Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen asiantuntijaryhmän 21. kokous

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen asiantuntijaryhmän 21. kokous 1.12.2017 Paikka: Opetus- ja kulttuuriministeriö, nh. Kalevala, Meritullinkatu 10 Aika: pe 1.12.2017 klo 10.00 12.00 Kutsutut: Pirjo-Leena Forsström, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy (puheenjohtaja) Achim Drebs, Ilmatieteen laitos Juha Haataja, opetus- ja kulttuuriministeriö Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Konsta Happonen, Open Knowledge Finland ry Jussi Heino, Tilastokeskus Nina Hyvönen, Kansalliskirjasto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Risto Kaikkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anne Kauhanen-Simanainen, valtiovarainministeriö Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Jyrki Kettunen, Arcada Helena Laaksonen, Tietoarkisto Aila Louhelainen, Oulun yliopiston kirjasto Riku Louhimo, Työterveyslaitos Sanna Marttinen, LYNET Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto Sami Niinimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö Eeva Nyrövaara, Helsingin yliopisto Marit Olander, valtioneuvoston kanslia Soile Ollila, Tekes Pekka Orponen, Aalto-yliopisto Sari Räisänen, Kansalliskirjasto Viveca Still, opetus- ja kulttuuriministeriö Sihteeri Anne Björklund, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Vierailijat: Lea Ryynänen-Karjalainen, Tieteellisten seurain valtuuskunta Ville Tenhunen, Aalto-yliopisto Tanja Vienonen, Kansalliskirjasto

Liitteet: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Liite 9: Edellisen kokouksen 26.9.2017 pöytäkirja Palvelutyöryhmä Tutkimus-PAS-työryhmät/ohjausryhmä Tietomallityö UNIFIn työ avoimen tieteen edistämisessä TSV ja avoimen tieteen edistäminen Avoimen tieteen koulutus Kansalliskirjaston koordinoimana Suomen Akatemia ja avoin tiede Asialista 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen Puheenjohtaja Pirjo-Leena Forsström toivotti kokouksen osallistujat lumipyryn keskeltä tervetulleiksi tähän ATT-asiantuntijaryhmän viimeiseen kokoukseen. Forsström muistutteli aluksi mieliin, kuinka ensimmäinen asiantuntijaryhmän kokous pidettiin 3.4.2014 ja silloin osallistujien toivelistalla olivat mm. tieteen avoimuuden toimintakulttuurin muutos, tutkijoiden tarpeisiin vastaaminen, avoimuuden nostaminen strategiseksi eduksi, verkostojen saaminen mukaan ja julkaisuliiketoiminnan mallin muuttaminen. Forsström totesi, että jollain tasolla kaikkia asioita on viety eteenpäin ja näiden pohjalta tehtiin mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta (http://urn.fi/urn:isbn:978-952-263-317-0). Tämä ryhmä on tehnyt satoja päätöksiä ja tuottanut mahtavan määrän paperia/muistioita. Erityisesti matkan varrella on korostunut toimintakulttuurin muutos ja tästä vastuu hankkeen päättyessä siirtyy nyt organisaatioille itselleen. Vaikka hanke päättyy, niin työ jatkuu, mutta tekemisen muoto muuttuu. Ministeriö tukee jatkossakin, mm. kokonaisarkkitehtuurityö on käynnissä, yhteentoimivuusasioita edistetään. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös digitaalisen kulttuuriperinnön keskeiset palvelut (ml. Finna ja Kulttuuriperintö-PAS), tutkimusaineistojen palvelut (FAIRDATA) sekä koulutus ja viestintä. Forsström kiitti koko ATT-hankkeen asiantuntijaryhmää arvokkaasta tehdystä työstä avoimuuden edistämiseksi: Olette antaneet todella hyvän panoksen, toivottavasti tämä on antanut jotain teillekin.

Forsttröm totesi lopuksi, että avoimuus on loppujen lopuksi meistä kaikista itsestämme kiinni ja toivoi, että työtä jatketaan edelleenkin yhdessä sen edistämiseksi. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen, Liite 2 Edellisen kokouksen 26.9.2017 pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. Keskusteluasiat Työryhmien töiden tulosten esittelyt 3. Palvelutyöryhmä (Ville Tenhunen), Liite 3 Tietotekniikkaprojektipäällikkö Ville Tenhunen Helsingin yliopistosta on toiminut sekä ATT-hankkeen palvelutyöryhmän puheenjohtajana että ATT-hankkeen palveluiden kehittämisen ohjausryhmän jäsenenä. Palvelutyöryhmän tavoitteena on ollut selkeyttää palveluiden roolia tutkimusprosessissa ja edistää palvelujen yhteentoimivuutta, helppoa käytettävyyttä ja palveluissa olevien tietovarantojen hyvää hallintaa sekä saatavuutta. Työryhmä on tehnyt ehdotuksia palveluiden kehityksestä ja laatinut yhteisiä palveluperiaatteita. Lisäksi ryhmä on raportoinut palveluiden laadusta hankkeelle. Tavoitteena on ollut myös hallita palveluiden vaatimusmäärittelyitä. Palvelutyöryhmän keskeiset tuotokset: Palveluperiaatteet: o https://avointiede.fi/palveluperiaatteet Palvelukartta (osa viitearkkitehtuurityötä): o https://avointiede.fi/viitearkkitehtuuri Palvelukatselmoinnit: o https://avointiede.fi/palvelut Palvelukartassa on määritelty palveluita, joilla voidaan toteuttaa avoimen tieteen ja tutkimuksen prosessia. Palvelukartan 2020 palvelusalkku on jaettu viiteen kokonaisuuteen: tutkimusprojektin hallintapalvelut, tutkimuksen tekemisen palvelut, tutkimuksen julkaisemisen palvelut,

tutkimuksen saatavuuspalvelut ja tutkimuksen arvioinnin ja hyödyntämisen palvelut. Avoimen tieteen palvelut (12 eri palvelua) kattavat tutkimuksen elinkaaresta suurimman osan. Osassa palveluita toiminta on jo hyvin vakiintunutta, kuten Finto ja DMPTuuli. FAIRDATA-kokonaisuuteen kuuluvia palveluita ovat IDA-tutkimusdatan säilytyspalvelu, Etsinhakupalvelu, Qvain-kuvailutyökalu, Metax-metatietovaranto ja TPASpitkäaikaissäilytyspalvelu. Muita avoimen tieteen palveluita ovat AVAA, ATTX (datan välityspalvelu), Finto-ontologiapalvelu, Aila, Kielipankki, DMPTuuli-datanhallinnan työkalu sekä Tipa-tutkimusinfrastruktuurien tietopankki. Lisätietoa löytyy osoitteesta: https://avointiede.fi/palvelut. Tenhunen totesi, että ATT-hankkeen päättymisenkin jälkeen palveluiden kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja pitkäjänteistä tarkastelua. Arkkitehtuurityö on jatkuvaa. On otettava huomioon muuttuvat ja kehittyvät tarpeet, käyttäjälähtöisyys, palveluiden hallinta ja kansainvälinen kehitys, kuten esimerkiksi EOSC (European Open Science Cloud). On tehtävä päätöksiä omistajuudesta, rahoituksesta ja ylläpidosta. FAIRDATA-kokonaisuuden palvelulupaus voisi olla tästä ikuisuuteen eli on lähdettävä siitä, että palvelut ovat ikuisia ja tähän on sitouduttava. Keskustelu: Esitettiin kysymys siitä, kuka tämän kokonaisuuden omistaa (FAIRDATA) ja vastaa palvelujen ylläpidosta ja kehittämisestä. Opetusneuvos Juha Haataja totesi, että FAIRDATA-kokonaisuuden ja siihen liittyvät palvelut omistaa ministeriö. OKM vastaa lisäksi mm. arkkitehtuurityöstä, joka on käynnistynyt ATT- ja KDK-hankkeiden yhteistyönä. Todettiin, että kaikilla vakiintuneilla palveluilla on omistaja, joistain omistajuuksista on vielä keskusteluja. Kokonaisuuden kontrollista ei ole vielä keskusteltu paljon. Todettiin, että eurooppalaisten palvelujen suuntaan on lisääntyvässä määrin yhteistyötä. Esitettiin kysymys, kenen vastuulla tähän vaikuttaminen on? Todettiin, että tässä on monta tasoa, ja useita toimijoita. Tulevaisuuden kuva on eurooppalaisessa kontekstissa, esim. EOSC ja erilaisten KV-infrastruktuurien hyödyntäminen. OKM on kuulolla ja huomiot, kommentit ja perustelut ovat tervetulleita, vaikka kaikki ei olekaan keskitetysti OKM:n vastuulla.

Esitettiin kommentti, että tässäkin tarvittaisiin kansallinen koordinaatio, että ei käy niin että tehdään samoja asioita monta kertaa. Kirjastoilla on vahva edustus EOSC:ssa ja mm. johtaja Kristiina Hormia-Poutanen on mukana. Ylitarkastaja Sami Niinimäki totesi, että EOSC tapahtuu monella tavalla. 2021 saakka tehdään Horizon-rahalla ja sen jälkeen on vielä auki, mikä on toimintamalli. Todettiin, että Suomi sijoittuu avoimen tieteen palveluissa aika kärkeen EU-tasolla. 4. Tutkimus-PAS-työryhmät/ohjausryhmä (Juha Haataja ja Sami Niinimäki), Liite 4 Opetusneuvos Juha Haataja opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) kertoi esityksessään, miten OKM edistää tietopääoman hyvää hallintaa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Tavoitteena on edellytysten luominen tutkimuksen toistettavuudelle ja todennettavuudelle, tulosten vaikuttavuus yhteiskunnassa, saatavuuteen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy sekä toimintamallin selkeyden ja toimijoiden yhteisymmärryksen edistäminen. Hyvä tietopääoman hallinta edesauttaa uuden tiedon luomista ja innovointia erilaisissa yhteyksissä. Tietopääoman hallinta kattaa tietoaineistojen, niihin liittyvien metatietojen, menetelmien, metodologioiden, dokumenttien, sopimusten ja immateriaalioikeuksien kokonaisuuden. Tietopääoman hallintaan ja toiminnan rahoitukseen liittyvät riskit ovat keskeisiä, ja näiden hallittavuuden lisääminen ja pienentäminen tai siirtäminen on tärkeää tehdä ajoissa. Merkittävien aineistojen tunnistaminen ja hyvä hallinta on monitasoinen asia. Tietoaineistojen pitkäaikaissäilytys on digitaalisen informaation luotettavaa säilyttämistä useiden kymmenien tai jopa satojen vuosien ajan. Laitteet, ohjelmistot ja tiedostomuodot vanhenevat, mutta informaation täytyy säilyä. Tietoaineistojen hyödynnettävyyden kannalta pitkäaikaissaatavuus tarkoittaakin erityisesti sisällön ymmärrettävyyden varmistamista ja sen vaatimien säilytysmenetelmien soveltamista. Tällöin voidaan taata, että tulevat käyttäjät pystyvät avaamaan aineistot, tulkitsemaan sisällöt ja hyödyntämään niitä kyseisenä aikakautena käytössä olevilla välineillä.

Tietoaineistojen saamisesta pitkäaikaissäilytykseen korkeakoulujen (mm. opetusaineistot) ja tutkimuslaitosten osalta vastuu on OKM:llä. Julkaisujen ja opinnäytteiden saamisesta pitkäaikaissäilytykseen vastaa Kansalliskirjasto (vapaakappalelaki). Kansallisarkisto päättää asiakirjallisen aineiston pysyvästä säilytyksestä. Pitkäaikaissaatavuuspalvelu, FAIRDATA, tarjoaa pitkäaikaissäilyttämisen kansallisesti merkittäville sekä omille organisaatioiden merkittäviksi katsomilleen tietoaineistoille. Kansallisesti merkittäville tietoaineistoille on olemassa ehdotus kriteereiksi. Organisaatioille on myös käyttöosuus ( kiintiö ), joka sovitetaan ilmoitetun tarpeen mukaan. Aineiston ilmoittaminen kansallisesti merkittäväksi ei tarkoita, että se pitäisi säilyttää FAIRDATA-palvelussa vaan että sen hyvään hallintaan pitää kiinnittää erityistä huolta. Tietoaineisto voi aivan hyvin olla esim. kansainvälisessä tieteenalakohtaisessa pitkäaikaissäilytyspalvelussa. Kansallisesti merkittävien tietoaineistojen metatiedot on tarpeen saada tietoon (jatkokäytön edistäminen, tiedon hallinta ja yhdistely). Nyt luodaan toimintamallia, jonka lopputuloksena olisi selvää: mitkä ovat asiakirjallisia arkistoaineistoja ja mikä on niiden säilytysprosessi, mitkä ovat vapaakappalelain mukaisesti pitkäaikaissäilytykseen tulevia julkaisuja ja mikä on niiden säilytysprosessi, mitkä ovat tutkimuslaitokselle merkittäviä tietoaineistoja, jotka organisaatio haluaisi pitkäaikaissäilyttää omassa PAS-käyttöosuudessaan, mitkä ovat kansallisesti merkittäviä tietoaineistoja, jotka pitkäaikaissäilytetään kansallisessa käyttöosuudessa. Keskustelut korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa merkittävistä tietoaineistoista on aloitettu vuoden 2017 puolella ja niitä jatketaan. Etenemisen tavoiteaikataulu on seuraava: päätösprosessi marraskuussa 2017, sopimusprosessi maaliskuussa 2018, palveluprosessi kesäkuussa 2018. Sopiminen palveluun siirtyvistä aineistoista: ensimmäiset keskustelut marraskuussa 2017, seuraava aalto 2Q/2018, sopimuksen työstö ja sopimuskeskustelut tammikuusta 2018 alkaen, käyttöönottosopimukset 2Q/2018 alkaen. Keskustelu: Todettiin, että tässä korostuu hallintanäkökulma ja organisaatioiden vastuu. Sisällön ymmärrettävyys on ydin ja liikkeelle pitää lähteä aivan tutkimuksen elinkaaren alkuvaiheista.

Haataja totesi, että keskusteluja jatketaan vuoden 2018 aikana, tavoitteena on pitkän aikavälin visio. Merkittävien aineistojen tunnistamisprosessi jo tehty (tiekartta, vertaisarviointi). Haasteena on se, että tietopohjaa tulee olemaan valtavasti. Keskustelua tulee käydä omassa organisaatiossa. OKM omistaa PAS-kokonaisuuden (jatkossa FAIRDATA). Muitakin paikkoja on, mm. kansainväliset infrastruktuurit, mutta tarkoitus on, että aineistojen metatiedot löytyvät myös kansallisesti. Arkkitehtuurissa tämä on otettu huomioon. Todettiin, että tässä on vaarana, että tehdään paljon päällekkäistä työtä, rakennetaan samoja palveluita eri paikkoihin ja toivottiin korkeakoulujen laajempaa tietoisuuden kasvattamista. Haasteita riittää, ja volyymit tulevat olemaan valtavia. 5. Tietomallityö (Tanja Vienonen), Liite 5 Tietoasiantuntija Tanja Vienonen Kansalliskirjastosta esitteli tietomallityöryhmän työn tuloksia. Tietomallityö alkoi ATT-hanketta edeltäneessä Tutkimuksen tietoaineistot (TTA) hankkeessa vuonna 2014. Työryhmän tehtävänä on ollut luoda pohja myöhemmin edistettäville toimenpiteille tutkimusdataan, yhteentoimivuuteen ja sen säilytykseen liittyen. Tavoitteena on ollut määritellä tutkimusdatan kuvailun keskeiset elementit, metatietojen yhteiskäyttöisyys ja haravoitavuus ja tietojen soveltaminen esimerkiksi Etsimessä, Finnassa, ja B2Find:ssa. Tietomallityön tuloksena saatiin paljon työkaluja. Tietomalli ei ole kaikenkattava, perusosa metatiedoista. ATT-hankkeen palvelut Metax, Etsin ja Qvain käyttävät hyväksi ATTtietomallia. Kehitystyötä jatkettiin näitä palveluita rakennettaessa. ATTtietomalli julkaistiin IOW:ssä 25.11.2016 (http://iow.csc.fi/model/att/). Malli sisältää tutkimusdatan kuvailussa käytettäviä peruselementtejä. Tietomallia kehitetään ja ylläpidetään myös hankkeen päätyttyä. Päättäjille ja tukihenkilöille on luonnosteltu tietopakettia, ehdotusta siitä miten tietomallia ylläpidetään hankkeen päättymisen jälkeen. Avoimen tieteen edistäminen 2018 eteenpäin 6. UNIFIn työ avoimen tieteen edistämisessä (Eeva Nyrövaara), Liite 6 Tutkimushallinnon asiantuntija Eeva Nyrövaara Helsingin yliopistosta on toiminut Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelmaa valmistelevassa

työryhmässä (ATD) sihteerinä. Toimikausi on vuoden 2017 loppuun saakka. Nyrövaara esitteli suunnitelmia avoimen tieteen edistämiseksi jatkossa ATT-hankkeen päättymisen jälkeen. Avoimuus on mainittu osana UNIFI:n visiota: Tieto, osaaminen ja sivistys perustuvat kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen, jota tehdään vuorovaikutuksessa globaalin tiedeyhteisön ja suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Suomi on avoimen tieteen edelläkävijä. Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelmaa (ATD) valmisteleva työryhmä on syksyn ajan keskustellut, mitä on tähän mennessä tehty, mitä tavoitellaan, miten saadaan palvelut jatkumaan ja hahmoteltu koko kenttää. Mukana valmistelutyössä ovat olleet kaikki suomalaiset yliopistot ja sidosryhmät (TSV, SA, Kansalliskirjasto ). Heterogeeninen porukka on ollut sekä vahvuus että haaste. Mukana on sekä rehtoreita että asiantuntijoita. Nyt on organisaatioiden aika ottaa sovituilta osin vastuu tekemisestä. Tehdään yhteistyötä, huomioidaan sovitut kehitystehtävät muualla, konsultoidaan OKM:ää ja jatketaan vaikuttamista avoimuuden eteen. Työryhmän tehtävänä on konkretisoida UNIFIn visio, laatia kansallinen avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelma, huomioida eri toimijoiden vastuut avoimen tieteen edistämisessä, kuulla sidosryhmiä ja järjestää sidosryhmätapaamisia. Työryhmä järjestää seminaarin keväällä 2018. Työssä hyödynnetään ATT-viitearkkitehtuuria: https://avointiede.fi/viitearkkitehtuuri Keskustelu: Todettiin, että on hienoa, että huoli jatkosta on kuultu myös UNIFI:ssä. Esitettiin kysymys, minkä verran UNIFI on valmis ottamaan kansallista vastuuta. Minkälaisia resursseja tähän on ajateltu? Nyrövaara totesi, että tässä lähtötilanteessa ei päätetä, kuka ottaa koordinointivastuun. Keväällä on tarkoitus pohtia ja keskustella kokonaisuudesta lisää. Esitettiin kommentti, että myös ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja mahdolliset muut sidosryhmät pitää huomioida ja ottaa ajoissa mukaan.

7. TSV ja avoimen tieteen edistäminen (Lea Ryynänen-Karjalainen), Liite 7 Toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen Tieteellisten seurain valtuuskunnasta esitteli ehdotuksen siitä, mikä voisi olla TSV:n rooli jatkossa avoimen tieteen edistämisessä ATT-hankkeen päättymisen jälkeen. Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) on merkittävä ja riippumaton asiantuntijaelin tieteenharjoittamista ja tiedepolitiikkaa koskevissa asioissa. Sen tehtävänä on edistää tieteellisten yhteisöjen yhteistoimintaa, tieteellistä tiedonvälitystä ja julkaisutoimintaa sekä tutkimustiedon tunnetuksi tekemistä ja sen käyttöä yhteiskunnassa. TSV, sen yhteydessä toimivat Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Tiedeakatemiain neuvottelukunta ja Julkaisufoorumi (JUFO) muodostavat yhdessä TSVyhteisön. Mihin TSV avoimen tieteen tekemisessä sijoittuu tällä hetkellä? TSV tukee toiminnallaan mm. tieteellisten seurojen tutkimustuotosten tuotantoa (esim. valtionavustukset, DOI-tunnukset) sekä julkaisee ja levittää tutkimustuotoksia (esim. Journal.fi-palvelu). Lisätietoa: https://tsv.fi/fi/palvelut. TSV:n roolin vahvistamista avoimen tieteen asioiden edistäjänä tukevat mm. sen neutraliteetti, yhteys kansalaistieteeseen ja suureen yleisöön. TSV julkaisee mm. Tieteessä tapahtuu lehteä ja järjestää erilaisia tiedetapahtumia (http://www.tieteenpaivat.fi/) ja koulutusta. TSV:n ehdotuksessa sille siirtyviä tehtäviä ATT-hankkeen päättyessä ovat alustavasti viitearkkitehtuurissa määriteltyjen toimijoiden yhteistyön koordinointi ja keskustelun fasilitointi, avoimen tieteen käsikirja tutkijoille ja tiedeyhteisöille (ylläpito, yhteistyö sisällöntuottajien, CSC:n ja Kansalliskirjaston kanssa), kansallinen avoimen tieteen viestintä (avointiede.fi ja openscience.fi sivustojen ylläpito, ym ), avoimeen tieteeseen liittyvä TSV:n palvelujen koulutus (yhteistyö Kansalliskirjaston ja sen koulutuskoordinaation kanssa), avoimen tieteen tutkimuseettinen ohjeistus ja vastuullinen viestintä (TENK, TJNK). Keskustelu:

Todettiin, että TSV:llä on hyvä ehdotus ja halua ja edellytyksiä ottaa vastuuta. Työn tekeminen vaatii kuitenkin lisäresursseja. Todettiin, että tässä on esitys ensi vuodeksi, on turvattava se mitä on ollut ja jatkumo. UNIFI:n työryhmällä on hyvä runko, jonka perusteella voitaisiin asettaa tekemiselle aikataulu. 8. Avoimen tieteen koulutus Kansalliskirjaston koordinoimana (Nina Hyvönen), Liite 8 Tietojärjestelmäpäällikkö Nina Hyvönen Kansalliskirjastosta kertoi avoimen tieteen koulutuksesta. Koulutussuunnitelmaa ATT- ja KDKhankkeiden päättyessä ei ole vielä tehty, mutta toiveita ja tarpeita on tullut. Avoimen tieteen koulutusta, mm. webinaareja ja muita koulutustilaisuuksia, on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa (https://avointiede.fi/koulutus). Tarvittaessa on tuotettu verkkomateriaalia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. CSC, TSV, KAM, käyttäjät). Jatkossa huomioidaan myös digitaaliseen kulttuuriperintöön liittyviä koulutustarpeita. Näitä ATT- ja KDK-hankkeille yhteisiä sisältöjä ovat mm. juridiset kysymykset, yhteentoimivuuteen ja tunnisteisiin liittyvän osaaminen, kuvailuosaaminen ja erilaiset tietomallit/formaatit, käyttöoikeuksien ja -rajoitusten kuvailu (lisenssit), digitaaliseen aineistoon ja dataan liittyvä elinkaariajattelu (provenienssi, PAS-näkökulma), käytettävyysosaaminen, käyttäjälähtöinen suunnittelu/ajattelutapa ja KDK ja ATT-hankkeissa kehitettyjen työvälineiden käyttöön liittyvä osaaminen. Avoin tiede ja tutkimus kokonaisuuteen kuuluvia sisältöjä ovat mm: aineistonhallinnan osaaminen ja siihen liittyvät työkalut, datanhallinnan osaaminen: elinkaariajattelun omaksuminen, FAIR-periaatteet, datatukiosaaminen ja muut avoimen tieteen palvelut tutkijoille, keskitetyt palvelut ja paikalliset palvelut, dataviittausosaaminen, sensitiivisten aineistojen hallinta, anonymisointi/pseudonymisointi kuvailuosaaminen avoimeen julkaisemiseen liittyvä osaaminen ja tuki. Digitaalinen kulttuuriperintö kokonaisuuden sisältöjä ovat mm.: sensitiivisten aineistojen hallinta, semanttisen yhteentoimivuuden kehittäminen, aineiston ja (meta)datan uudet käyttötavat ja siihen liittyvä osaaminen, kansalaistiede ja Finna.

9. Suomen Akatemia ja avoin tiede (Jyrki Hakapää), Liite 9 Tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää Suomen Akatemiasta kertoi Akatemian toimenpiteistä avoimen tieteen edistämiseksi. Akatemia mm. edellyttää avointa julkaisemista kaikilta vertaisarvioiduilta artikkeleilta ja julkaisuilta. Avoin tiede koskee koko tutkimuksen prosessia, mutta erityisesti tutkimuksen tuloksia. Avoimen tieteen edistäminen on osa hyviä tutkimuskäytäntöjä. Avoin tiede on yksi keskeisistä keinoista kehittää, tukea ja parantaa tutkimuksen tuloksia, käytettävyyttä ja vaikuttavuutta. Avoin tiede on yksi Suomen Akatemian tiedepoliittisista tavoitteista. Avoin tiede nähdään kokonaisvaltaisesti. Akatemia edellyttää avoimuuden toteuttamista (esim. avoin julkaiseminen), tukee avoimuuden toteuttamista (esim. datanhallintasuunnitelma), edistää oman toimintatapansa avoimuutta ja luo kansainvälisiä mahdollisuuksia (yhteiset toimintatavat, suomalaisen tiedeyhteisön toiminnan edistäminen kansainvälisillä kentillä). Vuonna 2017 jätetyissä loppuraporteissa (601 raporttia) 48,5 % vertaisarvioiduista artikkeleista mainitaan avoimiksi (3209/6622). Tämä on hyvää kansainvälistä keskivertotasoa. Nämä hankkeet alkaneet pääosin 2010 2012, jolloin avoimuutta ei vielä edellytetty. Yli 1/3 monografioista on avoimia ja yli 2/3 rahoitetuista hankkeista kertoo avanneensa tutkimusaineistonsa muiden jatkokäytettäväksi. Jatkokysymys: mitä kyseiset avoimuudet oikein tarkoittavat? Kokonaisvaltaiset saavutukset näkyvät hankkeiden, tieteenalojen ja tutkimusorganisaatioiden kotimaisen tiedeyhteisön saavuttamien tutkimustulosten merkittävyydessä. Tämän tason seuranta mahdollista esim. Tieteen tila julkaisuissa. Avoimen tieteen tiekartalla 2014-2017 on tutkimusrahoittajalle asetettuja vastuita. Tavoitteena on tutkimuksen tulosten laaja julkaiseminen, ymmärrettävyys ja lisensiointi. Näitä vastuita ovat mm. tutkimusaineistojen hallintasuunnitelman vaatiminen, avoimen käyttöpolitiikan vaatiminen rahoittamiltaan tutkimusinfrastruktuureilta. Rahoittajan on kerrottava suosituksensa avoimen julkaisemisen vaihtoehtojen suhteen ja hyväksyttävä avoimen julkaisemisen kustannukset hankkeen kustannuksina, kerrottava arvioinnissa käytettävät indikaattorit ja menetelmät. Rahoittajan on kerrottava kuinka

avoimuudesta palkitaan urakehityksessä ja edistettävä avoimuuden meritoitumismallia, avoimuuden arviointia ja mahdollisimman läpinäkyvää mittaamista. Tutkimusrahoittajan tulee lisäksi edistää avoimuuden ja hyvän tiedonhallintatavan osaamista, tutkimusdatan ja menetelmien vertaisarvioinnin kehittymistä sekä avoimuutta tukevien rahoitusinstrumenttien selkeyttämistä. Tutkimussuunnitelmassa pyydetään selvittämään miten aineistoa kerätään. Aineistonhallintasuunnitelmassa kerrotaan miten aineistoja hallinnoidaan ja miten niitä jatkokäsitellään. Aineistoja edellytetään avattavan. On kuitenkin joitakin lakien rajoitteita, tämä pyritään ottamaan huomioon, mutta tämä pitää pystyä selittämään hakemuksessaan. Seurataan miten hyvin avoimuus toteutuu. Päättäjät ottavat avoimuuden huomioon päätöksiä tehdessään. Kansainväliset rahoittajat edellyttävät avoimuutta. Tähän suuntaan tutkimusrahoittajat ovat menossa. Akatemia edistää avointa tiedettä, muut ehkä enemmän julkaisujen avaamista. Avoimuus ei ole vain tutkijoille esitettävä edellytys, vaan se voi olla myös merkittävä meriitti. Akatemia osallistuu mm. Science Europen toimintaan (esim. raportti tieteenalojen ja tutkimusteemojen aineistonkäsittelytavoista), tutustuu muiden kansainvälisten ja kansallisten tutkimusrahoittajien hakutapoihin ja hyviin käytäntöihin, tukee suomalaista tiedeyhteisöä kansainvälisissä rahoitushauissa ja omaksuu hyviä käytäntöjä myös omaan toimintaansa. Suomen Akatemia on sitoutunut Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan 2014 2017 tavoitteisiin ja toteuttamistapoihin sekä avoimuuden edistämiseen vuodesta 2018 eteenpäin. Kansallisen tason aktiivisuutta ja tiennäyttämistä tarvitaan jatkossakin. Tiekartan esittämä visio ja keinot ovat edelleen käyttökelpoisia ja haastavia. Suomalainen tiedeyhteisö on vakiinnuttanut asemansa avoimen tieteen toteuttajana. Edelleen tarvitaan toimia avoimuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tutkimuksen ja yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden ja tapojen mukaisesti. Akatemia on sitoutunut edistämään avoimen tieteen periaatteiden ja prosessien kehittämistä, vahvistamista ja arkipäiväistymistä. Suomen Akatemia on yksi tiedeyhteisön jäsen, joten myös Akatemian pitää edistää avoimuutta. 10. Muut asiat Professori Pekka Orponen Aalto-yliopistosta esitti omat kiitoksensa ATThankkeelle ja totesi sen olleen tavattoman hieno hanke, joka on vienyt avoimen tieteen asioita eteenpäin kaikkien hankkeeseen ja ATT-

konaisuuteen osallistuneiden ansiosta. Samalla Orponen esitti huolensa asioiden jatkuvuudesta ja totesi, että on varmistettava työn jatkuminen ja resurssit parhaan perinnön eteenpäin viemiseksi. Ylitarkastaja Sami Niinimäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitti vielä erityiset kiitokset valtavasta työstä ATT-hankkeen pääsihteerille Pirjo- Leena Forsströmille. Niinimäki totesi lisäksi, että jos tähän mennessä avoimuuden edistämiseen on resursoitu x-määrällä, jatkossa resursseja tarvitaan x 2. Avoimuus on läpileikkaavaa koko yhteiskunnassa. Emme ole maalissa vielä millään tavalla. Niinimäki kertoi edustavansa Suomea Brysselissä 6.12. järjestettävässä EOSC-tilaisuudessa. Suomella on kova maine ja tilaisuuteen haluttiin erityisesti esitystä siitä, miten Suomessa asiat on hoidettu. 11. Kokouksen päätös Puheenjohtaja Forsstöm esitti kokouksen lopuksi vielä kerran kiitokset asiantuntijaryhmälle ja toivoi, että kaikki jatkavat työtä avoimuuden edistämiseksi ja vievät omalla sarallaan ja omissa organisaatioissaan avoimuuden viestiä eteenpäin.