7. TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

Transkriptio

1 7. TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 7.1 Insinöörikoulutus (*) ja laboratorioanalyytikkokoulutus (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta (**) opinnot on suunniteltu niin, että ne on mahdollista toteuttaa myös työn ohessa Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen. Valituksi tuleminen edellyttää, että hakija on osallistunut valintakokeeseen ja saavuttanut siinä vähintään 10 pistettä. Opiskelijavalinta suoritetaan hakukohteittain kahta eri valintatapaa käyttäen siten, että päivätoteutukseen opiskelijat valitaan joko valintatavalla 1 tai valintatavalla 2; kun taas monimuotototeutukseen (**opinnot on suunniteltu niin, että ne on mahdollista toteuttaa myös työn ohessa) opiskelijat valitaan joko valintatavalla 2 tai valintatavalla 3. Valintatapa 1. Valintapisteet (max 100 p) muodostuvat koulumenestyspisteistä (max 60 p) ja valintakoepisteistä (max 40 p, hyväksymisraja 10 p). Valintatapa 2. Valintapisteissä (max 40 p) ei ole lainkaan mukana koulumenestyspisteitä, vaan valintapisteet muodostuvat yksinomaan valintakoepisteistä (max 40 p, hyväksymisraja 10 p). Valintatapa 3. Valintapisteissä (max 100 p) ei ole lainkaan mukana koulumenestyspisteitä, vaan valintapisteet muodostuvat esimerkiksi valintakoepisteistä, työkokemuksesta, haastattelusta jne. saatavista pisteistä. Valintatapa 3 on käytössä ainoastaan opiskelijoita monimuotototeutukseen (**) valittaessa. Kukin monimuotototeutuksen (**) koulutusta järjestävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan osioiden sisällöt ja niiden tuottamat pisteet. Kaikille hakijoille lasketaan valintapisteet molemmilla kyseisen koulutuksen valinnoissa käytössä olevilla tavoilla (päiväkoulutus; valintatavat 1 ja 2; monimuotototeutuksen koulutus (**): valintatavat 2 ja 3) ja valinta suoritetaan tältä pohjalta. KOULUMENESTYSPISTEYTYS A. Pisteytys ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen pohjalta B. Pisteytys ammatillisen perustutkinnon (ei näyttötutkintona suoritetun) todistuksen pohjalta C. Pisteytys ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen pohjalta Jos hakijalla on useita tutkintoja siten että hänen koulumenestyspisteytyksensä voidaan suorittaa usealla näistä (A, B, C) menettelyistä, hakija voi valita näistä yhden ja merkitä koulumenestystiedot hakemukseensa tämän mukaisesti. A. Pisteytys ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen pohjalta Koulumenestyspisteet lasketaan seuraavin perustein: yksittäisistä aineista (äidinkieli, paras pitkänä kirjoitettu kieli, matematiikka sekä paras reaalikoe seuraavista: fysiikka, kemia ja biologia) ylioppilastutkintotodistuksesta kaikkien aineiden keskiarvo (painottamaton keskiarvo kaikista todistukseen numeroina merkityistä arvosanoista) lukion päättötodistuksesta Abiturientit pyrkivät viimeisellä lukiotodistuksellaan. Abiturienttien ei tarvitse merkitä hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuksen arvosanoja, sillä ne kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta.

2 Ylioppilastutkinto, arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras pitkänä kirjoitettu kieli Matematiikka, pitkä * Matematiikka, lyhyt * Fysiikan reaalikoe ** Kemian reaalikoe ** Biologian reaalikoe ** * = enintään toinen ** = enintään yksi Lukion päättötodistus: kaikkien aineiden keskiarvo , , , , , , , , , , , ,59 13

3 7, , , ,89 9 6,72 8 6,54 7 6,37 6 6,20 5 6,02 4 5,85 3 5,67 2 5,50 1 < 5,50 0 B. Pisteytys ammatillisen perustutkinnon (ei näyttötutkintona suoritetun) pohjalta Ammatillisen perustutkinnon (ei näyttötutkintona suoritetun) suorittaneet hakevat päättötodistuksensa perusteella. Syksyllä 2014 valmistuvat hakevat viimeisellä todistuksellaan, ja heidän lopulliset arvosanansa kerätään suoraan oppilaitoksilta. Koulumenestyspisteet lasketaan yksittäisistä aineista [äidinkieli tai viestintä, paras kieli (ei äidinkieli), matematiikka, fysiikka tai kemia] sekä kaikkien aineiden keskiarvosta ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen arvosanojen perusteella. Jos hakijalla on useita ammatillisia perustutkintoja (ei näyttötutkintona suoritettuja), hän voi valita, minkä todistuksen perusteella koulumenestys pisteytetään. Päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona arvosanoista, jotka on ilmaistu tutkintotodistuksessa numeroina tai jotka voidaan muuntaa sellaisiksi. Mikäli hakijan haussa käyttämään todistukseen on annettu arvosana numeroina muualla suoritetuista, hyväksi luetuista opinnoista, se otetaan mukaan keskiarvoa laskettaessa. Päättötodistus, arvosanat asteikko asteikko asteikko / Äidinkieli tai viestintä Paras kieli (ei äidinkieli) Matematiikka

4 Fysiikka tai kemia Päättötodistus: kaikkien aineiden keskiarvo ,80 4,60 9, ,73 4,46 9, ,66 4,32 9, ,59 4,18 8, ,52 4,04 8, ,45 3,90 8, ,38 3,77 8, ,31 3,63 8, ,24 3,49 8, ,17 3,35 7, ,10 3,21 7, ,03 3,07 7, ,97 2,93 7, ,90 2,79 7, ,83 2,65 7, ,76 2,51 6,89 9 1,69 2,37 6,72 8 1,62 2,23 6,54 7 1,55 2,10 6,37 6 1,48 1,96 6,20 5 1,41 1,82 6,02 4 1,34 1,68 5,85 3 1,27 1,54 5,67 2

5 1,20 1,40 5,50 1 < 1,20 < 1,40 < 5,50 0 C. Pisteytys ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Koulumenestyspisteet lasketaan seuraavin perustein: yksittäisistä aineista (äidinkieli, paras pitkänä kirjoitettu kieli, matematiikka sekä paras reaalikoe seuraavista: fysiikka, kemia ja biologia) ylioppilastutkintotodistuksesta kaikkien arvosanojen keskiarvo ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksesta Abiturienttien ei tarvitse merkitä hakemukseensa ylioppilastutkintotodistuksen arvosanoja, sillä ne kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Ylioppilastutkinto, arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras pitkänä kirjoitettu kieli Matematiikka, pitkä * Matematiikka, lyhyt * Fysiikan reaalikoe ** Kemian reaalikoe ** Biologian reaalikoe ** * = enintään toinen ** = enintään yksi Ammatillisen perustutkinnon päättötodistus: kaikkien aineiden keskiarvo ,80 4,60 9,50 24

6 2,73 4,46 9, ,66 4,32 9, ,59 4,18 8, ,52 4,04 8, ,45 3,90 8, ,38 3,77 8, ,31 3,63 8, ,24 3,49 8, ,17 3,35 7, ,10 3,21 7, ,03 3,07 7, ,97 2,93 7, ,90 2,79 7, ,83 2,65 7, ,76 2,51 6,89 9 1,69 2,37 6,72 8 1,62 2,23 6,54 7 1,55 2,10 6,37 6 1,48 1,96 6,20 5 1,41 1,82 6,02 4 1,34 1,68 5,85 3 1,27 1,54 5,67 2 1,20 1,40 5,50 1 < 1,20 < 1,40 < 5,50 0 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona arvosanoista, jotka on ilmaistu tutkintotodistuksessa numeroina tai jotka voidaan muuntaa sellaisiksi. Mikäli hakijan haussa käyttämään todistukseen on annettu arvosana numeroina muualla suoritetuista, hyväksi luetuista opinnoista, se otetaan mukaan keskiarvoa laskettaessa. VALINTAKOE Päivätoteutusten opiskelijavalinta suoritetaan käyttäen tekniikan valtakunnallista valintakoetta. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen (kirjallinen kutsu n. viikkoa ennen koetta). Valintakokeen voi suorittaa ainoastaan tekniikan koulutusta järjestävissä ammattikorkeakouluissa.

7 Opiskelijaksi hakeva voi valita, missä edellä mainituista hän osallistuu valintakokeeseen. Syksyn valintakokeeseen voi osallistua vain niissä ammattikorkeakouluissa, joissa on tammikuussa 2015 alkavaa tekniikan koulutusta. Ilmoitus valintakoepaikasta on merkittävä hakemukseen. Ilmoitus on sitova. Osallistuessaan tekniikan valtakunnalliseen valintakokeeseen hakulomakkeessa ilmoittamassaan ammattikorkeakoulussa, hakija saa koetuloksen kaikkiin insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksen, rakennusmestarikoulutuksen, rakennusarkkitehtikoulutuksen sekä merenkulkualan koulutuksen hakutoiveisiinsa. Valintakoe on 3-4 tuntia kestävä kirjallinen koe. Siinä mitataan opiskeluvalmiuksia ja soveltuvuutta teknilliselle alalle (loogista päättelykykyä sekä matematiikan ja fysiikan/kemian perusosaamista). Kokeeseen osallistuva voi valita joko suomenkieliset tai ruotsinkieliset tehtävät. Koe on yhteinen pohjakoulutuksesta riippumatta. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Kokeessa on saavutettava vähintään 10 pistettä maksimiarvosta 40 pistettä. Syksyn 2014 valintakoe järjestetään perjantaina Erilliset soveltuvuuskokeet ja suomen/ruotsin kielen kokeet Osassa insinöörikoulutusohjelmia tulee hakijan osallistua tekniikan valtakunnallisen valintakokeen lisäksi koulutusta järjestävän ammattikorkeakoulun erillisiin soveltuvuuskokeisiin. Näiden painoarvot, sisällöt ja läpäisyvaatimukset vaihtelevat eri hakukohteissa. Hakijat, joiden äidinkieli tai koulusivistyskieli ei ole suomi, joutuvat joissakin suomenkielisissä ammattikorkeakouluissa suorittamaan erillisen suomen kielen kokeen. Erilliset soveltuvuuskokeet ja suomen kielen kokeet järjestetään syksyllä 2014 viikolla 45 siten, että hakijat voivat osallistua tekniikan valtakunnalliseen valintakokeeseen hakulomakkeessa ilmoittamassaan ammattikorkeakoulussa. Hakijat, joiden äidinkieli tai koulusivistyskieli ei ole ruotsi, tanska tai norja, joutuvat joissakin ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa suorittamaan erillisen ruotsin kielen kokeen, joka järjestetään samana päivänä kuin tekniikan valtakunnallinen valintakoe, Niille hakijoille, jotka osallistuvat em. valintakokeeseen suomenkielisessä ammattikorkeakoulussa, järjestetään mahdollisuus ruotsin kielen kokeen suorittamiselle muuna ajankohtana. Monimuotototeutuksen koulutuksen (**) opiskelijavalinta suoritetaan käyttäen kunkin koulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun omaa valintakoetta. Mikäli valintatapaan sisältyy valintakoe, kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen (kirjallinen kutsu n. viikkoa ennen koetta). Valintakokeen voi suorittaa ainoastaan hakukohteen ammattikorkeakouluissa. Osallistuessaan tähän valintakokeeseen, hakija saa koetuloksen joka pätee ainoastaan kokeen järjestäneessä ammattikorkeakoulussa toteutettavan monimuotototeutuksena (**) järjestettävän tekniikan koulutuksen opiskelijavalinnoissa. Valintakoe on 3-4 tuntia kestävä kirjallinen koe. Siinä mitataan opiskeluvalmiuksia ja soveltuvuutta teknilliselle alalle (loogista päättelykykyä sekä matematiikan ja fysiikan/kemian perusosaamista). Koe on yhteinen pohjakoulutuksesta riippumatta. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Tekniikan monimuotototeutuksen (**) koulutusta järjestävä ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakuinformaatiossaan järjestämiensä valintakokeiden päivämäärät. Hakijat, joiden äidinkieli tai koulusivistyskieli ei ole suomi, joutuvat joissakin suomenkielisissä ammattikorkeakouluissa suorittamaan erillisen suomen kielen kokeen. Hakijat, joiden äidinkieli tai koulusivistyskieli ei ole ruotsi, tanska tai norja, joutuvat joissakin ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa suorittamaan erillisen ruotsin kielen kokeen, joka järjestetään samana päivänä kuin varsinainen valintakoe,

8 7.2 Rakennusmestarikoulutus Valintaperusteet noudattavat insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksen valtakunnallisia valintaperusteita lukuun ottamatta seuraavassa esitettyjä, rakennusalan työkokemusta koskevia poikkeuksia Opiskelijavalinta Valintatapa 1 Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Koulumenestys Valintakoe Rakennusalan työkokemus Yhteensä 60 pistettä 40 pistettä 30 pistettä 130 pistettä Valintatapa 2 Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Valintakoe Rakennusalan työkokemus Yhteensä 40 pistettä 30 pistettä 70 pistettä Valintatapa 3 Valintaperusteet ovat samat kuin insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksen valintatavassa 3. RAKENNUSALAN TYÖKOKEMUS Rakennusalan työkokemuksen perusteella hakija voi saada valinnassa enintään 30 pistettä siten, että kaksi kuukautta työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Tässä otetaan huomioon vähintään 18-vuotiaana hakuajan päättymiseen mennessä hankittu rakennusalan työkokemus. Varusmies- ja siviilipalvelusta ei lueta rakennusalan työkokemukseksi. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Työkokemukseksi ei lueta työharjoittelua eikä työssä oppimista, jos ne sisältyvät haussa käytettyyn tutkintoon. Pisteitä saadakseen hakijan tulee merkitä hakulomakkeeseen rakennusalan työkokemuksen kokonaismäärä täysinä kuukausina. Tätä varten osa-aikatyö tulee muuntaa kokoaikatyötä vastaavaksi siten, että 150 tuntia tai 20 täysimittaista työpäivää (vähintään 7 tuntia päivää kohti) vastaa yhtä kuukautta. Rakennusalan työkokemuksen määrä on pystyttävä osoittamaan työtodistuksin, jotka tarkistetaan valintakokeen yhteydessä. Tämän toteuttamiseksi hakijan tulee tuoda valintakoetilaisuuteen alkuperäiset rakennusalan työkokemusta osoittavat työtodistuksensa sekä kopiot niistä. Opiskelijavalinnassa voidaan ottaa huomioon ainoastaan näin menetellen osoitettu rakennusalan työkokemus.

9 7.3 Palopäällystökoulutus Opiskelijavalinta Opiskelijavalinnassa noudatetaan valintatapaa kolme, jossa valintapisteet muodostuvat valintakoepisteistä (70p) ja pelastustoimen/hätäkeskusalan työkokemuksesta (30 p). Pohjakoulutusvaatimuksena on pelastustoimen päällystötutkinto, alipäällystötutkinto tai vastaava aiempi tutkinto. Valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Hakijat valitaan valintakokeesta ja pelastustoimen/hätäkeskusalan työkokemuksesta annettavien pisteiden perusteella. Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Valintakoe Pelastustoimen ja hätäkeskusalan työkokemus Yhteensä 70 pistettä 30 pistettä 100 pistettä Valinta on ehdollinen, kunnes Pelastusopisto on tarkistanut koulu- ja työtodistukset sekä voimassa olevan B- ajokortin. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta määräajassa tai hakija on antanut arvosanoistaan, työkokemuksestaan tai ajokortistaan virheellisiä tietoja. VALINTAKOE Valintakoe järjestetään Pelastusopistossa Kokeen enimmäispistemäärä on 70 pistettä ja se muodostuu seuraavista osista johtaminen (11 p), onnettomuuksienehkäisy (11 p), matematiikka (13 p,) soveltuvuus alalle: psykologiset soveltuvuustestit, haastattelut ja opiskeluvalmiuksia mittaavat testit (35 p). Soveltuvuutta mittaavasta osuudesta on saavutettava vähintään 10 pistettä 35 pisteestä. Valintakoemateriaali ilmoitetaan Pelastusopiston Internet-sivuilla ( PELASTUSTOIMEN JA HÄTÄKESKUSALAN TYÖKOKEMUS Työkokemuspisteitä saa pelastustoimen ja hätäkeskusalan työkokemuksesta (pelastaja- tai hätäkeskuspäivystäjätutkinnon tai näitä edeltäneiden vastaavien tutkintojen jälkeisestä päätoimisesta pelastuslaitoksessa tai hätäkeskuksessa hankitusta pelastustoimen tai hätäkeskusalan työkokemuksesta) tai muista vastaavista tehtävistä, joihin vaaditaan pelastusalan tutkinto. Kaksi kuukautta työkokemusta tuottaa yhden pisteen, yhteensä enintään 30 pistettä. Hakijan tulee merkitä alakohtainen työkokemuksensa hakulomakkeeseen täysinä kuukausina. Pelastustoimen ja hätäkeskusalan työkokemuksen määrä ja laatu on pystyttävä osoittamaan todistuksin. Työtodistukset tarkistetaan valintakokeen yhteydessä.