Vuosi 1918 Akaassa
Punakaartit / Suojeluskunnat Toijalan Työväenyhdistys valitsi jo maaliskuussa (keisarin kaatuminen Venäjällä!) kaikki yhdistyksen miesjäsenet huolehtimaan järjestyksestä. Kaikille annettiin punainen käsivarsinauha. Akaan valtuusto asetti syyskuussa 1917 kuusimiehisen järjestystoimikunnan poliisin avuksi. Puuaseet! Akaan sos.dem kunnallisjärjestö teki 28.10.1917 päätöksen työväen järjestyskaartien asettamisesta sekä Toijalaan että Viialaan. Venäläiset toivat Viialaan 40 kivääriä. Aseelliset harjoitukset alkoivat seipäillä. Kylmäkoskella alettiin koota punakaartia marraskuussa 1917 (Venäjän 2. vk). Aseita takavarikoitiin. SUURLAKKO 14.-19.11.1917 : radikalisoitumista vaikka lakkoaika rauhallista Suojeluskuntien perustaminen takkusi: Järvihaavisto ja Kärävä yrittivät värväystä. Toijalan järjestyskaarti (yliopp. Aarne Ylppö) perustettiin 10.11.1917. Rahainkeruuta aseiden hankkimiseksi. Toijalan nuorisoseuran kokous 27.01.2018 jääkärimarssi esitettiin
Miksi punakaarteihin liityttiin? Punakaartiin oli sekä vetoa että työntöä. Veto johtui palkasta ja ruuasta, työntö pakotuksesta. (Vrt Toijalan naiskomppania /Hoppu) Elintarvikepulan raju paheneminen, hintojen raju nousu Työttömyyden raju nousu (Venäjä oli lopettanut linnoitustyöt Suomessa, maaliskuun vallankumous vähensi merkittävästi Venäjän ostoja Suomesta) valtion työttömyyskomitea myönsi joulukuussa 1917 varoja Tampereen ja Toijalan välisen rautatien rakentamiseksi 2-raiteiseksi ja laivaväylän levittämiseksi näitä ei ehditty toteuttaa ennen sotaa Lainsäädännölliset vaateet (8-tunnin työpäivä, kunnallinen demokratia, työsuojelu, torpparivapautus yms.) (vrt. 1.11 Me vaadimme julistus)
Akaalaiset punaiset Tampereen taisteluissa ja tätä edeltäneissä sotatoimissa Lambert Grönroos (Esko Korkeamäki!) Eniten pohjoisen rintaman taisteluihin osallistui viialalaisia: Ruovesi, Vilppula ja Messukylä 2 kylmäkoskelaista ja 5 akaalaista kaatui Tampereen taisteluissa. Kadonneita Akaasta 17 ja Kylmäkoskelta 15. Paenneita oli lukuisia. Tampereella vangittiin alueemme miehiä ja 2 naista seuraavasti: paikkakunta Vangittu Pispalassa Vangittu Tampereella Toijala 9 13 22 Tuleva Viialan alue 32 4 36 Kylmäkoski 7 5 12 yhteensä 48 22 70 yhteensä
Tampereen taistelun muisto elää yhä myös Toijalan hautausmaalla
Punaisten hallintoelimet Akaassa Maalisk. 1918 vanha valtuusto syrjäytettiin ja sen tilalle perustettiin kunnanvaltuutettujen toimikunta Oikeudenhoitoa varten perustettiin vallankumousoikeudet: a) I osasto rikosasioita varten ja b) II osasto vastavallankumouksellista toimintaa ja sotarikoksiin liittyviä asioita varten Poliisilaitoksen tilalle tuli Työväen toimeenpaneva komitea ( miliisi ) Koulutoimeen perustettiin Kansakoulujen valistusneuvosto
Akaan punainen terrori Merkittävä osa punaisten terrorista toteutettiin Kouvolan-Kymenlaakson ja Toijalan seudun ns. terrorikeskuksissa (termi Marko Tikan) Punaisten arvellaan surmanneen Akaassa ja Kylmäkoskella noin 100 henkilöä. Osa tuotiin teloitettavaksi tänne muualta. Tunnetuimmat teloittajat olivat suutari Kalle Tanner, räätäli Juho Vuori, työmies H.F. Forsell, entinen sotilas Valdemar Niemenström ja Otto Lax Tunnetuin yksittäinen terrorin uhri oli Urjalan Honkolan kartanon isäntä Elis Chambell Nikolai Furuhjelm (surmattu 15.04) Toijalan ja Kuurilan välillä tapettiin junassa yli 20 Mustialan maamieskoulun oppilasta 20.04 (surmaajat helsinkiläisiä) Valkeakosken Metsäkansassa teloitettiin 23 henkilöä hyvinkääläisten punaisten toimesta 17.-24.04. Käskyn arvellaan tulleen Viialan esikunnasta (Eino Rahja? Topias Harju?) Yksittäisistä teoista tunnetuimpia on myös Kylmäkosken Vuolteen kylässä toimeenpantu Edvard Kärävän, Arvo Riipan ja Juho Kelon teloitus (23.- 24.02) Viipurin linnaan vietiin mm. pankinjohtaja Väinö Airola
Kelo, Riippa ja Kärävä Toijalan lentävän osaston uhreja
Nääppä ja Maijala tappajat?
Nääpän veljessarjasta kuusi valitsi käpykaartin
Elämää Akaassa kansalaissodan aikaan Koulutoimi keskeytyi koko Akaassa viimeistään 20.03 kun tilat otettiin sotilaiden majoituskäyttöön Kulkuluvat sotatoimialueella liikkumiseen Jumalanpalvelukset pidettiin Elintarvikepula, punakaartin pakko-otot Huhtikuussa peitettiin ikkunoita ja kirkonkellojen soitto kiellettiin 15-45 vuotiaita pakko-otettiin punakaartiin / työpalveluun Punaisten Lempäälän rintama ruokittiin / asehuollettiin Viialasta
Yritykset Tampereen auttamiseksi I Tampereen menetyksen jälkeen huhtikuussa taistelut pysähtyivät viikoiksi Lempäälän ja Vesilahden tasolle. Viiala ja Toijala olivat keskeiset paikat, joissa rintamaesikunta majaili Eino Rahjan (Viialan asema) ja Tuomas Hyrskymurron (Toijalan yhteiskoulu) johdolla. Esikuntaan kuului myös H.J.Mäkinen Lempäälän rintaman taisteluihin osallistui punaisten puolella kaikkiaan noin 5000 miestä (Jussi T. Lappalainen) Punaisilla oli ajoittain käytettävissä 2 panssarijunaa sekä näissä olleiden 4 tykin lisäksi 5-10 kenttätykkiä sekä lentokone Valkoisten voimat 29.3 käsittivät noin 1300 miestä ja neljä tykkiä. Seuraavana päivänä Lempäälän rintama sai vahvistuksekseen 2 jääkäripataljoonaa, jolloin miesmäärä nousi noin 2500:aan. Taisteluja johti 30.3 asti kapt. F. Hj. Ingelberg ja tämän jälkeen eversti K. F. Wilkman
Vesilahden taistelut, valkoisten muistomerkki
Lempäälä, Innilä Ämmänristinmäki. Paikalle haudattu noin 400 ammuttua ja 200 sodassa kaatunutta punaisten puolella taistellutta.
Yritykset Tampereen auttamiseksi II Rahjan hyökkäys alkoi 30.3 aamulla Vesilahden siivellä. 01.04 punaiset joutuivat Korteselässä saarroksiin ja pakenivat jäälle, jossa olivat helppo maalitaulu. Punaiset erehtyivät täällä sekasorron tilassa ampumaan myös omiaan. 01.04 valkoiset miehittivät Vesilahden kirkonkylän. Punaisten päätukikohdiksi jäivät tuolla suunnalla Narvan ja Koskenkylän kylät 07.04 valkoiset kärsivät suuria tappioita Kelhon lähellä. Punaiset erehtyivät taas ampumaan omiaan. Vesilahden suunnalla punaiset valtasivat Laukon. Vesalan joukot yhtyivät pääjoukkoon. 09.04 lähtien Lempäälän rintamalla asemasota: 1) Tampere ei ollut enää autettavissa (punaiset menettivät 04.04 keskikaupungin) 2) saksalaisten maihinnousu 03.04 Hangossa ja sitä seurannut nopea eteneminen > punaisten suojattava perääntyminenlänsi-suomesta Asemasotaa kesti 25.04 asti: punaisten Lempäälän ja Vesilahden asemat havaitaan tyhjiksi
Kitulan muistomerkki, Viiala
Sekasorron päivät Akaassa 20.-25.04 kulki Kylmäkosken läpi Toijalaan päin suunnattomia joukkoja punakaartilaispakolaisia osaksi Vesilahdelta ja Lempäälästä päin, suurimmaksi osaksi Punkalaitumelta ja Urjalasta yksin hevosia kulki tuhansia Taloja ryöstettiin yms. Toijalan aseman katolle pystytettiin kuularuisku, ampumahautojen kaivuuta aloiteltiin Pitkät pakolaisjunat lähtivät Toijalasta kohti Hämeenlinnaa asemalla kerrotaan orkesterin soittaneen Titanicin hymniä Myös Toijalan naiskaarti lähti kohti Hämeenlinnaa ja Lahtea
Valkoisten saapuminen Viialaan ja Toijalaan Ensimmäiset valkoiset saapuivat Viialaan torstaina 25.04 aamulla noin klo 5. Kyseessä oli ruotsalainen ratsuväkiprikaatin ratsuosasto, joka ei kohdannut Viialassa vastarintaa. Päivällä joukkoja tuli lisää Eivät aikoneet jatkaa heti edemmäksi, mutta Toijalasta saapuneet nuoret miehet pyysivät ratsuosastoa tulemaan heti Toijalaan.koska punaiset aikoivat polttaa koko kylän 25.04 valkoiset miehittivät Toijalan klo 14:n aikoihin kohtaamatta vastarintaa vankeja suorastaan satoi ympäristöstä paikallisten suojeluskuntien miesten saattamina Toijalaan 16. päivänä toukokuuta heitä oli jo kaksi tuhatta (Pertti Haapala, Tuomas Hoppu ym. Teoksessa Tampere 1918 (2008)
Valkoisten Akaassa suorittamat teloitukset Toijalassa ampumisia laitettiin toimeen osaksi hautausmaan takana olevassa santakuopassa, mutta suurin osa Rauhala nimisen lohkotilan pellolla, missä suurin joukkohauta sijaitsee. Vainajia tässä haudassa, joka nykyään tunnetaan Riihiniemen vainiona, lepää joidenkin tietojen mukaan jopa yli 400 (akaalaisia näistä noin 50 ) Suojeluskunnat ilmiantoivat Viialasta, Toijalasta ja Kylmäkoskelta 145 henkilöä Viialassa teloitettiin tiettävästi vain kolme henkilöä Syrjäkylien tapahtumat jäivät tutkimatta (Kurisjärvi, Lontila, Terinen) (Muilla paikkakunnilla akaalaisia tiedetään tässä vaiheessa surmatun 29)
Riihiniemen muistomerkki
Vankileirit Toijalan vankileiri (vankeja yht. noin 750) toimi vain pari kuukautta kesäkuun loppuun valtion vankihuoneella ja yhteiskoulussa : siirrot kesäkuun puolivälistä Tammisaareen (553 henkilöä). Näistä Viialasta 20, muualta Akaasta 75 ja yksi Kylmäkoskelta. Viialan vankileiri (vankeja yht. noin 100) Isolla Rasilla oli kokoamisleiri, siirrot Toijalaan Pian sodan päättymisen jälkeen paikkakunnalla oli hurja työvoimapula: pelkästään Toijalan vankileiristä kerrotaan pyydetyn ja saadun pois 53 akaalaista Kuolleiden lukumäärät esim. Hämeenlinnan, Lahden, Tampereen ja Tammisaaren leireillä olivat suuret (kuolinsyiksi merkitty nälkä, sairaus) akaalaisten lukumäärät seuraavalla dialla
Valkoisen terrorin 2. aallon uhrit (Akaan historia III) Tämä aalto tarkoittaa aikaa, jolloin syyttäjistöä, valtiorikosoikeuksia eikä valtiorikosylioikeutta ollut vielä asetettu paikkakunta kokkkkkklllll Mestattu vankileirillä kuollut vankileirillä Kuollut sairauteen tai nälkään Toijala 24 47 27 98 Viiala 10 12 4 26 Kylmäkoski 10 26 7 43 Yhteensä 44 85 38 167 Viialan osalla vain ne, jotka on kyetty sinne osoittamaan 3. aallossa tutkittujen akaalaisten määrä oli yli 500 yhteensä
Sotasurmat Akaassa muihin lähipaikkakuntiin verrattuna Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokannan mukaan Akaassa sai surmansa sotaoloissa 208 henkilöä. Maamme kaikkien kuntien joukossa tämä tarkoittaa sijaa 38 Edellämme olivat mm. Tammela (sis. Myös Forssan) 472 /(6.), Sääksmäki 459 (7.), Urjala 378 (11.) ja Vesilahti 217 (34.). Punkalaidun oli sijalla 25 (240), Lempäälä sijalla 41 (196) ja Kalvola sijalla 48 (183). Vertailun vuoksi esim. Lahti on sijalla 55 (165) ja Lammi sijalla 57 (163)
Aineelliset vahingot Rautatiesilta Viiala Rautatiesilta Toijalassa tuhottiin vain osittain Rahjan käskyä kylien tuhoamisesta ei toteutettu Elintarvikkeiden pakko-otot kaupoista, maataloista. Osa maksettiin punaisten omalla valuutalla. Sodan jälkeen valtio korvasi osan tuhoista: tiedossa ei ole miten tämä menettely kohtasi Akaata Aineelliset vahingot jäivät suhteellisen vähäisiksi: Toijalan asemaravintola mainitaan merkittävänä poikkeuksena Vrt. esim. Lempäälän kirkonkylä ja useat Lempäälän kylät tuhoutuivat molempien osapuolien tykistötulessa lähes kokonaan, samoin Vesilahden Narva
Saksalaisten nopea eteneminen pelasti Viialan ja Toijalan tuholta hauta Lammin Kataloisissa
Elämää Akaassa sodan päätyttyä Nälkä, kerjuu Gyllingin seteleiden mitätöinti pahensi tilannetta Sotaorvot : lastenkodit Viialaan ja Toijalaan Työvoimapula, tehtaat käynnistyvät Työläisperheistä lähes järjestään joku/jotkut vankileirillä Koulutoimi käynnistyi ja jatkui pitkälle kesäkuun puolelle Rautatieliikenne saatiin suhteellisen nopeasti avattua Kaupat avasivat vähitellen ovensa
Nyppy Entinen Viialan lastenkoti