Määräykset ja ohjeet 8/2013

Määräykset ja ohjeet 8/2013 Huomattavien omistus- ja ääniosuuksien ilmoittaminen Dnro FIVA 9/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi www.finanssivalvonta.fi Lisätietoja Markkinavalvonta/Markkinat

2 (21) Määräysten ja ohjeiden oikeudellinen luonne Määräykset Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelmassa Määräys -otsikon alla esitetään Finanssivalvonnan antamat määräykset. Määräykset ovat velvoittavia oikeussääntöjä, joita on noudatettava. Finanssivalvonta antaa määräyksiä ainoastaan määräyksenantoon valtuuttavan lain säännöksen nojalla ja sen asettamissa rajoissa. Ohjeet Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelmassa Ohje -otsikon alla esitetään Finanssivalvonnan tulkintoja lainsäädännön tai muun velvoittavan sääntelyn sisällöstä. Ohje -otsikon alla on lisäksi suosituksia ja muita toimintaohjeita, jotka eivät ole velvoittavia. Ohjeissa on myös kansainvälisten ohjeiden ja suositusten noudattamista koskevat Finanssivalvonnan suositukset. Ohjeen kirjoitustavasta ilmenee, milloin kyseessä on tulkinta ja milloin suositus tai muu toimintaohje. Ohjeiden kirjoitustapaa sekä määräysten ja ohjeiden oikeudellista luonnetta on selvitetty tarkemmin Finanssivalvonnan verkkopalvelussa. Finanssivalvonta.fi > Sääntely > Määräys- ja ohjekokoelma > Uusi määräyskokoelma

3 (21) Sisällysluettelo 1 Soveltamisala ja määritelmät 5 1.1 Soveltamisala 5 1.2 Määritelmät 5 2 Säädöstausta ja kansainväliset suositukset 6 2.1 Lainsäädäntö 6 2.2 Euroopan unionin direktiivit 6 2.3 Kansainväliset suositukset 6 3 Tavoitteet 7 4 Liputusvelvollisuus 8 4.1 Säännösten soveltamisala 8 4.2 Liputusvelvollisuuden syntyminen 8 4.3 Omistus- ja ääniosuuden laskeminen 10 4.3.1 Kohdeyhtiön osakkeiden kokonaismäärä ja kokonaisäänimäärä 10 4.3.2 Olemassa oleva omistus- ja ääniosuus 11 4.3.3 Mahdollinen tuleva omistus- tai ääniosuus 12 4.4 Poikkeukset liputusvelvollisuudesta 13 4.5 Liputusvelvollisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä 16 4.5.1 Johdannaissopimukset 16 4.5.2 Vaihtovelkakirjat, optio-oikeudet ja muut erityiset oikeudet 16 4.5.3 Julkinen ostotarjous 17 4.5.4 Osakelainaus 17 4.5.5 Listautuminen 17 4.6 Liputusilmoituksen tekeminen 18 5 Kohdeyhtiön julkistamisvelvollisuudet 19 5.1 Osakkeenomistajan liputusilmoitusta koskevan tiedon julkistaminen 19 5.2 Kokonaisäänimäärän ja kokonaisosakemäärän julkistamisvelvollisuus 19 5.3 Liputusilmoituksen julkistaminen omien osakkeiden hankinnoista ja

4 (21) luovutuksista 20 6 Kumotut määräykset ja ohjeet 21

5 (21) 1 Soveltamisala ja määritelmät 1.1 Soveltamisala (1) Näitä ohjeita sovelletaan pörssiyhtiöihin ja muihin säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden liikkeeseenlaskijoihin, joiden säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltio on Suomi, sekä näiden osakkeenomistajiin ja osakkeenomistajiin rinnastettaviin henkilöihin. 1.2 Määritelmät (2) Kohdeyhtiöllä tarkoitetaan näissä ohjeissa arvopaperimarkkinalain (AML) 9 luvun 3 :n mukaisesti pörssiyhtiötä ja muuta AML:n 9 luvun 1 :n 2 momentissa tarkoitettua liikkeeseenlaskijaa, jonka osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla ja johon kohdistuva omistus- ja ääniosuus on ilmoitettava ja julkistettava AML:n 9 luvun säännösten mukaisesti. (3) Liputusvelvollisuudella tarkoitetaan näissä ohjeissa AML:n 9 luvun mukaista osakkeenomistajan velvollisuutta ilmoittaa huomattavasta omistus- ja ääniosuudesta liikkeeseenlaskijassa, jonka osake on kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla. (4) Liputusrajalla tarkoitetaan näissä ohjeissa AML:n 9 luvun 5 :n 1 momentin mukaisia liputusvelvollisuuden synnyttäviä omistus- ja ääniosuuksia. (5) Osakkeenomistajalla tarkoitetaan näissä ohjeissa osakkeenomistajaa ja AML:n 9 luvun 4 :n nojalla osakkeenomistajaan rinnastettavia henkilöitä. (6) Olemassa olevalla omistus- ja ääniosuudella tarkoitetaan näissä ohjeissa AML:n 9 luvun 5 :n 1 momentissa sekä 6 ja 7 :ssä tarkoitettua mukaista omistus- ja ääniosuutta. (7) Mahdollisella tulevalla omistus- ja ääniosuudella tarkoitetaan näissä ohjeissa omistus- ja ääniosuutta, joka perustuu AML:n 9 luvun 5 :n 2 momentissa tarkoitettuun sopimukseen tai muuhun järjestelyyn, joka toteutuessaan johtaa liputusrajan rikkoutumiseen.

6 (21) 2 Säädöstausta ja kansainväliset suositukset 2.1 Lainsäädäntö Näiden ohjeiden aihepiiriin liittyvät seuraavat säädökset: Arvopaperimarkkinalaki (746/2012, jäljempänä myös AML) Valtiovarainministeriön asetus huomattavien omistus- ja ääniosuuksien ilmoittamisesta (1021/2012, jäljempänä myös VMA). 2.2 Euroopan unionin direktiivit Näiden ohjeiden aihepiiriin liittyvät läheisesti seuraavat Euroopan unionin direktiivit: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY (32004L0109), annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta; EUVL N:o L 390, 31.12.2004, s. 38 (jäljempänä myös avoimuusdirektiivi) Komission direktiivi 2007/14/EY (32007L0014), annettu 8 päivänä maaliskuuta 2007, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin 2004/109/EY tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä; EUVL N:o L 69, 9.3.2007, s. 27 (jäljempänä myös avoimuusdirektiivin täytäntöönpanodirektiivi) 2.3 Kansainväliset suositukset Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (jäljempänä myös ESMA) on julkaissut avoimuusdirektiiviin ja avoimuusdirektiivin täytäntöönpanodirektiiviin liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen (ESMAn Q&A-asiakirja) sivustollaan www.esma.europa.eu. Näissä kysymyksissä ja vastauksissa käsitellään myös liputusvelvollisuutta. On kuitenkin otettava huomioon, että arvopaperimarkkinalain säännökset liputusvelvollisuudesta ovat osittain avoimuusdirektiivin vähimmäisvaatimuksia laajemmat.

7 (21) 3 Tavoitteet (1) Nämä ohjeet käsittelevät osakkeenomistajan liputusvelvollisuutta ja liputusvelvollisuuteen liittyviä kohdeyhtiön julkistamisvelvollisuuksia. Näiden ohjeiden tavoitteena on saattaa osapuolten tietoon liputusvelvollisuuteen liittyviä Finanssivalvonnan suosituksia ja tulkintoja. Finanssivalvonta esittää näissä ohjeissa myös liputusvelvollisuuteen liittyviä käytännön soveltamis- ja menettelyohjeita. (2) Liputusvelvollisuutta koskevan sääntelyn ja näiden ohjeiden tavoitteena on edistää liikkeeseenlaskijan omistus- ja äänivaltarakenteen sekä siinä tapahtuvien muutosten läpinäkyvyyttä. Liputusvelvollisuuden perusteella julkistettavat tiedot voivat myös vaikuttaa myös kohdeyhtiön arvopaperien arvoon.

8 (21) 4 Liputusvelvollisuus 4.1 Säännösten soveltamisala (1) AML:n 9 luvun 1 :n 2 momentin mukaan luvun säännöksiä sovelletaan kohdeyhtiönä olevaan pörssiyhtiöön ja sen osakkeenomistajaan sekä osakkeenomistajaan rinnastettavaan henkilöön. Luvun säännöksiä sovelletaan myös muuhun liikkeeseenlaskijaan, jonka säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltio on AML:n 7 luvun 2 :n 2 momentin mukaan Suomi, ja sen osakkeenomistajaan sekä osakkeenomistajaan rinnastettavaan henkilöön. OHJE (kohdat 2 4) (2) Liputusvelvollisuus ja kohdeyhtiön julkistamisvelvollisuus perustuu avoimuusdirektiivin mukaisesti kohdeyhtiön kotivaltion lainsäädäntöön. Siten AML:n 9 luvun 1 :n nojalla luvun säännöksiä sovelletaan suomalaisiin yhtiöihin, kun niiden osake on kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla missä tahansa ETA-valtiossa. (3) Avoimuusdirektiivin mukaisesti niiden Suomessa säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden, joiden yhtiöoikeudellinen kotipaikka on toisessa ETA-valtiossa, liputusvelvollisuus ja kohdeyhtiön julkistamisvelvollisuus määräytyvät yhtiön kotivaltion säännösten perusteella. (4) Kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoihin AML:n säännöksiä sovelletaan AML:n 9 luvun 1 :n nojalla vain silloin, jos liikkeeseenlaskijan säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltio on AML:n 7 luvun 2 :n 2 momentin nojalla Suomi. 4.2 Liputusvelvollisuuden syntyminen (5) AML:n 9 luvun 5 :n mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle (liputusilmoitus), kun osuus saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 prosentin taikka kahden kolmasosan (66 2/3 prosentin) kohdeyhtiön äänimäärästä tai osakkeiden kokonaismäärästä. Liputusilmoitus on tehtävä myös, kun osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaa liputusrajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka osuuden vähenemiseen liputusrajan alle. (6) AML:n 9 luvun 6 :ssä on lueteltu esimerkkejä tilanteista, joissa osakkeenomistajan oikeus hankkia, luovuttaa tai käyttää toisen henkilön omistamia kohdeyhtiön osakkeisiin liittyviä ääniä, luetaan osakkeenomistajan ääniosuuteen.

9 (21) (7) AML:n 9 luvun 7 :n mukaan osakkeenomistajan ilmoitettavaan osuuteen luetaan luvun 5 ja 6 :ssä tarkoitettujen osuuksien lisäksi: 1) osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistus- ja ääniosuus; 2) osakkeenomistajan ja sen määräysvallassa olevan yhteisön eläkesäätiön ja eläkekassan omistus- ja ääniosuus. (8) AML:n 9 luvun 4 :n mukaan mitä AML:n 9 luvussa säädetään osakkeenomistajasta, sovelletaan myös osakkeenomistajaan rinnastettavaan henkilöön. Osakkeenomistajaan rinnastetaan henkilö, joka käyttää määräysvaltaa osakkeenomistajassa tai jonka AML:n 9 luvun 5 tai 6 :ssä tarkoitettu tai 7 :ssä säädetyllä tavalla mukaan luettu osuus kohdeyhtiössä muuttuu. OHJE (kohdat 9 14) (9) Liputusvelvollisuus koskee AML:n 9 luvun 5 :n nojalla erikseen sekä omistusosuutta että ääniosuutta. (10) Liputusvelvollisuus syntyy AML:n 9 luvun 5 :n nojalla erikseen toisaalta olemassa olevasta omistus- tai ääniosuudesta (1 momentti) ja toisaalta mahdollisesta tulevasta omistus- tai ääniosuudesta (2 momentti). Liputusvelvollisuus mahdollisesta tulevasta omistus- tai ääniosuudesta syntyy, jos olemassa oleva omistus- tai ääniosuus yhdessä sopimuksesta tai muusta järjestelystä aiheutuvan omistus- tai ääniosuuden muutoksen kanssa saavuttaa, ylittää tai alittaa liputusrajan. (11) Koska olemassa olevan ja mahdollisen tulevan omistus- ja ääniosuuden liputuksissa on kyse eri liputusperusteista, liputusvelvollisuus syntyy Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan AML:n 9 luvun 5 :n perusteella uudelleen siinä vaiheessa, kun mahdollinen tuleva omistus- tai ääniosuus muuttuu olemassa olevaksi omistus- tai ääniosuudeksi sopimuksen tai järjestelyn toteutuessa tai rauetessa. (12) Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan AML:n 9 luvun 5 :n mukaisen liputusvelvollisuuden syntymistä arvioitaessa ei ole lähtökohtaisesti merkitystä sillä, kuinka pitkäaikainen saavutettu omistus- tai ääniosuus on. Koska liputusvelvollisuuden ensisijaisena tarkoituksena on antaa tietoa äänivaltamuutoksesta kohdeyhtiössä, Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan saman päivän aikana tapahtuvia edestakaisia saman liputusrajan rikkoutumisia ei tarvitse liputtaa erikseen. Liputusvelvollisuus kaupankäyntipäivän päätöstilanteesta syntyy, jos se edellisen kaupankäyntipäivän päätöstilanteeseen verrattuna on saavuttanut, ylittänyt tai alittanut liputusrajan. (13) Osakkeenomistajaan rinnastettavaksi henkilöksi katsotaan AML:n 9 luvun 4 :n nojalla henkilö, joka suoraan tai välillisesti voi käyttää osakkeisiin liittyviä hallinnoimis- tai varallisuusoikeuksia. Tällainen on esimerkiksi henkilö, joka ei itse omista osakkeita mutta jonka määräysvaltaan kuuluva yhteisö on osakkeenomistaja. Osakkeenomistajaan rinnastettavaksi henkilöksi katsotaan Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan myös esimerkiksi henkilö, jolla on sopimukseen tai muuhun oikeuteen perustuva oikeus käyttää toisen omistamiin osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun osakkeenomistajat ovat jättäneet päätäntävallan osakkeisiin liittyvistä hallinnoimisoikeuksista omaisuudenhoitajalle tai jollekin muulle asiamiehelle. Samantyyppinen tilanne on kyseessä myös silloin, kun rahastoyhtiö käyttää rahastojen omistamiin osakkeisiin liittyvää äänival-

10 (21) taa. Osakkeenomistajaan rinnastetaan Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan myös edunvalvoja, joka voi käyttää vajaavaltaisen osakkeisiin liittyvää äänivaltaa. (14) Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan liputusvelvollisuus on sekä osakkeenomistaja- että intressipiirikohtainen. Esimerkiksi konsernin emoyhtiölle tai luonnolliselle henkilölle syntyy AML:n 9 luvun 5 7 :n nojalla liputusvelvollisuus oman suoran omistus- tai ääniosuutensa lisäksi koko määräysvaltapiirinsä omistus- tai ääniosuudesta. Koska liputusvelvollisuus on toisaalta myös osakkeenomistajakohtainen, syntyy yksittäiselle konserniin tai määräysvaltapiiriin kuuluvalle yhtiölle AML:n 9 luvun 5 6 :n nojalla liputusvelvollisuus oman omistusja ääniosuutensa osalta liputusrajan saavuttamisesta, ylittymisestä tai alittamisesta, vaikka konsernin tai määräysvaltapiirin yhteenlaskettu omistus- tai ääniosuus ei muuttuisikaan. Tällaisessa tapauksessa konsernin emoyhtiö tai määräysvaltaa käyttävä luonnollinen henkilö voi kuitenkin AML:n 9 luvun 9 :n 2 momentin perusteella tehdä liputusilmoituksen osakkeenomistajan puolesta. 4.3 Omistus- ja ääniosuuden laskeminen 4.3.1 Kohdeyhtiön osakkeiden kokonaismäärä ja kokonaisäänimäärä (15) AML:n 9 luvun 9 :n 3 momentin mukaan liputusilmoituksessa on käytettävä kohdeyhtiön AML:n 8 luvun 6 :n mukaan julkistamia tietoja kohdeyhtiön kokonaisäänimääristä ja kokonaisosakemääristä. (16) VMA:n 5 :n mukaan AML:n 9 luvun 5 :ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden syntyminen lasketaan suhteessa kohdeyhtiön arvopaperimarkkinalain 8 luvun 6 :n mukaan julkistamiin tietoihin kohdeyhtiön kokonaisäänimäärästä ja kokonaisosakemäärästä. Jos ilmoitusvelvollisuus perustuu arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 :n 2 momenttiin, osakkeenomistaja voi kuitenkin laskea ilmoitusvelvollisuuden syntymisen suhteessa sopimuksen tai muun järjestelyn seurauksena toteutuvaan kohdeyhtiön kokonaisäänimäärään tai kokonaisosakemäärään edellyttäen, että kohdeyhtiö on sopimuksen tai muun järjestelyn osapuolena ja muutoksen määrä on tiedossa. Omistus- ja ääniosuutta laskettaessa osakkeenomistajan olemassa olevaan osuuteen lisätään tai siitä vähennetään se osuuden muutos, johon sopimus tai muu järjestely toteutuessaan johtaa, siltä osin kuin muutoksen määrä on tiedossa. (17) VMA:n 6 :n 3 momentin mukaan jos liputusilmoituksessa esitetään VMA:n 5 :n 2 momentin mukaisesti myös muutos kohdeyhtiön kokonaisäänimäärässä ja kokonaisosakemäärässä, peruste on mainittava ilmoituksessa. OHJE (kohdat 18 22) (18) Kohdeyhtiön osakkeiden kokonaismäärää ja kokonaisäänimäärää ei AML:n perusteella enää lasketa suhteessa kaupparekisteriin merkittyyn osakemäärään ja siihen liittyvään äänimäärään, vaan liputusvelvollisuuden arvioinnissa käytetyt osakkeiden kokonaismäärä ja kokonaisäänimäärä perustuvat aina tuoreimpaan kohdeyhtiön julkistamaan tietoon. (19) Kohdeyhtiön omien osakkeiden hankkiminen ei vaikuta osakkeenomistajan liputusvelvollisuuteen, sillä kohdeyhtiön omiin osakkeisiin liittyviä ääniä ei avoimuusdirektiivin mukaan vähennetä kohdeyhtiön kokonaisäänimäärästä. Jos kohdeyhtiö sen sijaan mitätöi hankki-

11 (21) miaan omia osakkeita, kohdeyhtiön osakkeiden lukumäärä ja osakkeenomistajien suhteelliset omistusosuudet muuttuvat. (20) Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan kohdeyhtiön kokonaisäänimäärässä ei oteta huomioon mahdollisia laista, yhtiöjärjestyksestä tai muusta vastaavasta seikasta johtuvia äänestysrajoituksia. (21) VMA:n 5 :n 2 momentin säännös soveltuu tilanteisiin, joissa kohdeyhtiön kokonaisäänimäärä tai kokonaisosakemäärä muuttuu sopimuksen tai muun järjestelyn seurauksena. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun kohdeyhtiö osana yrityskauppaa sopii suunnatusta osakeannista yhdelle henkilölle tai rajatulle henkilöjoukolle. Jos liikkeeseen laskettavien uusien osakkeiden määrä on VMA:n 5 :n 2 momentin edellyttämällä tavalla tiedossa, nämä henkilöt voivat liputusilmoitusta tehdessään ottaa huomioon kohdeyhtiön tulevan osake- ja äänimäärän ja ilmoittaa sen liputusilmoituksessa. (22) Omistus- tai ääniosuuden laskentatavasta johtuen liputusvelvollisuus saattaa AML:n 9 luvun 5 7 :n nojalla syntyä ilman osakkeenomistajan nimenomaisia toimiakin. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun osakkeenomistaja ei osallistu osakeantiin, jossa annetaan uusia osakkeita, ja osakeannin seurauksena hänen omistusosuutensa vähenee liputusrajalle tai sen alle. Osakkeenomistajien suhteelliset omistusosuudet voivat muuttua vastaavalla tavalla esimerkiksi sulautumisessa. Osakkeenomistajan omistus- tai ääniosuus voi puolestaan saavuttaa tai ylittää liputusrajan tilanteessa, jossa kohdeyhtiö mitätöi omia osakkeitaan. 4.3.2 Olemassa oleva omistus- ja ääniosuus (23) AML:n 9 luvun 5 :n 1 momentin mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle (liputusilmoitus), kun osuus saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 prosentin taikka kahden kolmasosan (66 2/3 prosentin) kohdeyhtiön äänimäärästä tai osakkeiden kokonaismäärästä. (24) AML:n 9 luvun 6 :ssä on lueteltu esimerkkejä tilanteista, joissa osakkeenomistajan oikeus hankkia, luovuttaa tai käyttää toisen henkilön omistamia kohdeyhtiön osakkeisiin liittyviä ääniä, luetaan osakkeenomistajan ääniosuuteen. (25) AML:n 9 luvun 7 :n mukaan osakkeenomistajan ilmoitettavaan osuuteen luetaan luvun 5 ja 6 :ssä tarkoitettujen osuuksien lisäksi osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistus- ja ääniosuus sekä osakkeenomistajan ja sen määräysvallassa olevan yhteisön eläkesäätiön ja eläkekassan omistus- ja ääniosuus. OHJE (kohdat 26 31) (26) Olemassa olevaa omistus- ja ääniosuutta laskettaessa otetaan AML:n 9 luvun 5 7 :n nojalla huomioon osakkeenomistajan suora ja välillinen omistus- ja ääniosuus. VMA:n 6 :n nojalla suora ja välillinen omistus- ja ääniosuus eritellään liputusilmoituksessa. (27) Suoralla omistus- ja ääniosuudella tarkoitetaan tässä osakkeenomistajan omistamia osakkeita ja niihin liittyviä ääniä. (28) Välillisellä omistus- ja ääniosuudella tarkoitetaan tässä: AML:n 9 luvun 6 :ssä lueteltuja ääniosuuksia

12 (21) AML:n 9 luvun 7 :n mukaisesti osakkeenomistajan osuuteen luettavia omistus- ja ääniosuuksia Muuta omistus- tai ääniosuutta, jonka käytöstä osakkeenomistaja voi tosiasiallisesti päättää (29) Välillistä omistus- ja ääniosuutta ei Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan lasketa suhteellisen omistus- tai ääniosuuden perusteella, vaan se otetaan huomioon täysimääräisenä. (30) AML:n 9 luvun 6 :n 5 kohdan säännös soveltuu esimerkiksi omaisuudenhoitoa tai rahoitusvälineiden säilyttämistä tarjoaviin sijoituspalvelun tarjoajiin silloin, kun niillä on oikeus käyttää omaisuudenhoito- tai säilytysasiakkaidensa osakkeisiin liittyviä ääniä. Säännöksen lähtökohtana on, että välilliseen ääniosuuteen luetaan sellaisiin osakkeisiin liittyvät äänioikeudet, joita sijoituspalvelun tarjoaja voi käyttää oman harkintansa mukaan ja ilman osakkeenomistajan tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä. AML:n 9 luvun 8 :n 1 kohdan nojalla säilyttäjän ei tarvitse laskea äänioikeuksia välilliseen ääniosuuteensa niissä tapauksissa, joissa säilyttäjä voi käyttää osakkeisiin liittyvää äänioikeutta vain erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti. (31) AML:n 9 luvun 6 :n 7 kohdassa säädetään asiamiehen tai edustajan välilliseen ääniosuuteen luettavista äänioikeuksista. Säännöksen lähtökohtana on, että asiamiehen tai edustajan ääniosuuteen luetaan sellaisiin osakkeisiin liittyvät äänioikeudet, joita hän voi käyttää oman harkintansa mukaan ja ilman osakkeenomistajan tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä. Asiamiehen tai edustajan välilliseen ääniosuuteen ei siten lasketa äänioikeuksia niissä tapauksissa, joissa osakkeenomistaja on antanut tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan osakkeenomistajana olevan oikeushenkilön palveluksessa olevalle henkilölle tai sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenelle ei kuitenkaan synny liputusvelvollisuutta siitä, että hän osakkeenomistajan edustajana käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa yhtiökokouksessa, vaikka osakkeenomistaja ei olisikaan antanut ohjeita äänioikeuden käytöstä. 4.3.3 Mahdollinen tuleva omistus- tai ääniosuus (32) AML:n 9 luvun 5 :n 2 momentin mukaan liputusilmoitus on tehtävä myös, kun osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaa liputusrajan saavuttamiseen, ylittymiseen tai alittumiseen. OHJE (kohdat 33 38) (33) Liputusvelvollisuus on Suomessa mahdollisen tulevan omistus- tai ääniosuuden suhteen avoimuusdirektiivin vähimmäisvaatimuksia laajempi. Avoimuusdirektiivissä mahdollisen tulevan omistus- tai ääniosuuden liputusvelvollisuus rajoittuu ainoastaan avoimuusdirektiivin täytäntöönpanodirektiivin 11 artiklassa määriteltyihin rahoitusvälineisiin, jotka kohdistuvat jo liikkeeseen laskettuihin osakkeisiin. Suomessa liputusvelvollisuus syntyy AML:n 9 luvun 5 :n 2 momentin nojalla myös esimerkiksi rahoitusvälineistä, jotka kohdistuvat myöhemmin liikkeeseen laskettaviin osakkeisiin, sekä muista sopimuksista ja järjestelyistä, jotka toteutuessaan johtavat liputusrajan saavuttamiseen, ylittymiseen tai alittumiseen. (34) AML:n 9 luvun 5 :n 2 momentissa tarkoitettu sopimus voi olla esimerkiksi johdannaissopimus, takaisinostosopimus tai lainaussopimus, jos tällainen sopimus voi johtaa osakkeiden tai niihin liittyvien äänien hankintaan, luovutukseen tai käyttöön. Myös esisopimus, jo-

13 (21) ka voi johtaa osakkeiden tai niihin liittyvien äänien hankintaan, luovutukseen tai käyttöön, synnyttää Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan liputusvelvollisuuden, jos lopullisen sopimuksen olennaiset osat ja ehdot on siinä määritelty tai sovittu riittävän tarkasti ja lopullisen sopimuksen syntyminen on todennäköistä. Säännöksessä tarkoitettu muu järjestely voi puolestaan olla esimerkiksi osakeanti, vaihtovelkakirjalaina, optio-oikeus tai julkinen ostotarjous. (35) AML:n 9 luvun 5 :n 2 momentin mukaisen liputusvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan, että sopimuksen tai muun järjestelyn kohteena olevan osake- tai äänimäärän perusteella on tiedossa, että osakkeenomistajan omistus- tai ääniosuus voi saavuttaa, ylittää tai alittaa liputusrajan. Liputusvelvollisuus syntyy heti, kun mahdollisuus liputusrajan saavuttamiseen, ylittymiseen tai alittumiseen on tiedossa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa osapuolet sopivat osakekaupasta mutta kaupan toteuttaminen edellyttää vielä viranomaislupaa, mahdollinen tuleva omistus- ja ääniosuus liputetaan, jos sopimuksen kohteena olevan osake- ja äänimäärän perusteella liputusraja kaupan toteutuessa saavutetaan, ylitetään tai alitetaan. Kun viranomaislupa on saatu ja osakekauppa toteutetaan, liputetaan erikseen olemassa olevan omistus- ja ääniosuuden muutos. Saavutettavan omistus- tai ääniosuuden määrä ei järjestelyn hetkellä sen sijaan ole tiedossa esimerkiksi silloin, kun osakkeita hankitaan yleisölle suunnatussa osaketarjouksessa, sillä saavutettava omistus- ja ääniosuus selviää tällöin vasta osakkeiden allokaation yhteydessä. Tällöin ostaja tai merkitsijä liputtaa liputusrajan saavuttamisen tai ylittämisen saatuaan tiedon allokaatiosta. Osakkeiden toimitusajankohdasta riippuen tällöin liputetaan joko olemassa olevan tai mahdollisen tulevan omistus- tai ääniosuuden muutos. (36) VMA:n 5 :n 3 momentin nojalla mahdollista tulevaa omistus- tai ääniosuutta laskettaessa olemassa olevaan omistus- ja ääniosuuteen lisätään tai siitä vähennetään se omistus- tai ääniosuuden muutos, johon sopimus tai muu järjestely johtaa. Mahdollista tulevaa omistus- tai ääniosuutta laskettaessa otetaan AML:n 9 luvun 5 :n 2 momentin nojalla huomioon kaikki sopimukset ja järjestelyt, jotka toteutuessaan johtavat omistus- tai ääniosuuden muuttumiseen. Esimerkiksi vaikka aiempi sopimus ei sopimushetkellä olisi aiheuttanut liputusvelvollisuutta, voi myöhempi osakekauppa yhdessä tämän sopimuksen kanssa aiheuttaa liputusvelvollisuuden. (37) Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan AML:n 9 luvun 5 :n 2 momentin säännös edellyttää, että mahdollista tulevaa omistus- ja ääniosuutta laskettaessa vastakkaissuuntaiset positiot erotetaan toisistaan ja kummankin suuntaisten transaktioiden vaikutuksia arvioidaan erikseen. Näin ollen esimerkiksi vastakkaissuuntaisia johdannaispositioita ei netoteta keskenään. 1 (38) Myös mahdollisessa tulevassa omistus- ja ääniosuudessa otetaan AML:n 9 luvun 5 7 :n nojalla huomioon sekä osakkeenomistajan suora että välillinen omistus- ja ääniosuus. 4.4 Poikkeukset liputusvelvollisuudesta (39) AML:n 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan luvun säännökset eivät koske osakkeita, joita Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvat kansalliset keskuspankit hankkivat tai luovuttavat rahaviranomaisen tehtäviä hoitaessaan tai maksujärjestelmän puitteissa, jos kyseisiin osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia ei käytetä. 1 ESMAn Q&A-asiakirja, kysymys 13.

14 (21) (40) AML:n 9 luvun 8 :n mukaan luvun säännökset eivät koske: 1) osakkeita, jotka hankitaan yksinomaan selvitystoimintaa varten enintään neljäksi kaupankäyntipäiväksi eikä arvopaperien säilyttäjiä, jotka tässä ominaisuudessa pitävät hallussaan osakkeita ja voivat käyttää hallitsemiinsa osakkeisiin liittyvää äänioikeutta vain erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti; 2) sijoituspalvelun tarjoajan markkinatakaajan ominaisuudessa tekemää omistus- tai ääniosuuden hankintaa tai luovutusta, joka toteutuessaan johtaa 5 prosentin rajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka osuuden vähenemiseen tämän rajan alle, jollei markkinatakaaja puutu liikkeeseenlaskijan johtamiseen eikä vaikuta liikkeeseenlaskijaan, jotta se ostaisi kyseisiä osakkeita tai vaikuttaisi niiden hintaan. Lisäksi edellytetään, että markkinatakaaja ilmoittaa Finanssivalvonnalle poikkeuksen soveltamisesta valtiovarainministeriön asetuksessa tarkemmin määrättävällä tavalla; 3) luottolaitoksen tai sijoituspalvelun tarjoajan kaupankäyntisalkussa olevia omistus- ja ääniosuuksia, jos a) kaupankäyntisalkussa oleva osuus ei ylitä 5 prosenttia kohdeyhtiön äänimäärästä eikä osakkeiden kokonaismäärästä; ja b) luottolaitos tai sijoituspalvelun tarjoaja varmistaa, että kaupankäyntisalkussa oleviin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen. (41) VMA:n 2 :n mukaan sijoitusrahastolaissa tarkoitetun rahastoyhtiön tai muussa ETAvaltiossa toimiluvan saaneen rahastoyhtiön emoyrityksen (emoyritys) ei ole laskettava omistus- ja ääniosuuksiaan yhteen rahastoyhtiön hallinnoiman sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen omistus- ja ääniosuuksien kanssa, jos osakkeisiin liittyvää äänioikeutta käytetään emoyrityksestä riippumattomalla tavalla. Emoyritys ei saa tällöin antaa suoria eikä välillisiä ohjeita tai yrittää muulla tavalla vaikuttaa rahastoyhtiön harkintaan osakkeisiin liittyvien äänioikeuksien käytöstä. Suomessa tai muussa ETA-valtiossa toimiluvan saaneen sijoituspalvelun tarjoajan emoyrityksen ei tarvitse laskea omistus- ja ääniosuuksiaan yhteen sijoituspalvelun tarjoajan omaisuudenhoitosopimusten nojalla hallinnoimien omistus- ja ääniosuuksien kanssa edellyttäen, että sijoituspalvelun tarjoaja voi käyttää osakkeisiin liittyvää äänioikeuttaan vain annettujen ohjeiden mukaisesti ja se käyttää äänioikeuttaan emoyrityksestä riippumatta. Sijoituspalvelun tarjoajan emoyritys ei saa tällöin antaa suoria eikä välillisiä ohjeita tai yrittää muulla tavalla vaikuttaa sijoituspalvelun tarjoajan harkintaan osakkeisiin liittyvien äänioikeuksien käytöstä. (42) VMA:n 3 :n mukaan emoyrityksen on ilmoitettava viipymättä Finanssivalvonnalle, kun se aikoo soveltaa VMA:n 2 :ssä tarkoitettua poikkeusta omistus- ja ääniosuuksien yhteen laskemisesta. Pykälässä säädetään myös ilmoituksessa annettavista tiedoista. VMA:n 3 :n 2 momentin mukaan emoyrityksen on ilmoitettava myös edellä mainituissa tiedoissa tapahtuvat muutokset Finanssivalvonnalle ilman aiheetonta viivytystä. (43) VMA:n 4 :n mukaan markkinatakaajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, kun se aikoo soveltaa AML:n 9 luvun 8 :n 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta ja kun se ei enää aio sitä soveltaa. Ilmoitus on tehtävä Finanssivalvonnalle kohdeyhtiökohtaisesti. Ilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä arvopaperimarkkinalain 9 luvun 9 :n 1 momentin mukaisesti.

15 (21) (44) VMA:n 8 :n mukaan Finanssivalvonnan on myönnettävä kolmannessa maassa toimiluvan saaneen rahastoyhtiön tai sijoituspalvelun tarjoajan emoyritykselle lupa soveltaa VMA:n 2 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta, jos rahastoyhtiön tai sijoituspalvelun tarjoajan kotivaltion sääntely vastaa VMA:n 2 :n 1 tai 2 momentin vaatimuksia. Emoyritykseen sovelletaan lisäksi VMA:n 3 :n 1 3 momenttia. Emoyrityksen on esitettävä Finanssivalvonnalle selvitys vaatimusten vastaavuudesta. OHJE (kohdat 45 50) (45) Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan AML:n 9 luvun 8 :n 1 kohdassa tarkoitettu selvitystoimintaa koskeva poikkeus soveltuu myös toimituspuutteeseen enintään neljäksi kaupankäyntipäiväksi otettavaan tai annettavaan arvopaperin lainaussopimukseen. (46) Finanssivalvonta suosittaa, että AML:n 9 luvun 8 :n 2 kohdassa ja VMA:n 4 :ssä tarkoitettu markkinatakaajan ilmoitus tehdään Finanssivalvonnalle Finanssivalvonnan verkkosivuilla olevalla lomakkeella. 2 (47) AML:n 9 luvun 8 :n 3 kohdan kaupankäyntisalkkua koskeva poikkeus soveltuu Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan vain silloin, kun kaupankäyntisalkussa oleva omistus- ja ääniosuus on enintään 5 prosenttia kohdeyhtiön äänimäärästä tai osakkeiden kokonaismäärästä. Jos kaupankäyntisalkussa oleva osuus ylittää 5 prosentin rajan, luetaan kyseiset kaupankäyntisalkussa olevat osakkeet kokonaisuudessaan liputettavaan omistus- ja ääniosuuteen. Poikkeuksen soveltaminen edellyttää myös, että luottolaitos tai sijoituspalvelun tarjoaja varmistaa, että kaupankäyntisalkussa oleviin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan luottolaitoksen tai sijoituspalvelun tarjoajan on poikkeusta soveltaessaan siten varmistettava, ettei kaupankäyntisalkussa olevia osakkeita esimerkiksi anneta lainaksi tilanteessa, jossa osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia voitaisiin käyttää tai muuten vaikuttaa niillä liikkeeseenlaskijan johtamiseen. (48) VMA:n 2 :ssä tarkoitettu emoyrityksestä riippumaton äänioikeuden käyttäminen edellyttää Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan ainakin, että emoyrityksessä ja rahastoyhtiössä tai sijoituspalvelun tarjoajassa on laadittu kirjalliset menettelyohjeet ja otettu käyttöön menettelytavat, joiden tarkoituksena on estää äänivallan käyttöön liittyvä tiedonkulku emoyhtiön ja rahastoyhtiön tai sijoituspalvelun tarjoajan välillä. Kirjallinen ohje voi olla esimerkiksi rahastoyhtiön yhtiöjärjestykseen tai sen julkistamiin omistajaohjauksen tavoitteisiin otettu vaatimus siitä, että rahastoyhtiön hallinnoimien rahastojen omistamiin osakkeisiin liittyvän äänioikeuden käyttämisestä tulee päättää rahastoyhtiön hallituksessa osuudenomistajien valitsemien jäsenten myötävaikutuksella. (49) VMA:n 2 :n nojalla pykälässä tarkoitetut poikkeukset soveltuvat emoyrityksen kotivaltiosta riippumatta aina, jos rahastoyhtiö tai sijoituspalvelun tarjoaja on saanut toimiluvan ETAvaltiossa. Emoyrityksen tulee VMA:n 3 :n 1 ja 2 momentin nojalla kuitenkin aina ilmoittaa poikkeuksen soveltamisesta Finanssivalvonnalle. Jos rahastoyhtiö tai sijoituspalvelun tarjoaja on saanut toimiluvan kolmannessa valtiossa, poikkeusta voidaan VMA:n 8 :n nojalla soveltaa vain, jos Finanssivalvonta on myöntänyt emoyritykselle tähän luvan. Hakemuksessaan emoyrityksen on esitettävä VMA:n 8 :n nojalla selvitys kyseisen kolmannen maan sääntelyn vastaavuudesta. 2 http://www.finanssivalvonta.fi/fi/listayhtiolle/liputus/pages/default.aspx.

16 (21) (50) Jos edellä kuvattuja poikkeuksia soveltamaan alkavan osakkeenomistajan tai emoyrityksen omistus- tai ääniosuus poikkeuksen soveltamisesta johtuen saavuttaa liputusrajan tai laskee sen alle, syntyy osakkeenomistajalle tai emoyritykselle Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan liputusvelvollisuus uudesta omistus- ja ääniosuudesta. Liputusilmoituksessa ilmoitetaan liputuksen perusteeksi poikkeuksen soveltaminen. 4.5 Liputusvelvollisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä 4.5.1 Johdannaissopimukset OHJE (kohdat 51 54) (51) Tilanteissa, joissa osakkeenomistajalla on sekä olemassa olevaa omistusta että johdannaisiin perustuvaa mahdollista tulevaa omistusta, liputusvelvollisuus syntyy AML:n 9 luvun 5 :n 1 momentin nojalla, jos olemassa oleva omistus- tai ääniosuus saavuttaa, ylittää tai alittaa liputusrajan. AML:n 9 luvun 5 :n 2 momentin nojalla liputusvelvollisuus syntyy myös silloin, jos olemassa olevan ja mahdollisen tulevan omistus- tai ääniosuuden yhteismäärä saavuttaa, ylittää tai alittaa liputusrajan. (52) Esimerkiksi tilanteessa, jossa termiinisopimuksia muutetaan osittain olemassa olevaksi omistukseksi tai päinvastoin, uusi olemassa oleva omistus- tai ääniosuus synnyttää Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan liputusvelvollisuuden, jos se on aiemmin liputettuun olemassa olevaan omistus- tai ääniosuuteen verrattuna saavuttanut, ylittänyt tai alittanut liputusrajan. (53) VMA:n 6 :n mukaan liputusilmoituksessa tulee ilmoittaa muun muassa sopimuksen olennainen sisältö, osapuolet ja voimassaoloaika. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan johdannaissopimusten osalta liputusvelvollisen ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa liputusilmoituksessa johdannaissopimuksen vastapuolta. (54) Liputusilmoituksessa ilmoitetaan VMA:n 6 :n nojalla aina myös johdannaissopimusten voimassaoloajat. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan mahdollisia liputusilmoituksen jälkeisiä muutoksia johdannaissopimusten voimassaoloajoissa ei tarvitse liputtaa erikseen, ellei liputusrajaa olemassa olevassa omistus- tai ääniosuudessa taikka olemassa olevan ja mahdollisen tulevan omistus- tai ääniosuuden yhteismäärässä ylitetä, aliteta tai saavuteta. 4.5.2 Vaihtovelkakirjat, optio-oikeudet ja muut erityiset oikeudet OHJE (kohdat 55 56) (55) Vaihtovelkakirjojen, optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien osalta mahdollinen tuleva omistus- ja ääniosuus ei välttämättä ole tarkasti tiedossa vielä vaihtovelkakirjan, optio-oikeuden tai muun erityisen oikeuden merkintähetkellä. Näin ollen saattaa syntyä tilanne, jossa sama omistus- ja ääniosuuden muuttumiseen johtava toimi voidaan joutua liputtamaan useampaan kertaan sitä mukaa kuin saavutettavan omistus- ja ääniosuuden määrä tarkentuu. (56) Vaihtovelkakirjoilla, optio-oikeuksilla tai muilla erityisillä oikeuksilla varmasti saavutettavissa oleva osuus on Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan se, jonka osakkeenomistaja tietää varmasti saavuttavansa, vaikka kaikki muutkin vaihtovelkakirjojen, optio-oikeuksien tai

17 (21) muiden erityisten oikeuksien merkitsijät käyttäisivät omaa vaihto- tai merkintäoikeuttaan. Kohdeyhtiön osakkeiden kokonaismäärä ja niiden tuottama kokonaisäänimäärä voidaan tällöin laskea VMA:n 5 :n 2 momentin mukaisesti siten, että kohdeyhtiön julkistamaan kokonaisosakemäärään ja kokonaisäänimäärään lisätään kaikki kyseisillä vaihtovelkakirjoilla, optio-oikeuksilla tai muilla erityisillä oikeuksilla merkittävissä olevat osakkeet ja niihin liittyvät äänet. 4.5.3 Julkinen ostotarjous OHJE (kohdat 57 59) (57) Jos liputusrajan ylittävän omistus- tai ääniosuuden omistava osakkeenomistaja on antanut julkista ostotarjousta suunnittelevalle sitoumuksen hyväksyä julkinen ostotarjous, Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan tällainen sitoumus synnyttää liputusvelvollisuuden AML:n 9 luvun 5 :n 2 momentin nojalla, kun ostotarjous on julkistettu. Osakkeenomistajalle syntyy Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan vastaavasti liputusvelvollisuus ostotarjouksen julkistamisen jälkeen antamastaan ostotarjouksen hyväksynnästä, vaikka ostotarjous olisikin vielä ehdollinen. (58) Ostotarjouksen tekijällä on puolestaan Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan AML:n 9 luvun 5 :2 momentin perusteella velvollisuus liputtaa ostotarjouksen julkistamisen yhteydessä ja ostotarjousaikana osuus, jonka tämä annettujen hyväksyntöjen perusteella voi saada. Liputusvelvollisuus syntyy, vaikka ostotarjous olisikin vielä ehdollinen. (59) Ostotarjouksen tekijä saattaa joutua ilmoittamaan liputusrajan ylityksiä tai alituksia useampaan kertaan, jos ostotarjouksen hyväksyneet osakkeenomistajat peruuttavat hyväksyntöjään. Vastaavasti osakkeenomistajalle, joka on liputtanut ostotarjouksen hyväksymisen, syntyy Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan liputusvelvollisuus myös mahdollisesta ostotarjoukseen antamansa hyväksynnän peruuttamisesta. 4.5.4 Osakelainaus OHJE (kohta 60) (60) Osakelainauksessa liputusvelvollisuus voi Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan syntyä AML:n 9 luvun 5 :n perusteella sekä olemassa olevan omistus- tai ääniosuuden että mahdollisen tulevan omistus- tai ääniosuuden perusteella. Osakelainasopimuksen tekohetkellä lainaksi antajan ja lainaksi saajan omistus- ja ääniosuudet muuttuvat, mikä aiheuttaa tarpeen arvioida liputusvelvollisuutta olemassa olevan omistus- ja ääniosuuden kannalta. Toisaalta osakelainaus on samalla sopimus, joka toteutuessaan (laina-ajan päätyttyä) johtaa omistus- ja ääniosuuksien muuttumiseen, mistä syystä liputusvelvollisuutta arvioidaan myös mahdollisen tulevan omistus- tai ääniosuuden kannalta. 4.5.5 Listautuminen OHJE (kohdat 61 62) (61) Liputusvelvollisuutta ei AML:n 9 luvun 1 :n nojalla synny omistus- tai ääniosuusmuutoksista, jotka tapahtuvat ennen kuin yhtiön osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle. Listautumisten yhteydessä listautuva yhtiö ilmoittaa esitteessään

18 (21) muun muassa tiedossaan olevat osakkeenomistajat, jotka suoraan tai välillisesti omistavat vähintään 1/20:n (5 %) listautuvan yhtiön osakkeista tai äänistä sekä näiden osakkeenomistajien omistus- ja ääniosuudet. 3 Listautumista edeltävän osaketarjouksen seurauksena tämä tieto kuitenkin muuttuu, eikä markkinoilla ole ajantasaista tietoa omistus- ja ääniosuuksista, joihin myöhempiä liputusilmoituksia voisi verrata. (62) Jotta markkinoilla olisi ajantasainen tieto listautuvan yhtiön omistus- ja äänivaltarakenteesta, Finanssivalvonta suosittaa, että listautuvat yhtiöt julkistaisivat listautumisen tapahduttua pörssitiedotteella esitteeseen vaadittavaa tietoa vastaavan tiedon yhtiön osakkeenomistajista. 4.6 Liputusilmoituksen tekeminen (63) AML:n 9 luvun 9 :n 1 2 momentin mukaan liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään seuraavana kaupankäyntipäivänä sen jälkeen, kun osakkeenomistaja sai tietää tai hänen olisi pitänyt tietää tapahtuneesta hankinnasta tai luovutuksesta, mahdollisuudestaan käyttää äänioikeutta tai tehdystä oikeustoimesta, jonka vuoksi hänen omistus- ja ääniosuutensa on muuttunut tai muuttuu oikeustoimen toteutuessa 5 :ssä säädetyllä tavalla. Osakkeenomistajan on katsottava saaneen tiedon kyseisestä oikeustoimesta viimeistään kahden päivän kuluttua oikeustoimesta. Osakkeenomistajan ei tarvitse tehdä liputusilmoitusta, jos liputusilmoituksen tekee henkilö, jonka määräysvallassa osakkeenomistaja on. (64) Liputusilmoituksessa annettavista tiedoista säädetään VMA:n 6 :ssä. OHJE (kohdat 65 68) (65) Liputusilmoitus tehdään AML:n 9 luvun 5 :n nojalla sekä kohdeyhtiölle että Finanssivalvonnalle. (66) Liputusilmoituksessa esitetään VMA:n 6 :n nojalla sekä osakkeenomistajan olemassa oleva omistus- ja ääniosuus että mahdollinen tuleva omistus- ja ääniosuus, johon sopimus tai muu järjestely johtaa. Näiden osalta eritellään lisäksi suora ja välillinen omistus- ja ääniosuus. Silloin, kun osakkeenomistajassa määräysvaltaa käyttävä henkilö ei ole velvollinen tekemään liputusilmoitusta (esimerkiksi määräysvaltapiirin sisäiset omistusmuutokset), osakkeenomistajan liputusilmoituksessa ilmoitetaan VMA:n 6 :n nojalla myös henkilö, joka käyttää määräysvaltaa osakkeenomistajassa. (67) Finanssivalvonta suosittaa, että liputusilmoituksissa käytetään Finanssivalvonnan verkkosivuilla olevaa liputuslomaketta 4, jollei järjestelyn erityispiirteistä muuta johdu. (68) Liputusilmoitus toimitetaan Finanssivalvonnalle suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@finanssivalvonta.fi tai faksin välityksellä numeroon 010 831 5328. 3 Komission ns. esiteasetus (EY) 809/2004, liite I, kohta 18.1 ja liite XXV, kohta 18.1. 4 http://www.finanssivalvonta.fi/fi/listayhtiolle/liputus/pages/default.aspx.

19 (21) 5 Kohdeyhtiön julkistamisvelvollisuudet 5.1 Osakkeenomistajan liputusilmoitusta koskevan tiedon julkistaminen (1) AML:n 9 luvun 10 :n 1 2 momentin mukaan kun kohdeyhtiö saa liputusilmoituksen, sen on ilman aiheetonta viivytystä julkistettava liputusilmoituksessa olevat tiedot. Kohdeyhtiöllä ei ole julkistamisvelvollisuutta, ellei osakkeenomistajalla ole ilmoitusvelvollisuutta. (2) VMA:n 7 :n mukaan kohdeyhtiön on julkistettava liputusilmoituksessa olevat VMA:n 5 :ssä mainitut tiedot, jos ne ovat tulleet kohdeyhtiön tietoon. Julkistamisen yhteydessä on myös mainittava, jos liikkeeseenlaskijan tiedossa ei ole kaikkia VMA:n 5 :ssä mainittuja tietoja. Jos liputusilmoituksessa on VMA:n 5 :ssä mainittujen tietojen lisäksi annettu muita tietoja, nämäkin tiedot on julkistettava samassa yhteydessä. OHJE (kohdat 3 4) (3) Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan aiheellinen viivytys AML:n 9 luvun 10 :ssä tarkoitetulle liputusilmoituksen tietojen julkistamiselle voi olla esimerkiksi se, että ilmoitettuja tietoja on ollut tarpeen varmistaa, ilmoituksen tietoja on tullut täydentää tai kohdeyhtiö on saanut liputusilmoituksen vasta myöhään illalla. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan säännös ei tällöinkään salli julkistamisen viivästyttämistä enempää kuin, mitä tietojen oikeellisuuden varmistaminen tai tiedotteen laatiminen vaatii. (4) Kohdeyhtiöllä ei AML:n 9 luvun 10 :n perusteella sinänsä ole velvollisuutta täydentää osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön puutteellista liputusilmoitusta. Jos liputusilmoituksen tietojen julkistaminen voisi tietojen puutteellisuuden takia olla harhaanjohtavaa, Finanssivalvonta suosittaa, että kohdeyhtiö kuitenkin pyrkii ilman aiheetonta viivytystä täydentämään tietoja ennen julkistamista ottamalla yhteyttä liputusilmoituksen tekijään tai, jos tiedot ovat muuten kohdeyhtiön tiedossa, täydentämällä tiedot itse. Jos kohdeyhtiö täydentää liputusilmoituksen tietoja itse, tietojen julkistamisen yhteydessä tulisi tällöin myös kertoa, mitkä tiedot ovat kohdeyhtiön omia täydennyksiä. 5.2 Kokonaisäänimäärän ja kokonaisosakemäärän julkistamisvelvollisuus (5) AML:n 8 luvun 6 :n mukaan liikkeeseenlaskijan on julkistettava osakekannan tuottama äänimäärä ja osakkeiden kokonaismäärä kunkin sellaisen kalenterikuukauden lopussa,

20 (21) jonka aikana kyseinen määrä on muuttunut, jollei määrää ole julkistettu jo kalenterikuukauden aikana. (6) AML:n 9 luvun 9 :n 3 momentin mukaan liputusilmoituksessa on käytettävä kohdeyhtiön AML:n 8 luvun 6 :n mukaan julkistamia tietoja kohdeyhtiön kokonaisäänimääristä ja kokonaisosakemääristä. OHJE (kohdat 7 10) (7) Finanssivalvonta suosittaa, että liikkeeseenlaskija julkistaisi osakekannan tuottaman kokonaisäänimäärän ja osakkeiden kokonaismäärän ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun muutos on merkitty kaupparekisteriin. (8) Jotta osakkeenomistajat löytäisivät tiedotevarastosta tiedon osakekannan tuottamasta äänimäärästä ja osakkeiden kokonaismäärästä mahdollisimman helposti, Finanssivalvonta suosittaa, että tieto julkistetaan aina omana tiedotteenaan ja se tallennetaan tiedotevarastoon tiedoteluokkaan Muutokset osakepääomassa ja äänimäärässä. (9) AML:n 8 luvun 6 edellyttää julkistamaan tiedot joka tapauksessa viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana muutos on tapahtunut, vaikka uusia osakkeita ei tällöin olisikaan otettu vielä kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. (10) Omien osakkeiden hankkiminen tai luovuttaminen ei avoimuusdirektiivin mukaan vaikuta AML:n 8 luvun 6 :n mukaisesti julkistettavaan osakekannan tuottamaan äänimäärään ja osakkeiden kokonaismäärään. 5.3 Liputusilmoituksen julkistaminen omien osakkeiden hankinnoista ja luovutuksista (11) AML:n 9 luvun 10 :n 3 momentin mukaan kohdeyhtiön on julkistettava liputusilmoitukseen sisältyvät tiedot sen oman omistus- ja ääniosuuden muutoksista 5 7 :ssä tarkoitetulla tavalla ilman aiheetonta viivytystä. OHJE (kohdat 12 13) (12) Kohdeyhtiölle syntyy AML:n 9 luvun 10 :n 3 momentin nojalla liputusvelvollisuus omien osakkeiden hankinnoista ja luovutuksista silloin, kun osakkeiden lukumäärä tai osakkeisiin liittyvä äänimäärä rikkoo liputusrajan. (13) Omien osakkeiden hankintoja ja luovutuksia koskevien tietojen julkistamiseen sovelletaan myös, mitä AML:n 8 luvun 2 :ssä säädetään ja Finanssivalvonnan määräyksissä ja ohjeissa 7/2013 Liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuus määrätään.