PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 10/2013/2 Dnro LSSAVI/41/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2013 Asia Hakija Leipojanlahden ruoppaus sekä valmistelulupa, Pirkkala Anian kylän yhteisten vesialueiden osakaskunta Hakemuksen vireilletulo Anian kylän yhteisten vesialueiden osakaskunta on 22.5.2012 Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Leipojanlahden ruoppaukseen Pirkkalan kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 7) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAN ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaavoitustilanne ja suojelualueet Hankealueella on voimassa oleva Pirkkalan kunnan rantojen käytön osayleiskaava, jonka mukaan alue on tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulainsäädännöllä. Avesaaressa on neljä lehtojen suojelualuetta, joiden kokonaispinta-ala on 7,8 ha. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankealue sijaitsee Pyhäjärvessä Pirkkalan kunnassa mantereen ja Avesaaren välisellä alueella. Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on estää mantereen ja Avesaaren välisen vesialueen, Leipojanlahden ja Leipojan Etulahden umpeenkasvaminen. Avesaaren ja mantereen väliin on rakennettu pengertie, jonka jälkeen alueen umpeenkasvaminen on voimistunut. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
Vesistötiedot Alueen kunnostaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on tien alle asennettu virtausrummut tien perusparannuksen yhteydessä. Toisessa vaiheessa Leipojanlahden ja Leipojan Etulahden väliselle alueelle ruopataan mutkitteleva vesiväylä vanhan umpeenkasvaneen väylän paikalle. Toiseen vaiheeseen kuuluu veden virtausväylien avaaminen ruoppaamalla ja lahtialueen kasvillisuuden niittäminen. Kunnostuksen tavoitteena on Avesaaren ympäristön luonnontilaisen virtauksen palauttaminen, alueen ennallistaminen ja monimuotoisuuden lisääminen alueella. Kohteen yläpuolella, Pyhäjärven Näppilässä, keskimääräinen vedenkorkeus on NN +76,85 m. Kohteen alapuolella, Pyhäjärvellä Nokialla, keskimääräinen vedenkorkeus NN +76,83 m. Vedenkorkeudessa ei ole suuria vaihteluita lukuun ottamatta talvikuukausia, jolloin vedenkorkeus on selvästi matalammalla keskivedenkorkeuteen verrattuna. Leipojanlahdella esiintyy kevätkutuisia kaloja. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Hankealueen virkistyskäyttö on alueen umpeenkasvun myötä vähentynyt. Ruoppausalueen rannat ovat umpeenkasvavaa vesijättöä. Peltoalueet reunustavat hankealuetta sekä Avesaaren, että mantereen puolella. Avesaaressa on ranta-asutusta, jonne kuljetaan hankealueen läpi kulkevaa pengertietä pitkin. Alueella pesii laulujoutsen, jonka pesäpaikka on vaihdellut viime vuosina. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Ruoppaus toteutetaan kelluvalla kaivinkoneella. Ruoppauksessa noudatetaan vanhan uoman paikkaa. Ruopattava ja kunnostettava alue on noin 1 455 m 2. Uoman leveys tulee olemaan noin 5-8 metriä ja uoman syvyys keskivedenkorkeudella on noin 0,5 m. Ruoppauksesta syntyy läjitettävää ruoppausjätettä noin 500 m 3. Uomaa ei syvennetä koko matkalta, koska alueesta osa on jo vapaan veden aluetta. Ruoppaus toteutetaan siten, että vapaan veden syvyys on maksimissaan noin 50 cm. Ruoppauksen ajaksi Avesaaren ja mantereen välinen veden virtaus estetään tukkimalla pengersiltaan asennetut rummut. Ruoppausmassojen lisäksi muodostuu vesikasvien ja niiden juurakoiden poistettaessa niittojätettä noin 300 m 3. Ruoppausmassat läjitetään osakaskunnan vesijättömaalle, jonka kokonaispinta-ala on noin 1 100 m 2. Lisäksi niittojäte ja mahdollisesti osa ruoppausmassasta pyritään kuljettamaan kompostoitavaksi lähialueen maanviljelijöille maanparannukseen. Läjitysalueet ovat tasamaata. Läjitettäessä kiinteämpi aines sijoitetaan läjitysalueen reunaan siten, että se tekee vallin rannan puolelle. Mahdollisesti vesipitoisempi ruopattu maa-aines sijoitetaan tämän vallin taakse, jolloin estetään sen valuminen takaisin vesistöön. Suhteellisen laajalla vesijätöllä on useita pohjaltaan kiinteitä alueita, joissa kasvaa kevyttä puustoa. Näin ollen alueille sijoitettavat massat eivät ole suorassa yhteydessä vesistöön missään virtausolosuhteissa eivätkä pääse kulkeutumaan helposti takaisin vesistöön. 2
3 Kiinteistötiedot Ruoppausmassat koostuvat pääosin orgaanisista vesikasvien jätteistä ja juurakoista. Joukossa voi olla myös alueella kasvaneen kevyen puuston tuotetta. Urakoitsijan arvion mukaan vähintään puolet ruopattavasta aineksesta on edellä mainittua kiinteämpää orgaanista ainesta ja loput maa-ainesta. Valuvaa liejua ei juuri ole. Varsinaista järven pohjaa ei ruopata. Ruoppausmassa on koostumukseltaan sellaista, ettei se valu helposti takaisin vesistöön. Ruoppaus on tarkoitus toteuttaa syys-lokakuussa 2013. Ruoppaus tehdään Anian kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Ruoppausmassat sijoitetaan samalla kiinteistöllä sijaitsevalle maa-alueelle. Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Hankkeen vaikutukset Vesialueen ja läjityspaikat omistaa hakija. Ruoppauksesta aiheutuu vähäistä veden samentumista, joka ei haittaa kalastusta eikä muuta vesialueen käyttöä, koska työt tehdään syksyllä. Veden samentuminen jää hyvin vähäiseksi, kun huomioidaan ruopattavien tai poistettavien kiinteiden massojen laatu, jotka koostuvat pääosin vesikasveista, niiden juurakoista ja vuosien mittaan kasvustosta muodostuneesta orgaanisesta massasta. Samentumista vähennetään sulkemalla ruopattavan väylän läpivirtaus kaivutöiden ajaksi. Hanke palauttaa osin vesistön luonnontilaiset virtausolot Avesaaren ja mantereen välillä, jotka ovat oleellisesti muuttuneet viime vuosisadan alussa rakennetun pengertien, rehevöitymisen ja säännöstelyn seurauksena. Virtaaman lisäyksellä alueella vähennetään Aniansalmen (Avesaaresta länsilounaaseen) virtaamia ja sitä kautta parannetaan talvisia jääoloja Aniansalmessa. Tämä puolestaan lisää jäällä liikkumisen turvallisuutta alueella. Suuret virtaamat etenkin talvijuoksutuksen aikana vaikeuttaa jäällä liikkumista ja aiheuttaa vaaratilanteita kalastuksen harjoittelijoille ja muille jäällä liikkujille. Alueella on runsaasti leväkukintoja, jotka heikentävät alueen virkistyskäyttöä ja kalastusta. Vesistössä on runsaan kotitarve- ja virkistyskalastuksen lisäksi myös merkittävää ammattikalastusta. Hanke parantaa myös alueen kalastusoloja. Umpeenkasvaminen on laajentunut ja uhkaa molempien lahtien suulla olevien vapaa-ajan asuntojen rantoja. Ruoppauksella parannetaan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ruoppauksen jälkeen alueella voi kulkea kanootilla tai pienellä veneellä. Alueella pesineen laulujoutsenen viimeisin pesäpaikka selvitetään ja ruoppaus toteutetaan sitä vahingoittamatta.
4 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hankasalmen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 2.1.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta ja Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Pirkkalan kunnalta sekä Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että hanke on yleisen tarpeen vaatima ja hankkeelle voidaan myöntää haetut luvat tavanmukaisin lupaehdoin. Tarkkailua koskevaksi lupaehdoksi riittää, että työn aikana ja kaksi viikkoa sen jälkeen tulee suorittaa päivittäin samentuneen alueen seuraamista. Tarvittaessa työ on keskeytettävä tai ruoppauskohde on ympäröitävä vesitiiviillä pressu- tms. seinämällä. Tarkkailusta on pidettävä kirjaa. 2. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalastusviranomainen on lausunnossaan todennut, että ruoppaus aiheuttaa veden samentumista ja vapauttaa myös ravinteita ja mahdollisia haitta-aineita veteen. Kyseinen vesialue on kuitenkin niin umpeenkasvanut, että samentumahaitat jäävät todennäköisesti lyhytaikaiseksi eikä sameus leviä kovin laajalle vesialueelle. Matalat ja vesikasvillisuuden valtaamat ranta-alueet ovat tärkeitä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita ja ne tarjoavat myös ruokaa ja suojaa monien kalojen poikasvaiheille. Rannan ruoppaaminen merkitsee yleensä kutupaikkojen ja rapujen suojapaikkojen tuhoutumista. Tässä tapauksessa veden vaihtuminen ja kalastusmahdollisuudet paranevat ja alueelle jää riittävästi poikas- ja lisääntymisalueita. Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen katsoo, että lupa ruoppaukseen voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 3. Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että ruopattava alue on Pirkkalan rantojen käytön osayleiskaavan mukaisella SL-alueella. Kaavamerkinnän mukaan alue on tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulainsäädännön nojalla. Leipojanlahden kapeampi kohta on tällä hetkellä avo- ja pensaikkoluhtaa, joka on jo osin puustoista. Vaikka hakijan mielestä alueella ei ole erityisiä suojeltavia luontoarvoja, on syytä olettaa rantaluhdan olevan ainakin linnustollisesti tärkeä alue. Pirkkalan ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitetuissa asiakirjoissa ei ollut mukana luontoselvitystä, ja mikäli tällaista selvitystä ei ole tehty, tulisi ennen
päätöksentekoa selvittää ainakin pesimälinnusto ja mahdolliset erityisesti suojeltavat lajit. Mikäli luontoselvitys on tehty tai se päätetään tehdä, pyydetään se lähettämään tiedoksi Pirkkalan ympäristölautakunnalle toimenpiteiden vaikutusten seuraamista varten. Veden virtauksen mahdollistaminen Äijäläntien virtausrummuilla sekä ruopattavalla väylällä hidastaa tai estää Leipojanlahden kapeamman osan umpeenkasvua. Ainakin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hanke on hyödyllinen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ruoppaaminen ja osittainen vesikasvien niitto parantaisi luultavasti esimerkiksi linnuston elinolosuhteita alueella. Ruopattava väylä on suunniteltu riittävän mutkikkaaksi, ja mikäli vielä paikoin tehtäisiin kaksi ruopattavaa väylää, joiden keskelle jätettäisiin saarekkeita, alueesta voisi muodostua linnustollisesti vieläkin tärkeämpi alue. Luhta-alueen osittainen täyttäminen ruoppausmassoilla muuttaisi rantaluhtaa osin maa-alueeksi, jolloin vesiekologisesti tärkeä elinympäristö osittain häviäisi. Ruoppausmassojen läjitys luhta-alueelle vähentäisi myös rantaluhdan suojavyöhykkeellistä merkitystä ja muuttaisi haitallisesti vesimaisemaa. Lisäksi läjityksestä voisi aiheutua pitkäaikaistakin samentumista vesistöön. Hanke on oikein toteutettuna tärkeä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi alueella. Ruoppausmassaa ja niittojätettä ei kuitenkaan tulisi sallia läjitettäväksi vesialueelle (rantaluhdalle) ainakaan suuria määriä. Näin toteutettuna hankkeen hyödyt olisivat selkeäsi haittoja suurempia. Lisäksi työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että linnustolle sekä vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. 5 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan selitys Hakija on selityksessään todennut Pirkanmaan Ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen ja Hämeen Ely-keskuksen kalatalousryhmän lausuntoihin, että ne ovat asialliset ja niissä esitetyt vaatimukset ovat tarkoituksenmukaiset. Molemmat lausunnonantajat ovat selvästi ymmärtäneet hankkeen tavoitteet ja toimenpiteiden myönteiset vaikutukset alueen ekosysteemiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Hakija pitää hyvänä Y- vastuualueen lausunnossa esitettyä samentuman tarkkailua ja on valmis toteuttamaan sen esitetyssä laajuudessa. Samentumisen leviämisen estämiseksi osakaskunta esittää, että asennetut virtausrummut tukitaan toimenpiteen ajaksi (ja pidetään suljettuina hankkeen jälkeen niin kauan, että samentuma on laskenut) joko vanerilevyllä tai pressulla. Myös ruoppaus toteutetaan siten, että toimenpiteet aloitetaan rannan suunnasta ja avoveden suuntaan jätetään kannas kiinni siihen asti, kunnes hanke on saatu valmiiksi. Myös pohjoisen Leipojanlahden niitto toteutetaan vasta ruoppauksen jälkeen, jolloin kasvusto toimii eräänlaisen biosuodattimena ja hidastaa mahdollisen samentuman leviämistä. Kummatkin Leipojanlahdet ovat melko hyvin tuulilta suojassa. Äijäläntien eteläpuolen toimenpidealueelle sopii vain etelätuuli ja tällöinkin ruopattava alue jää jonkin verran niemen taakse suojaan. Tuuli myös painaa samentu-
man kohti asumatonta rantaa, eikä levitä sitä muualle. Pohjoinen Leipojanlahti on käytännössä kokonaan suojassa tuulilta. Ainoastaan rumpujen avaamisen jälkeen voi alueelta levitä virtauksen mukana vähän samentumaa. Tätä vähennetään edellä mainitulla virtauksen estämisellä. Toimenpiteen ajankohdalla pyritään estämään hankkeen haitat mm. kalastukselle ja vapaa-ajan asukkaille. Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan esittänyt erilaisia vaatimuksia hankkeen toteuttamiselle. Anian osakaskunta haluaa antaa selityksensä seuraaviin ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämiin vaatimuksiin ja näkemyksiin: Lausunnon valmistelijan mukaan Leipojanlahden kapeampi kohta on tällä hetkellä avo- ja pensaikkoluhtaa, joka on jo osin puustoista. Hän arvelee, että alue olisi ainakin linnustollisesti tärkeä alue. Lausunnossa huomautetaan, ettei alueelle ole tehty luontoselvitystä tai pesimälinnuston selvitystä, jotka pitäisi tehdä. Hakijan mielestä on huomioitavaa, että lausunnon valmistelija on käynyt alueella vain viime vuoden joulukuussa, jolloin alue oli jäässä ja lumen peittämä. Alueen kasvillisuutta tai sen erityispiirteitä on mahdotonta havainnoida talvella. On myös huomioitava, että osayleiskaava alueelle on vahvistettu vuonna 1993 ja sen valmistelusta on yli 20 vuotta. Sinä aikana alue on pusikoitunut ja kasvanut paikoin täysin umpeen. Avovesialueilla on viime vuosina ollut runsaasti voimakkaita sinileväkukintoja. Mikäli Pirkkalan kunta olisi pitänyt aluetta suojelullisesti tärkeänä, olisi sillä ollut 20 vuotta aikaa tehdä alueelle erilaisia selvityksiä sekä ryhtyä toimenpiteisiin alueen ennallistamiseksi ja suojelemiseksi. Esitetyn luontoselvityksen ajankohdaksi hakija esittää Pirkkalan kunnalle esimerkiksi kesää 2015 2016, jolloin voitaisiin arvioida hankkeen vaikutuksia alueen ekosysteemiin sekä harkita mahdollisia laajempia suojelutoimenpiteitä, kun veden laatu, vesialueen monimuotoisuus, ja virtausolosuhteet lähenevät luonnonmukaista. Hakijalla ei ole mitään ko. selvitystä vastaan, mutta sillä ei ole myöskään selvityksen rahoitusmahdollisuutta. Mikäli kunta katsoo selvityksen olevan tarpeellinen, voi se sen teettää omalla kustannuksellaan, kuten muillekin tärkeiksi katsomilleen alueille (esim. Sikojoen ja Saukkolammin-Taaporinvuoren alueiden selvitykset). Osakaskunta on kieltänyt ko. alueella vesilintujen metsästyksen 1980-luvulta lähtien. Kiellosta huolimatta vesilintujen poikueita ei alueella ole sanottavasti esiintynyt. Lähistöllä on pesinyt useamman vuoden joutsenpari. Nämä kesyt linnut poikasineen viihtyivät kesällä 2012 tehdyn Äijäläntien perusparannuksen ajan (tienkunnostusta ja rumputyö) lähialueella eivätkä osoittaneet häiriintymisen merkkejä. Pesän paikka on vuosien aikana vaihdellut ja sen paikka otetaan huomioon niin, ettei sitä vaaranneta kunnostuksen yhteydessä. Ympäristölautakunnan lausunnossa todetaan, että luhta-alueen osittainen täyttäminen ruoppausmassoilla muuttaisi luhtaa osin maa-alueeksi, jolloin vesiekologisesti tärkeä elinympäristö osittain häviäisi. On huomioitavaa, että hankealue on melko laaja ja vain pieni osa siitä avattaisiin veden virtausta varten. Alueelle jää paljon sellaisia luhta-alueita, joihin ei kosketa ollenkaan. Massojen läjitys on tarkoitus tehdä sinne tänne sijoiteltaviin kasoihin, ei yhtenäiseen penkkaan uoman molemmille puolille. Kasat on tarkoitus pääosin 6
tehdä sellaisille paikoille, joissa pohja on kovaa ja jotka kasvavat osin jo pajua, leppää ja koivua. Suunnitelmiin merkattu viivoitettu alue tarkoittaa aluetta, joille massat on tarkoitus läjittää, mutta tarkoitus ei ole kattaa koko viivoitettua aluetta ruoppausmassoilla. Koko alue on hyvää vauhtia muuttumassa luhta-alueesta kokonaan maa-alueeksi, mikäli nyt suunniteltua hanketta ei toteuteta. Umpeen kasvaminen ja puuston lisääntyminen on tunnetuista syistä ollut varsinkin viime vuosina erittäin nopeaa. Muun muassa kaikki karun vesityypin kasvit (esim. vesitatar ja ahvenvita) ovat totaalisesti hävinneet ja vapaan veden osuus on hankkeen kohdealueella vähentynyt 10%:iin 50-60-luvun tasosta (hakijan edustajan kokemusperäiset havainnot). Hankkeen toteuttavalla urakoitsijalla on yli 20 vuoden kokemus vastaavista kunnostushankkeista ja hän on käynyt kesällä tutustumassa kohteeseen. Suunnitelmissa on toteuttaa ruoppaus mahdollisimman luonnonmukaisesti alkuperäisen uoman linjausta noudattaen. Uoma tehdään mutkitellen ja mahdollisuuksien mukaan alueelle jätetään saarekkeita ja niitä voidaan läjitysmassoilla korostaa. Läjitys tehdään siten, että tiiviimmällä maa-aineksella tehdään reunus, joka estää ruoppausmassan valumisen takaisin veteen. Urakoitsijan arvion mukaan massat voidaan turvallisesti läjittää suunnitellulle alueelle niin, etteivät ne myöhemmin aiheuta samentumaa vesialueella eivätkä ole suorassa yhteydessä vapaaseen veteen. Koska massa sisältää paljon kasviperäistä ainesta, ne peittyvät kasvillisuuteen jo seuraavan kasvukauden aikana. Ruoppausmassan pois vieminen tai läjittäminen muualle on käytännössä lähes mahdotonta. Mikäli massat pitää kuljettaa muualle, on ne ensin lastattava proomuun. Koska ruopattavan uoman syvyys on melko pitkältä matkalta vain noin 50 cm, ei proomullakaan päästä riittävän lähellä kaivinkonetta Äijäläntien pohjoispuolella. Tämä vaikeuttaisi ja pitkittäisi itse ruoppausta huomattavasti. Proomulla ruoppausmassat täytyy kuljettaa riittävän syvään ja kovarantaiseen paikkaan (esim. Kranstolpan ranta.) Täällä ne tulisi purkaa kaivinkoneella kuljetuskalustoon (traktori/kuorma-auto), jolla massat kuljetettaisiin lopulliseen läjityspaikkaan. Hakijalla ei ole minkäänlaisia taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa yllä kuvattua läjitysmassojen pois vientiä. Koska rantapeltojen omistajat eivät ole halukkaita ottamaan ruoppausmassaa vastaan, hakijalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin läjittää massat omalle, osin jo kovalle, maa-alueelleen. Myös talviaikaan tapahtuva ruoppaus on mahdotonta, koska alueelle valuu lämpimiä pohjavesiä, eikä alueen riittävä jäädyttäminen onnistu. Työn suunniteltu ajankohta on elokuun loppu-syyskuun alku. Tällöin sekä niitto että ruoppaus voidaan tehdä samalla kertaa niin että vesikasvien niitto on vielä järkevää ja myös ruoppaus on mahdollista toteuttaa. Tällöin myös mahdollisesti alueella pesivät lintujen poikaset ovat lähteneet pesistä. Mikäli vastoin hakijan, Pirkanmaan Ely-keskuksen Y-vastuualueen ja Hämeen Ely-keskuksen kalatalousryhmän näkemyksiä ja lausuntoja ruoppausmassoja ei voida läjittää hakijan omistamalle alueelle tai alueelle on laadittava linnusto- tai luontoselvitys, on hakijan luovuttava hankkeesta, koska sen toteuttaminen tulee olemaan taloudellisesti mahdotonta, ellei Pirkkalan kunnan ympäristölautakunta vastaa vaatimiensa toimenpiteiden rahoituksesta. 7
8 Aluehallintoviraston ratkaisu Luparatkaisu Lupamääräykset Neuvoteltuaan useampaan otteeseen urakoitsijan kanssa hakija katsoo, että hanke on toteutettavissa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti niin, etteivät alueen lintuolosuhteet tai luhta-alueet vaarannu. Hanke tähtää kaikin puolin siihen, että alue saadaan kunnostettua kokonaisvaltaisesti niin, että sen monimuotoisuus ja luontoarvot entisestään lisääntyvät. Hakija on liittänyt selityksensä liitteeksi silloisen Pirkanmaan ympäristökeskuksen tekemän kunnostustarveselvityksen alueesta vuodelta 2007 sekä muutamia valokuvia alueesta heinä-elokuulta 2012. Aluehallintovirasto myöntää Anian kylän yhteisten vesialueiden osakaskunnalle luvan ruoppaukseen ja niittämiseen Pyhäjärvessä Pirkkalan kunnassa mantereen ja Avesaaren väliselle alueelle hakemuksen ja hakemuksen täydennyksen mukaisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi. Rakenteet 1. Leipojanlahteen Anianselän ja Sorvanselän välille ruopataan 5 8 metriä leveä vesiuoma vanhan umpeenkasvaneen uoman paikalle hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan yleissuunnitelman ja leikkauspiirustuksen mukaisesti. Ruopattavan alueen pinta-ala on noin 1 500 m 2 ja ruoppausmassojen määrä noin 800 m 3. Töiden suorittaminen 2. Ruoppaustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Ruoppaustöitä ei saa tehdä lintujen pesimä- ja kalojen lisääntymisaikana 1.4 31.8. Ruopattavan väylän läpivirtaus estetään töiden ajaksi tilapäisellä padolla. 3. Kaikki ruoppausmassat on läjitettävä maalle tulvarajan yläpuolelle siten, että ruoppausmassat eivät pääse valumaan takaisin vesistöön. 4. Alueet, joissa työn vuoksi rikotaan jäätä tai jään kantavuus on huonontunut merkittävästi, on merkittävä asianmukaisesti. 5. Luvan saajan on selvitettävä ruoppausalueella mahdollisesti olevat putket, johdot ja kaapelit. Työt on tehtävä näitä vaurioittamatta. Korvaukset 6. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle.
9 Tarkkailu 7. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia päivittäin työn aikana ja kaksi viikkoa työn valmistuttua. Tarkkailussa seurataan samentuneen alueen laajuutta silmämääräisesti. Tarvittaessa ruoppaustyö on keskeytettävä tai ruoppausalue suojattava ympäröivän vesialueen samentumisen estämiseksi. Tarkkailun havainnot kirjataan ja toimitetaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 8. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. Ilmoitukset 9. Töiden aloittamisesta on (30 päivää) etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Hankkeen valmistumisesta tai hankkeeseen kuuluvan rakennelman käyttöönotosta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Sovelletut säännökset Hanke parantaa vesialueen tilaa ja estää alueen umpeenkasvun. Ruoppauksesta aiheutuu töidenaikaista veden samentumista. Samentumishaittaa vähennetään estämällä töidenaikainen ruoppausalueen läpivirtaus. Töiden toteutusajankohtaa on rajattu virkistyskäytölle, kalojen lisääntymiselle ja lintujen pesinnälle aiheutuvan haitan estämiseksi. Hankkeen toteuttaminen ei vaikuta Avesaaren lehtojensuojelualueen luonnonarvoihin. Hanke ei ole voimassa olevien kaavamääräysten vastainen eikä heikennä Pirkkalan kunnan rantojen käytön osayleiskaavan toteuttamista. Pyhäjärven eteläosa on luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa ekologisesti tyydyttävään tilaan. Pirkanmaan vesienhoidon tavoiteohjelman mukaan hyvä ekologinen tila saavutetaan vuoteen 2021 mennessä. Hankkeen toteuttaminen ei vaaranna tilatavoitteiden saavuttamista. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta ja 6 :n 2 momentti ja 7
10 Valmistelulupa Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen ryhtyä valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Sovelletut säännökset Hakija ei ole eritellyt toimenpiteitä, joihin valmisteluluvalla olisi määrä ryhtyä. Hankkeessa toteutettavat ruoppaustyöt ovat sellaisia, että niiden palauttaminen ennalleen ei ole mahdollista siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Vesilain 3 luvun 16 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Aluehallintovirasto ottaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetyt tiedot ovat riittävät lupaharkinnan tekemiseksi, eikä Pirkkalan kunnan ympäristöviranomaisen vaatima luonto- ja lintuselvitys ole tarpeen. Hankkeella ennallistetaan alueen luonnontilaa, estetään sen umpeenkasvua ja edesautetaan rantaosayleiskaavan toteutumista suojeluarvojen säilymisen osalta. Ruopattava alue on kapea ja suurin osa rantaluhdasta jää koskemattomaksi. Ruoppauksella estetään lahden umpeenkasvaminen, joten erityisesti vesilintujen elinolosuhteet paranevat. Käsittelymaksu on 1 280 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain mukaisen ruoppaushanketta, jonka massamäärä on alle 2 000 m 3 ktr, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 280 euroa.
11 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Anian kylän yhteisten vesialueiden osakaskunta Pirkkalan kunta Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Pirkkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla.
12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jaakko Tuhkanen Piia Nieminen. Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen. PN/TKa
13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.3.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valitus-kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.