s. 1 / 11 Alue 118200 Leppävaaran urheilukeskus Asemakaava ja asemakaavan muutos Asianumero 3145/10.02.03/2017 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden urheiluhallin rakentaminen Leppävaaran urheilupuiston itäosaan muiden urheilupuiston toimintojen yhteyteen. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen aluerajaukseen pyritään sisällyttämään urheiluhallin välitöntä lähiympäristöä laajempi aluekokonaisuus. Tällä tavoitellaan urheilupuiston tarkastelua yhtenäisenä toiminnallisena, maisemallisena kokonaisuutena. Sujuvalla ja turvallisella liikkumisella puiston alueella on tärkeä merkitys niin puiston identiteetille kuin alueen kulkuyhteyksien toimivuudelle. Yhtenä asemakaavan keskeisenä tavoitteena on selventää urheilupuiston sisäisiä jalankulkuyhteyksiä sekä saattoliikenne- ja pysäköintijärjestelyitä. Kuva: suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla. Kuva: alustava suunnittelualueen likimääräinen rajaus ortokartalla Espoon kaupunki 2017.
s. 2 / 11 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran urheilupuiston alueella, Turuntien pohjoispuolella. Aluerajaus on toistaiseksi alustava, varsinaisen kaavanmuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Alustavissa tarkasteluissa alue rajautuu itäosassa uimahallin, ylipainehallin, jäähallin sekä ammattikorkeakoulujen korttelialueiden väliin. Kilon Krouvinmäki sisältyy alustavaan suunnittelualueeseen, samoin stadionin alue ja pysäköintipaikat Vanhan maantien yhteydessä. Pohjoisessa aluerajauksen sisäpuolelle jää ns. hiihtoputken alue ja osa Veräjäkalliosta. Eteläosassa rajoina ovat Turuntie ja Vanha maantie. Länsiosassa alueeseen sisältyy tällä hetkellä kaavoittamatonta peltoaluetta. Monikonpuro kulkee suunnittelualueen läpi. Alueen nykytilanne Alue on monipuolisessa ympärivuotisessa urheilu- ja virkistyskäytössä. Sen itäosassa sijaitsee useita urheilukäytössä olevia hallirakennuksia pysäköintialueineen sekä Monikon koulukeskus ja Leppävaaran lukio. Välittömässä lähiympäristössä ovat lisäksi ammattikorkeakoulut Laurea ja Metropoli. Oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat ovatkin yksi urheilupuiston palveluiden tärkeä käyttäjäryhmä. Hallirakennusten väliin jäävä alava laaksonpohja on toistaiseksi rakentamaton puistoalue, jonka päätteenä on Urheiluaukio leikki- ja skeittipuistoineen. Alustavan suunnittelualueen länsiosan peltoalueet ovat avointa maisematilaa. Pohjoisosassa ovat Veräjäkallion metsäiset ulkoilu- ja latureitistöt. Maanomistus Urheilupuiston maa-alueet ovat kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 4/2017 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu virkistysalueeksi. Eteläpuolinen Turuntie on merkitty valtatiemerkinnällä. Pohjoispuolen vinorasteroinnilla osoitetaan arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Alueen länsipuolelle on merkitty 110 kv:n voimalinja. Leppävaaran keskus on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Kaavoitustilanne Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (12/2017) Espoon kaupunki.
s. 3 / 11 Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) suunnittelualue on pääosin merkitty virkistysalueeksi (V) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Virkistysalueille voidaan yleiskaavamääräyksen mukaisesti toteuttaa virkistystä palvelevia alueita, rakennuksia ja rakenteita. Alueella voidaan harjoittaa metsätaloutta. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä on säädetty. Julkisten palvelujen ja hallinnon alueella on voimassa määräys, jonka mukaan asemakaavoitettaessa eri palvelujen tarvitsemat tilat sijoitetaan siten, että ne tukevat toisiaan ja tilojen yhteis- ja vuorottaiskäyttö on mahdollista. Musta vaakarasteri osoittaa kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokasta aluetta, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä maisemakuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Rasterointi osoittaa koko Kilon viljelyaukeiden ja huvila-asutuksen kokonaisuuden, jatkuen etelään Friisinmäkeen saakka. Kilon Krouvinmäki ja suunnittelualueen länsiosa on merkitty uusiksi ja olennaisesti muuttuviksi alueiksi, joiden käyttötarkoituksiksi on osoitettu virkistysaluemerkintä (V). Lisäksi suunnittelualueella kulkee sitovia virkistysyhteyksiä, joiden sijainti on esitetty ohjeellisena palloviivalla. Kuva: Voimassa olevat asemakaavat aluetunnuksineen (12/2017) Espoon kaupunki - 110902 Leppävaaran urheilupuisto (lainvoimainen 31.1.2007) - 112300 Lintukorpi I (lainvoimainen 21.8.1991) Asemakaavoissa urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet on osoitettu määräyksellä YU tai YU-1. Urheilurakennuksiin saa määräysten mukaisesti sijoittaa päätoimintaan liittyviä kahvila- ja toimistotiloja, kuitenkin enintään 10% rakennusoikeudesta. Urheilurakennuksille on autopaikkoja edellytetty rakennettaviksi vähintään 1 ap/250 k-m2, rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen. Lisäksi asemakaavoissa on osoitettu pysäköintialueita merkinnällä LP ja LP-1 siten, että pysäköinti tapahtuu vuorottaispysäköintiperiaatteella. Alueella voimassa olevissa asemakaavoissa on useita viheraluemerkintöjä, joilla viheralueita osoitetaan erilaisiin urheilu- ja virkistyspalveluille. Näitä merkintöjä ovat kaavoissa VP (puisto), VL ja VL-1 (lähivirkistysalue), VU (urheilu- ja virkistyspalvelualue). Alueiden läpi kulkevia ohjeellisia jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä on kaavakarttaan merkitty katkoviivoilla. Myös huoltoajoyhteyksiä on osoitettu erillisillä merkinnöillä ajo tai h-1. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (12/2017) Espoon kaupunki. Alueella on voimassa useita asemakaavoja: - 116500 Leppävaaran urheilupuisto II (lainvoimainen 8.4.2009) - 110900 Leppävaaran urheilupuisto (lainvoimainen 16.11.1994) Stadionin sisäänkäynnin yhteydessä sijaitseva Leppävaaran urheiluaukio on asemakaavassa osoitettu erillisellä tori-merkinnällä. Asemakaava sallii torin osittaisen kattamisen. Monikonpuro on merkitty asemakaavaan sijainniltaan ohjeellisena vesialueena (W). Lisäksi asemakaavoissa on lukuisia suojelualueita, jotka on merkitty katkoviivarajauksella ja merkinnällä sm tai s. Näitä ovat esimerkiksi muinaismuistot.
s. 4 / 11 Aloite ja perittävät maksut Asemakaavan muutosta ovat 12.6.2017 hakeneet Espoon kaupungin tonttiyksikkö sekä Logen i Grondal UF. Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaava ja asemakaavan muutos saattavat edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa tonttiyksikkö.
s. 5 / 11 MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Urheiluhalli Urheiluhallin sijoittamista on aikaisemmissa suunnitelmissa tutkittu Leppävaaran urheilupuiston länsiosaan. Nyt tavoitteena on osoittaa paikka uudelle urheiluhallille Leppävaaran urheilupuiston alueelta siten, että halli voidaan rakentaa muiden urheilupuiston toimintojen yhteyteen. Näin urheiluhalli palvelee paremmin urheilupuiston käyttäjiä, kuten oppilaitoksia. Puiston itäosassa urheiluhallin saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä on aiempia suunnitelmia parempi. Myös pysäköintiratkaisuja voidaan kehittää urheilupuiston kannalta laajempana kokonaisuutena. Urheiluhallin osalta tavoitellaan arkkitehtonisesti korkeatasoista ratkaisua, joka muodostaa yhdessä urheilupuiston stadionin kanssa näyttävän toiminnallisen kokonaisuuden ja urheilupuiston keskuspaikan. Urheilupuiston toimintoihin liittymisen lisäksi hallirakennuksen tulee sopeutua kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen Kilonkartanon perinnemaisemaan. Maisemalliset ja ympäristön laatuun liittyvät tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen aluerajaukseen pyritään sisällyttämään urheiluhallin välitöntä lähiympäristöä laajempi aluekokonaisuus. Tällä tavoitellaan urheilupuiston tarkastelua yhtenäisenä toiminnallisena ja maisemallisena kokonaisuutena. Nykyisten asemakaavamerkintöjen ajanmukaisuutta tarkastellaan muun muassa Kilon Krouvinmäen sekä urheilupuiston pohjoisosan hiihtoputken asemakaavamerkintöjen osalta. Myös urheilupuiston pohjoisosan uudet latu- ja ulkoilureitit huoltoalueineen huomioidaan asemakaavoituksessa. Kaava-alueen poikki kulkevan Monikonpuron varsi pyritään turvaamaan ekologisena yhteytenä sekä tarvittavilta osin liito-oravareittinä. Puron vartta tutkitaan myös osana urheilupuiston nykyisten ja mahdollisten tulevien urheilukenttien ja niitä yhdistävien kävelyreittien kokonaisuutta. Kilonkartanoon liittyvä arvokas kultturimaisema urheilupuiston keskiosassa säilytetään avoimena. Asemakaavoituksessa tutkitaan toistaiseksi kaavoittamattoman peltoalueen mahdollistamista urheilutoiminnoille. Tavoitteena on, että uusi urheiluhalli, Monikonpuro sekä peltoalueet mahdollisine urheilutoimintoineen muodostavat hallitun ja tasapainoisen, kulttuurimaisemaan sopivan kokonaisuuden. Urheilupuiston identiteetin vahvistaminen ja monipuolisten urheilun ja oleskelun paikkojen mahdollistaminen on yksi asemakaavan tavoitteista. Uimahallin eteläpuolisen, nyt rakentamattoman laaksoalueen osalle tavoitellaan kaavamerkintää, joka mahdollistaisi sen kehittämisen rakennetuksi puistoksi. Uuden puiston tulisi olla luonteeltaan niin liikkumiseen kuin oleskeluun ja yhteistoimintaan soveltuva kaupunginosan keskuspuisto. Kuva: Ideakuva yleissuunnitelmassa uimahallin eteläpuolelle ehdotetusta uudesta rakennetusta puistosta. Puisto voisi toimia urbaanina yhteisen oleskelun ja liikkumisen tilana varsinkin koululaisille. (11/2017) Espoon kaupunki. Liikenteelliset tavoitteet Sujuvalla ja turvallisella liikkumisella puiston alueella on tärkeä merkitys niin puiston identiteetille kuin alueen kulkuyhteyksien toimivuudelle. Yhtenä asemakaavan keskeisenä tavoitteena on selventää urheilupuiston sisäisiä jalankulkuyhteyksiä sekä saattoliikenne- ja pysäköintijärjestelyitä. Urheilupuiston pysäköintikapasiteettia arvioidaan, ja pohditaan erilaisia ratkaisuja niin lyhyen kuin pitkänkin tähtäimen pysäköintijärjestelyiden kehittämiseen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti osana ratkaisua tutkitaan myös ajoneuvoliikenteen urheilupuiston alueen läpi sallivaa vaihtoehtoa. Kaavaan liittyvät muut suunnitelmat Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman tarkistuksessa (Espoon kaupunki 7.6.2017) tarkastellaan urheilupuiston kehittämisen suuntia ja esitetään urheilupuistoon kolme luonteeltaan erityyppistä ydinaluetta, joiden perusteella urheilupuiston toimintoja sekä kulkuyhteyksiä voidaan tulevaisuudessa kehittää. Osana yleissuunnitelmaa on myös pohdintaa urheiluhallin erilaisista sijaintivaihtoehdoista. Espoon kaupunkitekniikan keskus laatii parhaillaan suunnitelmia Leppävaaran urheilupuiston latu- ja ulkoilureiteistä. Suunnittelualue ulottuu Miilurinteestä Leppävaaran urheilupuistoon Veräjäkallion alueelle. Tavoitteena on suunnitella talvikunnossapidettäviä ulkoilureittejä sekä latureittejä huoltoalueineen.
s. 6 / 11 Suunnitelmien arvioitu valmistuminen on vuoden 2018 syksyllä. Aiemmat kaavaan liittyvät päätökset Espoon kaupunginhallituksen kilpailukyky- ja elinkeinojaosto päätti kokouksessaan 5.6.2017 59, että Logen i Grondal UF:n nimiin varataan alue urheilu- ja monitoimihallin suunnittelua varten Leppävaaran urheilupuiston stadionin eteläpuolelta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 7.6.2017 127 lisätä Leppävaaran urheilukeskuksen mukaan kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta asetti tavoitteeksi, että koulukeskuksen ja urheilupuiston liikenne erotetaan toisistaan siten, että myös uimahallin liikenne hoidetaan pääasiassa etelästä, eikä Veräjäpellonkadun kautta. Kuva: Kaavio ajojärjestelyistä, läpiajomahdollisuus (11/2017) Espoon kaupunki. Suunnitelman kuvaus Urheiluhalli Hakijan toimittamassa alustavassa viitesuunnitelmassa tilat on ryhmitelty yhdeksi rakennusmassaksi, joka jakautuu massaltaan korkeaan hallitilaan ja sitä pohjoispuolelta reunustavaan matalampaan, kaksikerroksiseen osaan. Rakennuksen pääsisäänkäynti sijoittuu sen koillisnurkkaan siten, että se toimii urheilupuiston läpi johtavan kävely-yhteyden luontevana jatkeena. Hallirakennus on osin kaksikerroksinen. Sisäänkäynnin yhteyteen rakennettava kahvilatila palvelee myös alueellisesti kaikkia urheilupuiston käyttäjiä. Halli sisältää yleisurheiluradan lisäksi useita eri käyttöön soveltuvia pelikenttiä ja urheilusaleja sekä toimistotiloja. Urheiluhalliin suunnitellaan myös kaupungin käytössä olevaa huoltotilaa sekä puku- ja teknisiä tiloja, jotka palvelevat myös hallin viereen sijoitettavaa tekojäärataa ja mahdollisesti ympäröiviä pelikenttiä. Alustavissa suunnitelmissa nämä tilat on sijoitettu rakennuksen päätyihin. Kuva: Kaavio ajojärjestelyistä, läpiajomahdollisuus katkaistu (11/2017) Espoon kaupunki. Kaavan valmistelun osana tutkitaan myös ratkaisua, jossa nykyisiä urheilupuiston eteläosan pysäköinnin järjestelyitä kehitetään osana jalankulkuyhteyksien selventämistä ja parantamista. Pysäköinnin painopiste voitaisiin näin siirtää puiston eteläosaan, urheilupuiston keskiosan pysyessä täysin jalankulkuvaltaisena. Tämä vaikuttaisi oleellisesti puiston viihtyisyyteen sekä liikenneturvallisuuteen. Rakennuksen kerrosala on noin 15 000 k-m 2 ja ulkomitat noin 180x77 metriä. Suurta rakennusmassaa pyritään tekemään arkkitehtonisesti mielenkiintoisemmaksi rakennuksen korkeutta mahdollisuuksien mukaan vaihdellen. Rakennusmassaa pyritään elävöittämään myös julkisivumateriaalein ja aukotuksin. Ajoyhteydet ja pysäköinti Lautakunnan päätöksen mukaisesti tutkitaan uimahallin liikenteen johtamista urheilupuiston läpi Vanhalta Turuntieltä. Tavoite voidaan saavuttaa rakentamalla uusi katuyhteys puiston läpi. Samalla urheilupuiston toiminnan edellyttämät turvalliset saattoajojärjestelyt sekä jalankulkuyhteydet erityisesti lasten ja nuorten käyttäjien kannalta on tarkasteltava erityisellä huolellisuudella. Kuva: Kaavio ajojärjestelyistä, nykyisiin järjestelyihin pohjautuva ratkaisu (11/2017) Espoon kaupunki
s. 7 / 11 Pysäköinti mitoitetaan tavanomaisen kysynnän mukaan. Tapahtumien vaatima lisäpysäköinti pyritään järjestämään sopimusneuvotteluin urheilupuistoa laajemmalta alueelta ja vuorottaispysäköinnin keinoin. Varapysäköintipaikkoja tutkitaan myös rakennettaville urheilukentille. Jatkosuunnittelu Jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoajoreittien turvallisuuteen ja sujuvuuteen sekä mielenkiintoisten ja toimivien jalankulku- ja pyöräilyympäristön suunnitteluun. Lisäksi rakennuksen julkisivujen kaupunki- ja maisemakuvallinen istuvuus on myös koko urheilupuiston kaupunkikuvan kannalta merkittävä tekijä. Rakennuksen sovittamista kulttuurimaisemaan ja luontoarvoihin sekä urheilupuiston viihtyisyyden ja toimivuuden parantamista tutkitaan maisemasuunnittelun keinoin. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain. Suunnitelma sisältää korttelisuunnitelmatasoisen arkkitehtisuunnitelman, liikenneselvityksen sekä piha- ja hulevesisuunnitelman. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisia arvoja sekä luontoarvoja. Yhtenä Espoon suurimmista urheilupuistoista alueella on myös sosiaalisia arvoja. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Liikenteen ja pysäköinnin järjestelyt ovat kaavatyössä tärkeällä sijalla. Erilaisia vaihtoehtoja arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa: Liikkumisen turvallisuus Urheilupuiston saavutettavuus eri kulkumuodoin Urheilupuiston opasteet Kustannusvaikutukset ja rakennettavuus Kaupunki- ja maisemakuvalliset vaikutukset Maankäytön tehokkuus Huolto- ja pelastusajoyhteyksien toimivuus Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin. Olemassa olevia selvityksiä ovat muun muassa asemaakaavaa Veräjäpelto, 110703 varten tehdyt selvitykset, kuten hulevesiselvitys.
s. 8 / 11 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Lapset ja nuoret ovat lisäksi urheilupuiston merkittävä käyttäjäryhmä. Heidän osallistumistaan hankkeen valmisteluun pyritään varmistamaan alueen kouluihin suuntautuvalla vuorovaikutuksella. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 8.1.2018 6.2.2018. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 6.2.2018 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi, alue- ja asianumero (Leppävaaran urheilukeskus, 118200, 3145/2017) on mainittava. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään Sellon kirjastossa (Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 9) 24.1.2018 klo 17-18:30. Suunnittelijat ovat paikalla kello 16.30 alkaen. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2018. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallintooikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan nähtävilläoloaikana. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Leppävaaran suuralueen yhteispalvelupisteessä (Kauppakeskus Sello / Sellon kirjasto, Leppävaarankatu 9) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Kati Kivelä, p. 046 877 3704 Aino Aspiala (maisemasuunnittelu), p. 043 824 4837 Marno Hanttu (liikennesuunnittelu), p. 046 877 2749 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, 4.12.2017 Ossi Keränen Ossi Keränen Asemakaavapäällikkö
s. 9 / 11 KUVIA SUUNNITELMASTA Asemakaavan valmisteluaineistoon kuuluvat seuraavat kuvalähteinä toimineet suunnitelmat: - Leppävaaran urheilupuiston uusi urheiluhalli, alustavat suunnitelmat. UF Logen i Gröndal, arkkitehtitoimisto Oy Arkkitehtisuunnittelu Arkitekturum Ab / Fredrik Lindberg, 23.11.2017 - Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys 2017. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus, liikuntapalvelut ja sivistystoimi, 5/2017 Kaikki aineistot löytyvät sähköisinä kaavoituksen internet-sivulta: http://www.espoo.fi/ Asuminen ja ympäristö Kaavoitus Asemakaava Asemakaavoituskohteet Yllä: Ote urheiluhallin luonnossuunnitelmasta, alustava asemapiirros. Ei mittakaavassa. Alla: Ote urheiluhallin luonnossuunitelmasta, alustavat julkisivut. Ei mittakaavassa.
s. 10 / 11 Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman päivityksen karttakaavio. Koko yleissuunnitelma on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Espoon kaupunki 2017.
s. 11 / 11 Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelman tarkistuksen yhteydessä laadittu luonnoskartta urheilupuiston ydinosan toiminnoista. Espoon kaupunki 2017. Viitteellinen näkymäkuva urheilupuiston keskiosasta urbaanista puistosta pienpelikenttineen. Aino Aspiala Espoon kaupunki 2017 Kaaviot: Urheilupuiston yleissuunnitelmassa esitetyt kaaviokuvat jalankulun yhteyksistä, aukioista ja päätekohdista sekä urheilupuiston erityyppisistä toiminnoista. Espoon kaupunki 2017