marraskuu 2001 (85219$,.8786+,112,77(/881 Kuluttajatutkimuskeskuksen lokakuussa teettämän kyselyn mukaan 76 % suomalaisista uskoo euron nostavan hintatasoa. Ainakaan tähän mennessä uskomus ei kuitenkaan ole toteutunut. Euro on kyllä jo vaikuttanut tuotteiden hinnoitteluun, mutta ei ole nostanut tuotteiden hintatasoa. Tässä selvityksessä tarkastellaan euron vaikutusta erityisesti yksittäisten tuotteiden hintoihin ja hintajakaumiin. Tarkastelu on jaettu neljään ryhmään: elintarvikkeet, kestokulutustavarat ja non-food päivittäistavarat, palvelut sekä uudet autot..rnrqdlvklqwdwdvrqpxxwrv Kokonaishintatason vuotuinen muutos oli lokakuussa 2001 ainoastaan 1.91 %. Vuotuinen muutos ei anna tilanteesta täysin totuudenmukaista kokonaiskuvaa, sillä hintatason nousu on käytännössä pysähtynyt huhtikuun jälkeen. Kokonaishintatason muutos toukokuusta lokakuuhun oli ainoastaan 0.08 % (kuvio 1). Polttoaineiden (kuviossa liikenne) hintojen lasku aiheuttaa osan alhaisesta hintojen noususta. Kokonaishintatason muutos ilman liikenteen kustannusten alenemistakin olisi ollut ainoastaan 0.5 %. Tuoteryhmistä ainoastaan terveyden ja viestinnän hinnat ovat nousseet yli 2 %. Näiden tuoteryhmien yhteinen paino on kuitenkin vain noin 6 % kokonaishintaindeksissä. +LQWRMHQPXXWRVWRXNRNXXVWDORNDNXXKXQ kokonaishintataso elintarvikkeet alkoholi ja tupakka vaatetus ja jalkineet asuminen kodinkoneet ja kalusteet terveys liikenne viestintä kulttuuri ja vapaa-aika ravintolat ja hotellit muut -4 % -3 % -2 % -1 % 0 % 1 % 2 % 3 % Kuvio 1. Hintatason muutos (lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi)
(OLQWDUYLNNHHW Nimellishinnat eli käyvät hinnat vaikuttavat hyvin vahvasti elintarvikkeiden kuten lähes kaikkien vähittäiskaupan tuotteiden hintoihin. Kuvio 2 esittää alle 20 markan hintaisten tuotteiden hintajakauman lokakuussa 2001. Jokainen markka on jaettu neljään tasaväliseen luokkaan eli luokkaväli on 25 penniä. Kuvion sanoma on selvä: hinnat hieman alle tasamarkan ovat valtavasti käytetympiä kuin muut hinnat eli kyse on niin sanotusta ysi-hinnoittelusta. Kuviossa tämä ilmenee siten, että joka neljäs pylväs on korkea. 1000 800 600 400 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuvio 2. Elintarvikkeiden hintajakauma lokakuussa 2001. 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 mk 200 Elintarvikkeiden hinnat olivat jo toukokuussa 2001 keskittyneet yhden ja kahden euron kohdalle verrattuna vuoteen 2000. Tämä keskittyminen on lisääntynyt hyvin vähän sen jälkeen (taulukko 1). Eurohintojen lisääntyminen toukokuusta lokakuuhun on aineiston suuren koon vuoksi tilastollisesti merkitsevä tulos, mutta taloudellisessa mielessä merkityksettömän pieni muutos. 2
Taulukko 1. Eurohintojen osuus kaikkien elintarvikkeiden hinnoista. yhden euron hinta (5,90 5,99 mk) kahden euron hinta (11,90-11,99 mk) kolmen euron hinta (17,80 17,99 mk) huhtikuu 2000 toukokuu 2001 lokakuu 2001 4.3 % 5.4 % 5.3 % 2.7 % 3.5 % 3.6 % 1.4 % 1.1 % 1.5 % Eurohinnat yhteensä 8.4 % 10.0 % 10.4 % vrt: vanha ysihinta (9,90 9,99 mk) 5.0 % 4.2 % 4.1 % Vaikka elintarvikkeiden hinnat ovat keskittyneet eurohintojen kohdalle, tämä keskittyminen ei ole nostanut elintarvikkeiden hintatasoa. Kun tarkastellaan toukokuussa 2001 eurohintojen kohdalle keskittyneitä tuotteita, näiden tuotteiden hinnoista 31.4 % oli pysynyt eurohinnassa, 44.5 % noussut eurohintaan ja 24.1 % laskenut eurohintaan verrattuna huhtikuuhun 2000. Näiden tuotteiden keskimääräinen (painottamaton) hintatason muutos oli 1.6 %. Vastaavasti lokakuussa 2001 eurohintaisten tuotteiden hinnoista oli 57.3 % pysynyt eurohinnassa, 24.0 % noussut eurohintaan ja 18.7 % laskenut eurohintaan. Näiden tuotteiden hinnat olivat jopa laskeneet 1.4 % toukokuusta lokakuuhun. Taulukko 2. Onko tuotteen hinta pysynyt eurohinnassa, laskenut eurohintaan vai noussut eurohintaan? toukokuu 2001 lokakuu 2001 pysynyt eurohinnassa 31.4 % 57.3 % laskenut eurohintaan 24.1 % 18.7 % noussut eurohintaan 44.5 % 24.0 % Eurohintaisten tuotteiden hintamuutos verrattuna aikaisempaan periodiin 1.6 % -1.4 % 0LNVLHOLQWDUYLNNHLGHQKLQQDWRYDWQRXVVHHW" Vaikka elintarvikkeiden hinnat ovat keskittyneet aiempaa enemmän eurohintojen kohdalle, tämä keskittyminen ei ole aiheuttanut hintatason nousua. Kuitenkin elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodessa 6.1 %, joka on selvästi enemmän kuin keskimääräinen hintatason nousu. Tosin, kuten kuviosta 1 nähdään, elintarvikkeiden hinnat eivät ole juurikaan nousseet enää huhtikuun jälkeen. Elintarvikkeiden hintojen nousu ei ole ollut tasaista. Suurin osa elintarvikkeiden hinnoista on kehittynyt hyvin maltillisesti, mutta muutaman tuoteryhmän hintojen voimakas nousu on aiheuttanut elintarvikkeiden kokonaishintatason nousun. Näitä tuoteryhmiä ovat liha (vuotuinen nousu 9.71 %), maitotuotteet (nousu 7.19 %), hedelmät (nousu 9.71 %) ja vihannekset (nousu 9.57 %). Hedelmistä ja vihanneksista ovat nousseet erityisesti omenan, kaalin, sipulin ja perunan hinnat, jotka kaikki ovat nousseet yli 20 %. Elintarvikkeiden hintoja ovat siis nostaneet yksittäiset ja käteisvaluutan muuttumisesta riippumattomat tekijät, kuten Euroopan lihakriisi, maitoteollisuuden keskittyminen ja tuotteiden huono sato. 3
.HVWRNXOXWXVWDYDUDWMDQRQIRRGWXRWWHHW Kestokulutustavaroiden ja non-food tuotteiden hintojen tarkastelu on vaikeampaa kuin elintarvikkeiden hintojen tarkastelu. Syynä tähän on se, että näiden tuotteiden hinnat jakautuvat huomattavasti laajemmalle alueelle kuin elintarvikkeiden hinnat. Näin tietyllä välillä olevien havaintojen määrä on pieni ja johtopäätösten tekeminen vaikeaa. On kuitenkin selvää, että näiden tuotteiden hinnoissa ei ole tapahtunut mitään suuria muutoksia euron johdosta. Kuvio 3 osoittaa yleisimpien hintojen olevan yhä markkamääräisiä ns. ysihintoja 1. Hinnat eivät ole myöskään muuttuneet mitenkään selvästi huhtikuusta lokakuuhun. Hinnoista 68.1 % on pysynyt ennallaan kyseisellä ajanjaksolla, 21.8 % hinnoista on noussut ja 10.1 % laskenut. Aineiston hintojen muutoksen painottamaton keskiarvo on 1.6 %. Suurimmat yksittäiset nimelliset hintamuutokset aineistossa ovat matkapuhelinten hintojen useiden satojen markkojen aleneminen. On kyllä yhtä suuri virhe tulkita tämä hintojen lasku euron aiheuttamaksi kuin yllä mainittu lihan hinnan nousukin. 200 100 0 29.5 39.5 49.5 59.5 69.5 79.5 89.5 99.5 mk Kuvio 3. Kestokulutustavaroiden ja non-food tuotteiden hintajakauma välillä 29 99 markkaa. 1 On kuitenkin huomattava, että osa markkamääräisistä ysihinnoista (29, 59, 89 mk) on muunnettavissa melkoisen mukaviksi euromääräisiksikin hinnoiksi. Näiden hintojen ei kuitenkaan voi sanoa käytettävissä olevan aineiston perusteella lisääntyneen merkittävästi. 4
8XGHWDXWRW Uusien autojen hinnoittelu poikkeaa muiden tarkastelussa olevien tuotteiden hinnoittelusta siinä, että hinnoittelu on jäykkää eli hinnat muuttuvat harvoin. Ehkä tämä hintojen harvoin muuttaminen on aiheuttanut sen, että uusien autojen hinnat on jo tänä vuonna muutettu pääasiassa euromääräiseksi 3. Autojen hinnat ovat niin suuria lukuja, että normaalisti ne päättyvät nollaan (esimerkiksi 122 900 markkaa). Kaikki tammikuussa 2001 annetut uusien autojen hinnat päättyivätkin nollaan (kuvio 4). Tilanne on kuitenkin muuttunut vuoden aikana. Keväällä ja kesällä kaikki uudet markkamääräiset hinnat eivät enää päättyneet nollaan. Varsinainen murros tapahtui elokuussa: nollaan päättyvät uudet hinnat alkoivat vähetä nopeasti. Kun kyseiset hinnat muuntaa euroiksi, nollaan päättyvät hinnat alkoivat lisääntyä (esimerkiksi 124 325 markkaa on 20 910 euroa). Marraskuussa annetuista markkamääräisistä hinnoista enää 15 % päättyi nollaan. Kun marraskuussa annetut hinnat muuntaa euromääräiseksi, nollaan päättyvien hintojen osuus on jo yli 90 %. Toisin sanoen valtaosa uusista autoista hinnoitellaan jo nyt euromääräisesti. Erittäin mielenkiintoinen seikka uusien autojen hinnoissa on se, että hintojen muuttaminen euroiksi ei ole nostanut uusien autojen hintoja. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan uusien autojen hinnat ovat nousseet vain 0.86 % kyseisenä aikana. On tietysti muistettava, että uusien autojen markkinat ovat Suomessa tällä hetkellä häiriintyneet mahdollisten veromuutosten odotuksen seurauksena. 1ROODDQSllWW\YLHQXXVLHQKLQWRMHQRVXXV 100 % 80 % 60 % 40 % euromääräiset markkamääräiset 20 % 0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras Kuvio 4. Nollaan päättyvien hintojen osuus uusista markka- ja euromääräisistä hinnoista (lähde: Suomen Autoalan Tietopalveluverkko Oy). 2 Ajatus euromääräisen hinnoittelun selvittämisestä nollaan päättyvien hintojen perusteella on Suomen Autoalan Tietopalveluverkko oy:n tilastoanalyytikon Markus Halosen. Hän on myös toteuttanut pääosan autojen hintoja koskevasta analyysistä. 3 On myös huomattava, että autojen hinnoittelun euromääräisyyden pystyy toteamaan huomattavasti luotettavammin kuin monen halvemman tuotteen eurohinnoittelun. 5
3DOYHOXW Palvelujen hinnoissa on tapahtunut melko vähän muutoksia toukokuun 2001 ja lokakuun 2001 välillä. Aineistossa mukana olevien palvelujen hinnoista on pysynyt ennallaan peräti 82.6 %. Hinnoista on noussut 9.3 % ja laskenut 8.1 %. Palvelujen hintojen muutoksen painottamaton keskiarvo on 1 %. Sen lisäksi, että palvelujen hinnat ovat jäykempiä kuin vähittäiskaupan tuotteiden hinnat, palvelut poikkeavat myös siinä mielessä vähittäiskaupan tuotteista, että ysihinnoittelu ei ole vallitsevaa palvelujen kohdalla. Ennemminkin tutkimuksen aineistossa mukana olevien palvelujen hinnat päättyvät lukuun 0 tai 5. /RSXNVL Kuluttajatutkimuskeskuksen kyselyn mukaan 76 % suomalaisista uskoo euron nostavan hintatasoa. Tämä pelko ei ole ainakaan vielä toteutunut, sillä euro ei ole nostanut hintatasoa. Lokakuussa 2001 kerättyjen hinta-aineistojen perusteella euro on kuitenkin vaikuttanut selvästi hinnoitteluun. Monet tuotteista onkin hinnoiteltu euromääräisesti. Tosin eri toimialat poikkeavat toisistaan suuresti euron vaikutuksien osalta. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista selvästi eniten euron tulo on vaikuttanut uusien autojen hintoihin. Lähes kaikki loka- ja marraskuussa annetut uusien autojen hinnat ovat euromääräisiä. On kuitenkin huomattava, että Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan uusien autojen hinnat ovat nousseet vain 0.86 % vuodessa. Uusien autojen hinnat on siis muutettu euromääräisiksi ilman hintojen nousua. Päivittäistavarat, kestokulutustavarat ja palvelut hinnoitellaan vielä selkeästi markkamääräisenä, vaikka lähellä sopivia eurohintoja olevien havaintojen määrä on lisääntynyt vuodesta 2000. Myöskään näiden tuotteiden kohdalla eurohintojen lisääntyminen ei ole nostanut hintatasoa. Näistä tuotteista ovat kallistuneet erityisesti elintarvikkeet, mutta elintarvikkeiden hintojen nousun taustalla on käteisvaluutan muuttumisesta riippumattomia syitä, kuten Euroopan lihakriisi ja sen aiheuttamat kysynnän muutokset. Valtaosa hinnoista tulee muuttumaan vuodenvaihteen kummallakin puolella. Tähän asti toteutuneiden hintojen muutosten perusteella on hyvin mahdollista, ettei euron tulo aiheuta edes hetkellistä hintojen nousua, vaan osa muuttuvista hinnoista laskee ja osa nousee kompensoiden toistensa vaikutuksen. Eri tuotteiden hinnat muuttuvat myös normaalioloissa. Tämän vuoden lopussa ja ensi vuonna tapahtuisi siis hintamuutoksia myös ilman euroa. Eurosta johtumattomien hintamuutosten taustalla on hyvin pitkälle muutokset kokonaistaloudellisessa kehityksessä. Yleensä noususuhdanteessa hinnat pyrkivät nousemaan voimakkaammin kuin laskusuhdanteissa. Koska euro poistaa hetkellisesti hintajäykkyyden, euro edistää hintojen muutoksia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että euroon siirrytään melkoisen epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Tällaisessa tilanteessa monien tuotteiden hinnoilla on paineita myös laskea. Tämä lisää mahdollisuutta, ettei eurosta aiheudu hintatason nousua edes lyhyellä aikavälillä. Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Ville Aalto-Setälä, puh: 09-7726 7732, gsm: 0400-871 593, email: ville.aalto-setala@kuluttajatutkimuskeskus.fi 6
/,,7(7XWNLPXNVHQDLQHLVWRW (OLQWDUYLNNHHW Tutkimuksessa on käytetty elintarvikkeiden hinta-aineistoja huhtikuulta 2000, toukokuulta 2001 ja lokakuulta 2001. Vuoden 2001 poikkileikkaukset sisältävät 82 myymälää ja 206 tuotetta jokaisesta myymälästä eli yhteensä 16 892 havaintoa per poikkileikkaus. Vuoden 2000 aineisto on hieman pienempi. Kaikki aineistot ovat lääninhallitusten keräämiä. Keräysprosessin on koordinoinut ja ohjeistanut Kuluttajavirasto..HVWRNXOXWXVWDYDUDWMDQRQIRRGWXRWWHHW Kestokulutustavarat ja non-food tuotteet sisältävät noin 3400 tuotteen havainnot lokakuussa 2001 ja noin 2900 tuotteen havainnot toukokuussa 2001. Pääsyynä havaintojen lukumäärän lisääntymiseen on Ahvenanmaan mukaantulo jälkimmäiseen poikkileikkaukseen. Lääninhallitukset ovat keränneet aineistot. Näiden tuotteiden joukossa on muun muassa teknokemian tuotteita, astioita ja elektroniikkatuotteita. 3DOYHOXW Palvelujen hintoja koskeva aineisto on tutkituista aineistoista kooltaan pienin. Aineistoon kuuluu esimerkiksi ravintola-, pikaruoka- ja liikuntapalveluita. Aineiston kumpikin poikkileikkaus sisältää noin 500 hintahavaintoa. 8XGHWDXWRW Uusien autojen aineistona on käytetty Suomen Autoalan Tietopalveluverkko Oy:n (Autodata) tyyppitietokantaa. Tietokannassa on Suomessa myynnissä olleiden autotyyppien maahantuojien ilmoittamat listahinnat sekä autotyyppien tekniset ominaisuudet kuten esimerkiksi moottorikoko, polttoainetyyppi ja teho. Viimeisten vuosien osalta tietokannasta löytyvät myös autotyyppien vakio- ja lisävarusteet sekä lisävarusteiden hinnat. Autotyypillä tarkoitetaan automallin versiota. Esim. Opel Astra 1.6i GL ja Opel Astra 1.6i GLS ovat saman automallin, Astran, kaksi eri tyyppiä. Tässä tietokannassa löytyy pääosa viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa myynnissä olleista autotyypeistä henkilö- ja pakettiautojen osalta. Yhteensä eri tyyppejä on tietokannassa lähes 12 000 ja niistä 57580 listahintaa. Hintatietojen osalta tietokannassa on kaikkien autotyyppien jokainen tiedossa oleva maahantuojan listahinta ja hintaa vastaava hinnaston päivämäärä. Autotyyppien hinnan kehitys tiedetään näin ollen aikasarjana. Näin on yleensä mahdollista selvittää, mikä jonkin vuonna 1997 myynnissä olleen autotyypin voimassa oleva listahinta on ollut esimerkiksi vuoden 1997 kesäkuussa. Hinnastoa käytetään esimerkiksi monissa rahoitusyhtiöissä myyntijärjestelmän ajantasaisena autohinnastona. 7