2 Mieidiorroi nanodem

MUTOS Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KEHN1 005/2015 11.2016 Tae-Suoma kyelituälupalålusah Laapi kyelituålu ootåstpargojuähu uåkkim Äigi: 24.11.2016 tme 12:00 15:15 Saje: Hoteiii Santa Ciaus, Ruäinjargå Mieldi: Usiisteeiisto iahtos 1 1 Öukkim iekkåm Kyetituiuhodå Pentti Pasanen Laapi IJP kudst Ieehåi öuäkkim tuåiuttij uåsiisteid tieräpuättim Laapi kyeiituiu ootåstpargojuhu kuimd öukkimån, mon ääigi nanoduwoo ootåstpargojuhu iätuttäs Laapi kyeiituäiukuäiujuåhhun. 0otstpargojuhu öukkimist öäiioo öukkimmutos, mii juhhoo puoh ootst pargojuhu jesänidj ärijesånid uosäsaajeest iegäpostin. Öukkim saaäjodetteijen tuimä Pentti Pasanen jä äälien Timo Väänänen. j 2 Mieidiorroi nanodem Öuäkkim irgäiiih, jienästemuoigåduodäliih mieldiorrooh öaliii noomäs uäsäiistee iiiston jä nanodii, et uäsäiistii öuäkkimn. Fäärust iäin meid kyehti Laapi IJP-kuädää odästeijee jå Aanaar kuäiästemkuäiu nomättem äitobden Teuo Katajamaa. Öuäkkim uäsäiistee- jä jienästemiisto iää lahtosin 1 jä 2. 3 Kyeiituälukuäiujyehimiätuttåsäst meridem Saaåjodetteijee tooiäi sahåuäru kyeiituäiukuäiuin, tai hammiimist jä uädustäsäin KL 22, jä kyeiituäiukuäiui pargoin KL 24. Saaäjodetteijee puotij oodän aimå kärttäiuändusijd puätte kyeiituäiukuäiuin, mon marja sun ieehåi aimossaästäiiäm kuåiujuäust. Odeiää Iii jo soppum eres kuålui ko tääi jienästmän oddäm kuäiui raajijn. Ucjuuå jä Aanaar koskäsä rääji Saaäjodetteijee ieehäi saästäliäm Aanaar jä Ucjuuå koskäsii rääjist jä toos iohtåuwee tahhein. Mika Aikio uädustäiäi nadäemöasij iahtem Ucjuuä kuäiun. LAAPI IÄLAHÄS-, JOTOLÄH- JA PIRRÄDÅHKUÄVDÅ / Kyelituåluohtådåh Toimäkuälu: Laapi, Kainuuj Tae-Pohjanmaa eennämkodeh Puh. 0295 037 000 Ruinjaargä toimåsaje Kajaani toimåsaje Iedgäpostå www.ely-keskus.fi Hallituskatu 3 3 Kalliokatu 4 kirjaamo.iappi ely-keskus.fi PL 8060, 96101 ROVANIEMI PL 115, 87101 KAJAANI etunimi.sukunimi@ely-keskus.fl

Kari Kyrö: Ton kuälust kyeiituäiuiä hästäiiäm lii nadåemuoigduoah iä nuädit kulgämkuäluraajijd. Nademuoigåduodi merhäume ij koolgä ucid. Nadåemuoigåduodåi merhåume lii oddåm epiöielgåsubbon. Mika Aikio: Mii ahågijd adua jis puris rääjih siäiluh? ucc, Pentti Pasanen: KyeIitulukuäIurääjih iä aaigut nadåemuoigäduodäid. Kari Kyrö: Jotteem staatä enämijn Iii mähuiå tue kieldä ässeid enädähjotoihlope. Jarmo Huhtamella, Meccihaldttäs: Enådähjotolåhlope kuskå jyehi kieldå sierä. Mika Aikio: Nabai hiäukocceem? Luosä ruuäöuäggimyehi. j ku±ur lä Meccihaldåttås bisnes jä Pentti Pasanen: Mun iätuttäm, et pissoop KL 22 1. moomeent miäldäsät kulgåmkuälu- jä öasijtipomkuälujuåust. Kalero Liisanantti: kieldårääjih iä lah toohäm aigädubbon kuälästemkuälui toimäm Tuärnusjuuåst. Kari Kyrö: IJP srgum raijim lii kuigämkuiurääji. Vädis koööämu tondiet ko motomijn Iä sieränåsiopn uådudum kuälstemuoigäduodah (erityisperusteinen). Lä-u puäris rääjih toimäm mahtnii hyeneeht? Mii lii tot pyereeb pyeri moos iråttep peessåd? Pentti Pasanen: Eromåät kaiga äldid uotän kyeliuädui tipom. Kyeleh iä peerust omästemkoskåuoäin teikkä haldåttulijn raajijn. Jis ootä kuälust kuäddojeh kuälästemlaaå uädijurduuh oläuthännää, te nuut kiää eres kuäluin-u. Olai Jäkäläniemi: Meccihatdåttås kieldij moottorkiälhäin yeljim rääji aldasijn, mij eelijm ministeriöst maainästmin tiileest jä aääih öuädojii tast maqa. Mika Aikio: Adelum muulsåiätuin mun kyedittäm muulsåiätu 2, Ucjuuhä ij Juttjääri (Isojohkajäri). haalijd Saaäjoetteijee Pentti Pasanen iätuttij ootästpargojuähu öuäkkimän et Ucjuuä jä Aanaar kyelituälukuälui koskäsii rääjist jienästuwoo toppum lippualjäin. Jienästemmuulsäiähtun 1) lii Tiänui öäcädu kulgämkuälu rääji jä muulsåiähtun 2) Iii odelää almätällum kärttäsärgumist leijee rääji. Saaäjoetteijee Pentti Pasanen juoij jienåstemliipuid jä öuäkkim tuhhiittij jienäi rekinisten Jouni Hiltusii jä Timo Väänäsii Laapi IJP-kuädääst. Jienästmist adeluojii 19 jiennäd main muulsäiätu 1) kyedittii 12 jä muulsåiätu 2) 4 jienä, jienästmist adeluwojii meid 3 kuärus jienä. Ootästpargojuäkku meridij iätuttid, et Ucjuuå jä Aanaar kyelituälukuälui koskäsä rääji öuäu Tiänui öäcädu kulgämkuälu rääji, adai muulsäiätu 1. Loftojuuä kulgämkuålu

Saaåjoetteijee Ieehäi saåstållåm Loto kulgåmkuälu raajijn. Kari Kyrö: VustIist Loto ahtem Lokka-Porttåpähti-kuIun. Luuåi reeiå (lahtos 3), moin udustäi uästälistem. Aimo Vilponen: Kemin. Lotto Aanaar kyeiituiukuiun, Jaurujuuhå j Nuorttijuuhä Paje Teuo Katajamaa, Aanaar kuiästemkuåiu: Kyedit Kari Kyröiätuttäs. Öujottij eromiopn uöudum kuiästmån. Vattäid uäpis kuälu. Nuorttälij nadåem kui u. Jukka Korpiuoma: Lotto-Tuuloma koigåöij ohtsä ijdodåhhän Iahte kuåbbä kuälun. juäbb Jarmo Huhtamella: Kyedittij Korpiuoma sahåurustis iätuttem ohtsii kuiu. Jukka Korpiuoma: Iätuttij, et Iiöij mhuiä mii haidåiöij nuortäs koigee öäcikuäluid. ududi Lotto-Nuortti-kyeIituIukuäIu, Mika Aikio: Jierjämeerän koigee öcäduah kuläööii siämmä kuälun. Kari Kyrö: Västid Korpiuoman, et ulmen Iii kepidid tuimeid ige kyeiituukuäiuid. uudi udcä Saaäjodetteijee Pentti Pasanen iätuttij ootästpargojuähu öuäkkimån, et Lottojuuä kuigåmkuiust jienästuoo toppum lippualjäin. Jienästemmuulsäiähtun 1) Iii Lotto-Tuuloma-kuälu lahtem Lokka-Porttäpähti kyeiituiukuäiun jä muulsåiähtun 2) Lotto-Tuuloma lahtem Aanaar kyelituälukuälun. Jienästem puädus: muulsäiähtu 1=5 jienä, muulsäiähtu 2=12 jiennäd, kuaruseh=2 jienä. Muulsäiähtu 2 uoitij, jä nuutpa ootästpargojuhu iätuftås Iii Iahted Loto kuiu Aanaar kyeiituiukuäiun. Iänudu jä Tuårnus-Muoniojuuhä kualu rääji Jyrki Kehus iätuttij, et Iänudu jä Tuärnus-Muoniojuuå kuälu rääji jotä kieldärääji mield. Jarmo Huhtamella kyedit öäcädähkuälujuähu taan kuälust. Kähipuddä 13:50 14:10 Kähipuudå ääigi soppui Iänudu jä Tuärnus-Muoniojuuä rääjist Sonkamuotka kuälust. Soppui, et uddä Iinjiimist toimättuoo kärttäluändus Jyrki Kehusän. Eetu Tero: Ryedijuuä (Raudanjoki) kuälästemkuå(u kyedit Koskä-Kemijuuä iätuttum raijim.

Meråkuälu kyeiituåiukuiujuhu Saaäjoetteijee Ieehäi saäställm meräkuiu kyeiituäiukulujuäust. Paao Kanniainen pajedij Isohaara ton uäiilist, et lii pyereeb, jis meråkuiust lii jieijäs kyelituälukuiu. saästäilåmni kulu kustemkocceem j Iäi Pasi Anttila tiäduttij jieijäs sahåuårust, et: - Kyeliäälih kuälåstem Iii räijejum - Juuäl öääsi täasi lii merhäitteb jotteekyeliuädui tilän ko juhänjalmij - Meråkulu spiehåstjuuäst nuut kuålästem ko heiiittällåm uåsild - Kenigåsuodäi huksejum juuäi njäälmist - äräs lää uärnejum ennu tipomtooimah jä Iii huolä tipomtooimäi jotkumuodåst - Maid hiäduid meräkuälu jä sisäöäcikuälu ootästmist finnee? - Rääji kolgäööij stellejud yeimilägädåspaadijd jä Simojuuåst 4-maadij - Huolästum meerä kyelituälukuälu smaiimist Jotteeaapä tuimih tipom juhänjaalmijnj kuäistem jotteeaapå aaidan Kalero Liisanantti tiäduttij juhänjalmij rähudemkuälu öigåmereh lää Tuårnusjuuäst paijaankuättäm. merhåume, mon keeiid Jorma Kauppinen huämäutij, et juuhä jä meerä kalgeh lede uässin siämmää kuälust. Kari Heinikoski pähudij, et äämmätkuälästem täbähtuä juhänjaalmijn. Kuälu smaim kaiga rähtid joba 11 tipomuääämid jä tienuut äämmätkuälästeijeeh epitäsiärusii sajadähän. Meerä jieijäs kuälujuähu lii pyereeb. puäusin addeh iänää Pentti Pasanen pähudij, etjuuäi öääsi taäsist lii merhäume jotteekyeiiuäui pääikän maccämist, mut kuälästem orniiställäm lii ala tehälub kyeliuädui pyereedmän. jieuotä Matti Kurkela: Öuolmah meeräst lää ereslägäneh ko sisäenämist. Rääji lii lsohaarast. pyeri Iee Pentti Pasanen iätuttij, et öuäuä±ån jienästuoo meråkuälu kyelituälukuälu raajijn jä aljimnääl lää muulsäiätuh 1) adai meråkuälu kyelituälukuäluh lahtojeh juuäi kyelituälukuäloid tåi muulsäiähtu 2) lasseen Olhaajuuhä jä Kokesjuuhä (Kuiajoki). aai meerä lii jieijäs kuälu, moos kuleh ton Jienästem puädus: Muulsåiähtu 1 = 8 jiennäd, muulsäiähtu 2 = 7 jiennäd, kuäruseh = 4jienå. Muulsåiähtu 1 uoitij acai ootåstpargojuähu iätuttås lii, et meråkuälu lahtoo juuäi kyelituälukuäloid. 4 Jotkätooimah Saaäjodetteijee Pentti Pasanen mutälij, et sieränäs uäiilijd ootästpargojuähu kyelituälukuälujuähuiätuttäsäst kalga 2.12.2016 räi jo-u reiäin täi Laapi IJP-kuädää kirjimkontturän. ledgäpostäin toimätti IJP-kuädä öuäkkee ootästpargojuähu öuäkkimmutos, kyelituälukuålujuähu käårtäid jä sieränäs uäiilijd jä tooimåt taid tiättun ootästpargojuäkun.

Saaäjodetteijee Pentti Pasanen Iopåttij öuäkkim tme 15:15 5 Öukkim lopäifem ciäikkmu eennåm-j meccituiuministeriöst j kudin eres thuin. Odil ko Laapi IJP-kuäd taha miärdås, ootåstpargojuhu iätuttässt pidoo Sieränäs uäiileh, 2 pt, lahtos 5 Lahtoseh Uäsälisteelisto jä jienästemluåttålläm, lahtos 1 Jienåstemluättålläm, lahtos 2 Ootåstpargojuähu iätuttås kuälujuähhun, lahtos 4 toimämpirråduäst, lahtos 3 Aanaar kuålästemkuälu iätuttäs puätte Aanaar kyeiituäiukuiu raijiimist jä Saaåjoetteijee CäIIee Pentti Pasanen limo Väänänen Laapi IJP-kuäd naanood kyeiituiukuäiui raajijd ie 2017 algåpele ääigi.

, 1-.-- /t rc 7 LAPIN KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS 24.11.2016 ORGAN ISMTIO/KALASTUSALU E Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuualue Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajären kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijären kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, Y-astuualue Lapin Liitto Lokkaja Porttipahta kalastusalue Luonnonarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren ka latalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusatue Sodankylän kalastusalue Suolijären kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisäesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue Pasanen Pentti Hiltunen Jouni 1 - V Koiisto Kare Leskinen Jari,7 Väänänen Timo Matti Kurkela,137 Jyrki Kehus %7-.A i ta- Jouko Jurmu / / Eero Selkälä Kari Kyrö 4 -i J Pekka Karppila Reijo Saari OlaiJäkäläniemi Huhtala Jarmo Lassi Kontiosalo 4rf Jukka Korpiuoma Teuo Nia 7 Jarmo HuhtameIla J4 Kosti Hietala Risto Similä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kari Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tero Jorma Kauppinen Jorma Kaaretkoski / - 7 Juhani Veijonah Seppo Aikio Jouko Petter Nisse Kaisa Koiisto Kalero Liisanantti r i1i. /) ii ) tz Mika Aikio /47443 Aimo Vilponen )%z.,,t:::?9 - - ::--:, 2 dto,-

Veikko Ylitalo Markku Kallunki Ville Vähä Petri Pietikäinen VARAJÄSENET Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajären kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijären kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, Y-astuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto PASI Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijären kalastusalue Suomen luonnonsuojelullitto ry Lapin Piiri Suomen sisäesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue Jukka Kunnan Risto Määttä Hannu Paananen Eero Liekonen Tapani Partanen Heikki Tahkola Pekka Räinä Maiju Hyry Pekka Jantunen Jyrki Satta Martti Palosaari Paao Kanniainend y1?a%mr AMi1Limo-MotinIaiii Kari Ollila Esa Lassila Sakari Niemelä Jari Annala Markku Hyypiö Jaakko Alatalo Petri Manninen, Merja Kekki Ilkka Koskela, Heikki Jolma Heikki Niittyuopio Kari Kilpimaa ORGANISAATIO / 3Mfl CJ41 NIMI 1 L4f 0 f4l1- d4

1234 ÄÄN ESWSLU EHELO ORGANISAATIO Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiän kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajären kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijären kalastusatue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonarat -astuua lue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijären kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisäesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue JÄSEN NIMI Matti Kurkela Jyrki Kehus Jouko Jurmu Eero Selkälä Kari Kyrö Pekka Karppila Reijo Saari Olai Jäkäläniemi Huhtala Jarmo Lassi Kontiosalo Jukka Korpiuoma Teuo Nia Jarmo Huhtamella Kosti Hietala Risto Similä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kati Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tero Jorma Kauppinen Jorma Kaaretkoski Juhani Veijonaho Seppo Alkio Jouko Sirkkala Petter Nissen Kaisa Koiisto Kalero Ulsanantti Mika Alkio Aimo Vilponen 1234 J1, AyU 1f 1 17 1J / - 1/ IVh/I :7 1 L.J IJ VARAJÄSEN Jukka Kunnan Veikko Ylitalo Risto Määttä Markku Kallunki Hannu Paananen Eero Liekonen Tapani Partanen Heikki Tahkola Pekka Räinä Maiju Hyry Pekka Jantunen Ville Vähä Jyrki Satta Petri Pietikäinen Martti Palosaari Paao Kanniainen T#-ån1ns Kati Ollila Esa Lassila Sakari Niemelä Jari Annala Markku Hyypiö Jaakko Alatalo Petri Manninen Merja Kekki Ilkka Koskela Heikki Jolma Heikki Niittyuopio Kari Kilpimaa

Inarin kalastusalue ESITYS Ialo 15.11.2016 Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja ymparistokeskus KALATALOUSPALVELUT/POHJOIS-SUOMI PLBO6O 96101 Roaniemi O rö Viite: Kalatalousalueen toiminta-alue 3 ELY-keskus L4. ii. LU, INARIN KALASTUSALUEEN ESITYS TULEVAN INARIN KALATALOUSALUEEN RAJAUKSESTA JA TOIMINTAPIIRISTÄ. Inarin kalastusalue astustaa Tulomajoen esistön (Luttojoen) liittämistä Lokka Porttipahta kalastusalueeseen. Perustelut: Valtaosa Luttojoen esistön esistä saa alkunsa Inarin kunnan puolelta. Vesistöön kuuluista järistä ylioimaisesti altaosa sijaitsee Inarin kunnan puolella. Inarin kalastusalueen kaikkien esistöjen edet laskeat pohjoiseen Jäämereen ml. Tulomajoen (Luttojoen esistön ) edet. Kaikki edet oat lohikalapitoisia esiä. Vrt. tulea Lokka Porttipahta kalatalousalue, jonka edet laskeat edenjakaja alueelta täysin eri suuntaan, kohti etelää Pohjanlahden Perämereen Kso. Katasluslaki 22 Kaiuiatousaluejako Vesialueetjaetaan niiden omistussuhteista sekä hallinnollisista rajoista ritppumatta kalatalousalueisiin. Katatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittään suuresta yhtenäisestä alueesta. Kalatalousalueeseen kuuluaa aluetta määritettäessä on erityisesti huomioitaa aelluskalojen elinkierto, kalastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen, atuma-atuejako sekä esialueiden jako esienhoidonja merenhoidonjärjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) tarkoitettuihin esienhoitoalueisiin sekä merenhoitoalueeseen. Lisä perustelut: Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan on kalastuslain 10:n mukaisesti henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on Enontekiö, Inari tai Utsjoen kunta. Inarilaiset kalastaat ja päättäät kalastuksistaan lain mukaisesti kotikuntansa alueella myös Lutojoen esistössä. Kalastuslain 3:n kolmannen momentin mukaisesti kolilien oikeudesta kalastaa koltta alueella sijaitseilla altion esialueilla säädetään kolifalaissa (253/1995). Luttojoen esistö kuuluu koltta-alueeseen. Inarin kalastusalue (tulea kalatalousalue) kuuluifaa kokouksistaan ja päätöksistään neljällä eri kielellä (suomen, inarin-, koltan- ja pohjois-samen kielillä). Kalastusalueen kokouksiin osallistuu edustajia Inarin ja Utsjoen kuntien alueelta.

Inarilaisilla on omistusesiä ja erityisiä kalastusetuuksia Luttojoen esistön esissä. Kalastuslain 26:n mukaisesti kalatalousalueen yleiskokous ahistaa ehdotuksen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. On suuri merkitys kuka laatu käyttö- ja hoitosuunnitelman niiden esien kalastuksista joissa Inarin kuntalaisilla on apaa tai erityisperusteinen kalastusoikeus. Inarin kalastusalue on ollut mukana yhtenä tahona useissa niin kotimaisissa kuin yhteistyössä enäläisten kanssa koskien Tulomajoen aeltaan taimenkannan elyttämistä ja toiseksi hankkeen toisessa aiheessa Atlannin lohen palauttamista myös Nuortijären patoaltaan yläpuoliseen esistöön Luttojoelle. Tähän työhön, sekä kalastuksen alontaan Luttojoen esistössä Inarin kalastusalue on panostanut myös tahallisesti. Erityisesti 1990 luun loppupuolella nähtiin kalastuksen rajoitustoimet älttämättöminä Lutolla. Kalastusalue on säätänyt koim iuosittain huomattaia kalastuksen rajoitustoimenpfteitä Lutto- ja sen siujokiin. RKTL (nyk. LUKE) johdolla tehtiin mittaa tutkimus Luton kalakantoihin( mm. Panu Orrel ja Jaakko Erkinato). Vuoden 2010 jälkeen haaittiin aeltaan järitaimenkannan elpyän Luttojoessa. Inarin kalastusalueen kalastuksen alojat tunteat läpikotaisin Luttojoen esialueet. He oat uosien saatossa tehneet pyydystakaarikkoja ja keskeylläneet sääntöjen astaisia kalastustapahtumia. Inarin kunta on tukenut Inarin kalastusaluetta oimakkaasti kaikissa Luton kalakannan elyttämiseen tähtääissä toiminnoissa ml. kalastuksen alonta. Voidaan perustellusti sanoa, että tällä hetkellä Luton esistön kalastus on järjestetty ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestääksi. Näillä toimenpiteillä on pyritty turaamaan kalaarojen kestää ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen lisääntyminen ja elinkierto, sekä kalaarojen ja muun esiluonnon, mm. uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelu. LIIHEET Esimerkki kalastusalueen kokouskuulutuksesta LIITE 1 Kalastusalueen puheenjohtaja Kari Kyrö Inarin kalastusalue Ly 1643350-5 Jokitie 15 GSM. 0405305569 Pankki F1075641 422001 5578 99800 Ialo Pankki F14956414220021709 Sähköposti inarin.kalastusalueppinet.fi www. inarinkalastusalue.fi

Kalatalousalueen raja ESITYKSET KALATALOUSALUEJAOKSI LAPIN JA KAINUUN - KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMIEN POHJOIS-POHJANMAAN

3 (7 ERIÄVÄ MIELIPIDE UUSIEN KALATALOUSALUEIDEN JAOSTA: Perämeren kalastusalueen edustajana esitän eriään mielipiteeni Lapin kalatalouden yhteistyöryhmässä 24.11.2016 tehdystä esityksestä, joka koskee perustettaia ka latalousalueita. Perämeren kalastusalue on ehdottanut entisten merellisten kalastusalueiden (4 kpl) rajojen säilyttämistä tai aihtoehtoisesti kahden kalatalousalueen perustamista Perämerelle. Rannikko on yhtenäinen kalakan tojen hoidon, kalataloussuunnittelun, kalastuksen säätelyn ja järjestelyn, kalaston ja sen hyödyntämisen, kalakaupanja kalan markkinoinnin kannalta. Yhtenäiset käytännöt Perämeren rannikolla oat paikallis-ja aelluskalojen kantojen hoidon, istutusten hyödyntämisen ja kalojen luontaisen elinkierron kannalta ält tämättömiä. PERÄMEREN RANNIKKOA, KALASTUSTA JA KALAKANTOJEN HOITOA EI TULE RIKKOA YHTEEN- TOISTA ERILLISEEN KALATALOUSALUEESEEN. Kalatalouden yhteistyöryhmä päätyi kokouksessa 24.11.2016 uusista kalatalousalueista esitykseen, joka pe rustuu ahaan iranomaisohjaukseen. 1. Yhteistyörhmä ei ollut aiemmissa kokouksissa esittänyt merialueen kalastusalueiden pirstomista tai lakkauttamista. Viranomaiset toiat tällaiset esitykset äänestettääksi iimeiseen päättäään ko koukseen. Hämmästyttäää on se, että esityksistä saiat äänestää sellaisetkin tahot, joita asia ei kos keta eikä tule jatkossakaan koskettamaan millään taalla. Perustellusti oidaan kysyä mikä on heidän tietämyksensä merialueen kalataloudesta kokonaisuudessaan? Sama toisin päin; Ylä-Lapin asioista olisi äänestys pitänyt järjestää sisäesialueen edustajien kesken. Kalatalouden, kalakantojen hoidon sekä kalastuksen järjestelyn ja säätelyn kannalta rannikkoedet oat erittäin merkittäiä ja täysin erilaisia kuin sisäesialueet. Merialueen kalatalousalueiden lakkauttaminen ei toteuta uuden kalas tuslain tarkoitusta, jossa kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittään suuresta yhtenäi sestä alueesta. Ainoastaan merellinen kalastusalue nykykoossaan tai laajempana täyttää tämän aa timuksen. 2. Kalastusalueet oat kooltaan jo nyt niin suuria, että sen uoksi yhdistäminen ei ole tarpeellista. Alue jaon pitäminen entisellään tai merellisten alueiden yhdistäminen kahdeksi kalatalousalueeksi olisi rahallisten kustannusten osalta kaikkein halin ratkaisu. Se olisi myös iranomaisten hallinnollista taakkaa ajatellen keein ja helpoin ratkaisu. Lisäksi kalatalousalueiden toiminnallisuutta ajatellen se olisi selkeästi paras ratkaisu. Esim. suuret oimalaitosjoet jokisuineen tuleat jatkossakin aatimaan jatkuaa, paikallisesti soeltuaa kalakantojen hoitoa ja niiden kehittämistä. Merialueen eloiteis tutukset on tarkoitettu kalastettaiksi nimenomaan merialueella. Nyt päätäntäaltaa merialueen ka lastuksesta ollaan siirtämässä jokiarsiin. On mahdotonta ymmärtää miten se kehittää kaupallista rannikkokalastusta ja sen mahdollisuuksia Perämerellä. 3. Kuten olen jo todennut, on toimiminen taloudellisesti erittäin merkittäällä merialueella täysin eri laista kuin jokiarsissa. Kalastuksellisesti ja kalanhoidollisesti merialue ja jokiarret patoaltaineen oat täysin erilaisia alueita. Suurina kärsijöinä esityksen mukaisissa kalatalousalueissa tulisiat ole maan mm. Perämeren aellussiikakannat. Esityksen mukaisilla kalatalousalueilla järkeän ia astuul lisen toiminnan kehittäminen sekä ylläpitäminen ja kalakantojen hoitotyö olisi käytännössä erittäin ha astee Ilista. 4. Jos Perämeren rannikko pirstotaan yhteentoista eri kalatalousalueeseen, niin tällä on käytännössä aelluskalakantoihin (merilohi ia -taimen, aellussiika, nahkiainen) heikentää ja tuhoisa aikutus. Kalakantojen hoidon sekä kalastuksen säätelyn ja järjestelyn osalta koko Perämeri tulee nähdä ja käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Viranomaiskäsittelyssä tehtyä esitystä merialueen kalastuksen ja

kalanhoidon pirstomista yhteentoista eri kalatalousalueeseen perusteltiin aelluskalojen luonnolli sen lisääntymiskierron mahdollistamisella. Luonnollinen lisääntymiskierto ei palaudu iranomaispää töksellä uusista kalatalousalueista, aan sen mahdollistamiseksi olisi ensimmäiseksi saataa jokien edenlaatu riittään hyäksi. Esityksen mukaisilla kalatalousalueella on olemassa erilaisia käytäntöjä, taoitteita ja hoitosuunnitelmia, joiden harmonisointi on aikeaa. Tämä äistämättä aikuttaa haital lisesti eri alueiden ja jokien aelluskalakantoihin. Nykyisellä kalastusaluejaolla merialueen kalakan toja on hoidettu yhtenäisesti ja nämä yhdenmukaiset hoitotoimenpiteet oat aikuttaneet positiii sesti myös sisäesialueille. Perämeren rannikkoesien kaikkien kalalajien hoito ja käyttö tulee jatkos sakin olla yhdenmukaista, mutta tähän ei päästä yhteentoista osaan pirstotuilla kalatalousalueilla. 5. Voiko yhteistyöryhmä tehdä esityksiä ja järjestää äänestyksiä aluejaosta esialueiden omistajien puo lesta - heitä lainkaan kuulematta? Onko tällainen toiminta Suomen perustuslain mukaista? Timo Matinlassi, Perämeren kalastusalueen edustaja Kemissä 1.12.2016

esistöalueen kalatalousalueen rajoiksi. Eriää mielipide Lapinkalatafoustyöryhmän kokouksen 24.11.2016 esitykseen Tenojoen Mika Aikio Utsjoella 2.12.2016 Kyseiset esistöt eiät ole myöskään aelluskalaesistöjä, minkä johdosta esistöaluetta noudattaasta kalatalousaluej aosta oidaan niiden kohdalla hyin henkilöt pääsisiät paremmin päättämään kalastusalueidensa käytöstä ja kantamaan astuuta näiden alueiden osalta kalaarojen kestäästä käytöstä. poiketa. Ehdottamani ratkaisu takaisi myös sen, että juuri näitä esialueita käyttäät ja Tenojoen esistöalueen kiinteistöillä on erityisperusteisia kalastusoikeuksia, mitä Mielestäni kaikkien näiden aihtoehtoisten rajausten kohdalla tulisi alita rajan kaakkoisempi aihtoehto siten, että nämä esistöt tulisiat Tenojoen esistöalueen kalatalousalueelle. Perusteluna tälle on se, että kyseiset esistöt oat olleet ja oat edelleen lähes yksinomaan Utsjoen kunnassa ja Tenojoen esistöalueella sijaitseien kiinteistöjen ja ihmisten käytössä. Tämän lisäksi useisiin näihin esistöihin Utsjoen Paatsjoen esistöalueen kiinteistöillä ei juurikaan ole, Työryhmän kokouksissa on ollut esillä useita aihtoehtoja Tenojoen esistöalueen kalatalousalueen raj oiksi. Vaihtoehtoiset raj aukset oat koskeneet mm. Stuorät Golmmesjåriä, Crajårrit -järiä sekä useita Vaddjohkan esistön järiä Näätämöjoen esistöalueella sekä useita Gmasjohkaan laskeia järiä Paatsjoen esistöalueella. Mika Aikio Utsjoen kalastusalueen edustaja