Lausunto 22.06.2017 OM 88/43/2017 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kohta 1. Tässä voitte kommentoida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdotettavia tehtäviä tehtäväaloittain: kattavatko ehdotukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jotka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut 2.3 2.3.21) Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Ei Terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (HE 2.3.1) Maatalous ja maaseudun kehittäminen (HE 2.3.2) Maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta (HE 2.3.3) Kalatalous ja vesitalous (HE 2.3.4) Lausuntopalvelu.fi 1/16
Aluekehittämisviranomaisten eräät tehtävät (HE 2.3.5) Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu (HE 2.3.6) Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus (HE 2.3.7) Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimien järjestämisen edistäminen (HE 2.3.8) Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito (HE 2.3.9) Maastoliikennelain yleinen valvonta ja erityislupien myöntäminen liikuntarajoitteisille (HE 2.3.10) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät (HE 2.3.11) Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät (HE 2.3.12) Lausuntopalvelu.fi 2/16
Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä turvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta (HE 2.3.13) Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu (HE 2.3.14) Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen (HE 2.3.15) Alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät (HE 2.3.16) Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen (HE 2.3.17) Saariston liikenteen suunnittelu ja järjestäminen (HE 2.3.19) Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnissa siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen (HE 2.3.20) Lausuntopalvelu.fi 3/16
Maakunnan muut tehtävät (HE 2.3.21) Muut huomiot maakunnille siirtyvien tehtäväalojen osalta Muut mahdolliset huomionne tehtäväaloista Kohta 2. Tässä voitte kommentoida Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaa lakiehdotusta (2. Laki Valtion lupa ja valvontavirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä sitä koskevia yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 2? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 3. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Luku 1 Valtion lupa ja valvontaviraston asema ja tehtävät (14 ) 1. Toimintaajatus ja asema Valtion lupa ja valvontavirasto olisi lakiehdotuksen 1 :n mukaan monialainen valtion hallintoviranomainen, joka turvaa alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista ja valvoo yleistä etua. Lakiehdotuksen muista säännöksistä ilmenee, että virasto olisi valtakunnallinen ja valtioneuvoston alainen viranomainen, jonka toiminnallisesta ohjauksesta vastaisivat yhteisesti ne ministeriöt, joiden toimialaan kuuluvia tehtäviä virastolle on siirretty. Viraston organisaatio jakautuisi lain 5 :n perusteella sille kuuluvien tehtävien hoitamista varten toimialoihin ja toimintayksiköihin. Viraston alueellisesta toimipaikkaverkosta on esityksen mukaan tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. Kyse ei kuitenkaan olisi alueelliseen toimivaltaan perustuvasta virastorakenteesta, vaan toimialueeltaan koko maan käsittävästä viranomaisesta, joka hoitaa tehtäviään osin keskitetysti ja osin alueellisista toimipisteistä käsin. Alueellisesti organisoituun viranomaiseen viittaavaa 1 :ää voisikin pyrkiä muotoilemaan paremmin tarkoitustaan vastaavaksi. Luku 2 Valtion lupa ja valvontaviraston organisaatio (5 ) Lausuntopalvelu.fi 4/16
Kommenttinne tästä pykälästä 5. Organisaatio Toimialojen ja toimintayksiköiden lisäksi viraston toimipaikoista ja sen muun organisaation perusteista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan perustelujen mukaan lähinnä viraston tukemiseksi yhteisiä toimintoja. Jos sen sijaan viraston organisaation on tarkoitettu voivan määräytyä myös aluejaon perusteella, tästä on oikeusministeriön näkemyksen mukaan syytä ottaa perussäännös lakiin. Valtioneuvoston asetuksella voidaan sinänsä säätää toimipisteiden sijainnista. Tässä tapauksessa lakiehdotusta olisi perusteltua täydentää myös nimenomaisella maininnalla siitä, että viraston ja sen yksiköiden toimintaa järjestettäessä on huolehdittava palvelujen saatavuudesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta. (Ks. esim. PeVL 21/2009 vp). Ehdotetun 5 :n 3 momentti sisältää voimassa olevaa aluehallintovirastolakia vastaavat säännökset työsuojelutehtäviä sekä eräitä ympäristönsuojelu ja vesiasioita hoitavien toimialojen riippumattomuudesta. Sääntelyn todetaan perustuvan kansainvälisiin velvoitteisiin (ILO). On syytä korostaa, että puolueettomuus ja riippumattomuus, samoin kuin muut hyvän hallinnon takeet ovat julkisen hallinnon toimintaan yleisesti kohdistuvia vaatimuksia, jotka on turvattava viraston toiminnassa muutoinkin. Ehdotetussa yhteydessä lieneekin tarkoituksena korostaa toimialojen riippumattomuutta viraston muusta toiminnasta. Virastolla olisi 5 :n 4 momentin mukaan ympäristötehtäviä hoitavalla toimialalla lisäksi yleistä etua ympäristöä koskevassa päätöksenteossa ja muutoksenhaussa valvova yksikkö, jolla olisi tässä tehtävässään itsenäinen ratkaisuvalta. Luku 3 Valtion lupa ja valvontaviraston johtaminen (69 ) 6 ja 8. Johtaminen ja asioiden ratkaisuvalta Virastoa johtaisi pääjohtaja, joka ratkaisisi asiat, jotka eivät kuulu toimialojen tehtäviin. Toimialajohtaja ratkaisisi toimialalleen kuuluvat asiat, jollei toisin ole säädetty. Valtioneuvosto nimittäisi sekä pääjohtajan että toimialajohtajat. Oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että lakiin ei ole ehdotettu otettavaksi säännöksiä johtajien kelpoisuusvaatimuksista, vaikka nämä käyttäisivät viraston toimialaan kuuluvissa asioissa varsin merkittävää ratkaisuvaltaa. Jatkovalmistelussa olisi perusteltua harkita lakiehdotuksen täydentämistä perussäännöksillä johtajilta vaadittavasta kelpoisuudesta (esim. käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys viraston tehtäviin/vastuutoimialaan). 9 Työjärjestys Lausuntopalvelu.fi 5/16
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi viraston, toimialan ja toimintayksiköiden työjärjestyksistä. Ehdotetun 2 momentin mukaan työjärjestyksessä annettaisiin tarkempia määräyksiä muun muassa toimialan tai toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta. Ehdotetun 3 momentin mukaan viraston työjärjestyksestä päättäisi pääjohtaja ja toimialan työjärjestyksestä päättäisi toimialan johtaja. Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että siltä osin kuin viraston toimialan tai toimintayksikön sisäiselle yksikölle määrättäisiin toimialan tai toimintayksikön työjärjestyksellä maantieteellinen toimialue, määräytyisi yksikön kielellinen asema kielilain 6 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ja että käytännössä tällaiset yksiköt voisivat olla joko kaksikielisiä tai yksikielisesti suomenkielisiä (s. 162). Oikeusministeriöllä ei sinänsä ole kielellisten oikeuksien näkökulmasta huomauttamista siihen, että virasto voisi jakautua maantieteellisiin alueisiin, joiden kielelliset velvollisuudet olisivat suppeammat kuin keskushallintoviraston. Edellä lakiehdotuksen 5 :stä lausuttuun viitaten organisaation mahdollisesta määräytymisestä alueellisin perustein tulisi kuitenkin ottaa perussäännös lakiin. Luku 4 Valtion lupa ja valvontaviraston ohjaus (1013 ) 11. Ohjausryhmä Valtioneuvosto asettaisi yhteisen ohjauksen toteuttamiseksi viraston ohjausryhmän neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ehdotetun 11 :n 1 momentin viimeisen virkkeen mukaan ohjausryhmän puheenjohtajana toimisi sen ministeriön edustaja, jonka tehtävät muodostavat Valtion lupa ja valvontaviraston tehtävistä suurimman osan. Tarkoituksena lienee säätää puheenjohtajaaseman määräytymisestä asianomaisen ministeriön toimialaan kuuluvien tehtävien perusteella. Luku 5 Sosiaali ja terveysalan tehtävistä vastaavaa toimialaa koskevat erityissäännökset (1419 ) 14. Lautakunnat Sosiaali ja terveysalan toimiala voisi 14 :n 2 momentin mukaan määrätä, että lautakunnan jäsen, esittelijä ja muu henkilö, jolla on lautakuntien kokouksessa läsnäolo tai puheoikeus, voi osallistua kokoukseen käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa. Viraston velvollisuutena olisi tällöin huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. Videoneuvottelutekniikan ja muiden sähköisten tietoliikenneyhteyksien hyödyntäminen on julkisen hallinnon toiminnassa yleistynyt. Sähköiset kokous ja päätöksentekomenettelyt on muun muassa kuntalaissa (410/2015) mahdollistettu kuntien monijäsenisten toimielinten päätöksenteossa. Etäosallistumisen mahdollistavaa lainsäädäntöä kehitettäessä on pyritty säännösperusteisesti varmistumaan siitä, ettei sähköinen osallistuminen vaaranna oikeusturvaa tai kollegiaalisen Lausuntopalvelu.fi 6/16
päätöksentekomenettelyn edellytyksiä, kuten mielipiteiden vaihtoa, kollegiaalista harkintaa ja muodollista päätöksentekojärjestystä. Sähköisessä päätöksenteossa tulisi olla myös mahdollista selvittää etäosallistuvien jäsenten henkilöllisyys ja ääntenlaskennan oikeellisuus. Menettelyn asianmukaisuudella on merkitystä etenkin perustuslain 21 :ssä suojatun hyvän hallinnon ja perustuslain 118 :ssä määritellyn virkavastuun kannalta. Ehdotettua kuntalain 98 :n 2 momenttia asiallisesti vastaavaa sääntelyä voidaan pitää sinänsä asianmukaisena. Säännösehdotusta kuitenkin syytä täydentää kuntalain 99 :ää vastaavalla edellytyksellä siitä, että sähköisessä kokouksessa läsnä oleviksi todettujen tulee olla keskenään yhdenvertaisessa näkö ja ääniyhteydessä. 15. Asiantuntijat Sosiaali ja terveysalan toimiala voisi ehdotetun 15 :n mukaisesti käyttää asiantuntijoita ja tehdä sopimuksia viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa tehtäväalaansa kuuluvien yksittäisten asiantuntijatehtävien suorittamisesta viraston lukuun. Toimiala voisi 2 momentin perusteella antaa asiantuntijoille luvan saada salassapitosäännösten estämättä tehtäviensä suorittamiseksi välttämättömiä tietoja ja asiantuntijat toimisivat pykälän 3 momentin mukaan tehtävässään rikosoikeudellisella virkavastuulla. Viraston pysyvistä asiantuntijoista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ehdotuksen todetaan vastaavan voimassa olevaa Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirastosta annetun lain 5 :n sääntelyä. Oikeusministeriö pitää aiheellisena todeta, ettei mainittu säännös eikä sitä edeltäneen kumottuun Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annettuun lakiin sisältynyt vastaava säännös ole ollut perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Esityksen perusteella jää epäselväksi, minkä tyyppisiä tehtäviä asiantuntijoille on ehdotetun säännöksen perusteella tarkoitus antaa ja mitä ehdotetussa yhteydessä tarkoitetaan niiden suorittamisella viraston lukuun. Avoimeksi jää erityisesti kysymys siitä, onko asiantuntijoille tarkoitettu antaa viraston päätöksentekomenettelyssä jonkinlainen itsenäinen asema vai onko sääntelyssä kyse yksinomaan viraston toimintaa avustavan ja täydentävän ulkopuolisen asiantuntijuuden hyödyntämisestä. Näistä seikoista samoin kuin sääntelyn suhteesta perustuslain 124 :ään tulee tehdä jatkovalmistelussa asianmukaisesti selkoa, jotta voidaan tehdä arvio sääntelyn valtiosääntöisestä hyväksyttävyydestä. Luku 6 Eräiden ympäristönsuojelu ja vesiasioiden käsittely Valtion lupa ja valvontavirastossa (2023 ) Luku 7 Erinäiset säännökset (2432 ) Lausuntopalvelu.fi 7/16
29. Avustavien tehtävien siirtäminen yksityiselle taholle Lakiehdotuksen 29 sisältää säännökset Valtion lupa ja valvontaviraston mahdollisuudesta siirtää tehtäviinsä liittyviä asianhallinnan avustavia tehtäviä viranomaiskoneiston ulkopuolisille toimijoille. Säännöksessä tarkoitettuihin avustaviin tehtäviin kuuluisi muun muassa virastolle toimitettavien ilmoitusten ja muiden asiakirjojen vastaanotto ja tallentaminen. Asiallisesti vastaava sääntely sisältyy verohallintolakiin (2 b ) ja se on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 30/2012 vp). Sääntelyn perustuslainmukaisuuden uudelleenarviointiin ei siksi ole tässä yhteydessä tarvetta. Selvyyden vuoksi pykälän 1 momenttia voisi täydentää maininnalla siirtämisen teknisestä toteuttamistavasta (esim. Valtion lupa ja valvontavirasto voi sopimuksella siirtää ). Ottaen huomioon, että säännösehdotuksessa tarkoitetut avustavat tehtävät ovat merkityksellisiä myös asiakkaiden oikeusturvan kannalta, säännöstä saattaisi lisäksi olla aiheellista harkita täydennettäväksi myös maininnalla viraston velvollisuudesta irtisanoa sopimus toimijan laiminlyödessä tehtävien asianmukaisen hoitamisen tai toimiessa muutoin olennaisesti lainvastaisesti. Lakiteknisenä yksityiskohtana voidaan lisäksi todeta, että pykälän 3 momentin viimeinen virke tulisi tarkistaa muotoon Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevat yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Hallituksen esitykseen sisältyy ehdotukset valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisoimiseksi. Esityksellä perustettaisiin Valtion lupa ja valvontavirasto, jolle koottaisiin pääosa lakkautettavaksi ehdotettavien aluehallintovirastojen ja Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontaviraston tehtävistä sekä osa lakkautettavaksi ehdotettavien elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusten tehtävistä. Valtion lupa ja valvontavirasto olisi toimivallaltaan valtakunnallinen ja tehtäviltään monialainen valtion hallintoviranomainen, joka turvaisi alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista ja valvoisi yleistä etua hoitamalla lainsäädännön toimeenpano, ohjaus ja valvontatehtäviä. Virastotyypiltään Valtion lupa ja valvontavirasto olisi uudenlainen valtioneuvoston alainen ja sitä ohjaavien ministeriöiden yhteinen virasto. Esitykseen sisältyy myös ehdotus laiksi Ahvenanmaan valtionvirastosta. Laki ei muuta Ahvenanmaan valtionviraston asemaa eikä merkittävissä määrin tehtäviäkään. Kohta 3 Tässä voitte kommentoida Ahvenanmaan valtionvirastosta annettua lakiehdotusta (3. Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Lausuntopalvelu.fi 8/16
Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 3? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 4. Ei Muutos ja korjausehdotukset Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin Kommenttinne lakiehdotuksesta. (Pyydämme viittaamaan pykälään/pykäliin, joita kommentoitte.) Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevan lakiehdotuksen yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 4. Tässä voit kommentoida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (6. Voimaanpanolaki): Muutos ja korjausehdotuksia voimaanpanolain pykäliin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 4? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 5. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Luku 1 Yleiset säännökset (13 ) Luku 2 Tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset (47 ) Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevan lain voimaantulosta säädettäisiin erillisessä voimaanpanolaissa. Mainitussa laissa säädettäisiin myös laajemmin maakuntauudistuksesta johtuvan valtion ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta. Kysymys on kaiken kaikkiaan laajamittaisesta ja monilta osin vaikeasti hahmotettavasta sääntelykokonaisuudesta, jossa nykyisten aluehallintovirastojen, elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusten, kuntien ja maakuntien liittojen tehtävät siirrettäisiin osin Valtion lupa ja valvontavirastolle ja osin maakuntauudistuksella perustettaville maakunnille. Voimaanpanolakiehdotus sisältää säännökset tehtävien ja vireillä olevien asioiden siirtymisestä (2 luku) sekä tehtävien uudelleenorganisoinnin vaatimista henkilöstö ja omaisuusjärjestelyistä (3 ja 4 luvut). Lausuntopalvelu.fi 9/16
Voimaanpanolakiehdotuksen 2 luvun sääntelyä voidaan pitää perusteiltaan lähtökohtaisesti asianmukaisena. Oikeusministeriö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että tehtävien jakautuminen Valtion lupa ja valvontaviraston ja maakuntien välillä määräytyisi ehdotuksen mukaan maakuntalain 6 :stä ilmenevän tehtäväalasääntelyn perusteella. On syytä todeta, että edellä mainittuun maakuntalain sääntelyyn sisältyy jossain määrin väljyyttä ja tulkinnanvaraisuutta maakunnille siirtyvistä tehtävistä. Lisäksi maakuntalakiehdotuksen 7 mahdollistaa tietyin edellytyksin erilaisia ratkaisuja maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseksi. Oikeusministeriö pitää perustuslain 21 huomioon ottaen tärkeänä, että maakuntauudistusta toimeenpantaessa huolehditaan asianmukaisesti siitä, ettei toimivaltaisesta viranomaisesta jää etenkään perusoikeuskytkentäisten asioiden osalta lain perusteella epäselvyyttä (ks. PeVL 21/2001 vp, PeVL 11/2002 vp, PeVL 11/2016 vp). Luku 3 Henkilöstöä koskevat säännökset (810 ) Luku 4 Omaisuusjärjestelyt (1126 ) Luku 5 Erinäiset säännökset (2734 ) 31. Muutoksenhakua koskevat siirtymäsäännökset Lakiehdotuksen 31 :ssä säädetään muutoksenhakuasioita koskevista siirtymäjärjestelyistä. Perusteluissa ei tarkemmin selosteta sääntelyn sisältöä ja tarkoitusta, vaan yksinomaan toistetaan säännösehdotusten sanamuoto. Sääntely on vaikeasti avautuva etenkin vireillä olevien muutoksenhakuasioiden käsittelyn osalta. Jatkovalmistelussa on syytä tehdä asianmukaisesti selkoa ehdotuksen sisällöstä. Kohta 5. Tässä voit kommentoida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrot maakunnille, Valtion lupa ja valvontavirastolle ja muille virastoilla: Muutos ja korjausehdotuksia esitysluonnoksen pykäliin (4. MAKU II Lausuntopalvelu.fi 10/16
lakiehdotukset) ja yksityiskohtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskohtaiset perustelut). Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 5? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 6. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Ulkoministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.1 (lakiehdotukset 12) Oikeusministeriö, 32 lakiehdotusta, luku 2.2 (lakiehdotukset 132) Oikeusministeriön hallinnonalan lakien numerointi on sivulta 372 lukien virheellinen (sivulla 372 pitäisi olla numero 13 eikä 12). Laki kielilain muuttamisesta (LE 1) 10 :n 3 momentti Kielilakiin (423/2003) ehdotetaan lisättäväksi uusi 10 3 momentti jonka mukaan jokaisella olisi oikeus maakunnan viranomaisessa käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia, omassa asiassaan. Ehdotuksella varmistettaisiin se, etteivät kielelliset oikeudet heikkenisi nykytilanteeseen verrattuna, kun tehtäviä siirretään valtiolta maakunnille. Oikeusministeriö pitää ehdotusta tarpeellisena. Ehdotuksen mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia rajoitettaisiin tilanteisiin joissa henkilö asioi viranomaisessa omassa asiassaan. Käsitettä oma asia on käytetty vaihtelevasti kieliä koskevassa lainsäädännössä. Saamen kielilain (423/2003) 4 :ssä omalla asialla tarkoitetaan sitä, että yksityishenkilön oikeus käyttää saamen kieltä olisi rajattu koskemaan vain hänen omaa asiaansa. Jos asia ei koske häntä itseään, oikeutta saamen kielen käyttämiseen ei olisi (HE 46/2003 vp). Yliopistolain (558/2009) 35 :n mukaan jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia. Käsitettä omassa asiassa ei ole määritelty tai avattu lain perusteluissa. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 35 :ssä puolestaan säädetään että Suomen kansalaisella on omassa asiassaan oikeus käyttää maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa suomen kieltä. Perusteluiden mukaan oikeus vastaa sitä oikeutta, joka ruotsinkielisellä henkilöllä on valtakunnassa yksikielisellä suomenkielisellä virkaalueella (HE 73/1990 vp, s. 8788). Koska käsitettä omassa asiassa käytetään kieliä koskevassa lainsäädännössä, mutta vaihtelevassa merkityksessä, on tärkeä, että käsitettä pyritään esityksessä avaamaan perusteluissa. Tätä onkin Lausuntopalvelu.fi 11/16
kiitettävästi pyritty tekemään. Oikeusministeriö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että etenkin ehdotetun 10 :n 3 momentin ja kielilain 12 :n suhdetta tulisi jatkovalmistelussa selkeyttää perusteluissa. Laki saamen kielilain 2 ja 27 :n muuttamisesta (LE 3) Oikeusministeriö pitää saamen kielilakiin ehdotettuja muutoksia tarpeellisina, eikä niistä ole huomautettavaa. Oikeudenkäymiskaari (LE 28) Oikeusministeriö kiinnittää huomiota, että esitysluonnoksen sivulla 164 oikeudenkäymiskaaren muutosehdotuksen (OK 11:12) perusteluihin on jäänyt kahteen kohtaan viraston nimeen termi ohjaus : ensimmäisen kappaleen kolmanteen virkkeeseen ja kolmannen kappaleen kolmanteen virkkeeseen. Ulosottokaari (LE 29) Esitysluonnoksessa ehdotetaan ulosottokaaren 2 luvun 2 :n 1 momentin 6 kohtaa muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin aluehallintovirasto ja siihen lisättäisiin Ahvenanmaan valtionvirasto. Oikeusministeriö toteaa, että hallintopäätökset, joita maakunnat antaisivat aiemmin aluehallintovirastoille kuuluneissa tehtävissä, olisivat ulosottoperusteita, jos hallintopäätöksen täytäntöönpanosta ulosottokaaren mukaisessa järjestyksessä säädetään muussa laissa. Jatkovalmistelussa on syytä tarkistaa, että tällaisissa muissa substanssilaeissa on säädetty ulosottoperusteiksi maakuntien antamia päätöksiä siltä osin kuin tämä on tarkoituksenmukaista. Teoksessa Tuula Linna Tatu Leppänen: Ulosottooikeus I (2. painos 2014), s. 108 111, on käsitelty sitä, milloin ulosottoperusteen aseman antaminen hallintopäätökselle voi olla perusteltua, ja, jos näin tehdään, tulisiko täytäntöönpano säätää ulosottokaaren vai verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) mukaiseksi. Oikeusministeriö toteaa, ettei esitysluonnoksessa ehdoteta muutoksia yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin (47/1993), ja kiinnittää huomiota lain 10 :n 4 momentissa ja 71 :n 3 momentissa esiintyvään vanhentuneeseen ilmaukseen työvoima ja elinkeinokeskus. Jälkimmäisenä mainittu lainkohta on äskettäin tullut muutettavaksi maksukyvyttömyysasetuksen edellyttämien täytäntöönpanotoimien vuoksi. Samassa yhteydessä työvoima ja elinkeinokeskus on lainkohdassa korvattu elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksella (EV 40/2017 vp, s. 12). Maakuntauudistuksen yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista arvioida, onko säännöksissä tarkoitettu nimeämisoikeus syytä Lausuntopalvelu.fi 12/16
säilyttää ja siirtää maakunnille. Valtiovarainministeriö ottanee tältä osin yhteyttä asiaa pohtivaan työ ja elinkeinoministeriöön. Yksityiskohtaiset perustelut Syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain 7 :n perustelujen (jakso 2.2.23, s. 162) viimeisestä virkkeestä olisi syytä poistaa sanat valtion etua ja oikeutta koskevassa. Yleisperustelut Yleisperustelujen sivulla 69 selostetaan eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annettua lakia (747/2010). Oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että ko. laki on kumottu lailla 853/2016 (laki eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä). Jakso olisi syytä päivittää vastaamaan voimassa olevaa lakia. Sisäministeriö, 6 lakiehdotusta, luku 1.1 (lakiehdotukset 13) ja luku 2.3 (lakiehdotukset 13) Puolustusministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.4 (lakiehdotukset 12) Valtiovarainministeriö, 20 lakiehdotusta, luku 1.2 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.5 (lakiehdotukset 112) Opetus ja kulttuuriministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 2.6 (lakiehdotukset 114) Maa ja metsätalousministeriö, 72 lakiehdotusta, luku 1.3 (lakiehdotukset 172) Lausuntopalvelu.fi 13/16
Liikenne ja viestintäministeriö, 8 lakiehdotusta, luku 1.4 (lakiehdotukset 18) Työ ja elinkeinoministeriö, 28 lakiehdotusta, luku 1.5 (lakiehdotukset 12) ja 2.8 (lakiehdotukset 126) Sosiaali ja terveysministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 1.6 (lakiehdotukset 14) ja luku 2.9 (lakiehdotukset 110) Ympäristöministeriö, 26 lakiehdotusta, luku 1.7 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.10 (lakiehdotukset 118) Kohta 6. Tässä kohdassa voitte jättää muita lausunnoilla olevaa hallituksen esitystä koskevia uudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä kommenttejanne, huomioitanne ja näkemyksiänne. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 6? Pakollinen kysymys. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Ulkoministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Ehdotuksessa on pääosin huomioitu kielelliset oikeudet hyvin. Oikeusministeriö pitää muun muassa tärkeänä ehdotusta siitä, että opetus ja kulttuuritoimen tehtäviä varten perustetaan nykytilaa vastaavasti ruotsinkielinen yksikkö. Lausuntopalvelu.fi 14/16
Ehdotuksen perusteluista voi tehdä sen johtopäätöksen, että nykyisissä ELYkeskuksissa toimivia ruotsinkielisiä palveluryhmiä esitetään lakkautettavaksi. Syynä tähän on se, että ruotsinkielisten palveluryhmien hoitamia tehtäviä ei ehdoteta siirrettäväksi uuteen valtion lupa ja valvontavirastoon (s. 161). Ehdotus merkitsisi oikeusministeriön käsityksen mukaan kielellisten oikeuksien käytännön toteutumisen mahdollista heikennystä. Sisäministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Hallinnonalariippumaton yleinen palaute täytäntöönpanoa koskeviin lakiehdotuksiin Manninen Sami Oikeusministeriö Lausuntopalvelu.fi 15/16
Färkkilä Heini Oikeusministeriö Lausuntopalvelu.fi 16/16