1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8

Samankaltaiset tiedostot
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

EPIONEN Kemia EPIONEN Kemia 2015

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

Lukion kemian OPS 2016

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Kemia. Fritz Haber. Carl Bosch. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin valmistus Tutkii luontoa, sen rakenteita

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

Kemia. Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

Lukion kemian OPS 2016

Ionisidos ja ionihila:

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Lukion kemian OPS 2016

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

Lämpö- eli termokemiaa

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Alikuoret eli orbitaalit

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

Seoksen pitoisuuslaskuja

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KE2 Kemian mikromaailma

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

Kemian opiskelun avuksi

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kemia. Opetuksen tavoitteet

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Kemiallinen reaktio

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2019

Veden ja glukoosin mallinnus

Reaktiolämpö KINEETTINEN ENERGIA POTENTIAALI- ENERGIA

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017

Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

MAOL & LUMA - Kemian LOPS2016 tilaisuus

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Vesimolekyylien kiehtova maailma

Lukuvuosi Luonnontiede- ja matematiikkaluokka

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

KEMIA VUOSILUOKAT 7-9

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7

Erilaisia entalpian muutoksia

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

Jos kahdella aineella on eri sidosrakenne, mutta sama molekyylikaava, kutsutaan niitä isomeereiksi.

Atomi. Aineen perusyksikkö

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä

TVT:n käyttö kemian opetuksessa

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Huom! Käytetyt oppikirjat, joissa valmiit vastaukset, eivät kelpaa kurssikirjoiksi! Kirjan oltava kokonaan puhdas heti kurssin alussa.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

OPISKELIJAN MUISTILISTA

RISTIINAN LUKIO Lv OPPIKIRJALUETTELO

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

MAISTERIVAIHEEN UUDET OPINTOSUUNNAT

VirtuaaliKemia. Lahden Teho-Opetus Oy

Isomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.

Transkriptio:

I Aineet ympärillämme 1 Kemia on 1x75 min tai 1-12 R1-R3 Kemia 1 kurssiin tutustumisen voi aloittaa Pohditehtävällä, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmissä yhden tehtävistä R1-R3 (tietokoneet). Oheismateriaali: luku 20 Kemian merkitys. PowerPoint 1: Kemian mallit ja perusosaset Muistatko? Testi luku1 Anna luku 2 uutena läksynä. 2 1 x 75 min tai 1 x 75 min tai 3 Maailmankaikkeus 1 x 75 min tai 4 Maapallon aineet 1 x 75 min tai 5 Elämän alkuaineet 1 x 75 min tai 13-20 T1-T3 Tutkielman palautus voi olla kurssin lopussa Työ 1 - Työ 3 Työn 1 kokonaan ja Töiden 2-3 suunnittelun voi antaa opiskelijalle ennakkotehtäväksi kotona. Sähköisessä lisämateriaalissa R4-R6 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun 23-31 Työ 4 R7 - R8 32-36 R9 - R11 PowerPoint 2: Seosten erotusmenetelmät, pitoisuuden laskeminen ja olomuodot Video 2.1: Erotusmenetelmät Video 2.2: liuokset. Esimerkki Luku 18 Kokeellista työskentelyä tutustu ja läksyksi. Työturvallisuustesti (ks. s. 141-144) Työ 2 ja Työ 3 (ks. s. 145) Työ 2 Työ 3 R4-R6 (tietokoneet) Tiedonhankintatehtävät (tietokoneet) Työ 4 (tai demonstraatio) PowerPoint 4: Malmista metalliksi PowerPoint 5: Elämän alkuaineet R9-R10 (tietokoneet) Visuaalinen kertaus 1 Itsenäinen Kertauskysymykset sarja 1 (sähköinen) Kertaustesti jakso I (monivalinta)

II Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä 6 Atomi 1 x 75 min tai 1-37 - 46 R12 - R14 Sopii opiskeltavaksi käänteisesti PowerPoint 6: Atomi Video 6: massaspektrometri Jos luku on opiskeltu käänteisesti, tunti aloitetaan Pohdi, Osaatko? ja esimerkkien kautta R12-R14 (tietokoneet) Tuntiin voidaan sisällyttää myös luvun 7 kappale Atomin virittyminen sekä R16 7 Elektronirakenne 1 x 75 tai 1-8 Jaksollinen järjestelmä 1 x 75 min tai 5Demonstraatio 47-5 1 R15 - R17 Työ 5 (soveltuu demonstraatioksi) Työ 6 Sähköisessä lisämateriaalissa T5* 52-55 T6 Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Demonstraatio tai Video 7.1: Värilliset suolat Työ 5 (demonstraatio) ja R16 PowerPoint 7: Valo Luminesenssi, Työ 6 ja R15 Video 7.2: AAS ja R17 Atomin virittyminen ja T5* voidaan käsitellä syventävänä tietona (toimii siltana LK2-kurssille) Muistatko? Testi luku8 PowerPoint 8: Jaksollinen järjestelmä T6 (tutkielman harjoittelu, ks. s. 140) 9 Jaksolliset ominaisuudet 1 x 75 min tai 56-65 Työ 7 Sopii myös kotitehtäväksi Työ 8 Sopii myös tiedonhankintatehtäväksi PowerPoint 9: Jaksolliset ominaisuudet Työ 7 (ks. s. 144) Työ 8 Visuaalinen kertaus 2 Itsenäinen Kertauskysymykset sarja 2 (sähköinen) Kertaustesti jaksoii (monivalinta)

III Vahvat sidokset 10 Ionisidos 1-2 x 75 min tai 66-75 R18 - R20 sopivat myös yksilötehtäviksi Työ 9 (soveltuu demonstraatioksi tai vierailutyöksi) PowerPoint 10: Ionisidos Video10: Natriumin palaminen Animaatio: Esimerkki 6 R18-R20 (kotitehtävänä) Työ 9 11 Metallisidos 1 x 75 min tai 12 Kovalenttinen sidos 1 x 75 min tai 76-80 R21 - R22 Työ 10 - Työ 12 81-91 R23 - R24 Soveltuvat myös tutkimustehtäviksi Työ 13 PowerPoint 11: Metallisidos Työ 10 Työ 11 Työ 12 ja Video 11: Metallien reaktiivisuus Työt voidaan tehdä ensin ja teoria käsitellä vasta sen jälkeen. PowerPoint 12: Atomeista molekyyleiksi R23-R24 (tietokoneet) Työ 13 (molekyylimallit ja tietokoneet: mallitusohjelma) Video 13: Kolmiulotteiset molekyylit 13 Vahvojen sidosten ominaisuudet 1 x 75 min tai Demonstraatio 92-102 R25 - R26 Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Sopii opetettavaksi käänteisesti Opettajajohtoisesti: PowerPoint13: Vahvat sidokset R25-R26 Opiskelijajohtoisesti: R25-R26 ja PowerPoint13 itsenäisesti Video 13.1: Kidevedellinen kuparisulfaatti Video 13.2: Kiteiden kasvatus Visuaalinen kertaus itsenäinen Kertauskysymykset sarja 3 (sähköinen) Kertaustesti jakso III (monivalinta)

IV Heikot sidokset 14 Molekyylien väliset sidokset 1 x 75 min tai 103-110 Muistatko? Testi 14 PowerPoint 14: Molekyylien väliset sidokset Video 14: dipoli-dipolisidos 15 Heikkojen sidosten ominaisuudet 1 x 75 min tai 111 119 Työ 14 Työ 15 PowerPoint 15: Heikkojen sidosten ominaisuudet Työ 14 Työ 15 (työt voidaan myös yhdistää ja tehdä yhteistoiminnallisesti ryhmäkoon mukaan) 16 Veden erityisominaisuudet 1 x 75 min tai 120 129 Työ 16 Työ 17 PowerPoint 16: veden erityisominaisuudet Video 16: jodin liukeneminen Työ 16 (soveltuu demonstraatioksi) Työ 17 (soveltuu biologian kanssa yhteistyöhön) Visuaalinen kertaus 4 itsenäinen Kertauskysymykset sarja 4 (sähköinen) Kertaustesti jakso IV (monivalinta) V Kemian työkalut 17 Kysymykset tiedonhankinnassa 18 Kokeellista työskentelyä 19 Kemikaalien hyödyt ja haitat 20 Kemian merkitys Soveltuu opiskeltavaksi osana muita lukuja Soveltuu itsenäiseen opiskeluun Soveltuu työkaluksi ilmiöpohjaisessa opiskelussa Jakson V luvut tai niiden osat soveltuvat oheislukemistoksi tai tukimateriaaliksi muiden jaksojen lukujen yhteyteen

Kemia 2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa Luku Kemia 2 sisältö Ajankäyttö Tehtävät ja kokeellinen I Kemian perusteet 1 Orgaaninen kemia 1x75 min tai 1 x 45 T1-T3 (pienryhmätyöskentelynä kotona, tulokset kootaan oppimisalustalle) R1-R2 tuntityöskentelynä( tietokoneet) 2 Ainemäärä ja moolin massa 1 x 75 min tai 1-13 3 Konsentraatio ja liuosten valmistaminen 1 x 75 min tai 14-17 Työ 1 4 Kemian analyysimenetelmät 1-2 x 75 min tai 5 Kemiallinen sidos uudelleen 1 x 75 min tai 18 26 Työ 2 - Työ 4 (myös yhteistoiminnallisesti) Erotusmenetelmät (rikaste) sopii myös itsenäiseen opiskeluun tai käänteisesti opetettavaksi Kvalitatiivinen analyysi voidaan käsitellä myös luvun 16 yhteydessä 27 34 ks. LK1 luku 7 Elektronirakenne R3 R4 Visuaalinen kertaus 1 Itsenäinen Kertauskysymykset sarja 1 (sähköinen) II Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä 6 Tyydyttyneet hiilivedyt 1 x 75 min tai 7 Haloalkaanit 1 x 75 tai 8 Tyydyttymättömät yhdisteet 1-2 x 75 min tai 35-44 R5 R6 (ennakkotehtäviksi, jos Raakaöljy ja Alkaanit polttoaineina opetetaan käänteisesti) Työ 5 (voidaan yhdistää työhön 13) Työ 6 (soveltuu demonstraatioksi) 45-5 1 R7 Työ 7 Työ 8 (soveltuu demonstraatioksi) 52-61 Työ 9 (voidaan siirtää lukuun 14) Työ 10 Työ 11 (soveltuvat demonstraatioksi) Työ 12 9 Konjugoidut yhdisteet 1 x 75 min tai 62-68 Rikasteet: polyeenit, polyfenolit, polyaromaattiset hiilivedyt, bisfenoli A ja parabeenit Visuaalinen kertaus 2 Itsenäinen Kertauskysymykset sarja 2 (sähköinen)

Kemia 2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa Luku Kemia 2 sisältö Ajankäyttö Tehtävä ja kokeelline suoritusvihjeitä III Orgaaniset happi- ja typpiyhdisteet 10 Orgaaniset happiyhdisteet 1-2 x 75 min tai 11 Karbonyyliyhdisteet 1 x 75 min tai 12 Orgaaniset happiyhdisteet 1 x 75 min tai 69-77 Työ 13 (voidaan yhdistää työhän 5) Työ 14 Työ 15 78-81 Työ 16 Työ 17 84 91 Th Voidaan opiskella myös itsenäisesti tai käänteisesti Rikasteet: Alkaloidit ja Typpi lääkeainemolekyyleissä Visuaalinen kertaus 3 itsenäinen Kertauskysymykset sarja 3 (sähköinen) IV Orgaanisten yhdisteiden kolmiulotteinen rakenne 13 Rakenneisomeria 1 x 75 min tai 14 Stereoisomeria 1 x 75 min tai 15 Biomolekyylit 1 x 75 min tai 16 Aineen rakenne 1 x 75 min tai 92-100 Th 101 108 Työ 18 Työ 19 Työ 20 Työ 21 Työ 22 Työ 23 Työt soveltuvat myös ilmiöpohjaisen opiskelun materiaaliksi 109-114 Työ 24 Työ 25 (itsenäinen tai ryhmätyö) Työ 26 (itsenäinen) Työ 27 (itsenäinen) Visuaalinen kertaus 4 itsenäinen Kertauskysymykset sarja 4 (sähköinen)