7HNLMlQRLNHXGHW Ã-2+'$172. Ã7(.,-b12,.(8'(67$ Ã7(.,-b12,.(8'(7Ã,17(51(7,66b. Ã0,1.b/$,6,$Ã21*(/0,$Ã7(.,-b12,.(86.<6<0<.

Tik-109.501 Telealan liiketoiminnan tutkimusseminaari I, syksy 1998 Seminaariaihe: Tekijänoikeudet Copyright Veijo Vänttinen 7HNLMlQRLNHXGHW Ã-2+'$172 Ã7(.,-b12,.(8'(67$ Ã0LNlÃVLWWHQÃRQÃWHRV" Ã7HNLMl Ã7(.,-b12,.(8'(7Ã,17(51(7,66b Ã.XYDPDWHULDDOL ÃblQLPDWHULDDOL Ã.LUMHÃPHLOLÃMDÃQ\\VVLDUWLNNHOL Ã7LHWRNRQHRKMHOPDW Ã0,1.b/$,6,$Ã21*(/0,$Ã7(.,-b12,.(86.<6<0<.6(7Ã082'267$9$7" Ã7(.,-b12,.(86Ã-$Ã6b+.g,1(1Ã.$83$1.b<17, Ã0,7(1Ã7(.,-b12,.(86.<6<0<.6(7Ã.(+,77<9b7Ã78/(9$,688'(66$" Lähteet 12 Liite1 Tekijänoikeuslain sisällysluettelo 12

2 Ã-2+'$172 N:o 404/1961 Annettu Helsingissä 8. päivänä heinäkuuta 1961 Laki tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Tekijänoikeuden kohde ja sisällys. 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, kuvataiteen, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista tahi plastillisesti muotoiltua teosta. 2 Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen tai näytetään julkisesti. Julkisena esittämisenä pidetään myös ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille tapahtuvaa esittämistä. 73 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1961. Sillä kumotaan tekijänoikeudesta henkisiin tuotteisiin 3 päivänä kesäkuuta 1927 annettu laki (174/27) sekä kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin 15 päivänä maaliskuuta 1880 annetun asetuksen (8/80) 28. Helsingissä 8. päivänä heinäkuuta 1961 Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen V.t. Opetusministeri J. E. Niemi [1] 1997 Oikeusministeriö ja Oy Edita Ab

3 Ã7(.,-b12,.(8'(67$ Tekijänoikeuksia suojaamaan asetettiin Suomessa Tekijänoikeuslaki vuonna 1961. Alkuperäinen laki muodostaa 73 pykälän kokonaisuuden, myöhemmin sitä on täydennetty asetuksin. Viimeisin asetus on asetettu vuonna 1995. Tekijänoikeudet voidaan jakaa taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin. Taloudellisia tekijänoikeuksia ovat: oikeus valmistaa teoksesta kopioita, oikeus kopioiden levitykseen yleisölle (myynti, vuokraus, lainaus) sekä oikeus teoksen julkiseen esittämiseen tai näyttämiseen. Moraalisia oikeuksia ovat isyysoikeus sekä respektioikeus Julkisella esittämisellä tarkoitetaan esimerkiksi musiikin tai videotallenteen esittämistä julkisessa tilanteessa, kun taas julkinen näyttäminen tarkoittaa staattisemman teoksen esimerkiksi maalauksen tai veistoksen saattamista yleisön nähtäväksi. Isyysoikeudella tarkoitetaan tekijän oikeutta tulla asianmukaisella tavalla mainituksi teoksen kopioinnin, levityksen, esittämisen ja näyttämisen yhteydessä. Respektioikeus puolestaan merkitsee sitä, ettei teosta saa esittää tai näyttää sen taiteellisen arvon kannalta epäsopivassa kontekstissa ilman tekijän lupaa. Periaatteessa suomalainen tekijänoikeus koskee myös ulkomaisia teoksia ja vastaavasti Suomessa tehdyt teokset saavat tekijänoikeussuojan muissa maissa. Käytännössä asia on kuitenkin mutkikas ja onkin olemassa kansainvälisiä sopimuksia tekijänoikeudesta kuten: Bernin sopimus (engl. Berne convention, virallinen suomenkielinen nimi: kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskev Bernin yleissopimus). Se tehtiin alun perin vuonna 1886, ja sitä on täydennelty parinkymmenen vuoden välein, viimeksi vuonna 1979. Se muodostaa pohjan, jolle kansainvälinen tekijänoikeusjärjestelmä on rakennettu. Muissa sopimuksissa usein vahvistetaan, että Bernin sopimusta noudatetaan, ja sovitaan joistakin sitä täydentävistä asioista. Useimmat kehittyneet maat ja lukuisat muut maat ovat liittyneet Bernin sopimukseen. Sopimusta hallinnoi nykyisin WIPO, jonka Web-sivuilla on tiivistelmä Bernin sopimuksen keskeisestä sisällöstä. Yleismaailmallinen tekijänoikeussopimus. Tämä sopimus sallii (artiklassa III) muotovaatimusten, kuten copyright-merkinnän käytön, asettamisen. Osa kehitysmaista on liittynyt tähän sopimukseen mutta ei Bernin sopimukseen. Sopimuksen merkitys on 1990- luvulla vähentynyt, koska mm. Yhdysvallat ja Kiina ovat liittyneet Bernin sopimukseen. Rooman sopimus esittävien taitelijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta. TRIPS-sopimus, joka käsittelee tekijänoikeutta erityisesti kansainvälisen kaupan vapauden näkökulmasta. WIPO:n tekijänoikeussopimus. [2] Suomi on liittynyt kaikkiin em. sopimuksiin, ja tämän mukaisesti on säädetty tekijänoikeussuojasta muissa sopimusmaissa tehdyille teoksille. Vastaavasti suomalaisen tekemä teos saa jonkinlaisen tekijänoikeussuojan useimmissa maailman maissa. Yksityiskohdissa on kirjavuutta, koska suojan laajuus ja sisältö riippuvat kunkin maan kansallisesta lainsäädännöstä. Jos halutaan pelata varman päälle, voidaan teokseen liittää sopiva copyright-merkintä.

4 Tekijänoikeuksien lähellä olevia oikeuksia ovat patenttioikeus, tavaramerkkioikeus, kirjesalaisuus ja asiakirjasalaisuus. Toisaalta tekijänoikeuslaissa on säädöksiä ns. tekijänoikeuden lähioikeuksista, joiden sovellettavuus ei edellytä WHRVN\QQ\NVHQ ylittämistä. Teoskynnys käsitettä käsitellään seuraavassa kappaleessa. Esimerkiksi valokuvalla on aina tekijänoikeussuojaa läheisesti muistuttava erityinen suoja, vaikka valokuva ei olisikaan sellainen, että sitä pidetään teoksena. Vastaavasti luettelo, johon on koottu "suuri määrä" tietoja, saa varsinaista tekijänoikeutta suppeamman ns. luettelosuojan. [2] Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Seuraava taulukko esittää tekijänoikeuden lähioikeudet ja suojan keston. 7DEOHÃÃ7HNLMlQRLNHXGHQÃOlKLRLNHXGHWÃ>@ Suojan kohde Suojan kesto Säädös Kirjallisen tai taiteellisen 50 v. 45 teoksen esitys Äänilevy tai muu äänitallenne 50 v. 46 (sekä 47 ja 47a ) Filmi tai muu liikkuvan kuvan 50 v 46a tallenne Radio- tai televisiolähetys 50 v. 48 Luettelo, taulukko tms. Tietojen yhdistelmä taikka tietokanta 10 v. tai 15 v. 49 Valokuva 50 v. 49 Ulkomailta saatu 12 tuntia 50 sanomalehtitiedotus Laissa on erillisiä säädöksiä, joissa tekijänoikeutta on rajoitettu ns. sopimuslisenssijärjestelmällä. Se mukaan tekijöitä edustavalla järjestöllä voi olla oikeus tehdä sopimuksia, jotka antavat oikeuden kopioida teoksia ilman tekijän lupaakin, vaikka tekijä ei olisi järjestön jäsen. Tällaisissa tapauksissa korvaus suoritetaan tekijänoikeusjärjestölle. Tämä järjestely on pohjoismaisen tekijänoikeussysteemin erikoisuus. Tekijänoikeusjärjestöjä ovat mm. Teosto, Kuvasto, Gramex ja Kopiosto. [2] Tekijänoikeuden rikkomisen seuraamuksista on säädetty tekijänoikeuslain 7. Luvussa sekä rikoslain 49. Luvun 1. Pykälässä. Seuraamus riippuu siitä onko kyseessä tekijänoikeusrikkomus vai tekijänoikeusrikos. Ã0LNlÃVLWWHQÃRQÃWHRV" Teos on keskeinen käsite tekijänoikeuslaissa, sillä vain teos voi nauttia tekijänoikeudellista suojaa. Mikä sitten on teos tekijänoikeudellisessa mielessä on tulkinnan varainen, laaja ja siksi ongelmallinen kysymys. Tekijänoikeuslaissa mainitaan seuraavasti: 1 6LOOlÃMRNDÃRQÃOXRQXWÃNLUMDOOLVHQÃWDLÃWDLWHHOOLVHQà WHRNVHQà RQà WHNLMlQRLNHXVà WHRNVHHQÃRONRRQSDà VH NDXQRNLUMDOOLQHQà WDKLà VHOLWWlYlà NLUMDOOLQHQà WDLà VXXOOLQHQà HVLW\Và VlYHOO\Và WDLà Ql\WWlP WHRV HORNXYDWHRVà YDORNXYDWHRVà WDLà PXXà NXYDWDLWHHQà WHRVà UDNHQQXVWDLWHHQà WDLGHNlVLW\ Qà WDL WDLGHWHROOLVXXGHQÃWXRWHÃWDLNNDÃLOPHWN QSlÃVHÃPXXOODÃWDYDOOD>@

5 Pykälässä 1 luetellaan joukko erilaisia teoksen muotoja, joiden jälkeen tulee ilmaisu, joka kertoo, että luettelo ei suinkaan ole tyhjentävä. Nykyisin pidetään selvänä sitä, että teos voi muodoltaan olla esimerkiksi tietokoneohjelma. Teoksena voidaan pitää myös kirjettä, jopa sähköpostiviestiä tai nyyseihin lähetettyä kirjoitusta. Myös tietokannat ja luettelot voivat joissain tapauksissa saada tekijänoikeus suojan. Aivan eri asia on, että kaikki kirjoitetut tekstit tai muut tuotteet eivät ole teoksia. Esimerkiksi yksisanainen kirje tai muu viesti on tuskin teos, kuten ei myöskään virke, jossa sanotaan "Seminaari pidetään tiistaina kello 16.15-18.00. Teoksen kriteerinä pidetään omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä. Tekijänoikeudellinen suoja ulottuu sekä teoksen sisäiseen että ulkoiseen muotoon, mutta motiivi, juoni, idea ja tekijän tyyli ovat suojan ulkopuolella. Varsinaisen tekijänoikeussuojan osalta puhutaan yleisesti teoskynnyksestä, joka täytyy ylittää. Tällöin ei ole kyse esimerkiksi kaunokirjallisen kirjoitelman taiteellisesta tasosta tai asiakirjoituksen faktojen oikeellisuudesta. Myöskään teoksen laajuus, esimerkiksi kirjoituksen pituus, ei yksinään ole ratkaiseva. Se seikka, että jollakin tuotteella on jokin käytännöllinen tehtävä, ei itsessään ole tekijänoikeuden este mutta se ei myöskään riitä tekemään siitä teosta tekijänoikeudellisessa mielessä. [2] Laissa ei käytetä sanaa teoskynnys, eikä siinä myöskään ole nimenomaista määritelmää siitä, mitä on pidettävä "kirjallisena tai taiteellisena teoksena". Teoskynnyksen käsitettä vastaa laissa lähinnä se, että tekijänoikeuden säädetään kuuluvan sille, joka on luonut teoksen. Asia on rajatapauksissa erittäin tulkinnanvarainen. Lainselityksissä esitetään sentapaisia luonnehdintoja, että teoksen tulee ilmentää tekijän persoonallista luomistyötä. On myös esitetty sellainen arviointiperuste, että kyseessä ei ole teos, jos kuka hyvänsä olisi samoista lähtökohdista tuottanut samanlaisen tuotteen. Silloinhan kyse ei ole luovasta työstä, jossa olisi tilaa persoonallisille ratkaisuille. Siitä, onko kyseessä teos vai ei, voidaan pyytää tekijänoikeusneuvoston lausunto, mutta viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin siinä tapauksessa, että tekijänoikeuden rikkomisesta nostetaan oikeusjuttu. [2] Tekijänoikeussuoja ei edellytä teoksen julkaisemista, vaan pöytälaatikkoteos nauttii tekijänoikeussuojaa siinä missä julkaistukin teos[3]. Teos katsotaan julkistetuksi, kun se on luvallisesti saatettu yleisön saataville. Tekijänoikeuslaissa on säädöksiä ns. tekijänoikeuden lähioikeuksista (kts. edellinen kappale), joiden sovellettavuus ei edellytä teoskynnyksen ylittämistä. Käytännössä teoskynnys on asettunut Suomen oikeuskäytännössä suhteellisen alas varsinkin kirjallisten teosten osalta. [2] Ã7HNLMl Suomen lain mukaan tekijänoikeus syntyy aina ihmiselle, joka tekee teoksen, ei esimerkiksi työnantajalle tai työn tilaajalle. Mikään tietokoneen tuottama, jossa ei ole ihmisen luovaa panosta, ei ylipäänsä voi olla tekijänoikeuden kohteena. Tekijänoikeus voi siirtyä tekijältä työnantajalle. Näin ei kuitenkaan automaattisesti tapahdu, vaikka työntekijä tekee työaikanaan ja työnantajan omistamia välineitä käyttäen teoksen, joka ei liity hänen työtehtäviinsä. Tietokoneohjelmista ja niihin liittyvistä teoksista on laissa poikkeuksellisesti säädös. Sen mukaan tekijänoikeus siirtyy työnantajalle, jos ohjelma on tehty työ- tai virkasuhteessa. Säädökseen liittyy rajoitus, jonka mukaan se ei koske korkeakoulun opetus- tai tutkimustyössä itsenäisesti toimivan tekijän luomia ohjelmia. [2] Opiskelijalla itsellään on tekijänoikeus tekemäänsä ohjelmaan, seminaariin, tutkielmaan ja muuhun vastaavaan teokseen. Oppilaitoksella ei ole minkäänlaista tekijänoikeutta, vaan opiskelijan tuottaman materiaalin käyttöön on saatava opiskelijan lupa. Toisaalta oppilaitos voi

6 solmia opiskelijan kanssa sopimuksen, jonka mukaan oppilas siirtää tekijänoikeudet kokonaan oppilaitokselle. [4] Ns. kokoomateoksen tekijänoikeuden haltija on teoksen kokoonpanija, jonka oikeudet eivät kuitenkaan rajoita kokoomateokseen sisältyvien yksittäisten teosten tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksia. Ns. yhteisteosten tekijänoikeuden omistavat tekijät yhteisesti. Tekijä voi luovuttaa teokseen kohdistuvat taloudelliset oikeutensa toiselle joko kokonaan tai osittain. Tekijän kuollessa tekijänoikeus siirtyy avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevien sääntöjen mukaan. Tekijänoikeus voi myös olla ulosmittauksen kohteena; teoskappaleiden ulosmittaus on sallittua lukuunottamatta käsikirjoitusta ja julkistamatonta taideteosta. [2] Ã7(.,-b12,.(8'(7Ã,17(51(7,66b Tekijänoikeuksien loukkaamiseen liittyvät kysymykset kumpuavat usein tietokoneiden tavasta käsitellä tietoa. Digitaalisesti tallennettujen teosten kopiointi on helppoa ja yhtä kopiota voidaan jäljentää rajaton määrä halvalla ja tehokkaasti. Teoksen lähettäminen nyyseihin, toimittaminen FTP:llä haettavaksi, sijoittaminen suojaamattomana Webiin tai muu vastaava toimenpide on teoksen julkistamista. Ja on siis pääsääntöisesti sallittua vain tekijälle taikka sellaiselle, jolle tekijä on antanut luvan. Tällöin tekijänoikeus tulee niiden rajoitusten alaiseksi, jotka seuraavat julkistamisesta. Julkistetusta teoksesta saa esimerkiksi valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten ja sitä saa siteerata. Toisaalta julkistaminen netissä, kuten muukaan julkistaminen, ei poista tekijänoikeutta eikä tee teoksesta "vapaata riistaa". Esimerkiksi netissä julkistetun teoksen julkaiseminen kirjana kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin. [2] Myös teoksen kopiointi esim. palvelimesta toiseen on periaatteessa tekijän yksinoikeuden piiriin kuuluva asia. Käytännössä täytynee lähteä siitä, että sijoittaessaan teoksensa esim. WWW:hen tekijä implisiittisesti hyväksyy välineen luonteesta johtuvat seuraamukset kuten teoksen kopioitumisen WWW:tä käytettäessä (esim. tietokoneen muistiin, kuvaruudulle, ns. cacheen yms.). Sen sijaan se, että joku kopioi toisen tekemän teoksen WWW:stä ja panee sen julkisesti saataville omaan koneeseensa tai hakemistoonsa, edellyttää tekijän lupaa. [2] Viittaaminen teokseen esimerkiksi ilmoittamalla, mikä on teoksen nimi ja mistä se on saatavissa, on sallittua ilman tekijän lupaa. Tämä koskee myös teoksen WWW-osoitteen ilmoittamista ja sitä, että joku kirjoittaa omaan WWW-dokumenttiinsa linkin, joka viittaa jonkun toisen tekemään WWW-dokumenttiin.[4] Ã.XYDPDWHULDDOL Kuvamateriaali on tyypillisesti tekijänsuojan tai tekijänsuojan lähioikeuden alainen. Niinpä WWW-sivun tekijän on syytä aina tarkistaa lupa kuvan liittämisestä WWW-dokumenttiin tekijältä. Esimerkiksi sarjakuvan liittämiseen tarvittavan luvan, voi kotimaiselle sarjakuvalle hankkia tekijänoikeusjärjestö Suomen Sarjakuvaseuralta tai sarjakuvan piirtäjältä itseltään. Ulkomainen tekijänoikeuksien omistaja löytyy vain satunnaisesti sarjakuvaseuran kautta, joten häntä on helpointa etsiä esimerkiksi AltaVista-hakukoneella teoksen tekijän, sarjakuvahahmon tai vaikkapa sarjakuvakirjan kustantajan nimen mukaan. [5]

ÃblQLPDWHULDDOL 7 Tekijänoikeudellisesti musiikin käyttäminen esimerkiksi kotisivuilla sisältää sekä teoksen tallentamista että sen saattamista yleisön saataviin esittämällä teos julkisesti. Suojattujen sävelteosten käyttäminen internetissä kuuluu siten tekijöiden yksinoikeuden piiriin ja edellyttää käyttöluvan hankkimista etukäteen Teostolta tai Nordisk Copyright Bureaulta. [5] Ã.LUMHÃPHLOLÃMDÃQ\\VVLDUWLNNHOL Kirjeen tai meilin saa tekijänoikeuslain kannalta julkistaa sen kirjoittajan luvalla. Muu lainsäädäntö voi kuitenkin asettaa rajoituksia. Seuraavassa käsitellään julkistamisesta lupaa pyytämättä tai vastoin kirjoittajan kieltoa Tässä on erotettava kaksi asiaa: kirjeen tai meilin julkaiseminen siinä kirjallisessa asussa, jonka tekijä on sille antanut, ja kirjeen tai meilin asiasisällön julkistaminen. Ensin mainittu riippuu tekijänoikeuslain osalta yksinomaan siitä, ylittääkö kirje tai meili teoskynnyksen, jota edellä käsiteltiin. Jos ylittää, niin kirjoittajalla on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita jne. Tässä tapauksessa kirjoittajan lupa vaaditaan paitsi varsinaiseen julkistamiseen myös esimerkiksi siihen, että kirjeestä otetaan kopioita. [2] Asiasisällön julkistamisesta ei tekijänoikeuslaki sano yhtään mitään. Kyseisen lain mitenkään estämättä voidaan saattaa julkisuuteen kirjallisen teoksen asiasisältö, kunhan tekijän oikeutta teoksen kirjalliseen asuun ei loukata vaan julkistaja esittää asian omin sanoin. Huomattakoon, että pelkkä pinnallinen alkuperäisen tekstin muuntelu ei riitä.[2] Kirjeen tai meilin taikka sen sisällön julkistamisen voi luonnollisestikin kieltää jokin aivan muu laki kuin tekijänoikeuslaki. Kyseeseen voi tulla esim. yksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö. Edellä sanottu koskee myös nyysiartikkeleita, kuitenkin siten, että niiden osalta vetoaminen esim. yksityisyyden suojaan ei ole pätevää, koska nyyseihin postaaminen ei ole yksityiselämän piirissä. Lisäksi nyysiartikkelin lienee katsottava olevan julkistettu, kuten edellä esitin, joten sitä koskee siteerausoikeus. [2] Nyysiartikkeleidenkin osalta on keskusteluissa viitattu tekijänoikeuteen silloinkin, kun olennaista ei suinkaan ole teos vaan asia. Sen seikan kertominen, että NN on postannut artikkelin XYZ, ei loukkaa NN:n tekijänoikeutta XYZ:aan vaikka saattaakin ehkä ottaa jotakuta päähän. Sama koskee XYZ:n sisällön selostamista. Itse XYZ:n julkaiseminen saattaa loukata tekijänoikeutta mutta jos NN vetoaa siihen, niin on syytä tehdä se tietoisena siitä, että hän vetoaa nimenomaan ja vain oikeuteensa siihen kirjalliseen muotoon, jossa on asian esittänyt, siis tiettyyn sanalliseen esitykseen, ei tekstin asia-, mielipide- tms. sisältöön.[2] Ã7LHWRNRQHRKMHOPDW Tietokoneohjelmien tuottaminen vaatii osaamista ja luovuutta. Valmiiden teosten luvaton käyttö ja kopioiminen on kuitenkin teknisesti helppoa, koska tietokone toimii samalla kopiokoneena. Kopion laatu on sama kuin alkuperäisen, mutta sen valmistaminen on lähes ilmaista. Tekijänoikeussuoja edellyttää, että tietokoneohjelma, kuten muutkin teokset, ylittää teoskynnyksen. Ohjelmassakin tulee siis ilmetä sen tekijän luova ja omaperäinen panos. [3] Tekijänoikeus ei suojaa teoksen ideaa, vaan sen muotoa, johon idea on puettu. Tietokoneohjelmiin sovellettuna tämä merkitsee, että ohjelman arvokkain ja luovuutta osoittavin osa voi joskus olla ohjelman perustana oleva systeemi-idea. Tekijänoikeus kohdistuu tässä mielessä luovuuden kannalta aivan väärään kohteeseen. Ideoiden ja periaatteiden yleinen ja

8 automaattinen monopolisointi vaikeuttaisi kuitenkin ohjelmistoteollisuuden toimintaa ja jarruttaisi kehitystä. [2] Myös tiedostot ja tietokannat voivat nauttia tekijänoikeuden antamaa suojaa, mikäli niiden sisällön katsotaan olevan järjestetty luovuutta ja omaperäisyyttä ilmentävällä tavalla. [5] Ã0,1.b/$,6,$Ã21*(/0,$Ã7(.,-b12,.(86.<6<0<.6(7Ã082'267$9$7" Tekijänoikeuskysymykset muodostavat hyvin laajan kentän. Oikeusoppineet käyvät tällä hetkellä keskustelua mm. digitaaliseen mediaan liittyvistä tekijänoikeuksien kehitysnäkymistä. Tällaisesta esimerkkejä käsitellään lähdeviitteessä [9]. Kiteytän tässä kappaleessa aiheen Brad Templetonin esittämään kymmeneen myyttiin, jotka koskevat tekijänoikeuksia. -RVÃVLLQlÃHLÃROHÃFRS\ULJKWPHUNNLlÃVHÃHLÃROHÃWHNLMlQRLNHXVODLQÃDODLQHQ Tämä päti aikaisemmin, mutta nykyään lähes kaikki suuret valtiot seuraavat Bernen tekijänoikeussopimusta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lähes kaikki 1.4.1989 jälkeen luodut dokumentit ovat tekijänoikeuslain alaisia ja suojattuja riippumatta siitä, onko niissä mainintaa tekijänoikeuksista. -RVÃHQÃODVNXWDÃVLLWlÃVHÃHLÃROHÃULNNRPXV Väärin. Jos laskutat kopioidusta materiaalista, saatat joutua oikeuteen, mutta se on ainoa ero pelkkään kopiointiin. On yhä suuri rikkomus, mikäli vain annat materiaalin pois. Sillä voi yhä olla raskaita seurauksia mikäli vahingoitat kaupallista arvoa. -RVÃVHÃRQÃOlKHWHWW\Ã8VHQHWLLQÃVHÃRQÃMXONLVWDÃRPDLVXXWWD Väärin. Mikään ei nykyään ole vapaasti saatavilla ellei tekijä nimenomaan määrittele sitä julkisesti saatavaksi. Tekijä tai omistaja voi määritellä teoksessa, että "tämä teos on julkista omaisuutta"..l\wlqãvlwlãydlqãuhloxxqãwdunrlwxnvhhq Reilun tarkoituksen erivapaus tekijänoikeuslakiin tehtiin sallimaan esimerkiksi kommentointia, parodiaa, uutisreportaaseja, tutkimusta ja koulutusta, jotka liittyvät tekijänoikeuslain alaisiin töihin. Näihin ei tarvita tekijän tai omistajan lupaa. Tämä on tärkeää siksi, ettei tekijänoikeuslaki estä omien töiden esittelemistä. Ylläoleviin tarkoituksiin teoksesta otetaan lähes aina katkelma. Tekijänoikeuslain alaista teosta ei pitäisi käyttää enempää kuin kommentointia varten on välttämätöntä. Sen ei pitäisi vähentää teoksen kaupallista arvoa. -RVÃHWÃVXRMHOHÃWHNLMlQRLNHXNVLDVLÃPHQHWlWÃQH Väärin. Tekijänoikeuksia ei käytännössä voi menettää, ellei niitä todella anna pois. Et myöskään voi saattaa nimeä tai muuta vastaavaa lyhyttä sanaa tekijänoikeuslain alaiseksi. Toisaalta on olemassa tuotemerkkejä (trade marks), jotka perustuvat nimiin. Tuotemerkkejä käytetään viittaamaan yleiseen tuotemerkkiin tai palveluun. Esimerkiksi "Apple"-tietokone. Apple Computer omistaa kyseisen sanan silloin kun sana liitetään tietokoneisiin, vaikka se myös tavallinen sana. Apple Records omistaa sanan silloin, kun sana liitetään musiikkiin. Kumpikaan ei omista varsinaisesti sanaa muuten kuin tietyssä asiayhteydessä. -RVÃWHHQÃRPDQÃGRNXPHQWLQÃPXWWDÃSHUXVWDQÃVHQÃWRLVHQÃW\ OOHÃXXVLÃGRNXPHQWWLÃNXXOXX PLQXOOH Väärin. Tekijänoikeuslaki on melko yksimielinen siitä, että tekijänoikeudet kuuluvat alkuperäisen työn tekijälle. Näin pätee siitä huolimatta, että uuden työn tekeminen on hyvin luova prosessi. 1HÃHLYlWÃYRLÃVDDGDÃPLQXDÃV\\WHW\OOlÃRQÃRLNHXGHVVDÃYRLPDNNDDWÃRLNHXGHW Tekijänoikeuslaki on pääasiassa siviililaki. Jos rikot tekijänoikeuslakia, niin sinut tavallisesti haastetaan, mutta ei syytetä rikoksesta. "Syytön, kunnes toisin todistetaan" on rikoslain

9 perusajatus. Valitettavasti tekijänoikeustapauksissa tämä ei päde. Riippuu siitä, mitä todistajat ja tuomari uskovat eniten. 7HNLMlQRLNHXVULNRVÃHLÃROHÃULNRVÃWDLÃPLWllQÃPXXWDNDDQ Itse asiassa, tällä hetkellä Yhdysvaltojen kaupallinen tekijänoikeuslain rikkomus, joka sisältää enemmän kuin 10 kopiota ja joiden arvo on enemmän kuin $2500, on rikos. Joten varo. Toisaalta, älä luule, että saat ihmisiä vankilaan, jos he ovat lähettäneet sähköpostiviestejäsi eteenpäin. Oikeusistuimella on parempaakin tekemistä kuin tuomita näitä ihmisiä. 6HÃHLÃYDKLQJRLWDÃNHWllQÃÃLWVHÃDVLDVVDÃVHÃRQÃLOPDLVWDÃPDLQRQWDD On tekijänoikeuden omistajan päätettävissä, haluaako hän ilmaista mainosta via ei. Jos he haluavat, he todennäköisesti ottavat sinuun yhteyttä. Älä mieti omistajan ajatuksia, kysy häneltä. Yleensä se ei ole liian vaikeaa. +HÃOlKHWWLYlWÃPLQXOOHÃNRSLRQÃVlKN SRVWLWVHÃMRWHQÃYRLÃOlKHWWllÃVHQÃHWHHQSlLQ Vaikka saat kopion se ei tarkoita sitä, että olisit saanut tekijänoikeudet. Kaikki kirjoittamasi sähköpostiviestit ovat tekijänoikeuslain alaisia. [5, 6] Ã7(.,-b12,.(86Ã-$Ã6b+.g,1(1Ã.$83$1.b<17, Elektroninen kaupankäynti on määritelmän mukaisesti tietoverkkojen avulla käytävää liiketoimintaa. Liiketoiminta sisältää palveluiden, tuotteiden ja informaation myymisen, maksamisen, esittelemisen, markkinoinnin ja jakelun eri muodoissaan sekä teknologiat, jotka mahdollistavat nämä toiminnot. [7] Mitä tekijänoikeudella voidaan yleensäkään suojata elektronisessa kaupankäynnissä on riippuvainen myytävästä tuotteesta. Tekijänoikeuden kannalta erilaiset asiat nousevat esiin esimerkiksi, jos myytävä tuote on elektroninen kirja tai webin kautta tilattava fyysinen kirja. Tekijänoikeudelliset ongelmat liittyvät erityisesti digitaalisen tuotteen helppoon monistamiseen ja sitä kautta asioihin, joita käsiteltiin edellisesä luvussa. Tekijänoikeuslaki itsessään vaikuttaa nykymuodossaan sekavalta ja tulkintaongelmia tuovalta. Kaiken kaikkiaan sähköinen kaupankäynti liittyy moniin lainsäädännön alueisiin, joita ovat ainakin: tekijänoikeudet, omistusoikeudet,. yksityisyys, turvallisuus, osapuolten identifiointi, kuluttajansuoja, sopimukselliset kysymykset, kirjanpito, verotus, tullit, maksamiseen, rahaan ja laskutukseen liittyvät kysymykset, oikeudellinen toimivalta.

10 Edellä mainituista alueista on lainsäädäntöä henkilörekisterilaissa, yksityisyyden suojassa, tietosuojalainsäädännössä, kuluttajansuojalaissa, talletuspankkilaissa, sopimusoikeudessa, EU:n etämyyntidirektiivissä sekä Tekijänoikeudet laissa.[8] Uhkat joita liitetään sähköiseen kaupankäyntiin vaikuttavat monissa web-artikkeleissa liittyvän johonkin seuraavista alueista: uusi ja tuntematon viestin myyjälle ja asiakkaalle - kustannusten ennakoimattomuus tuotetietojen hallinnointi muiden tietojärjestelmien kannalta maksuliikenteen järjestäminen tietoturva tekijänoikeudet KTM:n suunnittelijan Hannele Ihosen mielestä kuluttajan ja yrityksen välisessä kaupassa saattaa aikanaan ilmetä enemmän oikeudellisia ongelmia kuin b to b -kaupassa. Jonkinlaista sääntelyä tarvitsisi Ihosen mukaan ainakin kuluttajansuoja, digitaaliset allekirjoitukset ja oikeuspaikan määrittely. Puutteita sääntelyssä on, koska tilanteet ovat uusia, eikä ennakkopäätöksiä ole.[5] Kaupat aikovat uhkista huolimatta myös jatkossa kehittää sähköisen kaupankäynnin järjestelmiään. Yli 300 miljoonan markan liikevaihdon yritykset sijoittavat tällä hetkellä sähkökauppaan keskimäärin 2 miljoonaa markkaa ja sitä pienemmät keskimäärin 320 000 markkaa. Kahden seuraavan vuoden aikana 42 % kehitysvaroista suunnataan ohjelmistoihin sekä 32 % työvoimaan ja osaamiseen, laitteistoihin sekä tietoliikenteeseen menee kumpaankin 17 %.[5] Ã0,7(1Ã7(.,-b12,.(86.<6<0<.6(7Ã.(+,77<9b7Ã78/(9$,688'(66$" Tekijänoikeuksia suojattaneen tulevaisuudessakin lainsäädännöllisin keinoin. Lainsäädännön on seurattava yhteiskunnassa tapahtuvaa muutosta, erityisesti digitaalisen maailman kehittyminen on otettava huomioon. Näin on luonnollisesti jo tapahtunutkin kansainvälistä lainsäädäntöä kehittämällä ja myös Suomen lakeja kehittämällä. Esimerkkejä tällaisesta kehityksestä ovat mm. Ehdotus uudeksi EU:n tekijänoikeusdirektiiviksi EU:ssa on käsiteltävänä ehdotus direktiiviksi tekijänoikeuden ja sen lähioikeuksien harmonisoinnista informaatioyhteiskunnassa. Siihen sisältyy mm. se, että määrätynlainen tilapäinen tekninen kopiointi esim. cache-muistiin jäisi tekijänoikeuden soveltamisalan ulkopuolelle. Jos ehdotus hyväksytään, se tulisi aikanaan todennäköisesti vaatimaan muutoksia Suomenkin tekijänoikeuslakiin. [2] EU:ssa on myös valmisteilla Green Paper tekijänoikeuksista digitaalisessa maailmassa, "Copyright and Related Rights in the Information Society". [9] EU:n komission hanke Info 2000, jonka tavoitteena on tukea akttivisesti multimediaa sen tuottamiseen ja yleiseen käyttöön omaksumisen kannalta. [9] Suomen lainsäädännössä on tehty ehdotus multimediasta omaksi säännöstökseen. [9] Suomessa vuonna 1990 säädetty asetus tekijänoikeuslain oikeudesta valokuvaan annetun lain ja patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain muuttamisesta [10]

11 On selvää että sähköisessä kaupankäynnissä ei tule suojautua ainoastaan tekijänoikeudellisin keinoin vaan kaikkia mahdollisia suojautumiskeinoja on harkittava.

12 /lkwhhw 1. Oikeusministeriö ja Edita Oy, Valtion Säädöstietopankki, http://finlex.edita.fi/ 2. Jukka Korpela, Tekijänoikeus: vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin, http://www.hut.fi/~jkorpela/tekoik.html 3. Venla Ahola, Panu Moilanen, Tekijänoikeudet ja julkaiseminen Internetissä, 1996, http://www.jyu.fi/~pjmoilan/tekoik.htm 4. Olli Pitkänen, kurssi Tik-76.632 Tietotekniikkaoikeus, http://www.cs.hut.fi/~opp/tik76632/ 5. Hanna-Kaisa Suutari, Tekijänoikeudet ja Internet, http://www.it.lut.fi/opetus/97-98/ht2/haka/tekijanoikeudet.html 6. Brad Kenleton, 10 Big Myths about copyright explained, http://www.templetons.com/brad//copymyths.html 7. Suomen Elektronisen Kaupankäynnin Yhdistys, http:///www.ecf.fi/alkusi.htm 8. Valtiovarainministeriö, http://www.vn.fi/vm/suomi/muuta/tyk/ 9. Jukka Korpela, Muistiinpanoja seminaarista Tekijänoikeudet digitaalisessa maailmassa, http://www.hut.fi/~jkorpela/teksem.html 10. Tekijänoikeusasetus, http://www.urova.fi/home/oiffi/lait/tekijaa.html /LLWHÃ7HNLMlQRLNHXVODLQÃVLVlOO\VOXHWWHOR ÃOXNXÃ7HNLMlQRLNHXGHQÃNRKGHÃMDÃVLVlOO\V 1. Tekijänoikeuden perustuminen teoksen tekijyyteen. 2. Tekijänoikeuden perussisältö. 3. Tekijän moraaliset oikeudet. 4. Tekijänoikeus muunnelmaan. 5. Tekijänoikeus kokoomateokseen. 6. Yhteistekijyys. 7. Tekijäolettama. 8. Julkistamisen ja julkaisemisen määritelmä. 9. Lakiin yms. ei ole tekijänoikeutta. 10. Tekijänoikeuden suhde eräisiin muihin oikeuksiin. ÃOXNXÃ7HNLMlQRLNHXGHQÃUDMRLWXNVHW Yleiset rajoituksia koskevat säännökset 11. Rajoitukset eivät koske moraalisia oikeuksia. Lähteen mainitsemisvelvollisuus. Muutosten rajoittaminen. Valmistaminen yksityiseen käyttöön 12. Oikeus kopioida yksityiseen käyttöön. Valokopiointi 13. Valokopioinnin sopimuslisenssi. Kappaleiden valmistaminen opetustoiminnassa

13 14. Sopimuslisenssijärjestelmä ääni- ja kuvatallenteiden käytöstä opetuksessa ja tutkimuksessa. Oikeus ääni- ja kuvatallenteiden käyttöön opetuksessa eräissä tapauksissa. Ylioppilastutkintoa tms. koetta koskeva säännös. Kappaleiden valmistaminen eräissä laitoksissa 15. Oikeus nauhoittaa radio- ja TV-ohjelmia sairaaloissa, vanhainkodeissa, vankiloissa yms. Kappaleiden valmistaminen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa 16. Valtuutus asetuksella antaa arkistoille, kirjastoille ja museoille oikeus valmistaa kappaleita teoksista. Viittaus elokuva-arkiston oikeuteen valmistaa kappaleita kotimaisista elokuvista. Kappaleiden valmistaminen vammaisille 17. Opetuksessa käytettävät kokoomateokset 18. Teoksen kappaleiden levittäminen 19. Teosten näyttäminen 20. Julkinen esittäminen 21. Julkinen esittäminen jumalanpalveluksessa, opetuksessa ja eräissä muissa tilaisuuksissa. Sitaatti 22. Päivänkysymystä koskeva kirjoitus 23. Konserttiohjelmat 24. Taideteosten ja rakennusten toisintaminen 25. Kuvasitaatit arvostelevassa tai tieteellisessä esityksessä sekä lehtiuutisissa. Taideteoksen kuvaaminen, kun kuvalla on "toisarvoinen merkitys" 25 a. Taideteoksen kuvaaminen kokoelmaluetteloa tms. varten. Julkisella paikalla olevan taideteoksen kuvaaminen.

Rakennuksen saa vapaasti kuvata. 14 Päiväntapahtuman toisintaminen 25 b. Teosten näkyminen tai kuuluminen radio- tai TV-uutisessa yms. Julkisten lausumien toisintaminen 25 c. Asiakirjajulkisuus ja oikeudenhoito 25 d. Rakennusten ja käyttöesineiden muuttaminen 25 e. Radio- ja televisiolähetyksiä koskevia erityissäännöksiä 25 f. Sopimuslisenssijärjestelmä radio- ja TV-lähetysten osalta. 25 g. Lähettäjäyrityksen oikeus tallentaa lähetys. Oikeus tallentaa ajankohtais- tai uutisohjelma sisäistä tiedotusta varten 25 h. Sopimuslisenssijärjestelmä edelleenlähetyksen osalta. 25 i. Kaapeliyhtiöiden edelleenlähettämisoikeus. Tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevia erityissäännöksiä 25 j. Oikeus laillisesti hankitun ohjelman kappaleiden valmistamiseen yms. sen käyttöä varten ja varmuuskappaleeksi. Oikeus tutkia ohjelman toimintaa. 25 k. Ohjelman koodin kopioiminen ja sen muodon kääntäminen eräissä tarkoituksissa. Sopimuslisenssi 26. Sopimuslisenssijärjestelmään liittyvät korvaukset sopijajärjestön ulkopuolisille tekijöille. 2a luku. Korvaus teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön 26 a. Kasettimaksut. 26 b. Kasettimaksujen periminen. 26 c. Opetusministeriön valvontavalta kasettimaksuasioissa. 26 d. Kasettimaksuihin liittyviä säädöksiä tiedonsaantioikeudesta sekä tullin, lääninhallituksen ja poliisin tehtävistä. 26 e. Oikeus saada palautus kasettimaksuista eräissä tapauksissa. 26 f. Kasettimaksujen perimättä jättäminen eräissä tapauksissa. 26 g. Valituskielto. 26 h. Asetuksenanto-oikeus. 2b luku. Jälleenmyyntikorvaus 26 i. Tekijän oikeus saada korvaus taideteoksen jälleenmyynnistä. 26 j. Jälleenmyyntikorvauksen perii tekijöitä edustava järjestö. 26 k Jälleenmyyntikorvauksen vaatiminen ja suorittaminen.

15 26 l. Lääninhallituksen valtuudet jälleenmyyntikorvausasioissa. Kielto ilmaista asiaan liittyviä tietoja toisen liiketoimista. 26 m. Asetuksenanto-oikeus. ÃOXNXÃ7HNLMlQRLNHXGHQÃVLLUW\PLQHQ Yleiset määräykset oikeuden luovutuksesta 27. Luovutettavuus. Kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Tilauksesta tehdyn muotokuvan tekijänoikeuden rajoitus. Lain 30-40 ja 40 b :n väistyvyys sopimuksen tieltä. 28. Muuttamiskielto. Edelleenluovuttamiskielto ja poikkeus siihen liikkeenluovutuksen osalta. 29. Kohtuuttoman ehdon sovittelusta. Oikeus korvaukseen elokuvaan tai äänitteeseen tallennetun teoksen kappaleen vuokrauksesta 29 a. Tekijällä on oikeus saada tuottajalta kohtuullinen korvaus vuokrauksesta yleisölle. Sopimus julkisesta esittämisestä 30. Esityssopimuksen voimassaoloaika ym. Kustannussopimus 31. Kustannussopimuksen perussisältö. 32. Painosmäärät. 33. Kustantajan velvollisuuksia. 34. Tekijän oikeuksia tilanteissa, joissa kustantaja ei julkaise teosta tai uutta painosta. 35. Kustantajan tiedonantovelvollisuus. 36. Tekijän oikeus tehdä muutoksia, kun julkaiseminen viivästyy. 37. Kustannussopimuksen tuottama yksinoikeus ja sen rajoitukset. 38. Kustannussopimusta koskevia määräyksiä ei sovelleta lehtijuttuihin eikä 33 ja 34 :ää muuhun kokoomateokseen annettuun avustukseen. Sopimus elokuvaamisesta 39. Elokuvaamisoikeuden sisältö. 40. Tekijän oikeudet, kun luovutettua elokuvaamisoikeutta ei käytetä. Tietokoneohjelmat ja tietokannat 40 a. (Kumottu.) 40 b Tietokoneohjelman ja siihen liittyvän teoksen tekijänoikeuden siirtyminen työnantajalle. Valokuvaamalla tehty muotokuva 40 c. Muotokuvan tilaajan eräät oikeudet. Tekijänoikeuden siirtyminen tekijän kuollessa ja sen ulosmittaus 41. Tekijänoikeus avio-oikeuden, perinnön ja testamentin kohteena. 42. Rajoituksia tekijänoikeuden, käsikirjoituksen ja taideteoksen ulosmittaukselle. ÃOXNXÃ7HNLMlQRLNHXGHQÃYRLPDVVDRORDLND

16 43. Voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Soveltaminen yhteisteoksiin ja elokuviin. 44. Soveltaminen tuntemattoman tekijän teokseen. 44 a. Ensimmäisen julkistajan oikeus teokseen, jonka tekijänoikeussuoja oli lakannut ennen teoksen julkistamista. ÃOXNXÃ(UllWÃWHNLMlQRLNHXWWDÃOlKHOOlÃROHYDWÃRLNHXGHW 45. Esittävän taiteilijan oikeus teoksen esitykseen. 46. Äänitteiden suoja. 46 a. Filmien yms. suoja. 47. Oikeus korvaukseen äänitteiden julkisesta esittämisestä. 47 a. Oikeus korvaukseen äänitteiden esitysten edelleenlähettämisestä. 48. Radio- ja TV-lähetyksen suoja. 49. Luettelosuoja. 49 a. Oikeus valokuvaan. 50. Sanomalehtitiedotuksen suoja. ÃOXNXÃ(ULQlLVLlÃPllUl\NVLl 51. Tekijän ja teoksen nimen suoja. 52. Tekijän merkitseminen taideteoksen kappaleeseen. Taideteoksen jäljennöksen merkitseminen. 52 a Luoksepääsyoikeus. 53. Klassikkosuoja. 54. Välimiesmenettelyn käyttö eräissä tapauksissa. 54 a. Tämän lain säädöksiä opetustoiminnasta ei sovelleta, jos toimintaa harjoitetaan ansiotarkoituksessa. 54 b. Säädös menettelystä, jolla turvataan korvaus äänitteiden julkisesta esittämisestä. 55. Tekijänoikeusneuvosto. ÃOXNXÃ5DQJDLVWXVÃMDÃNRUYDXVYHOYROOLVXXV 56. Viittaus säädökseen tekijänoikeusrikoksesta 56 a. Tekijänoikeusrikkomus. 56 b Salassapitovelvollisuuden rikkominen. 56 c Tietokoneohjelman suojauksen poistovälineen luvaton levittäminen. 56 d Selvitysvelvollisuuden rikkominen. 57. Hyvitys ja korvaus. 58. Seuraamukset teoskappaleen, painoladelman yms. suhteen. 59. Teoskappaleen käyttäminen asianomistajalle suoritettavaa korvausta vastaan. 60. Seuraamussäädösten soveltaminen tekijänoikeuden lähioikeuksiin. 61. Oikeuspaikkalausuma radio- ja TV-lähetysten osalta. 62. Syyte- ja kanneoikeus. ÃOXNXÃ/DLQÃVRYHOOHWWDYXXV 63. Yleiset sovellettavuussäädökset. 63 a. Sovellettavuus ETA-valtion kansalaiseen yms. 64. Määräyksiä säädöskohtaisesta sovellettavuudesta. 64 a Sovellettavuus satelliittilähetyksiin. 65. Kansainvälinen sovellettavuus. 66. Yleissäädös sovellettavuudesta teokseen, joka on valmistunut ennen lain voimaantuloa. 67. Aiemman lain nojalla valmistetut teoksen kappaleet. 68. Oikeus käyttää vanhaa painoladelmaa tms. vuoden 1962 loppuun asti.

17 69. Säädös ennen lain voimaan tuloa tehdyistä kokoomateoksista. 70. Ennen lain voimaan tuloa tehdyt sopimukset. 71. Ennen lain voimaan tuloa luovutetut taideteokset, tilauksesta tehdyt piirustukset sekä muotokuvat. 72. Niiden säädösten soveltaminen lähioikeuksiin, jotka koskevat ennen lain voimaan tuloa tehtyjä teoksia. Ã Ã9RLPDDQWXORVllG V /www.hut.fi/~jkorpela/tekl-sis.html/