttää monimuotoisuus ja käyttää mahdollisimman laajaa kantaa jalostukseen. Luonteen kehittymistä on vaikea seurata koiran käytöksen perusteella reviirin ulkopuolella. Vuosittain ilmenee muutamia arkuus-ja aggressiivisuustapauksia. JTO:n tavoitteet ja uhkakuvat tulevaisuudessa Tärkeimpänä nähdään rodun monimuotoisuuden säilyttäminen ja geenipoolin parantaminen (mm. FCI:n ulkopuolelta tuodut koirat, urosten liikakäytön rajaaminen). Rotujärjestö pitää toivottavana, että rodun kasvatus olisi tulevaisuudessa vastuuntuntoisten kasvattajien käsissä. Kasvattajien tulee myös olla todella tarkkoja kenelle pennun myyvät, koska koira on väärällä omistajalla todellinen uhka ympäristölleen tai sitten se hiljaa apatisoituu ja menettää otteen elämäänsä. Kaikki pennut pitää myös rekisteröidä, tunnistusmerkitä ja mielellään tehdä myös DNA-polveutumismääritys. Rotujärjestö pitää todennäköisenä, että rodun suosio pysyy vakiona. Rotu ei ole, eikä tule olemaan niin sanottu muotirotu. Rodun ulkomuodon suhteen tiibetinmastiffi elää ehkä jonkinlaista murrosta. Niin sanottu kiinalainen linja tekee tuloaan rotuumme. Kiinasta on tuotu jonkin verran jalostuskoiria niin Eurooppaan kuin muuallekin maailmaan ja nämä koirat ovat ulkonäöltään jonkin verran erilaisia kuin koirat joihin olemme tottuneet. Ne ovat usein suurempia, raskasrakenteellisempia, huomattavasti löysänahkaisempia ja runsaskarvaisempia kuin meidän nykyiset koiramme. Tämä saattaa tarkoittaa tulevaisuudessa rotumääritelmän uudelleen muotoilua tai jopa tiibetinmastiffin eriytymistä eri roturyhmiin. Tällöin rotu on aivan uusien haasteiden ja kysymysten edessä, mutta tässä asiassa ei voida nyt edetä. Mitä rotujärjestö haluaa painottaa uusille rodusta kiinnostuneille - vahtikoirarotu, tarvitsee oman aidatun pihan - tarvitsee johdonmukaisen, lempeä ja jämäkän kasvatuksen - koira viihtyy hyvin ulkona mutta sillä pitää olla myös mahdollisuus päästä sisälle perheensä pariin - ei ole oikeasti mastiffi, vaan vuoristotyyppinen vahtikoira - sukupuolileiman pitää olla selkeä, ylilyönnit eivät ole hyväksyttyjä - selkeä silhuetti - koirien koko kasvaa ja myös monet ongelmat tämän myötä; rotumääritelmässä on nostettu rodun alarajaa kun koirien koko on kasvanut Lopussa kuvakavalkaadi vanhoista Suomessa olleista koirista
Koiria on rekisteröity vuosittain n. 60-90 kappaletta. Alkuvuosina alle kymmenen vuosittain. Määrään sisältyy myös tuonnit, joita on ollut mm. Tiibetistä ja Nepalista Koirien lonkkakuvaus % on n. 15-30 % vuosittain. Merkittävää on että D ja E lonkkaisten koirien määrä on selvästi vähenemässä
KÄYTTÖTARKOITUS: Seura-, vahti- ja vartiokoira. FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 2 pinseri- ja snautserityyppiset, molossityyppiset sekä sveitsinpaimenkoirat, alaryhmä 2.2 vuoristotyyppiset molossirodut; käyttökoetulosta ei vaadita. Rotu on hitaasti kehittyvä, nartut ovat täysin kehittyneitä vasta 2 3- vuotiaina ja urokset aikaisintaan 4-vuotiaina. Voimakas, raskastekoinen, hyvärakenteinen ja vankkaluustoinen. Olemus on vaikuttava, arvokas ja totinen. Koirassa yhdistyy majesteettinen vahvuus, jykevyys ja kestävyys; se kykenee työskentelemään kaikenlaisissa ilmasto-olosuhteissa.
Täsmennys: on muistettava ne olosuhteet ja ympäristö missä nämä koirat ovat joutuneet työskentelemään, ja peilattava sanoja raskas ja vankka ympäristön ihmisten ja elinympäristön kokoon vuoristotyyppiset molossirodut eivät ole matalaraajaisia
vanha kuva tiibetistä
suomalainen koira 90 luvulta
Käyttäytyminen ja luonne Itsenäinen ja suojeleva, kunnioitusta herättävä. Erittäin uskollinen perheelleen ja reviirilleen. Kotona vahtii tiukasti reviiriään. Kehään vahtiminen ei kuulu, se ei ole koiran omaa reviiriä
Runko on hieman säkäkorkeutta pitempi. Liikkeet ovat voimakkaat, aina keveät ja joustavat; pitkä ja tehokas askel. Nopeuden lisääntyessä koiralla on taipumus yksijälkisyyteen. Käynnissä liikkeet vaikuttavat hyvin verkkaisilta. Koira kykenee toimimaan vaihtelevassa maastossa kestävästi ja notkeasti.
Pää kallo ja kuono samanpituiset joskin kuono voi olla hieman lyhyempi Leveä, raskas ja voimakas. Aikuisella koiralla on päässä poimu, joka voi ulottua silmien yläpuolelta suupieleen. Kallo-osa on leveä, vain hieman kaareva. Niskakyhmy on voimakkaasti korostunut - ei selvästi näkyvissä johtuen voimakkaasta karvoituksesta Otsapenger selvästi erottuva - näyttää karvoituksesta johtuen voimakkaammalta kuin onkaan Kuono-osa melko leveä, täyteläinen ja syvä Huulet hyvin kehittyneet ja alaleuan peittävät - ei kuitenkaan riippuvat ja löysät Normaali leikkaava purenta. Tasapurenta hyväksytään. Täysihampaisto
hyvä ilme
Silmät Kaukana toisistaan, soikeat ja hieman viistot itämainen ilme Silmäluomet ovat tiiviit
Korvat Keskikokoiset, kolmiomaiset, kallon ja silmän väliselle tasolle kiinnittyneet. Eteenpäin taittuneet ja suuntautuneet. Korvalehdet ovat pehmeän ja lyhyen karvan peittämät Mikäli korvissa on pitkää karvaa, se yleensä alkaa jo kallosta. Pelkästään korvissa pitkää karvaa ei pitäisi olla
Löysää kaulanahkaa ei saa olla liikaa. Ei myöskään ryppyjä. Löysä kaulanahka on yleistynyt. Huomaa myös liian riippuvat löysät huulet. Punaisella uroksella selvästi sairaat silmät. Näillä molemmilla kuvien koirilla on jo liialliset kaulapussit Huulet ovat liian roikkuvat
RUNKO: Vahva. SELKÄ: Suora ja lihaksikas. LANTIO: Leveä ja melko tasainen. RINTAKEHÄ: Melko syvä, kohtalaisen leveä ja kyynärpäiden alapuolelle ulottuva. Rintakehä on kaarevien kylkiluiden johdosta sydämenmuotoinen. Rintakehä on siis sydämenmuotoinen, eikä se tarkoita liian raskasta tai tynnyrimäistä. Kylkiluut kaareutuvat hyvin ylhäältä, mutta edestä koira ei todellakaan saa olla liian leveä. Rintakehä ulottuu kuitenkin aina hieman kyynärpäiden alapuolelle Katso näitä kuvia myös eturaajojen ja käpälien mallina. Erinomaiset hännät molemmilla
Mallikkaita koiria, ei kuitenkaan täydessä turkissa
Toivottavasti tämä materiaali selventää rotumääritelmän lisäksi tiibetinmastiffin kokonaiskuvaa. Täällä tilaisuudessa teillä toivottavasti on mahdollisuus nähdä koiria myös lähes täydessä turkissa. Yllä olevia karrikatyyrejä tuskin kukaan teistä haluaa
Upea suomalainen nuori koira takavuosilta
Vanhimpia suomalaisia koiria oikeat tyypit
KIITOS