Tee sitoumus! Euroopan komissio
Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkut matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800-numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2007 ISBN 978-92-79-06210-0 Euroopan yhteisöt, 2007 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium Painettu uusiopaperille, jolle on myönnetty EU:n ympäristömerkki graafisten papereiden osalta (www.europa.eu.int/ecolabel)
SINÄ VAIKUTAT ILMASTONMUUTOKSEEN. Tee sitoumus! Hyvä oppilas, Bryssel 1.8.2006 Ilmastonmuutos on merkittävä, maailmanlaajuinen ongelma. Olet ehkä huomannut, että uutisissa puhutaan yhä enemmän maapallon ilmaston lämpenemisestä, ja myös poliittiset johtajat ympäri maailmaa keskustelevat siitä. Jos emme ryhdy toimenpiteisiin ilmastonmuutosta vastaan, maailma on muutaman vuosikymmen kuluttua hyvin erilainen. Lämpötilat kohoavat. Jotkin saaret ja rannikkoalueet häviävät merenpinnan alle, koska vedenpinta nousee napajäätiköiden sulaessa. Myrskyt, tulvat, lämpöaallot ja kuivat kaudet lisääntyvät. Pula ruuasta ja vedestä leviää moniin maapallon osiin, ja jotkut kasvit ja eläimet kuolevat sukupuuttoon. Esimerkiksi jääkarhut ja pingviinit ovat herkkiä ilmastonmuutokselle. Voimme estää tämän, jos jokainen ihminen, teollisuuslaitos ja hallitus kaikkialla maailmassa auttavat taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Ilmaston muuttuminen johtuu pääasiassa tavasta, jolla tuotamme ja käytämme energiaa. Energiaa kuluu sähkön tuottamiseen, kotien lämmitykseen, tehtaiden käyttövoimaksi ja polttoaineena autoissa sekä lentokoneissa. Muuttamalla kulutustottumuksiamme ja käyttämällä energiaa vastuuntuntoisemmin voimme vähentää hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheuttavat ilmastonmuutoksen. Euroopan komissio kampanjoi koko EU:n alueella lisätäkseen tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja siitä, mitä me kaikki voimme tehdä sen hillitsemiseksi. Tästä esitteestä löydät tietoja ilmastonmuutoksesta ja siitä, mitä sinä voit osaltasi tehdä hillitäksesi ilmaston muuttumista. Pyydämme sinua myös allekirjoittamaan sitoumuksen (jonka löydät esitteen lopusta). Siinä lupaat vähentää hiilidioksidipäästöjä tekemällä pieniä muutoksia jokapäiväiseen käyttäytymiseesi. On tärkeää, että saat tietoa ilmastonmuutoksesta jo nyt, koska tilanne on todennäköisesti vielä vakavampi, kun olet aikuinen. Toivon, että asiasta keskusteltaisiin myös oppitunneilla. Jos kaikki koulutoverisi allekirjoittavat sitoumuksen, voitte yhdessä arvioida, mitä olette saaneet aikaan, ja vaihtaa mielipiteitä kokemuksistanne taistelussa maapallon lämpenemistä vastaan. Sitoumuslomake ja lisätietoa asiasta sekä oppimateriaalia löytyy myös osoitteesta www.climatechange.eu.com. Ilmastonmuutokseen hillitseminen on nykyään yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista. Toivomme, että sinä ja koulusi liitytte joukkoomme ja ryhdytte toimenpiteisiin heti! Ystävällisin terveisin, Stavros Dimas EU:n ympäristöasioista vastaava komissaari 1
Sinä vaikutat ilmastonmuutokseen On taas ilmoja pidellyt Ihmiset puhuvat paljon säästä. Se ei yllätä, kun miettii, miten paljon sää vaikuttaa mielialaamme, pukeutumiseemme ja syömiseemme. Ilmasto ja sää ovat kuitenkin kaksi aivan eri asiaa. Ilmastolla tarkoitetaan pidemmän ajanjakson keskimääräistä säätä. Eikö ilmastonmuutos ole normaalia? Ilmasto on vaihdellut ja tulee vaihtelemaankin aivan luonnollisista syistä. On kuitenkin todisteita siitä, että ihminen, teollisuus ja maatalous ovat aiheuttaneet normaalista poikkeavia muutoksia ilmastoon viimeisten vuosikymmenien aikana. Miksi näin tapahtuu? Auringonsäteet lämmittävät maan pintaa. Kun lämpötila kohoaa, lämpö nousee takaisin ilmakehään. Osa siitä imeytyy ilmakehään ja osa heijastuu takaisin kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, vesihöyryn, metaanin ja otsonin, ansiosta. Tätä luonnollista prosessia kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Se mahdollistaa elämän planeetallamme. Ilman kasvihuoneilmiötä maan keskilämpötila olisi -18 C. Viimeisen vuosisadan aikana ihmisen toiminta on vaatinut veronsa, ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut korkeammaksi kuin kertaakaan viimeisen 650 000 vuoden aikana. Sen tuloksena maapallon keskilämpötila on noussut 0,74 C ja Euroopan 1 C. Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja hiilen, polttaminen on vapauttanut ilmakehään valtavat määrät hiilidioksidia. Muut kasvihuonekaasut vapautuvat teollisuuden, maatalouden ja jätteiden kautta. 2
Tiesitkö? Yksitoista kaikkien aikojen lämpimintä vuotta ovat kaikki olleet 1990-luvun alun jälkeen. Asiantuntujat ennustavat, että maapallon lämpötila saattaa kohota 1,1 6,4 C tämän vuosisadan aikana, ellei toteuteta toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Pahentavatko eurooppalaiset ongelmaa? Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa vuonna 2003 Liikenne: 21 % Energiankäyttö (muu kuin liikenne): 61 % Maatalous: 10 % Jäte: 2 % Teollisuus: 6 % Tiesitkö? Jokainen eurooppalainen tuottaa joka vuosi 11 tonnia kasvihuonekaasuja, joista yhdeksän tonnia on hiilidioksidipäästöjä. Kotitaloudet vastaavat kolmanneksesta EU:n kokonaisenergiankulutuksesta ja ovat näin ollen vastuussa noin 20 %:sta EU:n energiankulutukseen liittyvistä hiilidioksidipäästöistä. 70 % kotitalouksien käyttämästä energiasta menee Euroopassa kotien lämmitykseen, 14 % vedenlämmitykseen sekä 12 % valaistukseen ja sähkölaitteisiin. Suomessa kuluu 50 % lämmitykseen, 30 % sähköön, josta valtaosa valaistukseen ja ruoan valmistukseen ja säilytykseen, ja 20 % lämpimään veteen. Yli puolet kotitalouksien energiankulutuksesta menee ostettujen tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen (ns. välillinen energiankulutus). Yksityisautoilu aiheuttaa 10 % EU:n hiilidioksidipäästöistä. Euroopassa asuu vain 7 % maailman ihmisistä, mutta maanosamme kuluttaa 20 % koko maailman ekosysteemin luonnonvaroista, kuten kuiduista, ruoasta ja energiasta. Eurooppalainen tuottaa keskimäärin kilon verran jätettä päivässä ja tämä määrä vain kasvaa. 3
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Napajäätiköt sulavat. Arktisen jään peittämä ala pohjoisnavalla on pienentynyt kymmenellä prosentilla viimeisten vuosikymmenten aikana. Jään paksuus on ohentunut 40 prosentilla. Jäätiköt vetäytyvät. On todennäköistä, että Sveitsin Alppien jäätiköistä 75 prosenttia katoaa vuoteen 2050 mennessä. Merenpinta nousee. Viimeisen vuosisadan aikana maailman merien pinnat ovat nousseet 12 22 senttiä, ja tämän vuosisadan kuluessa niiden on ennustettu nousevan 59 senttiä. Arviossa ei kuitenkaan ole otettu huomioon Grönlannista ja Etelämantereelta peräisin olevien sulavien jäävirtojen nopeita muutoksia, joten luku saattaa nousta vieläkin korkeammaksi. Ääriluonnonilmiöt myrskyt, tulvat, kuivuus ja lämpöaallot. Viime vuosikymmenellä oli kolme kertaa enemmän säästä johtuvia luonnonkatastrofeja kuin 1960-luvulla. Noin vuodesta 2070 eteenpäin Euroopassa saattaa olla vuoden 2003 lämpöaallon kaltainen kuuma ajanjakso joka toinen vuosi. Vuoden 2003 polttava kesä aiheutti elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana Euroopassa 35 000 ennenaikaista kuolemaa, sytytti laajoja metsäpaloja ja sai aikaan kymmenen miljardin tuhot maataloudelle. Luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen: monet eläimet ja kasvit eivät tule selviämään muuttuneissa sääoloissa. Jääkarhujen, hylkeiden, mursujen ja pingviinien kaltaiset lajit ovat erittäin herkkiä ilmaston muuttumiselle. 4
Kuulostaa vakavalta! Mitä asialle sitten ollaan tekemässä? Euroopan unioni on ollut ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kansainvälisessä eturintamassa. Taistelua käydään vuoden 1992 YK:n maailmanlaajuisen puitesopimuksen ja sen jälkeisen vuoden 1997 Kioton protokollan avulla. Se asettaa tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle kehittyneissä maissa. Euroopan komissio on kehittänyt monia erilaisia säädöksiä, jotka helpottavat EU-jäsenmaita saavuttamaan Kioton sopimuksen tavoitteet. Sopimuksen allekirjoittaneiden maiden hallitukset asettavat päästöille rajoitukset jakamalla päästöoikeuksia teollisuus- ja energiasektoreille. Eri yritykset voivat sitten käydä päästöoikeuksillaan kauppaa, jotta päästövähennyksistä aiheutuvat kustannukset pysyisivät alhaisina. Muilla toimillaan EU pyrkii kohentamaan tehtaiden, rakennuksien ja kodinkoneiden energiatehokkuutta. Kioton pöytäkirjan päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet ovat voimassa vuoteen 2012. EU uskoo vakaasti, että kyseisen ajankohdan jälkeen tarvitaan uusi kunnianhimoinen maailmanlaajuinen sopimus tehostamaan taistelua ilmastonmuutosta vastaan. Jotta maapallon ilmaston lämpeneminen ei saavuttaisi tuhoisia mittasuhteita, maailman kasvihuonekaasupäästöjä on vuoteen 2050 mennessä vähennettävä noin puoleen niiden tasosta vuonna 1990. Teollisuusmaiden päästöjä olisi leikattava 60 80 prosentilla. EU:n ympäristöasioista vastaava komissaari Stavros Dimas: Ihmisillä on taipumus ajatella, ettei heidän yksityisillä valinnoillaan ole merkitystä yhteisen hyvän kannalta. Niillä kuitenkin on. Yhtä paljon kuin olemme vaikuttaneet ilmastonmuutokseen huonompaan suuntaan, voimme taistella myös sen muuttamiseksi parempaan päin. Jokainen meistä voi parantaa asiain tilaa tekemällä ympäristön kannalta hyviä valintoja. Monet yritykset tekevät osansa yrittämällä tuottaa tuotteitaan ympäristöä vähemmän kuormittavalla tavalla. Autonvalmistajat kehittävät EU-alueella myytävien autojen taloudellisuutta, sillä pienempi polttoaineenkulutus vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tarkasta mielestäsi hyvien automerkkien nettisivuilta, mitä ne tekevät ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun hyväksi. Lisätietoja ilmastonmuutoksesta: http://www.eea.europa.eu/ Lisätietoa Euroopan komission toiminnasta löytyy Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston nettisivuilta: http://www.europa.eu.int/comm/environment/climat/home_en.htm 5
Miten voit auttaa? Tee lupaus ja sitoudu siihen! Jokainen voi auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Alla on lista asioista, joita tekemällä voi helposti auttaa. SÄÄDÄ Älä lämmitä kotiasi liikaa. Sisälämpötilan vähentäminen yhdellä asteella voi pudottaa energialaskua jopa 5 %. Suurin osa kotitalouksien käyttämästä energiasta menee lämmitykseen. Kysy vanhemmiltasi neuvoa huoneesi lämpötilan säätämiseksi niin, että se tippuu 18 asteeseen yöksi tai silloin kun et ole kotona. Kun palaat kotiin tai heräät, lämpötila on jälleen mukavat 20 21 C. Kun teet kuumaa juotavaa, keitä vain se määrä vettä, jonka tarvitset. Kun tuuletat huonettasi, jätä ikkuna auki mieluummin muutamaksi minuutiksi, kuin että annat lämmön karata pidemmän aikaa. Sulata jääkaappisi säännöllisesti. Se voi vähentää laitteen energiankulutusta jopa 30 %. Älä säädä jääkaappiasi kylmimmälle mahdolliselle. Kun jääkaappisi lämpötila on alle 5 C, ruoka ei säily yhtään paremmin, mutta kulutat enemmän energiaa. Älä laita kuumaa tai lämmintä ruokaa jääkaappiin. Anna sen jäähtyä ensin. SAMMUTA 6 Älä unohda sammuttaa valoja, kun et tarvitse niitä. Älä jätä televisiotasi, stereoitasi tai tietokonettasi valmiustilaan. Televisiot käyttävät keskimäärin 45 % energiastaan valmiustilassa. Jos kaikki eurooppalaiset lakkaisivat käyttämästä valmiustilatoimintoa, säästyisi energiaa Belgian kokoisen maan vuotuisen kulutuksen verran. Älä jätä puhelintasi laturiin, jos puhelimen akku on jo täyttynyt. 95 % sähköstä menee hukkaan, sillä itse asiassa vain viittä prosenttia käytetään puhelimen lataukseen. Kerro vanhemmillesi energiaa säästävistä lampuista. Ne kestävät pidempään ja kuluttavat vain viidenneksen tavallisten lamppujen vaatimasta sähköstä. Kun vanhempasi ovat vaihtamassa kodinkoneita, kuten jääkaappia tai pesukonetta, pyydä heitä ostamaan energialuokaltaan A+ -merkinnällä varustettuja tuotteita, mikä tarkoittaa erittäin tehokasta. Jos suljet vesihanan hampaita harjatessasi, säästät useita litroja vettä.
KIERRÄTÄ Älä kuluta turhaan; vuokraa, lainaa, korjauta, huolla ja osta käytettyä. Palauta pullot kauppaan ja lajittele paperi, pahvi ja tölkit. Alumiinitölkkien valmistaminen kierrätysalumiinista kuluttaa vain 10 % verrattuna siihen energiamäärään, mikä tarvitaan tölkkeihin uudesta alumiinista. Jos sinulla on puutarha, kompostoi biojätteet mullaksi ja käytä se lannoitukseen. Valitse vähän pakattuja tuotteita, käytä kestokassia ja osta uudelleen täytettäviä pakkauksia aina kun voit. KÄVELE Älä kulje lyhyitä, muutaman kilometrin mittaisia matkoja autolla tai skootterilla. Kävele tai pyöräile mieluummin! Kun matkustat pidemmälle, katso pääsetkö paikalle mieluiten junalla, raitiovaunulla tai bussilla. Vältä lentämistä, jos voit lentokoneet päästävät ilmakehään huikean määrän hiilidioksidia. Lentäminen on maailman nopeimmin kasvava hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Jos vanhempasi ovat ostamassa autoa, pyydä heitä ostamaan vähän kuluttava malli. Samalla he säästävät polttoainekuluissa. Eurooppalaisen lainsäädännön mukaan autonvalmistajien on tarjottava tietoa hiilidioksidipäästöistä ja polttoaineenkulutuksesta. LISÄTOIMIA Istuta puu koulusi pihalle, puutarhaasi tai lähiympäristöösi. Viisi puuta imee elinaikanaan arviolta tonnin hiilidioksidia. Etsi kaupoista tuotteita, joilla on pohjoismainen Joutsenmerkki tai EU-kukka Käytä paperia niin vähän kuin mahdollista. Tulosta ja monista molemmille puolille ja käytä sähköpostia. Kuluta paikallisesti tuotettua sesonkiruokaa. Se on parempaa sekä terveyden että ympäristön kannalta. Syö vähemmän lihaa. Lihan tuottaminen tuottaa hiilidioksidia. 7
Pidä lukua ilmastonmuutosta ehkäisevistä toimistasi. Anna itsellesi piste jokaisesta toimesta kuuden viikon aikana ja laske lopulta, kuinka monta pistettä sait. Viikko 6: Viikko 5: Viikko 4: Viikko 3: Viikko 2: Viikko 1: Säädä. laske huoneesi lämpötilaa yhdellä asteella viikon ajaksi. 10 pistettä. Sulje lämmitettyjen huoneiden ovet ja ikkunat, suosi pikatuuletusta viikon ajan. 5 pistettä. Ota pikasuihkuja kylpyjen sijaan viikon ajan. 5 pistettä. Päätä mitä otat jääkaapista ennen oven avaamista. Älä jätä jääkaapin ovea auki. Tee näin viikon ajan, saat yhden pisteen. Sammuta. Sammuta valot aina kun mahdollista yhden viikon ajan. 5 pistettä/viikko. Irrota kännykkälaturisi, kun puhelimesi akku on täynnä. Tee näin viikon ajan, saat yhden pisteen. Sulje tv, stereot tai tietokone kokonaan viikon ajaksi. Älä jätä niitä valmiustilaan. 5 pistettä. Kierrätä. Älä osta (ruoan lisäksi) mitään muuta. Yksi piste jokaiselta ostamatta vietetyltä päivältä. Käytä samaa juomapulloa viikon ajan uusien tölkkien tai pullojen ostamisen sijaan. 5 pistettä. Käytä kestokassia tai vanhaa muovipussia ruokaostoksilla viikon ajan. 5 pistettä. Kävele. Kävele, pyöräile tai kulje julkisilla liikennevälineillä kouluun ja harrastuksiisi. Jokaisesta kilometristä saa yhden pisteen. Muut.* *Käy nettisivulla www.climatechange.eu.com ja valitse muita tehtäviä. 8
Tartu toimeen koulussa, kodissa, nuorisotalolla tai urheiluseurassasi. Yhdessä tekeminen on hauskempaa! Keksi julistekampanja, joka rohkaisee ihmisiä tekemään elämässään pieniä muutoksia, kuten esimerkiksi sulkemaan valoja, kävelemään autoilun sijaan tai kierrättämään. Ripusta julisteet koulun seinille, naapurustoon tai jonnekin muualle näkyvälle paikalle. Kerro koulusi oppilaskunnan hallitukselle luokkahuoneiden ympäristöä vähemmän kuormittavasta lämmittämisestä ja ilmastoinnista, atk-luokan energiatehokkuuden nostamisesta ja paperin kierrättämisestä. Järjestä sponsoroitu pyöräilytapahtuma ja lahjoita saadut varat ilmastonmuutoksen vastaiseen kampanjaan. Lisää vinkkejä ja aineistoa ilmastonmuutoksesta löydät osoitteesta www.ilmastonmuutos.info 9
10
ME VAIKUTAMME ILMASTONMUUTOKSEEN -SITOUMUS Me (lisää koulu ja luokka)... oppilaat pystymme hallitsemaan ilmastonmuutosta ja sitoudumme vähentämään hiilidioksidipäästöjä tekemällä pieniä muutoksia jokapäiväiseen käyttäytymiseemme. Päiväys:... Maa:... Koulun osoite:......... Koulun puhelinnumero:... Opettajan nimi:... Opettajan sähköpostiosoite:... Lähettäkää sitoumukset osoitteeseen pledge@climatechange.eu.com tai postitse osoitteeseen: European Commission Environment DG Information Centre Offi ce: BU-9 00/11 B-1049 Brussels Belgium 11
Allekirjoitukset: Nimi Syntymäaika Allekirjoitus 12
Euroopan komissio SINÄ VAIKUTAT ILMASTONMUUTOKSEEN. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto 2007 16 s. 13,5 x 20,2 cm ISBN 978-92-79-06210-0
KH-78-07-164-FI-C SINÄ VAIKUTAT ILMASTONMUUTOKSEEN. ISBN 978-92-79-06210-0