Aluejohtaja 21.5.2014
Puunkorjuun kehittämisen painopisteet Puunkorjuun kausivaihtelun vähentäminen Puun jalostamisen ja katkonnan optimointi
1000 m3 Kausivaihtelun vähentäminen 6000 Puunkorjuun kausivaihtelu 2000-2011 5000 4000 3000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Kausivaihtelu Kausivaihtelu tulee kalliiksi sekä koneyrittäjällä että teollisuudelle Koneiden alhainen käyttöaste erityisesti keväällä heikentää yritysten kannattavuutta Ylisuuret konetyömäärät talvella lisäävät marginaalikustannuksia ja harmillista työntekijöille Ylimääräinen harmi työntekijälle kun tulotaso vaihtelee voimakkaasti Vähentää metsätyön houkuttelevuutta nuorten keskuudessa
Tärkeimmät tekijät joilla kausivaihteluun voi vaikuttaa Konekehittely Puunkorjuumenetelmät Varastotason optimointi Suunnittelumenetelmien kehittäminen Asenne
Konekehittely Prosilvatäystelakalusto Kantavaa pintaa jopa 7 m Monet tekniset innovaatiot telastossa, rakenteessa ja ohjauksessa Ponsse 10 p kuormatraktori Viidennen pyöräparin säätö hydraulisesti Suolle viritetty Ponsse Gazelle Kuormatilan alaosaa kavennettu takana 102 cm leveät superkantavat telat
Ajourien leveyden lisääminen Pääajourilla ajourien leventäminen (4.5->6m) Koneen kuljettajalla mahdollisuus hyödyntää koko ajouran leveys ja ohjata kone kulkemaan toista raidetta vanahna raiteen viereen Testeissä havaittu merkittävä maksimipainuman pieneminen Hyvä palaute kuljettajilta
Leimikon korjuukelpoisuus 1. Leimikon suunnittelutietojen pohjalta jaetaan leimikot pakkaskauden, talvikauden, kuivan ajan ja kostean ajan leimikoihin 2. Puunkorjuuoperaation ajoitusta säädetään sääolosuhteiden mukaan 3. Puunkorjuun ajourasuunnittelussa käytetään ennakkoon saatavaa tietoa hyödyksi
Leimikon korjuukelpoisuuden arviointi Pakkaskausi Talvikausi Kuivakausi Kosteakausi Heikkopuustoiset/ paksuturpeiset rämeet Multavat maat Alavat rinteet Runsaspuustoiset rämeet Hienojakoiset kuusikot ja männiköt Hiekkapohjaiset männiköt Karkean moreenin kuusikot Kantavuus paranee
Suon kantavuuden komponentit Suon kantavuuden komponentit/metlan edelliset hankkeet Puuston tilavuus Juuristovaikutus (suovarvut, alikasvos, puut) Konetyyppi Hakkuutähteet Kosteuden vaikutus kantavuuteen!!! Kosteus??? 5/28/2014 10
Varastotason optimointi Japanese lake: Veden pinta = varastotaso Onko Suomessa puuhankintalogistiikan toteutuksessa ajauduttu liian korkeaan varastotasoon?
Turpeen pohjaveden pinnan ennustaminen Puustotieto laserkeilausdatasta Ojien korkeussuhteet Etäisyys lähimpään ojaan Hydrologiamalli pohjaveden pinnan tason määrittämiseksi (Hökkä et al.2013) Puuston tilavuus Etäisyys lähimpään ojaan Suhteellinen korkeusasema Kumulatiivinen haihdunta ja sadanta 30 vrk haihdunta/sadanta OUTPUT: Pohjavesipinta
Päätöksenteko Leimikoiden tarkempi jaottelu kantavuusluokkiin Go/ No go päätöksenteko Ajourareittien sijoittaminen leimikon sisällä Muutaman vuoden päästä täysin mahdollista toimittaa koneohjaamoon jatkuvasti päivittyvä kartta-layer leimikon korjuukelpoisuudesta
Puun jalostamisen ja käytön optimointi Tuote/jalostusvariaation lisääntyminen muuttaa perinteistä sahatukki/kuitupuu -jakoa
Katkonnan ohjauksen dilemma Runko Leimikko Runkokohtainen optimointi johtaa epätoivottuun leimikkooptimiin Leimikko-optimi ei johda optimaaliseen tavoitejakaumaan korjuuohjelman tasolla Metsä (korjuuohjelma) On siis jossain määrin luovuttava runkokohtaisesta optimista, jotta leimikkokohtainen optimi voitaisiin saavuttaa
Runkojoukon kuvaaminen lentolaserkeilausdatan avulla Kehitystyön keskiössä runkojoukkokuvauksen muodostaminen laserkeilausdatan avulla Markus Holopainen
Puukaupan hinnoittelumenetelmien kehittäminen Rungonosahinnoittelua selvitetään parastaikaa MMM:n työryhmässä Tukin katkonta (jalostus) ja hinnoittelu erotettaisiin toisistaan
Thank you