MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (8) Opintoasiainosasto Liite 1 PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA MUUT VALINTAAN VAI- KUTTAVAT KRITEERIT

Samankaltaiset tiedostot
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 YHTEISHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA MUUT VALINTAAN VAIKUTTAVAT KRITEERIT

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (1) Opintoasiainosasto Liite 2 ERILLISHAUN (LENTOUPSEERIN KOULUTUSOHJELMA) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄY- TYMINEN

Opiskelijavalinta rakennusarkkitehtikoulutukseen kevään 2015 yhteishaussa

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING)

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet, kevät 2014: Sosiaali- ja terveysala

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset)

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet, syksy 2013: Sosiaali- ja terveysala

7. TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

DIPLOMI-INSINÖÖRI- JA ARKKITEHTIKOULUTUKSEN YHTEISVALINNAN VALINTAPERUSTEET 2017

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014)

KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

OPISKELIJAVALINTA Arja Hiltunen

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa

Valintaperusteet syksy 2010: Sosiaali- ja terveysala

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta

Opiskelijavalinnan yleisperiaatteet 2018

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla syksyn 2015 yhteishaussa

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan kohteiden pisteitys 2016

Valintaperusteet: Sosiaali- ja terveysala

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset Katariina Männikkö

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo

Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK- TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS KEVÄÄLLÄ 2014

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillistieteellinen koulutusala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS KEVÄÄLLÄ 2014 (syksyllä 2014 alkava koulutus)

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

Koulutustarjonta ja hakeminen KEVÄÄN 2020 YHTEISHAKU

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK- TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS VUONNA 2010

Taloustiede, kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) (Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta)

Opiskelijavalinnan tilannekatsaus

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä tammikuuta /2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TODISTUSVALINNASSA KÄYTETTÄVÄT PISTEYTYSMALLIT

Oikeustieteellinen tiedekunta Opinto-ohjaajien infotilaisuus

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

Opiskelijavalinnan yleisperiaatteet, kevät 2019

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018

NUORTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSET VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

Opiskelijavalinta ja opiskelu

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009

LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta

Valintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

MINIOPAS 2019 DIPLOMI-INSINÖÖRI- JA ARKKITEHTIKOULUTUKSEN YHTEISVALINTA. Tekniikka ratkaisee*

Ammattikorkeakoulujen VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN YHTEISHAKU

- mitä pitäisi tietää?

VALINTAPERUSTESUOSITUS 2017

YLIOPPILASTUTKINTO - nyt voimassa oleva lainsäädäntö

Abien vanhempainilta Tervetuloa!

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

Yhteiset tutkinnon osat

YO-info [Alatunnisteteksti]

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu

Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuositus

Opoinfo Sirkku Mäntyniemi

Korkeakoulujen yhteishaku kevät hakuaika klo Suomenkieliset AMK- ja ylempään AMK-tutkintoon johtavat koulutukset

LUONNONTIETEIDEN ALAN VALINTAPERUSTEET 2010

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSET VALINNAN YLEISPERIAATTEET

- Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi s EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat s. 9

Korkeakoulujen valintojen uudistukset

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus

Intistä ammattiin!

Kohti abivuotta. 2. vk Vanhempainilta ke

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

Lukion vanhempainilta 16. Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot

Transkriptio:

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (8) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA MUUT VALINTAAN VAI- KUTTAVAT KRITEERIT Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden enimmäismäärä on 170. Hakukohteen vuoden 2018 haussa ja valinnoissa ei ole ns. ensikertalaiskiintiötä. 1 ESIVALINNAN ALKUPISTEET Alkupisteet muodostuvat aikaisemmista opinnoista annettavista pisteistä ja viimeisimmästä sotakoulutodistuksesta annettavista pisteistä sekä työkokemuksesta tai vaihtoehtoisesti hakeutumisesta varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aikaiseen puolustushaaraan tai aselajiin annettavista pisteistä. Alkupisteitä voi saada yhteensä enintään 87. 1.1 Aikaisemmat opinnot (0 50 pistettä) Aikaisempien opintojen pisteytyksellä kartoitetaan hakijan koulutettavuutta sotatieteiden perustutkintoihin. Enimmäispistemäärä aikaisemmista opinnoista on 50 pistettä. Opintojen pisteytyksessä otetaan huomioon korkeimman pistemäärän antama vaihtoehto seuraavista: ylioppilastutkintotodistus tai toisen asteen ammatillisen tutkinnon todistus. Ylioppilastutkintotodistuksesta huomioon otettavat kokeet (aineet): - äidinkieli (suomi tai ruotsi) - matematiikka - enintään kaksi muuta arvosanaa paremmuusjärjestyksessä. Keskiarvot pyöristetään kokonaisarvosanoiksi normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti. Kotimaisen ylioppilastutkintotodistuksen pisteytys: Arvosana Pitkän oppimäärän koe Pitkän oppimäärän koe Lyhyen oppimäärän koe Lyhyen oppimäärän koe Koe (aine): - Äidinkieli (suomi tai ruotsi) - Toinen kotimainen kieli (suomi tai ruotsi) - Lyhyt matematiikka - Vieras kieli (B-, C- tai D- kieli) - Pitkä matematiikka - Vieras kieli (A-kieli) - Reaaliaine L 14 11 10 9 E 13 10 8 7 M 11,5 8 5,5 5 C 8 7 3,5 3 B 5 5 1 1 A 2 2 0 0 Kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytys: Suomalainen Relfeprüfungpisteet IB-tutkintopisteet EB-tutkintopisteet ylioppilastutkinto L 15 13 7 10,00 9,00 E 12 10 6 8,95 8,00 M 9 8 5 7,95 7,00 C 7 4 6,95 6,00 B 6 5 3 5,95 5,00 A 4 2 4,95 4,00 Relfeprüfung-, IB:n Higher level (HL)- ja EB-tutkintojen kokeista pisteet lasketaan pitkän oppimäärän mukaisesti. IB:n Standard level (SL) kokeista pisteet lasketaan lyhyen oppimäärän mukaisesti.

Maanpuolustuskorkeakoulu 2 (8) Ammatillisen tutkinnon tutkintotodistuksesta huomioon otettavat aineet: - Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista - matematiikka - äidinkieli - toinen kotimainen kieli - vieras kieli - Ammatillisten tutkinnon osien (90 ov / 135 osp) kaikkien opintojen opintoviikoilla painotettu keskiarvo, joka pyöristetään kokonaisarvosanaksi. Tutkintotodistus sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Jos ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen osaamiskoreissa ei ole eritelty edellä mainittuja aineita, tehdään pisteytys päättötodistuksen ja opintorekisteriotteen perustella. Näyttötutkinnon suorittaneiden pisteytys tehdään tutkintotodistuksen ja opintosuoritusotteen perusteella. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon tutkintotodistuksen pisteytys: 1) ennen 1.8.2009: Arvosana Äidinkieli Matematiikka 2. kotimainen kieli Vieras kieli Ammatilliset tutkinnon osat (90 ov) 5 8 6 3 3 10 4 5 4 2 2 6 3 2 1 1 1 2 2 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 2) 1.8.2009-31.7.2015: Arvosana Äidinkieli Matematiikka 2. kotimainen kieli Vieras kieli Ammatilliset tutkinnon osat (90 ov) 3 8 6 3 3 10 2 5 4 2 2 6 1 0 0 0 0 0 3) 1.8.2015 alkaen: Arvosana Äidinkieli Matematiikka 2. kotimainen kieli Vieras kieli Ammatilliset tutkinnon osat (135 osp) 3 8 6 3 3 10 2 5 4 2 2 6 1 0 0 0 0 0

Maanpuolustuskorkeakoulu 3 (8) 1.2 Viimeisin sotakoulutodistus (0 35 pistettä) Viimeisimmällä sotakoulutodistuksella kartoitetaan hakijan motivaatiota, ammattiin soveltuvuutta ja kiinnostusta alaan. Mikäli hakija on suorittanut sekä aliupseerikurssin (AUK:n) että reserviupseerikurssin (RUK:n), pisteytyksessä huomioidaan paremman pistemäärän antava todistus. Viimeisimmän sotakoulutodistuksen pisteet määräytyvät alla esitetyllä tavalla. Opistoupseerin tutkintotodistus (10 35 pistettä): - Hakijan suorittamasta opistoupseerin tutkinnosta lasketaan tutkinnon perusopintojen kaikkien arvosteltujen oppiaineiden opintoviikoilla painotettu keskiarvo. Keskiarvo lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella ja se voi olla vähintään 1 ja enintään 5. Keskiarvoasteikko (1 5) suhteutetaan lineaarisesti pisteasteikolle (10 35) yhden desimaalin tarkkuudella. Näin ollen esim. keskiarvo 3,00 antaa 22,5 pistettä. Upseerin perusopintojen todistus (10 35 pistettä): - Hakijan suorittamista upseerin perusopinnoista (kadettikurssit 88 92 ja merikadettikurssit 71 75) lasketaan kaikkien arvosteltujen oppiaineiden opintoviikoilla painotettu keskiarvo. Keskiarvo lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella ja se voi olla vähintään 1 ja enintään 5. Keskiarvoasteikko (1 5) suhteutetaan lineaarisesti pisteasteikolle (10 35) yhden desimaalin tarkkuudella. Näin ollen esim. keskiarvo 3,00 antaa 22,5 pistettä. 93. kadettikurssista alkaen huomioidaan pisteytyksessä määräaikaisen reserviupseerin virkaan johtavasta koulutuksesta saatu opintosuoritusote silloin, kun otteen kaikki opinnot ovat hyväksytysti suoritetut. Reserviupseerikurssin loppupisteet (5 35 pistettä): - Hakija on voinut saada suorittamastaan reserviupseerikurssista joko 165 260 (ennen kurssi) tai 45 130 ( jälkeen kurssi) loppupistettä. Täydet pisteet saadaan joko 240 tai 120 pisteellä.

Maanpuolustuskorkeakoulu 4 (8) Reserviupseerikurssin todistuksen pisteytys: Loppupisteet Loppupisteet Valintapisteet RU-kurssi ennen RU-kurssi jälkeen Loppupisteet Loppupisteet Valintapisteet RU-kurssi ennen RU-kurssi jälkeen 165 45 5 203 83 20,2 166 46 5,4 204 84 20,6 167 47 5,8 205 85 21 168 48 6,2 206 86 21,4 169 49 6,6 207 87 21,8 170 50 7 208 88 22,2 171 51 7,4 209 89 22,6 172 52 7,8 210 90 23 173 53 8,2 211 91 23,4 174 54 8,6 212 92 23,8 175 55 9 213 93 24,2 176 56 9,4 214 94 24,6 177 57 9,8 215 95 25 178 58 10,2 216 96 25,4 179 59 10,6 217 97 25,8 180 60 11 218 98 26,2 181 61 11,4 219 99 26,6 182 62 11,8 220 100 27 183 63 12,2 221 101 27,4 184 64 12,6 222 102 27,8 185 65 13 223 103 28,2 186 66 13,4 224 104 28,6 187 67 13,8 225 105 29 188 68 14,2 226 106 29,4 189 69 14,6 227 107 29,8 190 70 15 228 108 30,2 191 71 15,4 229 109 30,6 192 72 15,8 230 110 31 193 73 16,2 231 111 31,4 194 74 16,6 232 112 31,8 195 75 17 233 113 32,2 196 76 17,4 234 114 32,6 197 77 17,8 235 115 33 198 78 18,2 236 116 33,4 199 79 18,6 237 117 33,8 200 80 19 238 118 34,2 201 81 19,4 239 119 34,6 202 82 19,8 240 120 35

Maanpuolustuskorkeakoulu 5 (8) Aliupseerikurssin loppupisteet (0 25 pistettä): - Suorittamastaan aliupseerikurssista hakija on voinut saada joko 26 78 (ennen kurssi) tai 26 130 ( jälkeen kurssi) loppupistettä. Täydet pisteet saadaan joko 72 tai 120 pisteellä. Aliupseerikurssin todistuksen pisteytys: Loppupisteet Loppupisteet Valintapisteet AU-kurssi ennen AU-kurssi jälkeen 1.3 Aikaisempi työkokemus (0 tai 2 pistettä) Loppupisteet Loppupisteet Valintapisteet AU-kurssi ennen AU-kurssi jälkeen 26 26 0 50 74-75 13 27 27-28 0,5 51 76-77 13,6 28 29-31 1,1 52 78-80 14,1 29 32-33 1,6 53 81-82 14,7 30 34-35 2,2 54 83-84 15,2 31 36 2,7 55 85 15,8 32 37-38 3,3 56 86-87 16,3 33 39-40 3,8 57 88-89 16,8 34 41-43 4,3 58 90-92 17,4 35 44-45 4,9 59 93-94 17,9 36 46-47 5,4 60 95-96 18,5 37 48-49 6 61 97-98 19 38 50-51 6,5 62 99-100 19,6 39 52-53 7,1 63 101-102 20,1 40 54-55 7,6 64 103-104 20,7 41 56-57 8,2 65 105-106 21,2 42 58-60 8,7 66 107-108 21,7 43 61-62 9,2 67 109-110 22,3 44 63-64 9,8 68 111-112 22,8 45 65-66 10,3 69 113-114 23,4 46 67 10,9 70 115-117 23,9 47 68-69 11,4 71 118-119 24,5 48 70-71 12 72 120 25 49 72-73 12,5 Hakijan aikaisempi työkokemus Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palveluksessa (3 kk+) ja hakeutuminen varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aikaiseen puolustushaaraan tai aselajiin otetaan huomioon esivalinnan alkupisteissä. Pisteytyksessä huomioidaan ensisijaisesti työkokemus, jonka kesto on 3 kuukautta tai enemmän. Hakija voi saada siitä enintään 2 pistettä. Mikäli työkokemusta ei ole tai se ei tuota pisteitä (alle 3 kk), huomioidaan varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aikainen puolustushaara tai aselaji haettaessa sitä vastaavaan koulutusohjelmaan tai opintosuuntaan. Hakija voi saada siitä enintään 2 pistettä.

Maanpuolustuskorkeakoulu 6 (8) 2 VALINTAKOEPISTEET Valintakokeella mitataan hakijan koulutettavuutta, motivaatiota, ammattiin soveltuvuutta ja kiinnostusta alaan. Valintakoepisteiden enimmäismäärä on 83 pistettä. Pisteet muodostuvat alla esitetyllä tavalla. 2.1 Soveltuvuuskoe (0 50 pistettä) Soveltuvuuskokeeseen sisältyy psykologiset testit, ryhmäkoe, haastattelu sekä varusmieskoulutuksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aikaiset johtaja-arvioinnit. Soveltuvuuskokeen kokonaispistemäärä määräytyy näiden eri osakokonaisuuksien yhteisvaikutuksesta, jonka määrittää soveltuvuuden arviointiin erikoistunut psykologi. Varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan hakijan on tuotava valintakokeeseen mukanaan viimeisin hänestä tehty johtajaprofiili. Mikäli hakijalla ei ole mukanaan johtajaprofiilia valintakokeessa, ei tietoja voida huomioida pisteytyksessä. Reservissä olevan hakijan ei tarvitse tuoda johtajaprofiilia, koska tarvittava tieto on saatavilla varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aikana taltioituna tietojärjestelmistä. Soveltuvuuskokeeseen ei voi valmistautua etukäteen. Soveltuvuusarviointi voi olla karsiva. 2.2 Aineistokoe (0 25 pistettä) Aineistokoe perustuu hakijoille jaettuun tieteelliseen artikkeliin tai muuhun materiaaliin, johon hakijoilla on aikaa tutustua. Esseevastausta edellyttäviin kysymyksiin tulee vastata materiaalin perusteella. Aineistokokeeseen ei voi valmistautua etukäteen. 2.3 Fyysisen kunnon testaus (0 8 pistettä) Fyysisen kunnon testien (12 minuutin juoksutesti, etunojapunnerrukset ja vahditon pituus) rajat ovat samat sekä naisille että miehille. Enimmäispistemäärä testistä on 8 pistettä, jonka saa juoksemalla vähintään 3 000 metriä (5 pistettä), tekemällä vähintään 36 etunojapunnerrusta (1 piste) ja hyppäämällä vauhdittomasti pituutta vähintään 2,4 metriä (2 pistettä). Alle 2 600 metriä juosseita ei tulla hyväksymään kurssille. Fyysisen kunnon testit suoritetaan valintakokeessa. 12 minuutin juoksutestissä juostu matka mitataan 10 metrin tarkkuudella alaspäin pyöristäen. Juostu matka suhteutetaan lineaarisesti valintakoepisteasteikolle (0 5) yhden desimaalin tarkkuudella. Jokaisesta 10 metristä annetaan pisteitä noin 0,125. Lihaskuntotesti (etunojapunnerrukset ja vauhditon pituus) toteutetaan kuntotestaajan käsikirjan ohjeistuksen mukaisesti. Kaikki fyysisen kunnon testit suoritetaan samana päivänä. Ne hakijat, jotka eivät kykene lääketieteellisin perustein suorittamaan testejä valintakoepäivänä voivat suorittaa ne maanantaina 8.6.2015 järjestettävässä rästitestissä. Rästitestiin on ilmoittauduttava valintakokeen yhteydessä. Rästitestissä ei suoriteta yksittäisiä testejä.

Maanpuolustuskorkeakoulu 7 (8) Fyysisen kunnon testien (12 minuutin juoksutesti, etunojapunnerrukset ja vahditon pituus) tulosten pisteytys: 12 minuutin juoksutesti (m) Valintapisteet Etunojapunnerrus (krt) Valintapisteet Vauhditon pituus (m) Valintapisteet 2600 0 28 0 2 0 2610 0,1 29 0,2 2,01 0,05 2620 0,3 30 0,4 2,02 0,1 2630 0,4 31 0,5 2,03 0,15 2640 0,5 32 0,6 2,04 0,2 2650 0,6 33 0,7 2,05 0,25 2660 0,8 34 0,8 2,06 0,3 2670 0,9 35 0,9 2,07 0,35 2680 1 36 1 2,08 0,4 2690 1,1 2,09 0,45 2700 1,3 2,1 0,5 2710 1,4 2,11 0,55 2720 1,5 2,12 0,6 2730 1,6 2,13 0,65 2740 1,8 2,14 0,7 2750 1,9 2,15 0,75 2760 2 2,16 0,8 2770 2,1 2,17 0,85 2780 2,3 2,18 0,9 2790 2,4 2,19 0,95 2800 2,5 2,2 1 2810 2,6 2,21 1,05 2820 2,8 2,22 1,1 2830 2,9 2,23 1,15 2840 3 2,24 1,2 2850 3,1 2,25 1,25 2860 3,3 2,26 1,3 2870 3,4 2,27 1,35 2880 3,5 2,28 1,4 2890 3,6 2,29 1,45 2900 3,8 2,3 1,5 2910 3,9 2,31 1,55 2920 4 2,32 1,6 2930 4,1 2,33 1,65 2940 4,3 2,34 1,7 2950 4,4 2,35 1,75 2960 4,5 2,36 1,8 2970 4,6 2,37 1,85 2980 4,8 2,38 1,9 2990 4,9 2,39 1,95 3000 5 2,4 2

Maanpuolustuskorkeakoulu 8 (8) 3 MUUT VALINTAAN VAIKUTTAVAT KRITEERIT 3.1 Lääkärintarkastus Hakijalle tehdään valintakokeessa lääkärintarkastus. Valintakokeeseen kutsutun hakijan on otettava mukaansa alle kuusi kuukautta vanha lääkärintodistus terveydentilastaan. Se rinnastetaan hakemuksen liitteenä toimitettaviin hakuasiakirjoihin. Lääkärintodistuksessa on oltava tulokset kuulotutkimuksesta ja näkökyvystä (lomake T tai SAlääk 1141, tutkitun kappale). Kaikki hakijat suorittavat lääkärintarkastuksessa värinäkötestin. Mikäli hakijalla ei ole todistusta mukanaan valintakokeessa, keskeytyy hänen valintakokeensa puutteellisten asiakirjojen takia. 3.2 Ilmavoimien ja Merivoimien lisätestit Ilmavoimien koulutusohjelman johtamisjärjestelmä- ja johtokeskusopintosuunnalle hakeville sekä Merivoimien koulutusohjelman laivasto- ja johtamisjärjestelmäopintosuunnalle hakeville järjestetään lisätestejä. Merisotakoulu ja Ilmasotakoulu toimittavat lisätesteihin osallistuville ohjekirjeen esivalinnan jälkeen. Ilmavoimien lisätestipäivä sijoittuu pääsääntöisesti kesäkuun ensimmäiselle viikolle. Merivoimien lisätesteihin hakijan on varattava testiaika itse, annettujen ohjeiden mukaisesti. Mikäli hakija ei varaa testiaikaa, osallistu lisätesteihin ohjeiden mukaisesti tai läpäise testejä, katsotaan hänen hakeutuminen kyseiselle opintosuunnalle peruuntuneen. Poikkeuksena on ilmavoimien johtamisjärjestelmäopintosuunta, jossa lisätestien testitulos ei ole karsiva tekijä opintojen aloittamiselle.