Syyt lisäaineiden käyttöön voivat olla

Samankaltaiset tiedostot
Seosaineet Lisäaineet Vesi Muut aineet

Betonin osa aineet Seosaineet ja lisäaineet. Sirpa Laakso 1. Seosaineet. Mineraalisia seosaineita. Seosaineet Lisäaineet Vesi Muut aineet

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Johanna Tikkanen, TkT

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Betonilattiapäivä Messukeskus

Lattiabetonien notkeus ja lisäaineet

Johanna Tikkanen, TkT

Mitä betoni on? Perustietoa betonista Risto Mannonen. Suomen Betoniyhdistys ry. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1 (95) Risto Mannonen

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

2. Betoni, rakenne ja ominaisuudet.

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Ilmavaivaista betonia?

Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

Kutistumaa vähentävät lisäaineet

Rakennusaineena käytettävä, betonimassasta kovettumalla syntyvä tekokivi. Ihmisen maailmassa eniten valmistama materiaali.

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

Betoni materiaalina. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Lattiabetonin valinta eri käyttökohteisiin. Vesa Anttila

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Fiksumpi sementti, vähemmän päästöjä

betonia Parempaa Nordkalk-erikoisfillereillä

Betonin huokostus. Pirjo Tepponen, Semtu Oy

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Muut sideaineet Betonin valmistuksessa voidaan käyttää täydentävinä

Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

Kalkkikivestä sementiksi

Sideaineet eri käyttökohteisiin

Miten toimitaan oikein betonin kanssa? Rakentamisen ajankohtaiskiertue Asiamies Jani Kemppainen

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

BETONIMASSOJEN SUUNNITTELU, TESTAAMINEN JA RAKENTAMISAJAN HAASTEISIIN VARAUTUMINEN YDINLAITOSHANKKEISSA

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

NOTKISTAVIEN LISÄAINEIDEN KÄYTTÖ BETONISSA

Betonisten päällystekivien valmistuksessa käytettävän lisäaineen vaikutus kivien laatuun ja kustannuksiin

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

TALVIBETONOINTI

Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito Jyväskylä Jere Toivonen

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

nopeampi helpompi ainutlaatuinen

1. Betonin rakenne ja ominaisuudet.

Betonirakenteiden korjaaminen Kaatokorjaukset ja pintavalut

Betonin ominaisuudet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy /

Talvibetonointi. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Valitse luotettava valmistusja lisäainetoimittaja

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Tuoteryhmäjohtaja Rudus Oy

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Laatu- ja kehitysjohtaja Rudus Oy

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Kim Johansson. Kim Johansson. Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Betonin ominaisuudet. Lähdeaineistoa: By201 Betonitekniikka Rudus Info 1/2010 Betonin kutistuma ja sen huomioiminen

15. FESCOTOP-LATTIASIROTTEET

Kun teet betonia tee se oikein

KEMIALLINEN WC KÄYTTÖOHJE

Petri Isohätälä LENTOTUKAN STABILOINTI BETONIIN

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

PAIKALLAVALUHOLVIN KUIVUMINEN

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Betonoinnin valmistelu

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

Good Vibrations. Betonin koostumuksen vaikutus tiivistettävyyteen. Tilaustutkimus Aalto-yliopistossa. Jouni Punkki

Kalliokiviaineksen käyttö betonissa. Kiviainekset kiertotaloudessa Tuomo Haara

Määritelmä. Betonin osa aineet Sementti Rakennustekniikka Sirpa Laakso 1

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Huokostin-notkistin-yhdistelmien käyttäytyminen itsetiivistyvässä betonissa

Lentotuhkapohjaiset Ecofax-tuotteet betonin valmistajille

1 JOHDATUS BETONIIN JA BETONIRAKENTAMISEEN

Jenna Oivakumpu ELEMENTTIRAKENTAMISEN LAATUKOULUTUS

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

Rakennussementit. Betonilaborantti ja -myllärikurssi Otaniemi, Espoo. Sini Ruokonen. Finnsementti OY

Betonin ominaisuudet talvella

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi

Betoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

19. Kylmänä kovettuvat hiekat, kovettumisreaktio

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS DI Seppo Petrow

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

BETONIJULKISIVU- TYÖNJOHTAJA Betonijulkisivutyönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 3 op Tuotantotekniikkaa 2 op

Asfalttimassojen tyyppitestaus ja CE-merkintä

Vuoriteknikkopäivät 2016 RUISKUBETONOINNIN LAATU Vice President EMEA, Normet Oy President, EFNARC

Ruiskubetonin määrittely. Lauri Uotinen

Mistä on pienet kuplat tehty? TkT Anna Kronlöf VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Mitä vihervalvojan pitää tietää CE-merkinnästä ja rakennustuotteiden kelpoisuudesta? Vihervalvojapäivä Tuuli Kunnas

HYGIENIAKASETTI TARJOAA KOLMINKERTAISEN INNOVAATION

5. Sähköuunit. 5.1 Sähköuunien panostus Tyypillisiä panosraaka-aineita. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

Transkriptio:

Syyt lisäaineiden käyttöön voivat olla taloudellisia, eli lisäainetekniikalla pienennetään raaka-ainekustannuksia. Tyypillinen sovellus on esimerkiksi, kun notkistinta käytetään sementin vähentämiseen tai alkulujuutta nostetaan kiihdytintä lisäämällä. tai teknisiä, eli lisäainetekniikalla tavoitellaan ominaisuuksia, joita ei ilman lisäaineita kyetä saavuttamaan. Tällaisia sovelluksia ovat mm. pakkasenkestävät, nesteytetyt tai itsetiivistyvät betonit sekä korkealujuusbetonit.

Suomessa käytetyn lisäaineen tulee olla CEmerkitty. Muutama poikkeus (lisäainetta ei voi CEmerkitä puuttuvan harmonisoidun tuotestandardin vuoksi) Varmennustodistus (epävirallinen BY-käyttöseloste korvaa rakennuspaikkakohtaisen hyväksynnän)

Notkistimet Tehonotkistimet ja nesteyttimet Huokostimet Kiihdyttimet Hidastimet Tiivistysaineet Injektioaineet Muut

Notkistimet ovat perinteisesti puunjalostusteollisuuden sivutuotteita, lignosulfonaatteja. Tyypillisesti notkistimien annostus on alle 1% sementin määrästä. Maksimiannostuksella vettä voidaan vähentää noin 10%. Notkistimien annostusta rajoittaa niiden sisältämät epäpuhtaudet, lähinnä sokerit.

Tehonotkistimet ja nesteyttimet ovat kemianteollisuuden tuotteita, yleisimmin polykarboksyylieetteri melamiinisulfonaatti naftaleenisulfonaatti

Notkistavien lisäaineiden toiminta riippuu notkistinlaadun ja -määrän lisäksi muun muassa sementin laadusta ja määrästä, seosaineista, hienoainesmäärästä, lämpötilasta ja sekoitustehosta. Notkistavat lisäaineet ovat yleensä polykarboksylaattipohjaisia tehonotkistimia. Vanhat lignosulfonaatti-, melamiini- tai naftaleenipohjaiset notkistimet ovat enää vain harvoin käytössä Tehonotkistimia käytettäessä tulee varmistaa, betonin hienoainemäärä on riittävä. Muutoin on olemassa erottumisen vaara. Itsestään tiivistyvien massojen kanssa koossapysyvyys varmistetaan usein ns. stabilaattoreiden käytöllä.

Markkinoilla olevien polykarboksylaattipohjaisten notkistimien rakenteet voivat erota suurestikin kuiva-ainepitoisuutensa tai kemiallisen rakenteensa puolesta toisistaan. Toiminta eri sementtilaatujen kanssa on aina testattava. Toiset niistä hidastavat sementin sitoutumisreaktioiden alkua eivätkä näin sovellu nopeaa muottikiertoa edellyttäviin kohteisiin tai viileisiin olosuhteisiin, joissa reaktiot käynnistyvät muutenkin hitaasti. Elementtituotantoon soveltuvat polykarboksylaatit mahdollistavat nopean valmistuksen ja usein toimivat tehokkaina veden vähentäjinä, jolloin niiden avulla saavutetaan tehokas vedenvähennys

Aineen koostumus Tyypillinen annostus (sideaineen määrästä) Veden vähennys Lignosulfonaatti 0,2 0,6 % max 10 % Melamiini 1 3 % max 25 % Naftaleeni 0,8 1,5 % max 25 % Polykarboksyyliesteri 0,5 1,5 % max 40 %

Huokostimet ovat pinta-aktiivisia aineita (esim. saippuat). Huokostimet muodostavat betoniin suojahuokosia, joihin jäätyvän veden paine purkautuu. Paitsi pakkasenkestävyyttä, ilma parantaa myös betonin koossapysyvyyttä sekä vähentää hieman vedentarvetta. 1% ilmaa laskee betonin puristuslujuutta 3-5%. Huokostimen toimintaan, eli tarvittavaan annostukseen, vaikuttavat useat seikat, mm hienon kiviaineksen laatu seosaineiden käyttö lämpötila muut lisäaineet

Kalsiumklori (CaCl 2 ) oli aiemmin käytetyin kiihdytin, mutta kloridien aiheuttama korroosiovaara betonin teräksille on käytännössä lopettanut sen käytön. Nykyisin on markkinoilla myös kloridittomia kiihdyttimiä, mutta kalliimpana ja tehottomampana käyttö on nykyisin kuitenkin melko vähäistä. Kiihdyttimiä käytetään pienissä valuissa talvella. Suuremmat valut on edullista tehdä käyttäen kuumabetonia sekä lämpökäsittelemällä. Usein myös lujuusluokan nosto ajaa saman asian

Hidastimet yleisimmin sokereita. Käytetään suurissa valuissa, jotta voidaan välttää valusaumat. Myös pitkät kuljetusmatkat usein edellyttävät hidastimen käyttöä. Hidastimien käytöllä ei voida vaikuttaa hydrataatiolämmön kokonaismäärään eli massiivisessa rakenteessa tapahtuvaan lämmönnousuun, vaan hidastimen vaikutuksen lakattua hydrataatio etenee normaalisti.

Em. ryhmiin kuulumattomia lisäaineita ovat mm. Kutistumaa vähentävä lisäaine (SRA) Pakkasbetonin lisäaine Uppobetonin lisäaine

Kutistumaa vähentävät lisäaineet ovat viimeisimpiä tulokkaita lisäainemarkkinoilla. Niillä voidaan vaikuttaa sekä kuivumiskutistumaan että autogeeniseen kutistumaan. Toiminta perustuu siihen, että pienimpien huokosten veden haihtuminen estyy ja siten pienentää sementtikiven kutistumaa. Ei CE-merkittävissä (ei harmonisoitua tuotestandardia)

Pakkasbetonien lisäaineilla tarkoitetaan aineita, joiden avulla voidaan valmistaa betoneja tai laasteja, jotka eivät vaurioidu tuoreena pakkasessa. On huomioitava, että vaatimuksia massan kovettumiselle pakkasessa ei ole asetettu. Kovettuminen kylmässä voi siten olla erittäin hidasta tai olematonta Seuraavassa muutamia esimerkkejä.

Lujuus [MPa] 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 7 28 56 Aika [d] +20C -5C (28d)-> +20C -15C (28d) -> +20C

Lujuus [MPa] 50 40 30 20 10 0 1 2 7 28 56 Aika [d] +20C -5C (28d)-> +20C -15C (28d) -> +20C

Lisäaineiden kokonaismäärä ei saa ylittää lisäaineen valmistajan suosittelemaa suurinta annostusta eikä ylittää määrää 50 g lisäainetta/kg sementtiä, paitsi jos tunnetaan suuremman määrän vaikutus betonin toiminnallisiin ominaisuuksiin ja säilyvyyteen. Kun lisäaineen määrä on pienempi kuin 2 g/kg sementtiä, lisäaine tulee laimentaa pieneen määrään betonin valmistukseen käytettävää vettä. Kun nestemäisen lisäaineen kokonaismäärä on suurempi kuin 3 l/m3 betonia, lisäaineen vesimäärä otetaan huomioon vesisementtisuhdeta laskettaessa.

www.betoniyhdistys.fi Julkaisut Ohjeet

Tarkista aina vastaanotettavan lisäaineen laatu ja määrä. Opasta niin selkeästi, ettei täytössä voi tapahtua sekaannuksia. Pidä tallessa tiedot toimitetuista valmisteeristä ja viimeisistä käyttöpäivistä Lisäaineiden varastointiaika on rajallinen. Älä käytä vanhentunutta tuotetta

Suojaa lisäaineet jäätymiseltä. älä käytä jäätynyttä tuotetta ilman lupaa Korkea lämpötila voi vahingoittaa lisäainetta ja ainakin lyhentää säilyvyysaikaa. Älä altista lisäainetta suoralle auringonvalolle pitkään

Kaikessa teollisessa valmistuksessa pyritään minimoimaan vaihtelutekijät. Lisäaineita tulisi sekoittaa riittävästi. Ilmalla sekoittamista ei suositella ja kielletään osittain joidenkin tuotteiden kohdalla. Notkistimen erottuminen voi johtaa esimerkiksi ilmamäärän rajuun muuttumiseen viimeisiä kymmeniä kiloja käytettäessä.

Suurin osa betonin lisäaineista on orgaanisten aineiden vesiliuoksia, joten ne altistuvat herkästi mikrobien kasvulle ja pilaantuvat, jos niitä ei säilytetä oikein. Tarkista säännöllisesti (vähintään neljännesvuosittain) lisäaineiden tasalaatuisuus, ulkonäkö ja tuoksu. Puhdista säiliöt ja putkilinjat tarvittaessa (suositus vuosittain)