Vesilain 3 luvun 3 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 21/2013/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2013. ASIA HAKIJA Länsi-Suomen vesioikeuden 12.8.1991 antaman pohjavedenottoa koskevan päätöksen nro 56/1991/1 muuttaminen ja valmistelulupa hankkeen toteuttamiseksi, Hanko Oy ViskoTeepak Ab HAKEMUKSEN VIREILLETULO Oy ViskoTeepak Ab on 20.9.2012 aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt Länsi-Suomen vesioikeuden 12.8.1991 antaman pohjavedenottoa koskevan päätöksen nro 56/1991/1 muuttamista siten, että se nykyisten ottamoiden Alavedenottamo ja Ylävedenottamo lisäksi mahdollistaisi vedenoton myös kaivoalueelta PF5, niin sanotulta Eteläottamolta. Hakija on pyytänyt lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lisäksi hakija on pyytänyt lupapäätöksen muuttamisen yhteydessä vahvistettavaksi vedenoton tarkkailuohjelman. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HANKKEEN SUUNNITELMA Vesilain 3 luvun 3 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Asiaa koskevat päätökset Länsi-Suomen vesioikeus on 19.10.1972 päätöksellään nro 113/1972 Y myöntänyt Oy Visko Ab:lle luvan Alavedenottamon rakentamiseen kiinteistölle Visko RN:o 1:45 Sandön yksinäistaloa ja luvan pohjaveden ottamiseen siitä vuorokausikeskiarvona laskettuna enintään 1 000 m 3 /d. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Länsi-Suomen vesioikeus on 12.8.1991 antamallaan päätöksellä nro 56/1991/1 myöntänyt Oy Visko Ab:lle luvan Ylävedenottamon rakentamiseen tilasta Kofvermalm RN:o 1:52 erotetulle määräalalle Koverharin kylässä Hangon kaupungissa sekä pohjaveden ottamiseen siitä ja Alavedenottamosta vuosikeskiarvona laskettuna yhteensä enintään 1 700 m 3 /d ja vuorokausikeskiarvona laskettuna enintään 2 200 m 3 /d. 2 Nykyinen vedenhankinta Oy ViskoTeepak Ab:n tehtaalla Krogarsin kylässä Hangon kaupungissa valmistetaan viskoosiprosessia hyödyntäen lihanjalostusteollisuudessa käytettäviä keinosuolia selluloosasta. Hakija käyttää nykyisin toiminnassaan omistamiensa ja Sandö-Grönvikin tärkeällä I-luokan pohjavesialueella (0107802) sijaitsevien Alavedenottamon ja Ylävedenottamon tuottamaa pohjavettä. Ottamoiden yhteisen valuma-alueen laajuus on Sandöträsketjärvi mukaan luettuna noin 4,8 km 2. Samalla pohjavesi- ja valuma-alueella sijaitsee Hangon kaupungin omistama Tikan vedenottamo, jolla on lupa ottaa pohjavettä 1 000 m 3 /d. Vedenottomäärät Oy ViskoTeepak Ab:n ja Hangon kaupungin Tikan vedenottamoilta (m 3 /d) vuosina 2005 2011 ovat olleet seuraavat: Hankkeen tarkoitus Alavedenottamo ja Ylävedenottamo yhteensä (Oy ViskoTeepak Ab) Tikan ottamo (Hangon kaupunki) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 520 607 652 574 490 463 476 378 282 342 400 Vedenottamot yhteensä 952 772 805 876 Alavedenottamolle on rakennettu kaksi siiviläputkikaivoa, joista toisen vedessä on vuodesta 2006 alkaen todettu runsaasti arseenia (keskimäärin noin 110 µg/l). Toisessa kaivossa arseenia on ollut huomattavasti vähemmän (keskimäärin noin 18 µg/l). Vedenotto on sittemmin keskitetty Ylävedenottamoon, jonka vedessä arseenia ei juuri ole esiintynyt. Pieni määrä vettä on ollut tarpeen ottaa myös Alavedenottamon toisesta, vähemmän arseenia tuottavasta kaivosta. Selvityksistä huolimatta arseenin päästölähde ei ole tutkimuksissa selvinnyt. Tämän vuoksi hakija on esittänyt nykyistä vedenottolupaa muutettavaksi siten, että nykyisten Alavedenottamon ja Ylävedenottamon lisäksi hakija voi ottaa pohjavettä myös kaivoalueelta PF5, Eteläottamolta. Hakijan mukaan vedenoton kokonaismäärä ei muutu. Hakija käyttää vettä tuotannossaan pääasiassa keinosuolen huuhteluun. Vedestä 10 15 % kuluu ilmanpuhdistuslaitoksen tarpeisiin ja loput tehtaan talousvedeksi. Veden hyvä laatu on ensisijaisen tärkeää, koska vettä käytetään elintarviketeollisuuden tuotteiden valmistukseen. Oma turvattu ja toimiva vedentuotanto on tärkeä tekijä tehtaan toimintaedellytysten kannalta. Alavedenottamon toisen siiviläkaivon suuri arseenipitoisuus käytännös-

Pohjavesitutkimukset Hankkeen vaikutukset sä estää toistaiseksi kaivojen käytön tehtaan vedentuotannossa. Vedenoton kohdistuminen lähes kokonaan Ylävedenottamoon aiheuttaa pitkällä tähtäimellä riskin vedenlaadun huonontumisesta myös Ylävedenottamolla. Riski aiheutuu siitä, että tehtaan alueella pohjaveden laatu on aiempien päästöjen seurauksena heikentynyt ja vedenoton painottuessa uudella tavalla on vaara pohjaveden virtauksen osittaisesta kääntymisestä kohti Ylävedenottamoa. Uusi vedenottoalue PF5 sijaitsee pohjavesivirtaukseen ja tehtaaseen nähden ylävirran puoleisella lähes luonnontilaisella alueella, jolloin riskit vedenlaadulle ja -määrälle ovat pienet. Lisävedenottamon paikkatutkimuksia on tehty Tikan vedenottamon ja Ylävedenottamon välisellä alueella, mutta siellä olleen öljyn vuoksi paikkaa ei puhdistustoimista huolimatta pidetty soveliaana lisävedenottamolle. Vuonna 2011 suoritettiin koepumppaus tehtaan ja Sandöträsket-järven välisellä pohjavesialueella. Pohjavesitutkimuksia varten vuonna 2011 alueella kairattiin viisi pistettä ja kuhunkin pisteeseen asennettiin havaintoputket (PF4 PF8). Pohjavedenpinta on noin 4 5 m:n syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden virtaussuunta on luonnontilassa muodostuman poikkisuunnassa kaakosta luoteeseen merta kohti. Koepumppausta varten alueelle rakennettiin koekaivo PF5 havaintoputken PF5 viereen kiinteistölle Typenmetsä II RN:o 1:322. Koepumppauksen lähtötuottona oli 500 m 3 /d, ja se pidettiin koko pumppauksen ajan ennallaan. Pohjaveden pinnan alenemat jäivät kaivoaluetta lukuun ottamatta kohtuullisen pieniksi. Pumppauksen kokonaiskesto oli 65 d. Koepumppauksen 14.3.2012 päivätyn raportin mukaan vedenlaatu oli erinomaista. Koepumppauksen raportissa jatkuvaksi käyttötuotoksi esitetään enintään 300 m 3 /d. Raportin mukaan jatkuvakestoisesta vähintään 500 m 3 /d vedenotosta voi seurata vedenlaadun heikkenemistä. Vesi oli tutkimusten mukaan hieman hapanta ja ennen verkostoon johtamista se tulisi alkaloida. Koepumppaus ei vaikuttanut Ylävedenottamon eikä Tikan vedenottamon antoisuuteen. Pohjaveden muodostumisalue on riittävän laaja turvaamaan veden antoisuuden nykyisten lupien edellyttämään määrään asti. Koepumppauksen vaikutusalueella ei ole yksityiskaivoja, joiden antoisuuteen vedenotto voisi vaikuttaa. Alueella ei ole vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamia vesiluontotyyppejä, joihin vedenotto voisi vaikuttaa. Hankkeen hyödyt ja menetykset Vedenoton jakaminen useaan vedenottoalueeseen tuo turvallisuutta riskialttiissa pohjavesioloissa ja varmuutta vedensaantiin mahdollisissa poikkeustilanteissa. Uusi vedenottoalue PF5 sijoittuu lähes luonnontilaiselle valuma-alueelle, jossa riskit vedenlaadulle ja määrälle ovat pienet. Hankkeesta ei ole arvioitu aiheutuvan haittoja. Vedenoton kokonaismäärä ei muutu. 3

4 Alueen hallinta Tarkkailu Hakija on vuokrannut Metsähallitukselta pohjavedenottoon ja vesijohtolinjaan tarvittavan yhteensä noin 0,13 ha:n suuruisen alueen kiinteistöllä Typenmetsä II RN:o 1:322 Santalan kylässä Hangon kaupungissa vuoden 2037 loppuun saakka. Nykyinen tarkkailu Nykyisin vedenoton vaikutuksia seurataan Oy ViskoTeepak Ab:n vedenottamoiden osalta vuodelta 1992 peräisin olevalla ohjelmalla. Seuranta on painottunut tehdasalueella pohjaveteen aiheutuneiden päästöjen vaikutusten seurantaan. Lisäksi tehtaan ympäristölupamääräysten mukaan on tarkkailtava vedenlaatua pohjavesiputkista HP316, HP319, HPN10, HPN11 ja HP1/09 sekä Ylävedenottamon kaivosta zivo4 ja Alavedenottamon kaivosta zovo2. Näytteet on otettava neljä kertaa vuodessa ja niistä on tehtävä aistinvaraiset havainnot sekä analysoitava lämpötila, sameus, happi, COD Mn, alkaliteetti, ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, kloridi, sulfaatti, raskasmetallit ja orgaaninen kokonaishiilipitoisuus (TOC). Hangon kaupungin Tikan vedenottamon seurantaohjelmassa on mukana vedenpinnan seuranta ainakin kahdesta hakijan kanssa samasta pisteestä. Hakijan mukaan tarkkailujen yhdistäminen olisi tarkoituksenmukaista, koska vedenottamot sijaitsevat samalla pohjaveden muodostumisalueella. Esitys tulevasta tarkkailusta Tulevassa tarkkailussa tarkkailupisteiden valinnassa on otettava huomioon vedenoton painopisteen siirtyminen ainakin tilapäisesti etelämmäksi. tulee se ottaa huomioon tarkkailupisteiden valinnassa. Vedenpinnat mitataan viisi kertaa vuodessa helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, elokuussa ja marraskuussa samanaikaisesti pisteistä PF2, PF4, PF5, PF6, PF7, PF8, HP1/09, HP5, HP6, HP316, HP319, HP337, MV7, N10, N11, 480 sekä Sandöträsketin pintavesipisteestä ST1. Lisäksi vedenpintaa mitataan kulloinkin käytössä olevasta vedenottokaivosta. Vedenottoon liittyy uuden kaivoalueen myötä myös mahdollinen pintavesikomponentti, joka on otettu huomioon vedenlaadun seurannassa. Veden arseenipitoisuus on ollut tarkkailupisteissä N11, HP1/09 ja 319 parin viime vuoden aikana alle määritysrajan 1 µg/l. Myös pisteessä N10 arseenipitoisuus on pienentynyt vuoden 2007 pitoisuuksista ja on parin viime vuoden aikana ollut 2 4 µg/l. Vedenlaadun seurantaa voidaan hakijan mukaan harventaa nykyisestään. Vesinäytteet esitetään jatkossa otettavaksi kaksi kertaa vuodessa helmikuussa ja elokuussa havaintoputkista N10, N11, HP316, HP319, HP1/09 ja PF8. Lisäksi näytteet otetaan Ala- ja Ylävedenottamoiden kaivoista (Zovo1, Zovo2, Zivo3, Zivo4) ja Eteläottamon kaivosta. Näytteistä tehdään aistivaraiset havainnot ja analysoidaan sähkönjohtavuus, ph, happi, sameus, kloridi, sulfaatti, COD Mn, alkaliniteetti, nitraatti, ammonium, liukoiset raskasmetallit ja lämpötila. Sandöträsketin

HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN pintaveden osuutta pohjavedessä seurataan elokuun näytteenoton yhteydessä tehtävin vety- ja happi-isotooppimäärityksin. Isotoopit tutkitaan Alavedenottamon kaivosta Zivo1, Eteläottamon kaivosta, havaintoputkesta PF8 ja Sandöträsketistä. Vuorokausittain otettavan pohjaveden määrää seurataan ottamo- ja kaivokohtaisesti. Vedenottamoiden pohjavesitarkkailusta laaditaan maaliskuun loppuun mennessä vuosittain yhteenvetoraportti, jotka toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Hangon kaupungin ympäristötoimelle. Havaintoputkien kunto ja toimivuus tarkastetaan jokaisella näytteenottokerralla ja kirjataan näytteenottopöytäkirjoihin. Tarpeen vaatiessa putkia huuhdellaan tai korjataan. Poikkeavuudet ja muutokset kirjataan raportteihin. Lisäksi havainnoidaan ympäristössä tapahtuvaa toimintaa, jolla saattaa olla vaikutusta pohjaveden laatuun tai määrään. Mikäli veden laadussa tapahtuu oleellisia muutoksia, siitä ilmoitetaan välittömästi Uudenmaan ELY-keskukselle ja Hangon kaupungin ympäristötoimelle sekä otetaan tarkistusnäytteet. Sadantatiedot kerätään Hangon Tvärminnen asemalta. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hangon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 7.12.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Hangon kaupungilta ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 5 LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on esittänyt, että hakijalle myönnetään oikeus ottaa Eteläottamosta pohjavettä enintään 300 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna siten, että vuorokausitasolla otto saisi olla enintään 400 m 3 /d ja ettei hakijan vanhan vedenottoluvan vesimääriä saisi ylittää. Kysymys on Eteläottamoa koskevasta uudesta luvasta. Hakijalla ei ole pysyvän luvan edellyttämiä oikeuksia maa-alueisiin. Lupa tulee mitoittaa siten, ettei vedenotto Eteläottamolta vaikuta veden saatavuuteen Hangon kaupungin Tikan ottamolta. Koepumppauksen pumppausteho on liian suuri luvassa määrättäväksi. Hakijalla on sopimukseen perustuva käyttöoikeus tarvitsemiinsa maaalueisiin eikä se ole hakenut pysyvää käyttöoikeutta tarvittaviin maaalueisiin.

ELY-keskus on todennut, että ottamalla huomioon lausunnossa esitetty, hanke ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hanke ei vaikuta rantojensuojeluohjelman piirissä ja Metsähallituksen luonnonsuojelukiinteistöllä sijaitsevan Sandöträsket- järven tilaan eikä veden saantiin Hangon kaupungin Tikan pohjavedenottamosta. Hankkeen vaikutusalueella ei ole kiinteistöjen omiin talousvesikaivoihin perustuvaa vedenhankintaa, joka voisi vaikeutua tai estyä ehdotetun vedenoton vuoksi. Hanke ei aiheuta sellaisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa, jotka voisivat toimia luvan myöntämisen esteinä. Hankkeen tarjoamat hyödyt ovat yritykselle merkittävät. Se kykenee hakemuksessa selostetulla tavalla turvaamaan yrityksen tarkoitukseen laadullisesti soveltuvan pohjaveden veden saannin sekä veden riittävyyden veden kulutuksen mahdollisesti kasvaessa. Ennakoimattoman vahingon vireille saattamiseen ei ole tarpeen varata luvassa kymmentä vuotta pidempää aikaa valmistumisilmoituksen tekemisestä, mistä on annettava lupamääräys. Oletettavasti ottamon käyttö saavuttaa esitetyn enimmäiskäyttömäärän nopeasti eikä vaikutusalueella ole talousvesikaivoja. Hanke ei vaikeuta kaavoitusta. Hanke ei myöskään vaikuta Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. ELY-keskuksen mukaan Sandöträsketin vedenpinnan tason ja veden laadun seuranta on tarpeen, vaikka siitä ei ole esitystä hakemusasiakirjoissa. Järvestä tulee ottaa yksi vesinäyte vuodessa elokuussa. Järvestä on otettu joitakin näytteitä ympäristöhallinnon toimesta noin 1, 5 m:n syvyydeltä ja todettu järven veden laatu hyväksi, joskin talvella vähähappiseksi. Järven maksimisyvyys on vain noin 2,5 m. Mittapaalu on sijoitettava siten, että järven vedenpinnan korkeus voidaan lukea siitä luotettavasti sulankauden aikana vähintään kolme kertaa vuodessa samanaikaisesti, kun havaintoputkista mitataan vedenpinnan korkeus. Ympäristöhallinto käyttää tavallisimmin järvivesille seuraavaa analyysivalikoimaa: lämpötila, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, sameus, sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, ph, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO2+NO3), ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja rauta. Vedenoton painopisteen siirtyminen ainakin väliaikaisesti tehtaan eteläpuolelle Eteläottamolle tulee ottaa huomioon tarkkailussa. Uudenmaan ympäristökeskus on 25.5.2009 antanut hakijan keinosuolitehtaan ympäristölupamääräysten tarkistamista koskevan päätöksen, jossa annetaan myös tarkkailua koskevia määräyksiä. Ympäristöluvassa määrättyä tarkkailua ei ole perusteltua muuttaa esimerkiksi tarkkailua harventamalla vireillä olevalla Etelävedenottamon käyttöä koskevalla luvalla. Hakemuksen mukainen esitys ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmaksi ei sellaisenaan ole valmis hyväksyttäväksi. ELYkeskuksen mukaan vedenottoluvan edellyttämä tarkkailu saattaisi olla perusteltua määrätä ELY-keskuksen päätettäväksi, koska hakijan hakemus keinosuolitehtaan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta on vielä vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. 6

Pohjaveden virtauskuvan muuttuessa ottamoiden uuden ottamon käyttöönoton myötä ongelmaksi saattaa muodostua nykyisillä ottamoilla havaitut pohjaveden laatuun liittyvät ongelmat. Pohjaveden virtausten muuttuessa on tarkkailulla saatava riittävän ajoissa täysi varmuus siitä, ettei muodostumisalueella todennettu huonolaatuinen pohjavesi pääse virtaamaan Tikan ottamolle. Yhteistarkkailu Hangon kaupungin kanssa edellyttää myös Hangon kaupungin hyväksytyn tarkkailuohjelman muuttamista, josta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä päätöksiä tässä yhteydessä. ELY-keskuksen tiedossa ei ole, mikä on Hangon kaupungin kanta yhteistarkkailuun. ELY-keskuksen käsityksen mukaan haettu valmistelulupa on yhtiölle tarpeeton. Tuotantokaivo on jo rakennettu eikä lisää kaivoja tarvita. Kaivoa ei voida ottaa tuotantokäyttöön valmisteluluvalla. Vesijohdon rakentamiseksi ei tarvita valmistelulupaa. 2) Hangon kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että koepumppausraportissa Eteläottamolle esitetty päiväkohtainen enimmäisottomäärä 300 m 3 /d on tarpeen asettaa velvoittavaksi enimmäisottorajaksi vedenlaadun heikkenemisen estämiseksi. 3) Hangon kaupungin tekninen lautakunnan mukaan uuden vedenottopaikan käyttöönotto voi sen sijainnin vuoksi muuttaa Tikan vedenottamon antoisuutta ja virtaussuuntia sekä vaikuttaa vedenlaatuun. Koepumppauksen suorittamisvuonna alueella oli huomattavasti sateisempaa kuin pitkänajan keskisadanta. Hakemuksessa on mainittu, että Tikan vedenottamon käyttö on ollut voimassa olevaan lupaan nähden vähäistä, mutta lautakunnan mukaan Tikan vedenottamolta on vuosien aikana pumpattu sen verran vettä, mitä antoisuus on käytännössä ollut. Hangon kaupungin vedenottamoiden yhteenlaskettu antoisuus ei ole kuivina ajanjaksoina riittänyt vastaamaan kaikkien asiakkaiden tarpeisiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että Tikan vedenottamon antoisuus suhteessa sadantaan pysyy hakijan esittämän uuden vedenottopaikan jälkeen muuttumattomana. On myös tärkeää säilyttää mahdollisuus Tikan vedenottamon antoisuuden tehostamiseen kaivoja saneeraamalla tai uudelleen sijoittamalla. 4) Eteläkärjen ympäristöterveys Hangon terveydensuojeluviranomaisena on antamassaan lausunnossa todennut, että suunniteltu kaivo sijaitsee Uudenmaan Prikaatin harjoitusalueella ja että maastoon on saattanut liueta ammunnasta peräisin olevia metalleja. Veden hyvä laatu on erittäin tärkeää, koska hakijan kaivojen vettä käytetään valmistettaessa elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeita. Tämän vuoksi on pidettävä erityistä huolta siitä, ettei maaperään ja/tai pohjaveteen pääse kemikaaleja tai muita haitallisia aineita. Luvassa määrättävään tarkkailuun tulisi lisätä, että pohjaveden tarkkailussa todetuista vedenlaatumuutoksista on ilmoitettava Hangon terveydensuojeluviranomaiselle. 7 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunnosta, että

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Eteläottamon kaivon koepumppausaika oli 17.10.2011 21.12.2012. Lausunnossa esitetty Eteläottamon käyttömäärä 300 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna on hakijan mukaan perusteltu, mutta hakija on esittänyt vuorokausitason ottomääräksi enintään 500 m 3 /d. Koepumppauksen aikana pumpattiin jatkuvasti 500 m 3 /d eikä 500 m 3 /d lyhytkestoisena pumppauksena aiheuttaisi välittömiä häiriöitä pohjaveden laatuun tai antoisuuteen. Hakija on esittänyt Hangon kaupungin ympäristölautakunnan 2) lausunnossa vaaditusta vedenoton enimmäisottomäärän laskemisesta päiväkohtaisena keskiarvona, että Eteläottamon enimmäisottomäärä olisi 300 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. 8 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Oy ViskoTeepak Ab:lle luvan ottaa pohjavettä Krogarsin kylässä Hangon kaupungissa sijaitsevan keinosuolitehtaan toimintaa varten kiinteistöllä Typenmetsä II RN:o 1:322 Santalan kylässä Hangon kaupungissa sijaitsevalta Eteläottamolta (kaivoalue PF5) hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti kuitenkin siten kuin tässä päätöksessä on määrätty ja muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden 12.8.1991 antamaa pohjavedenottoa Alavedenottamosta ja Ylävedenottamosta koskevaa päätöstä nro 56/1991/1. Lupamääräykset Tässä päätöksessä annetut lupamääräykset korvaavat Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 56/1991/1 lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupa on voimassa toistaiseksi. 1. Eteläottamosta saadaan ottaa pohjavettä enintään 300 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna ja vuorokausikeskiarvona laskettuna enintään 500 m 3 /d. Alavedenottamosta, Ylävedenottamosta ja Eteläottamosta saadaan ottaa pohjavettä vuosikeskiarvona laskettuna yhteensä enintään 1 700 m 3 /d ja vuorokausikeskiarvona laskettuna yhteensä enintään 2 200 m 3 /d. 2. Vedenottamoita on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. 3. Vedenottamot on varustettava luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. 4. Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 5. Luvan saajan on tarkkailtava veden ottamisen vaikutuksia vesioloihin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla.

9 Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailutulokset on tarkkailusuunnitelmassa esitetyin määräajoin toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle. 6. Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan haitallisia pohjavedenkorkeuden alenemista tai pohjaveden laadun muuttumista, on otettavan pohjaveden määrää pienennettävä siten, ettei haittoja enää ilmene. 7. Luvan saaja on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen. Mikäli vedenottamon käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, on luvan saajan, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 13 luvun 15 :n säädetyin toimenpitein. 8. Vedenottoon on ryhdyttävä vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa voidaan määrätä raukeamaan. 9. Eteläottamon käyttöönotosta on 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava aluehallintovirastolle sekä Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Käyttöveden hyvä laatu on ensisijaisen tärkeää hakijan harjoittaman elintarviketeollisuuden tuotteiden valmistuksessa. Alavedenottamon toisen siiviläkaivon suuri arseenipitoisuus estää käytännössä kaivon käytön. Vedenotto lähes kokonaan Ylävedenottamolta aiheuttaa riskin ottamon vedenlaadun huonontumiselle, koska vaarana on pohjaveden virtauksen osittainen kääntyminen kohti Ylävedenottamoa. Eteläottamon sijainti minimoi riskit vedenlaadulle ja -määrälle. Vuonna 2011 suoritetun koepumppauksen tulosten perusteella pohjaveden ottoluvaksi on myönnetty enintään 300 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna ja vuorokausikeskiarvona laskettuna enintään 500 m 3 /d. Alavedenottamosta, Ylävedenottamosta ja Eteläottamosta otettavan pohjaveden määrä ei suurene Länsi-Suomen vesioikeuden 12.8.1991 antaman päätöksen nro 56/1991/1 mukaisesta määrästä. Uuden vedenottamon vaikutusalueella ei ole yksityiskaivoja. Kun ottamoista otettavan veden yhteismäärä ei suurene, ei vedenotto Eteläottamosta vähennä Hangon kaupungin Tikan vedenottamosta saatavan veden mää-

Sovelletut säännökset rää, eikä se myöskään ennalta arvioiden heikennä sanotusta ottamosta saatavan veden laatua. Hanke ei vaikeuta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteuttamista. Hakija on vuokrannut Metsähallitukselta pohjavedenottoon ja vesijohtolinjaan tarvittavan yhteensä noin 0,13 ha:n suuruisen alueen kiinteistöllä Typenmetsä II RN:o 1:322 Santalan kylässä Hangon kaupungissa vuoden 2037 loppuun saakka. Pohjavedenotto Eteläottamosta ei lupamääräykset huomioon ottaen vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeinooloja. Vedenotto ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin kohta 1) sekä 2 ja 3 momentti ja 8 :n 1 ja 2 momentti sekä 4 luvun 6 Valmistelulupa Aluehallintovirasto toteaa valmisteluluvasta, että vesilain 3 luvun 16 :n 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä lupapäätöksessään oikeuttaa hakijan ryhtymään jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin. Vesilaki ei edellytä lupaa kaivon rakentamiseen tai muihin vedenottoon liittyviin valmisteleviin toimenpiteisiin. Tämän vuoksi Oy ViskoTeepak Ab:llä ei ole oikeudellista tarvetta valmisteluluvan saamiseksi. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 16 ja 17 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimuksen vedenottomääristä huomioon lupamääräyksestä 1 ilmenevällä tavalla, mutta myöntää hakijalle luvan veden ottamiseen Eteläottamolta vuorokausikeskiarvona laskettuna enintään määrään 500 m 3 /d. Aluehallintovirasto ottaa vaatimuksen ennakoimattoman vahingon korvaamisesta huomioon lupamääräyksestä 7 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto ottaa vaatimuksen pohjavedenoton tarkkailusta huomioon määräämällä lupamääräyksessä 5 luvan saajan tarkkailemaan veden ottamisen vaikutuksia vesioloihin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. 10

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto hylkää Hangon kaupungin ympäristölautakunnan 2) vaatimuksen 300 m 3 /d vedenottomäärän laskemisesta vuorokausikeskiarvona. Aluehallintovirasto toteaa Hangon kaupungin teknisen lautakunnan 3) lausunnosta, että lupamääräyksessä 1 on edellytetty, että Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 56/1991/1 mukainen vedenottomäärä ei kasva. Lupamääräyksessä 7 on määräys siltä varalta, että tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan haitallisia pohjavedenkorkeuden alenemista tai pohjaveden laadun muutoksia. Aluehallintovirasto ottaa lupamääräyksestä 5 ilmenevällä tavalla huomioon Eteläkärjen ympäristöterveyden 4) vaatimuksen tarkkailusuunnitelmassa luvan saajalle määrättävään velvoitteeseen ilmoittaa Hangon terveydensuojeluviranomaiselle pohjaveden tarkkailussa todetuista vedenlaatumuutoksista. Käsittelymaksu on 3 840 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan pohjaveden ottamista talousvedeksi vähintään 500 m 3 /d koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 840 euroa. 11 Päätös Oy ViskoTeepak Ab Jäljennös päätöksestä Hangon kaupunki Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hangon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-140-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hangon kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen ja esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.3.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.