Ympäristöterveyden osasto Terveysturvallisuusosasto, Asiantuntijamikrobiologian yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2016 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta perustuu talousvesiasetuksen (1352/2015) edellyttämään viranomaisvalvontaan. Talousvesiasetusta muutettiin syksyllä 2017 ja asetuksen muutos (683/2017) tuli voimaan 27.10.2017. Asetuksen muutoksella saatettiin kansallisesti voimaan muutokset, joita ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun neuvoston direktiivin 98/83/EY liitteiden muuttamisesta on komission direktiivillä (EU) 2015/1787 säädetty. Asetuksen muutoksella säädetään mm. riskinhallintatoimenpiteistä, tarkennetaan säännöksiä kiinteistöjen vesilaitteistojen vaikutuksen huomioon ottamisesta ja muutetaan kemiallisten menetelmien suorituskykyä kuvaavia vaatimuksia. Vuonna 2017 Suomessa oli 154 suurta, juomavesidirektiivin raportointikriteerit täyttävää vedenjakelualuetta, jotka toimittivat talousvettä noin 4,4 miljoonalle käyttäjälle. Raportoivien vedenjakelualueiden määrä on pysynyt samana jo usean vuoden ajan. Eniten raportoivia vedenjakelualueita oli Etelä-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastojen alueilla, joissa molemmissa oli 39 vedenjakelualuetta. Myös talousveden käyttäjien määrä oli pysytellyt samalla tasolla edellisvuosiin verrattuna ja vastasi noin 80 % väestöstä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän vesihuolto oli suurin talousveden toimittaja vastaten Helsingin, Espoon ja Vantaan vesihuollosta. Talousvedestä 44 % valmistettiin pohjavedestä, 37 % pintavedestä ja loput sadetuksen, allas-, ranta- tai kaivoimeytyksen avulla tuotetusta tekopohjavedestä. Pohjaveden osuus oli noussut yhden prosenttiyksikön verran edellisen vuoden tilanteesta ja pintaveden osuus vastaavasti vähentynyt. Tekopohjaveden osuus oli säilynyt samana. Seitsemän vedenjakelualueen talousvedestä yli puolet toimitettiin elintarviketeollisuuden käyttöön. 154 raportoivaa vedenjakelualuetta, joilla oli 4,4 miljoonaa talousveden käyttäjää Talousveden tuotantoon käytetystä raakavedestä - 44 % pohjavettä - 37 % pintavettä - 19 % tekopohjavettä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Neulaniementie 4, Kuopio, PL/PB/P.O. Box 95, FI-70701 Kuopio, Finland puh/tel +358 29 524 6000
2/7 Talousveden laadun valvonta Talousveden laatua tutkittiin yhteensä yli 113 500 valvontatutkimuksen avulla, mikä on peräti 5 000 tutkimusta enemmän kuin vuonna 2015. Talousveden laadulle asetettujen vaatimusten täyttymistä seurattiin 63 500 tutkimuksella ja laatutavoitteiden täyttymistä runsaalla 50 000 tutkimuksella. Eniten tutkittiin yksittäisten torjunta-aineiden esiintymistä talousvedessä. Torjunta-ainetutkimuksia tehtiin runsas 47 000, mikä on yli 6 000 tutkimusta enemmän kuin vuonna 2015. Torjunta-aineita koskevien tutkimusten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Talousvesiraportointiin on valittu neljätoista yksittäistä torjuntaainetta, joiden kaikki tulokset raportoitiin. Nämä aineet ovat sellaisia, joita voidaan joskus tavata talousvedessä. Muiden yksittäisten torjunta-aineiden osalta raportoitiin ainoastaan talousvedessä havaitut pitoisuudet. Yhteensä yli 113 500 valvontatutkimusta, joista - 63 500 tutkimuksella selvitettiin laatuvaatimusten täyttymistä - 50 000 tutkimuksella selvitettiin laatusuositusten täyttymistä Näytteenoton puutteet Vaikka viranomaisvalvonta oli suurelta osin talousvesiasetuksen (1352/2015) vaatimusten mukaista, se ei toteutuneiden näytemäärien perusteella ollut kuitenkaan riittävää kaikilla vedenjakelualueilla. Joko yksittäisen tai useamman muuttujan näytteenottoon liittyviä puutteita oli yhteensä 27 vedenjakelualueen viranomaisvalvonnassa (Kuva 1). Näytepuutteellisten vedenjakelualueiden määrä oli säilynyt samana vuoteen 2016 verrattuna. Suurin osa vedenjakelualueiden näytteenoton puutteista liittyi yhden muuttujan viranomaisvalvontaan. Eniten näytteenoton puutteita oli laitokselta lähtevän veden nitriitin viranomaisvalvonnassa. Nitriittitutkimuksiin liittyviä näytepuutteita esiintyi 9 vedenjakelualueella, kun vuonna 2016 puutteita oli ollut 15 vedenjakelualueella. Tilanne oli parantunut, mutta ei vielä kuitenkaan vastannut täysin asetuksen vaatimuksia. Talousvesiasetuksen mukaan nitriittipitoisuus on määritettävä käyttäjän hanasta otetun näytteen lisäksi myös laitokselta lähtevästä vedestä, jota koskeva nitriitin enimmäispitoisuus on 0,10 mg/l. Seuraavaksi eniten näytteenoton puutteita oli Clostridiumin pefringensin, bentso(a)pyreenin ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen viranomaisvalvonnassa. Näillä muuttujilla näytepuutteita esiintyi viiden vedenjakelualueen viranomaisvalvonnassa.
3/7 Kuva 1. Näytepuutteellisten vedenjakelualueiden määrä. Riskinhallinta Terveydensuojelulain (763/1994) 20 edellyttää, että talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnan ja talousveden laadun valvonnan on perustuttava veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin ja hallintaan. Tämä lain pykälä tuli voimaan samaan aikaan talousvesiasetuksen muutoksen kanssa 27.10.2017. Riskien arviointi ja hallinta perustuu WHO:n esittämään Water Safety Plan -periaatteeseen (WSP). WSP edellyttää, että talousveden laatua uhkaavat vaarat tunnistetaan systemaattisesti koko vedentuotantoketjussa, vaaroista aiheutuvat riskit arvioidaan, vaaratekijöiden esiintymistä seurataan mieluiten reaaliaikaisin menetelmin ja vaaratekijöiden aiheuttama riski pyritään minimoimaan vedentuotantoketjun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Riskien arviointia ja hallintaa varten on kansallisella tasolla kehitetty verkkopohjainen WSP-ohjelmistotyökalu. Tämän ohjelmistotyökalun käyttö on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa, sillä se sisältää kaikki riskinhallintaa varten tarvittavat elementit. Vuonna 2016 riskinhallinta oli toteutettu 136 vedenjakelualueella ja näistä 71 vedenjakelualueella oli hyödynnetty WSP-ohjelmistotyökalua. Riskien arviointia ja hallintaa ei ollut vielä toteutettu 18 vedenjakelualueella. Talousveden laatu Talousvesi oli laadultaan erinomaista, sillä 99,98 % valvontatutkimustuloksista täytti talousveden laadulle asetetut vaatimukset. Laatuvaatimukseen nähden poikkeavia
4/7 tuloksia todettiin enterokokkien (1/825 tutkimusta), yhden yksittäisen torjunta-aineen (2,6- diklooribentsoamidi, BAM, CAS 2008-58-4) (1/47322 tutkimusta, joista BAM-tutkimuksia 294), nitriitin (1/2105 tutkimusta), nikkelin (1/600 tutkimusta), trihalometaanien (1/228 tutkimusta) ja laitokselta lähtevän veden nitriitin (8/853 tutkimusta) tutkimuksissa. Lähtevän veden nitriittipitoisuuteen liittyviä veden laadun puutteita esiintyi kolmella vedenjakelualueella. Muiden muuttujan kohdalla kyse oli yksittäisen vedenjakelualueen talousveden laadusta. Talousveden laadun puutteita koskevat vedenjakelualuekohtaiset tiedot löytyvät liitteestä 5. LAATUVAATIMUS Laatuvaatimuksen täyttyminen (%) Suurin tulos Kuinka monen vedenjakelualueen talousvedessä oli laadun puute Enterokokit 99,9 2 pmy/100 ml 1 Torjunta-aine (BAM) 99,998 0,11 µg/l 1 Nitriitti 99,95 0,52 mg/l 1 Nikkeli 99,8 46 µg/l 1 Trihalometaanit 99,6 130 μg/l 1 Nitriitti, lähtevä vesi 99,1 0,33 mg/l 3 Laskennallisten muuttujien arviointia oli selkeytetty vuonna 2016 Valviran verkkosivuilla julkaistussa talousvesiasetuksen (1352/2015) soveltamisohjeessa http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/talousvesi/talousvesiasetuksen_soveltamisohje. Ohjeessa on todettu, että jos laskennallinen muuttuja mitataan vedestä, enimmäispitoisuutena pidetään WHO:n terveysperusteista raja-arvoa, joka on akryyliamidille 0,50 μg/l, epikloorihydriinille 0,40 μg/l ja vinyylikloridille 0,30 μg/l. Aiempina vuosina akryyliamidin ja epikloorihydriinin laskennallisia pitoisuuksia ei ole ollut tarpeen määrittää, koska vedenjakelualueilla ei ole käytetty polyakryyliamideja eikä veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ole myöskään käytetty epoksihartseja. Laitokset ovat voineet jättää pois myös vinyylikloridin laskennallisen määrityksen, koska talousvedessä ei ole todettu tri- eikä tetrakloorieteeniä eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä ole tiedetty liukenevan vinyylikloridia. Tämä oli näiden laskennallisten muuttujien tilanne myös vuonna 2016. Vain yksi laitos raportoi laskeneensa akryyliamidin pitoisuuden, joka oli enimmillään 0,058 µg/l jääden selvästi asetuksessa määriteltyä enimmäisarvoa (0,10 µg/l) pienemmäksi. Akryyliamidi oli määritetty viidestä, epikloorihydriini yhdestä ja vinyylikloridi 101 vesinäytteestä. Kaikki tulokset jäivät alle WHO:n terveysperusteisten raja-arvojen. Vuonna 2016 talousveden laadun tavoitetason saavutti 99,61 % valvontatutkimustuloksista, mikä on täsmälleen yhtä suuri osuus
5/7 valvontatutkimustuloksista kuin vuonna 2015. Tavoitetaso jäi saavuttamatta seuraavilla muuttujilla: koliformiset bakteerit, Clostridium perfringens, ph, pesäkkeiden lukumäärä, haju, maku, sameus, väri, ammonium, hapettuvuus, mangaani ja rauta. Talousveden laadun puutteita koskevat vedenjakelualuekohtaiset tiedot löytyvät liitteestä 5. LAATUSUOSITUS Tavoitetason täyttyminen (%) Suurin tulos Kuinka monen vedenjakelualueen talousvedessä oli laadun häiriö Clostridium perfringens 99,9 2 pmy/100 ml 1 Koliformiset bakteerit 99,5 23 pmy/100 ml 9 Pesäkkeiden lukumäärä 98,6-15 Ammonium 99,98 0,52 mg/l 1 ph 99,95 6,0 / 9,4 2 Maku 99,9-4 Haju 99,6-2 Sameus 99,6-6 Väri 99,5-5 Hapettuvuus 99,5 9,0 mg/l 2 Mangaani 99,4 390 μg/l 11 Rauta 98,8 1400 μg/l 13 Talousvesiasetuksen mukaan nitraatti- ja nitriittipitoisuuksia on tarkasteltava alla esitetyn kaavan mukaisesti. Kyseinen kaava on sisällytetty talousvesiasetuksen (1352/2015) liitteen I taulukon 2 huomautukseen 5. Vuoden 2016 laskelmien perusteella summa oli suurimmillaan 0,46 jääden selvästi asetuksen vaatimusta pienemmäksi (N=567). Laskelmat oli tehty kaikkien vedenjakelualueiden talousvedestä. Nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 1 Talousveden laadusta tiedottaminen Talousvesiasetuksen (1352/2015) 21 :n mukaan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että talousveden toimittaja tiedottaa riittävästi toimittamansa talousveden laadusta. Lähes kaikilla vedenjakelualueilla yleisölle tiedottamisessa hyödynnettiin talousveden toimittajan tai kunnan verkkosivuja. Myös sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, käytettiin tiedottamiseen. Tämän lisäksi tietoa jaettiin edelleen paikallislehtien ja -radion välityksellä sekä talousveden toimittajan asiakaslehdessä ja
6/7 talousveden käyttäjille suunnatuissa tiedotteissa. Myös puhelinta ja sähköpostia hyödynnettiin. Tekstiviestijärjestelmiä on otettu käyttöön häiriötilannetiedottamisen tueksi. Tiedon sisältö ja tiedottamisen tiheys vaihtelevat. Tiedottaminen voi koskea koko edellisen vuoden talousveden laadun tuloksia tai osavuosituloksia veden käyttäjän kannalta keskeisimmistä veden laadun muuttujista. Myös häiriötilanteista tiedottaminen sekä verkostossa toteutettavista korjaus- ja huoltotoimenpiteistä tiedottaminen kuului olennaisena osana tiedotustoimintaan. Juomavesidirektiivin edellyttämä raportointi Tässä yhteenvedossa esitettyjen tietojen keruu toteutettiin talousvesiasetuksen (1352/2015) 21 :n mukaisesti vuoden 2017 aikana. Kunnan terveydensuojeluviranomainen lähetti tiedot aluehallintovirastoon, josta ne tarkistusten jälkeen lähetettiin edelleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). THL vastaa siitä, että yhteenveto raportointikriteerit täyttävien vedenjakelualueiden talousveden valvontaa ja laatua koskevista tiedoista raportoidaan Euroopan komissiolle ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun neuvoston direktiivin 98/83/EY 13 artiklan mukaisesti. THL toimittaa komissiolle seuraavan kansallisen yhteenvedon vuosien 2014 2016 tilanteesta helmikuun 2018 loppuun mennessä. Talousveden laatua ja valvontaa koskevat säädökset, ohjeistus sekä kansalliset yhteenvedot talousveden valvonnasta ja laadusta ovat saatavilla Valviran Talousvesiverkkosivulla http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/talousvesi. Euroopan komissio jakaa talousveden laatua ja valvontaa koskevaa tietoa omilla verkkosivuillaan. Tiedot pohjautuvat jäsenmaiden toimittamiin raportteihin http://ec.europa.eu/environment/water/waterdrink/reporting_en.html. Yksityiskohtaiset tulokset talousveden valvonnasta ja laadusta on esitetty alla luetelluissa liitteissä 1-9. Liitteet Liite 1. Yhteenveto EU:lle raportoivista vedenjakelualueista vuonna 2016. Liite 2. Yhteenveto talousveden laadusta: laatuvaatimukset. Liite 3. Yhteenveto talousveden laadusta: laatusuositukset. Liite 4. Talousveden yksittäiset torjunta-aineet. Liite 5. Yhteenveto laatuvaatimuksen tai laatusuosituksen täyttämättömistä valvontatutkimustuloksista. Liite 6. Viranomaisvalvontaan liittyneet näytteenoton puutteet.
7/7 Liite 7. Liite 8. Liite 9. Vedenjakelualueet, joiden viranomaisvalvontaan liittynyt näytteenotto ei kaikilta osin vastannut STM:n asetuksen 1352/2015 vaatimuksia. Yhteenveto talousveden laadusta Manner-Suomessa: laatuvaatimukset. Yhteenveto talousveden laadusta Manner-Suomessa: laatusuositukset.