Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 56/2012/1 Dnro ISAVI/15/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.7.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, Rantasalmi Janne-Pekka Suhonen Ronkalanmäentie 138 58940 Tuusmäki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Tilalla on nyt 50 lypsylehmää, yhdeksän hiehoa ja 29 nuorkarjaa <6 kk, (yhteensä 375 eläinyksikköä). Muutoksen jälkeen tilalla on paikat 90 lypsylehmälle, 45 hieholle ja 46 alle puolivuotiaalle vasikalle (yhteensä 730 eläinyksikköä). Ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti, kohta 11 a) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 17.2.2012 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Nykyisellä toiminnalla ei ole ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa. Pellon vuokrasopimuksia on tehty yksi (11 ha). Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2013. Tilakeskus ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Laidunpelloista osa sijoittuu Rantasalmen kunnan sisäjärvialueen rantaosayleiskaavan (vahvistettu 16.2.2004) M- alueelle (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Yleiskaavassa on osoitettu tilan lähellä ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2 (12) olevien Vehkalammen ja Korppisen rannalle kummallekin kolme loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA). Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella Rantasalmen kunnan Tuusmäen kylässä, Brusila -tilalla (kiinteistötunnus 681 430 21 9). Lähin ympärivuotinen asuinrakennus on 200 metriä eläinsuojasta lounaaseen. Lähimmät vesistöt ovat noin 400 m etäisyydellä olevat Vehkalampi ja Aluslampi. Tilan maidontuotantoa on tarkoitus laajentaa vaiheittain 90 lypsylehmään kasvattamalla hiehot itse. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan maitoa noin 900 000 litraa vuodessa. Nykyistä navettaa laajennetaan lypsylehmille ja hiehoille rakennetaan uusi kylmäkasvattamo ja kuivalantala. Kuivalantaa tulee myös vasikoiden karsinoista ja poikimakarsinoista. Lypsylehmät ovat lietelannalla. Lietetilavuutta tilalla on yhteensä 2 600 m 3. Tulevaisuudessa on mahdollista hyödyntää myös sopimusviljelijöiden lantavarastoja. Esikuivattua säilörehua valmistetaan 140 000 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan laakasiiloihin, joista puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan uusi 1 400 m 3 :n suuruinen kattamaton laakasiilo. Kaikkia eläimiä laidunnetaan neljä kuukautta vuodessa. Laidunalaa on yhteensä noin neljä hehtaaria. Laidunnettaessa lehmät ruokitaan navetassa ja nuorkarjan ruokinta tapahtuu laitumella kiertävillä ruokintapaikoilla. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Maitohuoneen pesuvedet, noin 150 m 3 /v, ja muut pesuvedet, noin 50 m 3 /v, johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan lietekouruun. Eläinsuojien vesi otetaan omasta kaivosta. Asuinrakennukseen talousvesi tulee kunnan vesijohtoverkostosta ja se voidaan tarvittaessa kääntää myös eläinsuojiin. Lietelanta ja kuivalanta käytetään tilan pelloilla lannoitteena. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 68 ha, josta omaa peltoa on 57 ha ja vuokrapeltoa 11 ha. Lantamäärästä 50 % levitetään viikkoina 17 24, viikkoina 25 27 levitetään 25 % ja loput viikkoina 32 43. Pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Tilalla on 7 500 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu katoksella ja lapon estolaitteella. Polttoaineet pumpataan sähköisellä pumpulla. Muita öljytuotteita tilalla on enintään 400 litraa ja ne säilytetään betonipohjaisessa konehallissa. Torjunta-aineet (10 100 kg) säilytetään lukitussa kaapissa. AIV-hapot ovat tuhannen litran konteissa ja ne varastoidaan konekentällä. Maito haetaan tilalta joka toinen päivä ja vasikat 1 3 kertaa kuukaudessa. Teurastamoon menevät eläimet haetaan kolmen kuukauden välein.
3 (12) Jätteet ja niiden käsittely Jätenimike Määrä t/v Käsittely Toimituspaikka rehun tähteet 10 lannoitteeksi pelto kuolleet eläimet 5 eläintenkeräily Honkajoki muovit 1 kaatopaikka Savonlinna öljyt 0,5 öljynkeräily haetaan tilalta romumetalli 2 kierrätys romunkeräys jätepuu 5 poltto lämpökeskus Arvio ympäristövaikutuksista Tilan tuotannon laajennuksen vaikutus ympäristöön on hyvin pieni. Lanta, säilörehu ja väkirehu varastoidaan asianmukaisissa tiloissa. Eläinsuojat ovat uudehkoja ja uudessa eläinsuojassa ympäristövaatimukset otetaan huomioon. Omaa peltoa lannan levitykseen on tilalla lähes riittävästi ja lähialueelta on saatavissa runsaasti levityspeltoja. Käytettävä kalusto massojen siirtoon on nykyaikaista ja siten ympäristönormit täyttävää. Kalusto on yhteisomistuksessa, joten sitä voidaan tarvittaessa uusia ajan hengen mukaiseksi. Eläinten pito terapialaitumella luo kuvaa elävästä maaseudusta ja rikastuttaa maisemaa. Tila ei rajoitu vesistöön ja siten suoria ravinnepäästöjä ei helposti synny. Lietelanta kuorettuu ja siten hajuhaitat ovat lähinnä levityskauteen kuuluvia. Lähistöllä ei ole tiheää asutusta, joten haitta on marginaalinen. Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen Toimintaan liittyviä riskejä ovat lietelantasäiliön repeäminen ja lannan valuminen ympäristöön, rajut sadekuurot lannan levityksen jälkeen, suurien maatalouskoneiden liikkuminen teillä ja laakasiilojen kestävyys. Riskit tiedostetaan ja toimitaan sen mukaisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen ASIAN KÄSITTELY Tila sitoutuu nyt lannan levitykseen kasvukaudella. Lietevaunun vaihtamista sijoittavaan versioon harkitaan. Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Rantasalmen kunnassa 19.3. 20.4.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 21.3.2012 ilmestyneessä Rantasalmen Lehdessä.
4 (12) Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Rantasalmen kunnanhallitukselta sekä Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että karjatila ei ole ollut aiemmin heidän valvontakohteenaan. Tila sijaitsee perinteisellä karjankasvatusalueella. Hakijalla on tarkoitus laajentaa karjamäärää vähitellen. Lupaehtoihin on syytä ottaa selkeät määräykset, mikä kohde on oltava valmiina tai millaiset sopimukset tulee olla voimassa, kun karjamäärää oleellisesti kasvatetaan. Tämä siitä syystä, että lantavarastojen tilavuus pysyy vaatimusten mukaisena ja lannan levitykseen tarkoitettua peltoa on riittävästi käytettävissä. 2. Rantasalmen ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että lähin naapuriasuinrakennus sijaitsee runsaan 200 250 metrin päässä tilakeskuksen eri tuotantorakennuksista. Myös suunniteltujen uudisrakennusten osalta välimatka pysyy reilussa 200 metrissä. Lähin asuinpaikka sijaitsee tilakeskuksesta lounaan suuntaan, joten se ei ole vallitsevien tuulien alapuolella. Muihin asuin- tai lomapaikkoihin on matkaa yli 700 metriä. Lannan levityspeltoja on hakemuksen mukaan käytettävissä yhteensä noin 68 hehtaaria, mistä suurin osa on tilakeskuksen lähettyvillä olevia omia peltoja. Vuokrapeltoja on mm. reilun kahden kilometrin päässä Tuusjärven rannassa ja näiden peltojen tuntumassa on joitakin loma-asuntoja. Tilan käytössä olevat pellot ovat jopa poikkeuksellisen lähellä tilakeskusta, mistä aiheutuu monia positiivisia vaikutuksia (alemmat kuljetuskustannukset, pienempi ympäristökuormitus yms.) Lietelannan levityksessä käytetään tavanomaista lietevaunua ja harkinnassa on vaihto sijoittavaan kalustoon. Sijoittavaan kalustoon siirtymisellä olisi edullisia vaikutuksia. Levitysaikaiset hajuhaitat vähenisivät esim. Tuusjärven ranta-alueella. Lisäksi ravinteet pysyisivät pellossa viillon suojassa paremmin, jos levityksen jälkeen tulisi sateita. Monet tilan käytössä olevista pelloista on rinnepeltoja. Etenkin rinnepeltojen ja vesistöjen lähellä olevien peltojen reunoille on jätettävä riittävän leveät suojakaistat. Kaavallisesti tilakeskus sijoittuu Rantasalmen sisäjärvialueen osayleiskaavan kaavoittamattomalle osalle. Osa laidunpellosta on kaava-alueen M-alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Kaavassa on tilakeskuksen tai levityspeltojen läheisyyteen osoitettu muutamia uusia lomarakennuspaikkoja (RA), Korppisen ja Vehkalammen rantaan 3 kpl ja Tuusjärven rantaan 6 kpl. Tilakeskus ei sijoitu luokiteltujen pohjavesialueiden läheisyyteen. Lähin tällainen pohjavesialue on vajaan viiden kilometrin päässä Tuusjäven vastarannalla oleva Kaukalovuoren I-luokan pohjavesialue. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltojakaan ei sijoitu pohjavesialueille. Tila ottaa käyttövetensä sekä omasta kaivosta, että kunnan/osuuskunnan vesijohdosta. Tiedossa ei ole sellaisia luonnonsuojelualueita tai -varauksia, jotka vaikuttaisivat toiminnan harjoittamiseen. Laajennuksen edetessä on varmistettava, että lanta- ym. va-
Hakijan vastine 5 (12) rastot ovat riittävän isot ja asianmukaiset ja että levityspeltoja on käytettävissä muodostuvaan lantamäärään nähden riittävästi. Hakijalle varattiin tilaisuus antaa vastine annetuista lausunnoista, mutta vastinetta ei annettu. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Janne-Pekka Suhoselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Brusila-tilalla (681 430 21 9) Rantasalmen kunnan Tuusmäen kylässä. Lypsylehmätilan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on 730. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Karjarakennuksen sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakennusten kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. 2. Tilalla on oltava käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaisesti lannan varastotilavuutta 12 kuukauden lantamäärän varastointiin. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. 3. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. 4. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennuksen sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 5. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloisellekin eläinmäärälle. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 86 ha. Peltoon levitettävä lietelanta tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Vesistöjen rantaan ulottuvilla lannan levityspelloilla sekä valtaojien varsille on jätettävä vähintään 10 metrin suojavyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ympärille on jätettävä vähintään 50 metrin suojavyöhyke.
6 (12) Lietteen ja lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista sopimuksista on toimitettava viipymättä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Stabiloimattomia eläinsuojan WC-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Käsittely tulee toteuttaa jätevesiasetuksen (209/2011) vaatimusten mukaan. 7. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien paalimuovit, lanta ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. 9. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 10. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 11. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu
- eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. 7 (12) Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi.
8 (12) Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä 2 600 m 3 lypsylehmille tarkoitettua lietelannan varastotilaa. Lehmien määrän perusteella laskettuna lietelantaa syntyy 2160 m 3 vuodessa. Lietesäiliötilavuus riittää myös maitohuoneen ja eläinsuojan muiden pesuvesien sekä puristenesteiden johtamisen säiliöön. Hakemuksen mukaisilla eläinmäärillä laskettuna kuivalantaa syntyy vuosittain 860 m 3 ja rakennettava kuivalantala on mitoitettava tämän mukaan. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua ja raiviopeltoa noin 68 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 86 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala ei ole riittävä hakemuksen mukaisissa eläinsuojissa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Tämän johdosta toiminnan laajetessa peltoalaa on lisättävä. Hakijoiden eläinsuojasta kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavien eläinten säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asianmukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta,
9 (12) kattamattomiin säiliöihin kertyvät sadevedet, maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet, joita lietesäiliöihin johdetaan. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien, hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 86 hehtaaria. Toiminnanharjoittaja saa luovuttaa jätteet ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi nitraattiasetuksen mukainen suositus on, että lanta muokataan peltoon neljän tunnin sisällä lannan levityksestä. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen Suositus karjanlannan varastoinnista ja käytöstä peräisin olevien nitraattien huuhtoutumisen vähentämisestä suojaetäisyyksiä. Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa levittää peltoon käsittelemättöminä terveyshaittojen vuoksi. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja.
10 (12) Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 30.11.2025 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä.
11 (12) Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassa-olosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 29.12.2009, 1792/2009) 1, 4, 5, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Rantasalmen kunnanhallitus Rantasalmen ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
12 (12) Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla MUUTOKSENHAKU Päätöksestä kuulutetaan Rantasalmen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Timo J. Lehtonen Ari Liimatainen Asian on ratkaissut johtaja Timo J. Lehtonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Ari Liimatainen.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.8.2012 Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viran-omaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkeli päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 MIKKELI Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 029 501 6800 Telekopio: (015)760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.