Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 51/10/1 Dnro ISAVI/119/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2010 ASIA Eläinsuojan laajentamista koskeva ympäristölupa, Juankoski HAKIJA Kari ja Tanja Ukkonen Pyöräkäntie 413 73470 Västinniemi Yhteyshenkilö: Kari Ukkonen p. 050 5909168 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Voimassa olevan ympäristöluvan mukainen eläinmäärä on 76 lihanautaa, 62 nuorkarjaa ja 161 lihasikaa (443 eläinyksikköä). Lihasikojen kasvatus on lopetettu joulukuussa 2009 ja tilalla on nyt 92 lihanautaa, 46 nuorkarjaa <6kk. Laajennuksen jälkeen nautakasvattamossa on 267 lihanautaa ja 133 nuorkarjaa <6kk (614 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) mukaan vähintään 80 lihanaudan eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Eläinpaikkojen määrän lisääminen ja tuotantosuunnan osittainen muuttaminen on olennainen muutos. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 200:n lihanaudan eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti, kohta 11 a ) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 21.1.2010 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemusta on täydennetty 30.3.2010.
2 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Juankosken kaupungin ympäristölautakunta on antanut hakijan eläinsuojan toiminnalle ympäristöluvan 20.4.2001. Pellon vuokrasopimukset on tehty Olavi Räsäsen kanssa 24.1.2010, Eero Keinäsen perillisten kanssa 27.11.2005, Tauno Hätisen kanssa 17.7.2008, Mikko Antikaisen kanssa 14.9.2009 ja sopimukset lannanlevitysalasta Veli Karvosen kanssa 9.1.2009, Veikko Savolaisen kuolinpesän kanssa 12.1.2010 ja Pekka Parvisen kanssa 13.1.2010. Alueella ei ole kaavoitusta. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Juankosken kaupungin Riistaveden kylässä, Pyöräkkä-tilalla (kiinteistötunnus 174-430-9-13). Tilan talouskeskus ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähimpään naapuriin on matkaa noin 200 metriä. Lähimmälle vedenottamolle on matkaa noin yksi kilometri. Kaksi peltolohkoa (yhteensä 4,01 ha) sijaitsee Ihalankankaan 1-luokan pohjavesialueen 1-suoja-alueen läheisyydessä. Yksi 6,49 hehtaarin peltolohko on lähes kokonaan Tuusjärven 1-luokan pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueella. Tilan ympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia edellisen luvan myöntämisen jälkeen. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2006 2011. Tilalla tuotetaan lihaa 90 000 kg/a. Laajennettu toiminta on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2011 2012. Tilakeskukseen rakennetaan uusi loppukasvattamo, uusi lietesäiliö ja uudet laakasiilot. Tilalla on hakelämmitys. Navetassa on koneellinen ilmanvaihto. Nykyisessä nautakasvattamossa on paikat 160 sonnille, joista 46 on alle 6 kk ja 114 on 6 19 kk. Tyhjät sikapaikat remontoidaan ternivasikoille. Kaksi 40:n ternivasikan osastoa kuivitetaan kestoturpeella. Turvelanta poistetaan 2 6 kertaa vuodessa. Lanta kompostoidaan lantalassa ja kompostoitu lanta hyödynnetään viljelyksillä pohjavesialueilla. Uuteen rakennettavaan nautakasvattamoon tulee paikat 160 isolle sonnille (11 19 kk). Kasvattamon rakennusala on 751 m 2. Nykyinen kasvattamo muutetaan 8 11 kk:n ikäisille sonneille. Vanhin osa kasvattamosta tulee teiniosastoksi (3,5 8 kk). Talouskeskuksessa on ennestään kolme lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 730 m³, 1 050 m³ ja navetan alla 400 m 3. Lisäksi rakennetaan yksi 2 482 m³:n säiliö. Kaikki säilöt ovat betonirakenteisia ja ne täytetään altapäin. Lietekuilujen tilavuudet ovat yhteensä 981 m 3. Alle 3 kk:n ikäiset vasikat ovat kuivikepohjalla. Lantalan pinta-ala on 30 m 2, reunojen korkeus 200 cm ja ajoluiskan 20 cm. Lantalan pohja on betonista, reunat vanerista ja lantalassa on peltikatto. Kuivikkeena käytetään olkea, kutteria ja turvetta. Lantalan lisäksi on mahdollisuus käyttää vanhoja laakasiiloja. Eläinsuojan
WC-vedet, noin 20 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan pesuvedet, noin 100 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäilöön. Säilörehua tehdään 1 750 tonnia laakasiiloon ja tarvittaessa 100 tonnia pyöröpaaleihin. Tilalle rakennetaan uudet laakasiilot (2800 m 3 ). Puristeneste johdetaan siiloista lietesäiliöön. Säilöntäaineena laakasiiloissa on käytössä AIV-prima ja paaleissa maitohappobakteeri. Tarkoitus on siirtyä kokonaan biologisiin säilöntäaineisiin. Lannanlevitykseen on käytettävissä 99,77 ha peltoa, josta 46,91 ha on omaa ja 12,3 vuokrapeltoa ja 34,56 ha sopimuspeltoa. Oma kuuden hehtaarin raivio valmistuu vuonna 2012. Lannasta 50 % levitetään keväällä, 30 % kesällä ja loppu 20 % syksyllä. Liete mullataan vuorokauden sisällä levityksestä. Nurmikasvustoon liete ajetaan letkulevittimen kautta. Tilalla on katetut, suoja-altaalliset polttoainesäiliöt, dieselöljy 2 000 l, traktorin polttoöljy kesälaatu 3 000 l ja talvilaatu 1 600 l. Säiliöissä on laponesto. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 400 l. Kasvinsuojeluaineita säilytetään erillisessä kaapissa lämpimässä tilassa ja niitä hankitaan kerralla vain kasvukaudella käytettävä määrä. Tilalla käytetään Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnan vettä. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jätteet ja niiden käsittely: 3 Luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely 02 01 06 lietelanta 4 250 m 3 lietesäiliö, pelloille lannoitteeksi 02 01 06 kuivikelanta 320 m 3 kuivalantala, pelloille lannoitteeksi 02 01 02 kuolleet eläimet 1-1,5 t nautojen keräily, Honkajoki 20 03 01 yhdyskuntajäte jätteenkeräys 20 01 01 paperi ja pahvi sytykkeenä tulisijoissa 13 03 08* jäteöljyt t ongelmajätekeräys 20 01 33* akut 0,01 t ongelmajätekeräys 20 01 21* loisteputket ongelmajätekeräys 02 01 04 muovi < 200 kg jätteenkeräys 02 01 10 metalliromu t kierrätys 18 02 08* lääkejätteet 02 01 03 rehujätteet 2-3 t kompostoidaan 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus * luokitellaan ongelmajätteeksi Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot Honkajoelle viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta. Raadot säilytetään lantalassa pressulla peitettynä odottamassa kuljetusta. Tila kuuluu järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja yhdyskuntajätteet kerätään 600 litran jäteastiaan. Ongelmajätteet varastoidaan sisätiloissa konehallissa. Muovijä-
te laitetaan sekajätteisiin. Lannoitteet ovat suursäkeissä, mikä vähentää syntyvän jätteen määrää. Teuras- tai välitysauto käy tilalla joka toinen kuukausi, samoin rehuauto. Muuta liikennettä on kesällä säilörehu- ja lietekuljetukset ja talvella lumen auraukset. Arvio ympäristövaikutuksista Toiminnalla ei katsota olevan haittavaikutuksia ympäristölle. Vesistöjen varsilla käytetään ohjeiden mukaisia suojakaistoja. Liete mullataan vuorokauden sisällä levityksestä. Nurmikasvustoon liete ajetaan letkulevittimen kautta. Pohjavesialueilla tullaan käyttämään kompostoitua turvelantaa. Navetassa on koneellinen ilmanvaihto. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Uusi navetta rakennetaan erilleen vanhasta navetasta. Tällä järjestelyllä pienennetään suurpalo- ja eläintautiriskiä. Lietesäiliöitä on kolme, jolloin jonkun vuotaessa/ vaurioituessa voidaan liete siirtää toiseen säiliöön. Lisäksi tämä mahdollistaa lietteen separoinnin. Polttoöljysäiliöt on sijoitettu harkoista tehdylle betonilaatalle ja tila on katettu. Sähkökatkoihin on varauduttu varavoiman käyttömahdollisuudella. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Tilalla on laatukäsikirja. Käytössä on letkulevitinvaunu, joka on varustettu määrän säätö automatiikalla. 4 ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 15.4. 17.5.2010 Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Juankosken kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 15.4.2010 Koillis-Savo nimisessä lehdessä. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Juankosken kaupungilta, Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymältä. Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä toteaa lausunnossaan, että lannan ja jätevesien varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Lannan levityksessä on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet talousvesikaivojen ja pihapiirien ympärille. Haittaeläimiä, esim. rottia ja lintuja, tulee torjua jatkuvasti rehuhygienian, alkutuotannon elintarvikehygienian, rakenteiden likaantumisen ja vahingoittumisen estämiseksi.
Juankosken kaupunginhallitus ja Kaavin kunnan ympäristölautakunta Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena puoltavat haetun ympäristöluvan myöntämistä seuraavin kommentein: - Tilan toiminnasta ei ole tullut valituksia kunnan ympäristötoimeen ja aikaisemmassa ympäristöluvassa määrätty vuosiraportti on ollut asianmukainen. - Lietesäiliö sijoittuu penkalle lähelle Heinäjokea. Lietesäiliön ympärille rakennettavaan salaojaputkistoon on asennettava tarkastuskaivo, joka on tarkistettava vähintään kerran vuodessa roudan sulamisen jälkeen. Salaojaputkiston tarkastuskaivosta voi varmistaa rakenteiden tiiveyttä, jonka takia myös vuosittainen tarkastus on tarpeen. Tämä on tarpeen Heinjoen ja Pyöräkän läheisyyden takia. - Tilan maalla oleva peltoalue on oltava lannan levitykseen soveltuva ennen kuin eläinmäärä on täysi, sillä nykyisin käytössä olevat pellot eivät riitä ympäristölupahakemuksen mukaiselle maksimieläinmäärälle. Merkittävä osa tilan lannan levitykseen käytettävistä pelloista on vuokra- tai sopimuspeltoja. Tilan omat pellot eivät riitä lannanlevitysalaksi. Toiminnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tilan käytössä on aina riittävästi lannan levitykseen peltopinta-alaa. Tällöin lanta voidaan hyödyntää kokonaan lannoitteena eikä tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan tehdystä lannanlevityksestä ravinteiden huuhtoutumisriskiä. - Polttoaineen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot tankkauksessa voidaan kerätä talteen ja niiden imeytyminen maahan voidaan estää. - Nykyisen eläinsuojan WC-vesien käsittely tulee muuttaa niin, että ne käsitellään jätevesiasetuksessa määritellyn vaatimustason mukaisesti, mikäli se on teknisesti, kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa nautakasvattamon ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa nautakasvattamon vaikutusalueella olevan Juurusveden (04.611) Muuruveden ja Akonveden tila on tyydyttävä, joten niihin kohdistuvaa kuormitusta on tarpeen vähentää. Nautakasvattamo sijaitsee vesistöalueella 04.619, joka laskee Muuruveteen. Suurin kuormittaja vesistöalueella on maatalous. Kari ja Tanja Ukkosen nautakasvattamon toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta vesistöjen tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Kari ja Tanja Ukkosen nautakasvattamon rakentaminen ja pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 04.611 ja 04.619 kuormitusta, kun toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi nautakasvattamon toiminnassa tulee ottaa huomioon, ettei vesistöjen tila huononisi, seuraavaa: - lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen - tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on mullattava välittömästi 5
Hakijoiden vastine Tarkastukset Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä, kun eläinsuojan rakentaminen ja käyttö toteutetaan hakemuksen ja edellä esitetyn mukaisesti. Kari Ukkonen ilmoitti puhelimessa, että heillä ei ole huomauttamista annetuista lausunnoista, eivätkä he jätä kirjallista vastinetta. Tilalla on tehty tarkastus 20.4.2010. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. 6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kari ja Tanja Ukkoselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Pyöräkkä-tilalla (174-430-9-13) Juankosken kaupungin Riistaveden kylässä. Nautakasvattamon eläinyksikkömäärä on 614. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet 1. Eläinsuojan pohja-, lietekuilu- ja lantalarakenteiden ja lannan siirtoon tarkoitettujen rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät lannan ja virtsan joutumisen maaperään ja pinta- ja pohjavesiin. Rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Rakenteissa käytetyn betonin on oltava kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Eläinsuojan ja lantavarastojen on oltava sellaiset, että rakenteiden rikkoontuessa mahdolliset vuodot voidaan havaita. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden salaojissa tulee olla tarkastuskaivot vuotojen havaitsemiseksi tai ne tulee muuten asentaa niin, että aistinvarainen arviointi tai näytteenotto on mahdollista tehdä. Lantalan rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Rakennettavan lietesäiliön on oltava alta täytettävä. Lietesäiliöt on rakennettava ja aidattava maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, 7.1.2001) mukaisesti. Eläinsuojan WC-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Vesien käsittely tulee toteuttaa jätevesiasetuksen vaatimusten mukaan 1.1.2014 mennessä. Lantavarastojen tyhjennys ja lietteen kuljetus 2. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lietettä ei pää-
se hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. 7 Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 4. Luvansaajan on huolehdittava siitä, että tilalla on käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaan riittävästi lannan hyödyntämiseen soveltuvaa peltoa. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. Paras käyttökelpoinen tekniikka 5. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. Häiriö- ja poikkeustilanteet 6. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 7. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät
- lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Muutoksista ilmoittaminen 8. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia.
9 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Lähimpään naapuriin on matkaa navetasta ja lietesäiliöstä noin 200 metriä. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa, 3,5 vasikkaa (ikä 6 12 kk) ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua ja sopimuspeltoa noin 99,77 hehtaaria, sen jälkeen kun oma 6 ha raivio valmistuu vuonna 2012. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 99 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on raivion valmistuttua riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Hakemuksen mukaan hakijoilla on lietelannan varastotilaa käytettävissä, lietekuilut mukaan lukien, 5 662 m 3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 4 250 m 3 ja kuivikelantaa 320 m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Hakijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään kiinteäpohjaisessa varastossa ja tiiviisti peitettynä. Polttoainesäiliöt ovat katetussa, valuma-altaalla varustetussa varastossa. Säiliöt on varustettu laponestolla. Tankkauspaikalle on määrätty tehtäväksi tiiviit pohjat. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta tai lietesäiliön vaurioitumisesta, ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Lietelannan levityksessä parasta tekniikkaa edustavat letku- ja sijoituslaitteistot. Tilalla on käytössä laatujärjestelmä. Eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää.
10 Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Kun säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan, voidaan rakenteet tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä ovat multaavan lannanlevittimen käyttö, lietesäiliöiden kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoai-
nesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 11 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Hakija on esittänyt multaavansa levitetyn lietteen viimeistään vuorokauden kuluessa. Lietelannan multaaminen on määrätty tehtäväksi mahdollisuuksien mukaan välittömästi. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 ) Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 30.5.2020 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita.
12 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7-8, 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta (1792/2009) 5 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 400 lihanaudalle, asetuksen mukainen maksu on 3480 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta.
13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Ahti Itkonen Ympäristöinsinööri Helka Markkanen Tiedustelut: asian esittelijä Helka Markkanen, puh. 040 586 8502
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.6.2010. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 510 004 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.