2001 Suomenniemi
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 4 4 Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus 4 5 Purkamisen ja maisematöiden luvanvaraisuus 7 3. luku RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 7 6 Sijoittuminen 7 7 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan 7 8 Ympäristön hoito ja valvonta 8 9 Aitaaminen 8 10 Piha-alue / pihamaa 9 11 Osoitemerkintä 10 4. luku RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 10 12 Rakennuspaikka 10 13 Rakentamisen määrä 10 5. luku RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 11 14 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella 11 6. luku SUUNNITTELUTARVEALUE 11 15 Alueen määrittely ja menettelymääräykset 11 7. luku VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN 12 16 Talousveden riittävyys 12 17 Jätevesien käsittely 12 18 Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille 12 8. luku HYVÄ RAKENTAMISTAPA 12 19 Määrittely ja selvitysvelvoite 12
3 9. luku sivu KUNNAN ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA TUKEMINEN 13 20 Maakuntakaava 13 10. luku RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA 13 21 Erityisalueet 13 11. luku YLEISET ALUEET ASEMAKAAVA-ALUEELLA 13 22 Taajamakeskustan yleiset alueet 13 12. luku ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET 13 23 Lisämääräykset 13 13. luku RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 14 24 Lähiympäristön suojaaminen 14 14. luku JÄTEHUOLTO 14 25 Jätehuoltomääräykset 14 15. luku MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 14 26 Poikkeaminen 14 16. luku VOIMAANTULO 14
4 RAKENNUSJÄRJESTYS 1. luku SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Suomenniemen kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom.). 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomaisena toimii johtosäännössä määrätty lautakunta, jonka alaisena toimii rakennustarkastaja. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 3 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ ILMOITUKSENVARAISUUS Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 20 m 2 :n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. 4 TOIMENPITEIDEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta. Osa-alueet: 1. Asemakaava-, ranta-asemakaava- ja oikeusvaikutteiset yleiskaava-alueet 2. Muut alueet.
5 TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ T I Toimenpide: Kunnan osaalue 1 2 1) Rakennelma (rakentaminen) - katos >10 m 2 I I - vaja I I - kioski T T - käymälä I - - esiintymislava T I - muu vastaava rakennelma I I 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) - urheilupaikka T I - kokoontumispaikka T T - asuntovaunualue tai vastaava T T - katsomo T I - yleisöteltta tai vastaava (tilap. < 1 kk) I I 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn T T 4 ) Erillislaite (rakentaminen) - masto > 10 m T T - piippu > 10 m T T - varastointisäiliö T T - hiihtohissi T T - muistomerkki T T - suurehko antenni T T - tuulivoimala > 10 m T T - suurehko valaisinpylväs tai vastaava T - 5) Vesirajalaite (rakentaminen) - suurehko laituri > 5 vp tai > 10 m T I - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava T T 6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen) - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen verrattava alue T T 7) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun muuttaminen T I - kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen T -
6 - ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen T I - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen I I - ikkunajaon muuttaminen I - 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, yli 0,5 m 2 tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainostai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen T I 9) Aitaaminen (rakentaminen) - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri T I 10 ) Kuntakuvajärjestely - muut kunta- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset T I -10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom.) Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom.). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.
7 5 PURKAMISEN JA MAISEMATÖIDEN LUVANVARAISUUS Purkulupa (MRL 127 ) Maankäyttö- ja rakennuslaki säätävät purkamisen luvanvaraiseksi eräin poikkeuksin asemakaava-alueilla ja alueella, jolla on voimassa lain 53 mukainen rakennuskielto, tai jos alueen yleiskaavassa niin määrätään. Maisematyölupa (MRL 128 ) Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide edellyttää lupaa, mikäli lain 128 2-4 momentissa ko. toimenpidettä ei erikseen vapauteta lupamenettelystä. 3. luku RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 6 SIJOITTUMINEN Etäisyydet Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään viisi (5) metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään kymmenen (10) metriä. Rakennuksen etäisyyden tiestä tai muusta ympäristömelua aiheuttavasta kohteesta tulee olla sellainen, että rakennuspaikalle jää riittävästi oleskeluun tarkoitettuna piha-aluetta, jonka melutaso ei ylitä päivällä 55 dba ja yöllä 50 dba (uusien alueiden osalta kuitenkin 45 dba) ja loma-asuntojen osalta enintään 45 dba ja yöllä 40 dba (Vnp 29.10.1992/993). 7 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Maisema ja luonnonympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirin ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden
8 reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Oleva rakennuskanta Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 8 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom.). Asemakaava-alueella sijaitsevat rakentamattomat tontit tulee pitää siisteinä tavaroiden ja kasvillisuuden suhteen. Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Ympäristön valvonta Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa jatkuvaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa sekä pitää tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. 9 AITAAMINEN (rakennettu aita) Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.
9 Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulee risteyksen näkemäalue pitää vapaana. 10 PIHA-ALUE / PIHAMAA Rakennuspaikan kuivana pito Rakennuspaikan salaoja-, sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin eikä ne saa tuottaa haittaa tonttialueen ulkopuolelle. Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Uuden liittymän rakentamiseen on toimenpideluvan lisäksi saatava tienpitäjän suostumus. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on kaivamistoimenpiteiden suunnittelun yhteydessä selvitettävä.
10 11 OSOITEMERKINTÄ Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Asemakaava-alueella osoitenumerot ja kirjaimet on valaistava. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4. luku RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 12 RAKENNUSPAIKKA Rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä. Kunnan asemakaava-alueen ulkopuolisilla alueilla rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3000 m 2. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana ja se täyttää MRL:n 116 :n edellyttämät vaatimukset. 13 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen ja kaksikerroksisen loma- tai asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kokonaiskerrosala määräytyy rakennuspaikan pinta-alan mukaan seuraavasti: - 10% kun rakennuspaikan koko on enintään 3000 m 2-300 m 2 kun rakennuspaikan koko on enintään 3000-6000 m 2-5% kun rakennuspaikan koko on yli 6000 m 2. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on kokonaiskerrosalan rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi ranta-alueen ulkopuolella antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia enintään kolme kappaletta rakennuspaikkaa kohden.
11 Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan lupapäätöksessä sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5.luku RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 14 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituus tulee olla vähintään 50 m. Rakennuspaikaksi esitetyn saaren pinta-alan on oltava vähintään 1 ha. Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulle olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Ympärivuotisen asunnon ja loma-asunnon alimman vaurioituvan lattiarakenteen tulee olla keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden (HW 1/50) yläpuolella, mihin tulee vielä lisätä vesistön erityispiirteistä johtuva lisäkorkeus 0,3 m...n. 1 m. Tämä määräys koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita. 6.luku SUUNNITTELUTARVEALUE 15 ALUEEN MÄÄRITTELY JA MENETTELYMÄÄRÄYKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 3 momentin mukaisia suunnittelutarvealueita ei ole tässä rakennusjärjestyksessä osoitettu.
12 7.luku VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN 16 TALOUSVEDEN RIITTÄVYYS Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Selvitys talousveden riittävyydestä ja laadusta tulee liittää lupa-asiakirjoihin. 17 JÄTEVESIEN KÄSITTELY Jätevedet on käsiteltävä terveyden- ja ympäristönsuojelulain mukaisesti. Selvitys ja suunnitelmat jätevesien käsittelyjärjestelmästä tulee liittää lupaasiakirjoihin. 18 ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ TÄRKEILLE POHJAVESIALUEILLE Tärkeillä pohjavesialueilla jätevedet on johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiviyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo. Tärkeillä pohjavesialueilla ja veden hankintaan soveltuvilla alueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. 8.luku HYVÄ RAKENTAMISTAPA 19 MÄÄRITTELY JA SELVITYSVELVOITE Mikäli lupa-asiassa poiketaan Suomen rakentamismääräyskokoelman tai muun valtakunnallisesti sovellettavan, hyvää rakennustapaa tarkoittavan säännöstön määräyksistä tai ohjeista, tulee lupa-asiakirjoihin liittää riittävä selvitys poikkeamisen perusteista. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.
13 9.luku KUNNAN ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA TUKEMINEN 20 MAAKUNTAKAAVA Rakennettaessa tulee selvittää oikeusvaikutteisen seudullisen kaavan määräykset alueen mahdollisista kulttuuri-, luonnonympäristö- tms. arvoista, joilla voi olla merkitystä ko. hankkeen sijoittumisen tai ympäristöön sopivuuden suhteen. 10.luku RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA 21 ERITYISALUEET Tärkeistä pohjavesi-, maa-ainesten otto tms. alueista on säädetty erikseen. 11.luku YLEISET ALUEET ASEMAKAAVA-ALUEILLA / JULKINEN YMPÄRISTÖKUVA 22 TAAJAMAKESKUSTAN YLEISET ALUEET Yleisille alueille rakennettaessa tai pystytettäessä pitempiaikaisia rakennelmia tai laitteita on soveltuvin osin noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä. Ensinnä tulee kuitenkin aina selvittää maanomistajan suhtautuminen hankkeeseen kirjallisesti, minkä jälkeen vasta oikeudelliset lupa-asian ratkaisuedellytykset ovat olemassa. Koska kyse on usein laajaalaista harkintaa ja lausuntoja vaativasta lupa-asiasta, tulee hakemuksen käsittelemiseksi varata riittävästi aikaa. 12.luku ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET 23 LISÄMÄÄRÄYKSET Tähän rakennusjärjestykseen voidaan liittää täydentäviä määräyksiä tai liitekarttoja vain niistä erikseen päätettäessä samassa järjestyksessä kuin rakennusjärjestyksen hyväksymisestä muutoinkin on säädetty.
14 13.luku RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 24 LÄHIYMPÄRISTÖN SUOJAAMINEN Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 14.luku JÄTEHUOLTO 25 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kiinteistön jätehuolto tulee järjestää kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. 15.luku MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 26 POIKKEAMINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta 16.luku VOIMAANTULO Rakennusjärjestys on hyväksytty Suomenniemen kunnanvaltuustossa 15.10.2001 54. Rakennusjärjestys tulee voimaan Suomenniemellä 22.11.2001. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Suomenniemen kunnanvaltuuston 4.12.1991 hyväksymä rakennusjärjestys.