SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2009 N:o 960 968 SISÄLLYS N:o Sivu 960 Laki kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain muuttamisesta... 4937 961 Laki vuorotteluvapaalain 25 :n muuttamisesta... 4939 962 Laki sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta... 4940 963 Valtioneuvoston asetus merkitykseltään vähäisestä teletoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta... 4941 964 Valtioneuvoston asetus työturvallisuussäännöksiä valmistelevasta neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta... 4942 965 Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2010 2012 myönnettävistä valtionavustuksista... 4943 966 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maanmittauslaitoksen maksuista vuosina 2010 ja 2011.. 4946 967 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vuoden 2010 työttömyysvakuutusmaksuista... 4950 968 Maa- ja metsätalousministeriön asetus satovahinkojen korvaamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 4951 N:o 960 Laki kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistötoimitusmaksusta 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun lain (558/1995) 7 :n 1 momentti, 12 :n 2 momentti ja 13 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 12 :n 2 momentti laissa 878/1996 ja 13 :n 2 momentti laissa 1434/2001, seuraavasti: 7 Kiinteistönmuodostamislain 271 ja 272 :ssä tarkoitetuista asiavirheen, menettelyvirheen ja kirjoitusvirheen korjaamisesta johtuvista toimenpiteistä ei määrätä kiinteistötoimitusmaksua. 12 Jos kiinteistötoimitusmaksua ei suoriteta määräaikana, erääntyneelle määrälle on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Lisäksi on korvattava erääntyneen maksun perimisestä aiheutuvat kulut. Perintäkulujen korvaamisessa ja perimisessä noudatetaan, mitä saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999) säädetään. Mainitun lain 5 7, 10, 10 a 10 c ja 12 14 :n säännöksiä kuluttajasaatavasta noudatetaan silloinkin, kun maksuvelvollinen ei ole yksityishenkilö. 13 Kiinteistötoimitusmaksusta on voimassa, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta HE 163/2009 MmVM 8/2009 EV 139/2009 138 2009
4938 N:o 960 annetussa laissa (706/2007) säädetään. Laissa tarkoitettu perustevalitus tehdään hallintooikeuteen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tällä lailla kumotaan kiinteistötoimitusmaksusta annetun valtioneuvoston asetuksen (1560/2001) 7, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 62/2009. Ennen tämän lain voimaantuloa erääntyneen kiinteistötoimitusmaksun perimisestä aiheutuviin kuluihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
4939 N:o 961 Laki vuorotteluvapaalain 25 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun vuorotteluvapaalain (1305/2002) 25, sellaisena kuin se on laissa 1127/2007, seuraavasti: 25 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Työministeri Anni Sinnemäki HE 130/2009 TyVM 8/2009 EV 168/2009
4940 N:o 962 Laki sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 10 a :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1342/2006, seuraavasti: 9 luku Vanhempainpäivärahat 10a Isäkuukausi Jos isälle maksetaan lapsen hoitoon osallistumisen perusteella vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa yhdenjaksoisesti vähintään vanhempainrahakauden viimeisiltä 12 arkipäivältä välittömästi äitiysrahakauden jälkeen tai 12 vanhempainrahapäivältä 1 momentin perusteella siirrettynä, isällä on oikeus isyysrahaan enintään 24 arkipäivän pituiselta yhdenjaksoiselta kaudelta välittömästi hänen pitämänsä vanhempainrahakauden päätyttyä (isäkuukausi). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Lakia sovelletaan vanhempainpäivärahaan, kun ensimmäinen saman lapsen perusteella maksettava vanhempainpäivärahapäivä on lain tultua voimaan. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 131/2009 StVM 37/2009 EV 161/2009
4941 N:o 963 Valtioneuvoston asetus merkitykseltään vähäisestä teletoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, muutetaan merkitykseltään vähäisestä teletoiminnasta 3 päivänä heinäkuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (675/2003) 1 seuraavasti: 1 Merkitykseltään vähäinen teletoiminta Teleyrityksen harjoittamaa yleistä teletoimintaa on pidettävä merkitykseltään vähäisenä, jos teleyrityksen Suomessa harjoittaman teletoiminnan liikevaihto on alle 300 000 euroa vuodessa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2009 Viestintäministeri Suvi Lindén Neuvotteleva virkamies Maaret Suomi
4942 N:o 964 Valtioneuvoston asetus työturvallisuussäännöksiä valmistelevasta neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, muutetaan 4 päivänä joulukuuta 2003 työturvallisuussäännöksiä valmistelevasta neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1048/2003) 2 seuraavasti: 2 Tehtävät Työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) valmistella työturvallisuuslain (738/ 2002) nojalla annettavia ja muita työturvallisuuteen liittyviä asetuksia; 2) seurata ja edistää alansa eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä; 3) seurata työturvallisuutta koskevaa tutkimusta 4) antaa työturvallisuuteen liittyvästä muusta säädösvalmistelusta ja muista sen toimialaan kuuluvista asioista lausuntoja; 5) hoitaa muut sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelukunnalle antamat valmistelutehtävät. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1994 annettu valtioneuvoston päätös kemian työsuojeluneuvottelukunnasta (1214/ 1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio
4943 N:o 965 Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2010 2012 myönnettävistä valtionavustuksista Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Soveltamisala Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää avustusta uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Tämän asetuksen nojalla ei myönnetä avustusta, jos avustuksensaajalle on myönnetty samaan tarkoitukseen avustusta muun lain tai asetuksen nojalla. 2 Tavoitteet Avustuksen tavoitteena on käynnistää ja aikaistaa uusien asuntoalueiden rakentamista kasvukeskusalueille. Lisäksi tavoitteena on, että avustus edistää kuntien välistä yhteistyötä, avustettavat asuntoalueet eheyttävät yhdyskuntarakennetta ja alueille rakennetaan kohtuuhintaista ja energiatehokasta asuntotuotantoa. 3 Avustusten myöntämisvaltuus Avustusta voidaan myöntää valtion talousarviossa vuosille 2010 2012 vahvistetun myöntämisvaltuuden rajoissa. 4 Avustuksen saajat Avustusta voidaan myöntää seuraaville kunnille: 1) pääkaupunkiseutu lähialueineen, johon kuuluvat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Riihimäki, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti; 2) Tampereen seutu, johon kuuluvat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi; 3) Turun seutu, johon kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku;
4944 N:o 965 4) Jyväskylän seutu, johon kuuluvat Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen; 5) Kuopion seutu, johon kuuluvat Karttula, Kuopio, Maaninka ja Siilinjärvi; 6) Oulun seutu, johon kuuluvat Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä; 7) Lahden seutu, johon kuuluvat Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila; 8) Joensuun seutu, johon kuuluvat Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi; 9) Seinäjoen seutu, johon kuuluvat Ilmajoki, Lapua ja Seinäjoki. 5 Avustuksen kohde Avustusta voidaan myöntää: 1) asuntoalueella tarvittavien ja sinne johtavien katujen sekä muiden liikenneväylien rakentamiseen; ja 2) asuntoalueen ja siihen välittömästi liittyvien puistojen rakentamiseen. 6 Valtionapuviranomainen Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 7 Avustuksen suuruus Avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kustannuksista. 8 Myöntämisen edellytykset Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on: 1) että asuntoalueelle on laadittu asemakaavaehdotus, joka on asetettu julkisesti nähtäville; 2) että hankkeen kustannukset ovat kohtuulliset; sekä 3) että avustuksen saaja esittää selvityksen siitä, miten avustus nopeuttaa uuden asuntoalueen rakentamista. Avustuksia myönnettäessä etusijalle asetetaan hankkeet, jotka nopeuttavat uusien asuntoalueiden käyttöönottoa suurimman tonttivajauksen alueilla. 9 Toteutusasiakirja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja kunta, jolle avustus myönnetään, tekevät ennen avustuksen myöntämistä toteutusasiakirjan siitä, miten asuntotuotantoa kunnassa lisätään. 10 Avustuspäätöksen peruuttaminen Avustuksen saajan on viipymättä ilmoitettava Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle, jos käy ilmi, että hanketta ei voida toteuttaa suunnitellussa ajassa. Rahoitus- ja kehittämiskeskus voi tällöin peruuttaa avustuspäätöksen osittain tai kokonaan. 11 Avustuksen maksaminen Avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että alueella on voimassa asemakaava. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus maksaa avustuksen hankkeen edistymisen ja avustuksen saajalle syntyneiden kustannusten ajoittumisen mukaan. Vuosittainen avustus voidaan jakaa enintään kolmeen erään, joista viimeisen osuus on oltava vähintään 20 prosenttia myönnetystä avustuksesta. Avustuksen maksamista varten tarvittava selvitys on esitettävä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle avustuspäätöksessä asetetussa määräajassa, kuitenkin viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä.
N:o 965 4945 12 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tätä asetusta ei sovelleta hankkeisiin, joille on myönnetty avustusta tai annettu ehdollinen ennakkopäätös avustuksen myöntämisestä uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005 2009 myönnettävistä valtionavustuksista annetun asetuksen (1279/2004) nojalla. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2009 Asuntoministeri Jan Vapaavuori Hallitussihteeri Anu Gentz 2 /138
4946 N:o 966 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maanmittauslaitoksen maksuista vuosina 2010 ja 2011 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään maanmittauslaitoksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista sekä julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä kiinteistä maksuista. Tätä asetusta ei sovelleta niihin maanmittauslaitoksen suoritteisiin, joista perittävistä maksuista säädetään kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995), kiinteistörekisterilain (392/1985) tai kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain (453/2002) nojalla. 2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :ssä tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista peritään keskimääräiseen omakustannusarvoon perustuva kiinteä maksu tämän asetuksen liitteen mukaisesti, ovat: 1) asemakaavan pohjakartan hyväksyminen; 2) kylän nimen muuttaminen; 3) rekisteriyksikön nimen muuttaminen; 4) kiinteistön laadun muuttaminen; 5) kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977), jäljempänä lunastuslaki, 72 c :ssä tarkoitettu erityisen oikeuden siirtäminen ja kiinteistörekisteriin merkitseminen; sekä 6) lunastuslain 76 :ssä tarkoitettu lunastuksen hakijan vaihtaminen silloin, kun hakemus on tehty lunastustoimituksen lopettamisen jälkeen ennen lunastuksen lopettamista. Maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista maksu määrätään suoritteen tuottamiseen käytettävän työajan perusteella, ovat: Suorite 1) kyläjaotuksen muuttaminen; 2) kiinteistörekisterilain 2 b :n 1 momentissa tarkoitettu päätös yhteisten alueiden yhdistämisestä; 3) lunastusluvan antaminen lunastuslain 5 :n 2 momentin nojalla; 4) lunastuslain 59 :n 1 momentissa tarkoitetun ennakkohaltuunottoluvan antaminen erillisenä; Työajan hinta, euroa/tunti 58 69 69 69
N:o 966 4947 5) lunastuslain 72 d :ssä tarkoitetun lakkauttamisen merkitseminen kiinteistörekisteriin; 6) lunastuslain 72 d :ssä tarkoitetun erityisen oikeuden käyttötarkoituksen muuttaminen ja kiinteistörekisteriin merkitseminen; sekä 7) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 91 h :ssä tarkoitetun lausunnon antaminen 69 69 78 Edellä 2 momentin 3, 4 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hakijalta peritään lisäksi ne kustannukset, jotka aiheutuvat asianosaisten kuulemisesta ja päätöksen tiedoksiannosta alueen omistajille ja oikeuden haltijoille. 3 Maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet Kiinteistörekisterin pitäjän omasta aloitteestaan tekemästä päätöksestä, joka koskee 2 :n 1 momentin 2 4 kohdassa taikka 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua suoritetta, ei peritä maksua. Kiinteistörekisterilain 2 a :ssä tarkoitetun kiinteistörekisteriin merkitsemisen kiinteistörekisterin pitäjä tekee maksutta. Kiinteistörekisterin pitäjän päätös kiinteistön laadun muuttamisesta tilaksi tai tontiksi tehdään maksutta silloin, kun asia on tullut vireille kirjaamisviranomaisen aloitteesta. 4 Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet Maksullisia suoritteita, jotka maanmittauslaitos hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) kiintopisteaineistot; 2) ilmakuva-aineistot ja niiden julkaisuluvat; 3) maastokartta-aineistot ja kartastot sekä niiden käyttöoikeuksien luovutukset; 4) paikkatietojen yhteiskäytön palvelut; 5) ohjelmistot ja niiden käyttöoikeudet; 6) kiinteistöjen kauppahintarekisteristä annettavat suoritteet; 7) koulutuspalvelut; 8) konsultointipalvelut ja selvitykset; 9) todistukset; 10) asiakirjojen ja muun aineiston lähettäminen ja postitus; 11) yhteisaluelain (758/1989) 10 :n 2 momentissa tarkoitettu järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen koolle kutsuminen ja muu järjestäminen; 12) tilauksesta suoritettavat toimialaan kuuluvat suoritteet, jotka ovat muita kuin 1 11 kohdassa mainittuja suoritteita; 13) maanmittauslaitoksen hallitsemien tilojen, kaluston ja välineiden tilapäinen käyttö; 14) julkaisut; sekä 15) muut edellä mainittuihin verrattavat suoritteet. 5 Muut omakustannusarvon mukaisesti hinnoiteltavat suoritteet Luovutettaessa kiintopisteaineistoa, ilmakuva-aineistoa, maastokartta-aineistoa, kiinteistöjen kauppahintarekisterin aineistoa ja niiden käyttöoikeuksia valtion viranomaiselle viranomaistehtävien hoitamista varten peritään maksu, joka vastaa aineiston irrottamisen ja luovuttamisen omakustannusarvoa. Jos edellä tarkoitettua aineistoa käytetään myös muuhun tarkoitukseen kuin viranomaistehtävien hoitamiseen, peritään maksu 4 :n mukaisesti liiketaloudellisin perustein. 6 Julkisuuslakiin perustuvat suoritteet Tiedon esille hakemisesta ja tiedon antamisesta jäljennöksenä tai tulosteena perittävistä maksuista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :ssä.
4948 N:o 966 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2011. Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen
N:o 966 4949 Liite MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKISOIKEUDELLISTEN SUORITTEIDEN KIINTEÄT MAKSUT 1. Asemakaavan pohjakartan hyväksyminen Asemakaavan pohjakartan hyväksyminen: 400 euron perusmaksu lisättynä 30 eurolla jokaiselta 10 hehtaarilta tai sen osalta ja 60 euroa jokaiselta 500 hehtaaria ylittävältä 200 hehtaarilta tai sen osalta. Ranta-asemakaavan pohjakartan hyväksyminen: kuten edellä, mutta perusmaksu on 250 euroa. Täydennyskartoituksen hyväksyminen pohjakartaksi: edellä mainitulla tavalla määrätty maksu vähennettynä 25 %:lla. 2. Kylän nimen muuttaminen Kylän nimen muuttaminen: 132 euroa. Lisämaksu jokaisesta muusta kylästä, jonka nimi muutetaan samalla päätöksellä: 37 euroa. 3. Rekisteriyksikön nimen muuttaminen Kiinteistön tai muun rekisteriyksikön nimen muuttaminen: 75 euroa. Lisämaksu jokaisesta muusta rekisteriyksiköstä, jonka nimi muutetaan samalla päätöksellä: 19 euroa. 4. Kiinteistön laadun muuttaminen Kiinteistön laadun muuttaminen: 75 euroa. Lisämaksu jokaisesta muusta kiinteistöstä, jonka laatu muutetaan samalla päätöksellä: 19 euroa. 5. Erityisen oikeuden siirtäminen ja kiinteistörekisteriin merkitseminen Erityisen oikeuden siirtäminen: 240 euroa päätökseltä. Päätöksen merkitseminen kiinteistörekisteriin: 48 euroa jokaista kiinteistörekisterin käyttöoikeusyksikköä kohti. 6. Lunastuksen hakijan vaihtaminen Lunastuksen hakijan vaihtaminen: 110 euroa.
4950 N:o 967 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vuoden 2010 työttömyysvakuutusmaksuista Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta 24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (555/1998) 14 :n 2 momentin, 16 :n ja 18 :n 4 ja 5 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä ovat 18 :n 4 ja 5 momentti laissa 1352/2007: 1 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,40 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että se on 0,75 prosenttia palkasta palkkasumman 1 846 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia palkasta. 2 Työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetusta yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,15 prosenttia osaomistajalle maksettujen työpalkkojen määrästä. 3 Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien ennakkoperintälain (1118/1996) 13 :ssä tarkoitettujen palkkojen määrästä palkkasumman 1 846 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,90 prosenttia. 4 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa vuoden 2010 loppuun. Asetusta sovelletaan vuodelta 2010 maksettaviin työttömyysvakuutusmaksuihin. Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Ylitarkastaja Anneli Sollo
4951 N:o 968 Maa- ja metsätalousministeriön asetus satovahinkojen korvaamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 20 päivänä toukokuuta 2008 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (331/2008) 3 :n 1 momentin 2 ja 5 kohta, 4, 6 :n 3 momentti ja 7 :n 1 momentti sekä lisätään 3 :n 1 momenttiin uusi 9 13 kohta seuraavasti: 3 Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa Satovahinkolain 4 :n 4 momentissa korvauksen maksamisen edellytykseksi säädetyllä paikkakunnan tavanomaisella viljelytavalla tarkoitetaan sitä, että: 2) kylvö tai istutus tehdään niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto; 5) kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla ja hukkakauran saastuttamalla peruslohkolla on huolehdittu hukkakauran torjunnasta joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen mahdollisesti antamaa hukkakauran torjuntaohjetta tai torjuntasuunnitelmaa noudattaen; 9) herukkapensaiden kasvutiheyden on oltava vähintään 2200 pensasta hehtaarilla; 10) herukan asianmukainen hoitoleikkaus on suoritettu vähintään kolmen vuoden välein; 11) lohkolla on käytetty sille soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita; 12) satovahinkoasetuksen 3 :n 16 22 kohdassa tarkoitettujen kasvien ja tarhaherneen viljelyssä on tarvittaessa suoritettu asianmukainen keinokastelu ja hallantorjunta; 13) kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. 4 Herukan ikävaatimukset Satovahinkokorvausta voidaan maksaa musta- ja viherherukalle aiheutuneesta vahingosta toisena istutusvuoden jälkeisenä kasvuvuotena. Puna- ja valkoherukalle aiheutuneesta vahingosta satovahinkokorvausta voidaan maksaa kolmantena istutusvuoden jälkeisenä kasvuvuotena. Jos herukkakasvusto on uudistettu alasleikkaamalla, satovahinkokorvausta ei makseta tälle alasleikkausvuotena eikä sitä seuraavana
4952 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 968 vuonna aiheutuneesta vahingosta tai, jos alasleikkaus on tehty syksyllä, leikkaamista seuraavina kahtena vuotena aiheutuneesta vahingosta. Jos herukkakasvustoa ei ole uudistettu alasleikkaamalla, satovahinkokorvausta ei makseta yli 15-vuotiaalle herukalle aiheutuneesta vahingosta. Yli 20-vuotiaalle herukalle aiheutuneesta vahingosta satovahinkokorvausta ei makseta, vaikka herukkakasvusto olisi uudistettu alasleikkaamalla. 6 Satovahinkojen arviointi Jos samalla kasvulohkolla on tapahtunut sekä satovahinko että muu sadon määrään tai laatuun vaikuttava vahinko, satovahinkoa arvioitaessa ei oteta huomioon tätä muuta vahinkoa. 7 Arviointimaksut ja korvaukset Satovahinkojen viljelmäkohtaisesta arvioinnista kunta voi periä satovahinkokorvauksen hakijalta maksun, jonka suuruus on enintään 20 euroa arviointikerralta ja tämän lisäksi enintään kaksi euroa kultakin alueen alkavalta hehtaarilta. Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä joulukuuta 2009. Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 960 968, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904